On the use of IRMS in forensic science: proposals for a methodological approach

The flourishing number of publications on the use of isotope ratio mass spectrometry (IRMS) in forensic science denotes the enthusiasm and the attraction generated by this technology. IRMS has demonstrated its potential to distinguish chemically identical compounds coming from different sources. Despite the numerous applications of IRMS to a wide range of forensic materials, its implementation in a forensic framework is less straightforward than it appears. In addition, each laboratory has developed its own strategy of analysis on calibration, sequence design, standards utilisation and data treatment without a clear consensus.Through the experience acquired from research undertaken in different forensic fields, we propose a methodological framework of the whole process using IRMS methods. We emphasize the importance of considering isotopic results as part of a whole approach, when applying this technology to a particular forensic issue. The process is divided into six different steps, which should be considered for a thoughtful and relevant application. The dissection of this process into fundamental steps, further detailed, enables a better understanding of the essential, though not exhaustive, factors that have to be considered in order to obtain results of quality and sufficiently robust to proceed to retrospective analyses or interlaboratory comparisons.

Microbial biomass and soil chemical properties under different land use systems in northeastern Pará

The increase in agricultural production in the Brazilian Amazon region is mostly a result of the agricultural frontier expansion, into areas previously influenced by humans or of native vegetation. At the same time, burning is still used to clear areas in small-scale agricultural systems, leading to a loss of the soil productive capacity shortly after, forcing the opening of new areas. This study had the objective of evaluating the effect of soil preparation methods that involve plant residue shredding, left on the surface or incorporated to the soil, with or without chemical fertilization, on the soil chemical and biological properties. The experiment was conducted in 1995, in an experimental field of Yellow Latosol (Oxisol) of the Embrapa Amazônia Oriental, northeastern Pará (Brazil). The experiment was arranged in randomized blocks, in a 2x6 factorial design, with two management systems and six treatments evaluated twice. The management systems consisted of rice (Oriza sativa), followed by cowpea (Vigna unguiculata) with manioc (Manihot esculenta). In the first system the crops were planted in two consecutive cycles, followed by a three-year fallow period (natural regrowth); the second system consisted of one cultivation cycle and was left fallow for three years. The following treatments were applied to the secondary forest vegetation: slash and burn, fertilized with NPK (Q+NPK); slash and burn, without fertilizer NPK (Q-NPK); cutting and shredding, leaving the residues on the soil surface, fertilized with NPK (C+NPK); cutting and shredding, leaving residues on the soil surface, without fertilizer (C-NPK); cutting and shredding, with residue incorporation and fertilized with NPK (I+NPK); cutting and shredding, with residue incorporation and without NPK fertilizer (I-NPK). The soil was sampled in the rainier season (April 2006) and in the drier season (September 2006), in the 0-0.1 m layer. From each plot, 10 simple samples were collected in order to generate a composite sample. In the more intensive management system the contents of microbial C (Cmic) and microbial N (Nmic) were higher, while the C (Corg) level was higher in the less intensive system. The treatments with highest Cmic and Nmic levels were those with cutting, shredding and distribution of biomass on the soil surface. Under both management systems, the chemical characteristics were in ranges that classify the soil as little fertile, although P and K (in the rainy season) were higher in the less intensive management system.

Looking for orders of magnitude : five essays in trade and the environment and economic geography

General Summary Although the chapters of this thesis address a variety of issues, the principal aim is common: test economic ideas in an international economic context. The intention has been to supply empirical findings using the largest suitable data sets and making use of the most appropriate empirical techniques. This thesis can roughly be divided into two parts: the first one, corresponding to the first two chapters, investigates the link between trade and the environment, the second one, the last three chapters, is related to economic geography issues. Environmental problems are omnipresent in the daily press nowadays and one of the arguments put forward is that globalisation causes severe environmental problems through the reallocation of investments and production to countries with less stringent environmental regulations. A measure of the amplitude of this undesirable effect is provided in the first part. The third and the fourth chapters explore the productivity effects of agglomeration. The computed spillover effects between different sectors indicate how cluster-formation might be productivity enhancing. The last chapter is not about how to better understand the world but how to measure it and it was just a great pleasure to work on it. "The Economist" writes every week about the impressive population and economic growth observed in China and India, and everybody agrees that the world's center of gravity has shifted. But by how much and how fast did it shift? An answer is given in the last part, which proposes a global measure for the location of world production and allows to visualize our results in Google Earth. A short summary of each of the five chapters is provided below. The first chapter, entitled "Unraveling the World-Wide Pollution-Haven Effect" investigates the relative strength of the pollution haven effect (PH, comparative advantage in dirty products due to differences in environmental regulation) and the factor endowment effect (FE, comparative advantage in dirty, capital intensive products due to differences in endowments). We compute the pollution content of imports using the IPPS coefficients (for three pollutants, namely biological oxygen demand, sulphur dioxide and toxic pollution intensity for all manufacturing sectors) provided by the World Bank and use a gravity-type framework to isolate the two above mentioned effects. Our study covers 48 countries that can be classified into 29 Southern and 19 Northern countries and uses the lead content of gasoline as proxy for environmental stringency. For North-South trade we find significant PH and FE effects going in the expected, opposite directions and being of similar magnitude. However, when looking at world trade, the effects become very small because of the high North-North trade share, where we have no a priori expectations about the signs of these effects. Therefore popular fears about the trade effects of differences in environmental regulations might by exaggerated. The second chapter is entitled "Is trade bad for the Environment? Decomposing worldwide SO2 emissions, 1990-2000". First we construct a novel and large database containing reasonable estimates of SO2 emission intensities per unit labor that vary across countries, periods and manufacturing sectors. Then we use these original data (covering 31 developed and 31 developing countries) to decompose the worldwide SO2 emissions into the three well known dynamic effects (scale, technique and composition effect). We find that the positive scale (+9,5%) and the negative technique (-12.5%) effect are the main driving forces of emission changes. Composition effects between countries and sectors are smaller, both negative and of similar magnitude (-3.5% each). Given that trade matters via the composition effects this means that trade reduces total emissions. We next construct, in a first experiment, a hypothetical world where no trade happens, i.e. each country produces its imports at home and does no longer produce its exports. The difference between the actual and this no-trade world allows us (under the omission of price effects) to compute a static first-order trade effect. The latter now increases total world emissions because it allows, on average, dirty countries to specialize in dirty products. However, this effect is smaller (3.5%) in 2000 than in 1990 (10%), in line with the negative dynamic composition effect identified in the previous exercise. We then propose a second experiment, comparing effective emissions with the maximum or minimum possible level of SO2 emissions. These hypothetical levels of emissions are obtained by reallocating labour accordingly across sectors within each country (under the country-employment and the world industry-production constraints). Using linear programming techniques, we show that emissions are reduced by 90% with respect to the worst case, but that they could still be reduced further by another 80% if emissions were to be minimized. The findings from this chapter go together with those from chapter one in the sense that trade-induced composition effect do not seem to be the main source of pollution, at least in the recent past. Going now to the economic geography part of this thesis, the third chapter, entitled "A Dynamic Model with Sectoral Agglomeration Effects" consists of a short note that derives the theoretical model estimated in the fourth chapter. The derivation is directly based on the multi-regional framework by Ciccone (2002) but extends it in order to include sectoral disaggregation and a temporal dimension. This allows us formally to write present productivity as a function of past productivity and other contemporaneous and past control variables. The fourth chapter entitled "Sectoral Agglomeration Effects in a Panel of European Regions" takes the final equation derived in chapter three to the data. We investigate the empirical link between density and labour productivity based on regional data (245 NUTS-2 regions over the period 1980-2003). Using dynamic panel techniques allows us to control for the possible endogeneity of density and for region specific effects. We find a positive long run elasticity of density with respect to labour productivity of about 13%. When using data at the sectoral level it seems that positive cross-sector and negative own-sector externalities are present in manufacturing while financial services display strong positive own-sector effects. The fifth and last chapter entitled "Is the World's Economic Center of Gravity Already in Asia?" computes the world economic, demographic and geographic center of gravity for 1975-2004 and compares them. Based on data for the largest cities in the world and using the physical concept of center of mass, we find that the world's economic center of gravity is still located in Europe, even though there is a clear shift towards Asia. To sum up, this thesis makes three main contributions. First, it provides new estimates of orders of magnitudes for the role of trade in the globalisation and environment debate. Second, it computes reliable and disaggregated elasticities for the effect of density on labour productivity in European regions. Third, it allows us, in a geometrically rigorous way, to track the path of the world's economic center of gravity.

Iowa Privacy Task Force Final Report, January 22, 2002

In appointing the Iowa Privacy Task Force, Governor Vilsack sought to obtain the opinions of both average Iowa citizens and businesses and professionals that work with health and financial information. The Governor recognized that the free flow of information is essential to the vitality of the Iowa economy. At the same time, he also recognized the legitimate fears and concerns of Iowa citizens with the potential loss of privacy inherent in the vast new information flows in this new economy. In order to obtain broad and balanced input, the Governor appointed half the members of the Task Force to represent average Iowa citizens. The other half of the Task Force was appointed with representatives of the financial services industry, providers of health care and the health insurance industry. The Task Force was further balanced to represent the different geographic regions of the state and gender. A total of 32 members were appointed to the Task Force.

On the use of IRMS in forensic science: proposals for a methodological approach

The flourishing number of publications on the use of isotope ratio mass spectrometry (IRMS) in forensicscience denotes the enthusiasm and the attraction generated by this technology. IRMS has demonstratedits potential to distinguish chemically identical compounds coming from different sources. Despite thenumerous applications of IRMS to a wide range of forensic materials, its implementation in a forensicframework is less straightforward than it appears. In addition, each laboratory has developed its ownstrategy of analysis on calibration, sequence design, standards utilisation and data treatment without aclear consensus.Through the experience acquired from research undertaken in different forensic fields, we propose amethodological framework of the whole process using IRMS methods. We emphasize the importance ofconsidering isotopic results as part of a whole approach, when applying this technology to a particularforensic issue. The process is divided into six different steps, which should be considered for a thoughtfuland relevant application. The dissection of this process into fundamental steps, further detailed, enablesa better understanding of the essential, though not exhaustive, factors that have to be considered in orderto obtain results of quality and sufficiently robust to proceed to retrospective analyses or interlaboratorycomparisons.

Paperitehtaan kunnossapitoprosessien gap -analyysi

Tässä diplomityössä käsitellään paperitehtaan kunnossapitoprosessien hallintaa ja niiden uudistamista yrityksen strategisista lähtökohdista. Diplomityön tavoitteena on etsiä merkittävimmät poikkeamat toimintojen nykytilan ja strategiassa määritellyn tavoitetilan välillä, ja tämän perusteella esittää kehitysehdotuksia toimintojen parantamiseksi. Tutkimuksen kirjallisessa osassa tutkimusongelmaa käsitellään prosessien kuvaamisen, ydinprosessien määrittelemisen ja toimintamallimuutoksen käyttöönoton näkökulmasta. Lisäksi kirjallisissa lähteissä hyödynnetään kunnossapidon johtamisen ajatuksia. Diplomityön empiirisessä osassa toteutetaan haastattelututkimus kohdeyrityksen kunnossapito-organisaatiossa sekä benchmark -tyyppinen haastattelu ulkopuolisessa yrityksessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnossapitotoimintojen toteuttaminen on hajanaista niin yrityksen strategiaan kuin osastojen väliseen toimintaan suhteutettuna. Näiden tulosten perusteella suositellaan johdolle aktiivisempaa otetta toimintamallimuutoksen loppuunsaattamiseen.

Runkoelementtitehtaan materiaalitoimintojen kehittäminen prosessiajattelun näkökulmasta

Työn tavoitteena on ollut selvittää runkoelementtitehtaan materiaalien hankinnanorganisointi ja ohjaus nykytilanteessa. Tutkimuksessa on pyritty löytämään materiaaliprosessin kannalta toimintaa rajoittavia pullonkauloja sekä etsitty kehitystoimenpiteitä ongelmakohtiin prosessiajattelun näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on ollut yrityksen operatiivinen materiaaliprosessi nimikkeiden tilauksesta varastointiin. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja empiirisen osuuden tiedot on hankittu haastatteluilla ja laatuohjeistuksesta. Yrityksen nykytilanne on mallinnettu prosessikaavioiden avulla, ja on selvitetty mitkä ovat prosessin tieto- ja materiaalivirrat sekä mitkä ovat tärkeimmät toiminnot materiaaliketjussa. Prosessianalyysin ja haastatteluiden pohjalta määriteltiin kehitysehdotukset prosessin suorituskyvyn tehostamiseksi. Nykytilan kartoituksen jälkeen suurimmat ongelmat materiaaliprosessissa liittyvät tilausten ajoitusten hallintaan, muutoksien vaikutukseen prosessissa sekä vastuiden ja kokonaishallinnan puuttumiseen. Ongelmat johtuvat pääosin rakennusalan projektimaisesta luonteesta. Yhdeksi kehityskohteeksi nousi myös tiedonhallinnan tehostaminen, etenkin prosessin vaiheiden automatisointi tietojärjestelmiä hyödyntäen. Toimintaan on pyritty etsimään ratkaisuja prosessiajattelun avulla, mikä osoittautui sopivaksi menetelmäksi toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen tuloksena syntyi kehitysehdotuksia, joiden pohjalta muodostettiin uusi materiaalien ohjauksen toimintamalli. Toimintamallissa tärkeimpänä on ennakkotiedon hyödyntäminen tilaussuunnittelun tukena. Alustavat materiaalimäärät välitetään ennakkotietona myös toimittajille, jotka voivat paremmin suunnitella omaa tuotantokapasiteettiaan. Tilausten suunnittelu tapahtuu tarkentuvasti ja lopullinen materiaalimäärä ja tarveajankohta välitetään kotiinkutsun yhteydessä. Toimintamalliin liittyy lisäksi materiaalien vastaanoton ja varastoinnin kehittäminen sekä muutoksien hallinta tietojärjestelmää paremmin hyödyntäen. Kriittisintä materiaaliprosessissa tulee olemaan prosessin tiedonhallinta ja siihen liittyvät vastuukysymykset.

Voimalaitosprojektin ennakoivan mittaamisen kehittäminen

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto3 -ydinvoimalaitosprojektille ennakoiva mittaristo projektin lopputuloksen mittaamiseen. Aluksi työssä perehdyttiin projektinhallinnan ja projektimittaamiseen teoriaan sekä prosessijohtamisen ja riskienhallinnan periaatteisiin. Lisäksi kartoitettiin ennakoivan mittaamisen perusteita ja menetelmiä. Työn empiirisessä osassa selvitettiin projektin nykytila, mahdollisuudet ennakoivaan mittaamiseen sekä ennakoivan mittaamisen lähtökohdat ja rajoitteet. Näiden pohjalta laadittiin kuvaus projektin nykyisistä menettelytavoista sekä kehitettiin perusmalli mittaristosta ennakoivaan tulosmittaamiseen. Lisäksi kartoitettiin projektin tavoitteet ja menestystekijät, joiden pohjalle ennakoiva mittaristo on rakennettu. Menestystekijöiden kartoituksessa käytettiin hyväksi myös organisaation kyselytutkimusta, joka tarjosikin erinomaista tietoa projektista ja mittaamisen mahdollisuuksista. Muodostettu mittaristo keskittyy aikataulu- kustannus- ja dokumentoinnin mittaamiseen. Muut lopputulokseen vaikuttavat projektinhallinnan osa-alueet on työn rajauksen puitteissa jätetty käsittelemättä. Jatkotoimenpide-ehdotuksena voidaan todeta, että mittariston edelleen kehittäminen ja laajentaminen myös muille projektinhallinnan osa-alueille voitaisiin tehdä esimerkiksi toisen diplomityöntekijäntoimesta.

Ydinvoimalaitoksen tuotannon ylläpitoprosessin suorituskyvyn mittaaminen

Kilpailun kiristyminen on pakottanut ydinvoimalaitoksia parantamaan tehokkuuttaan etsimällä uusia toimintatapoja. Heräte työn teettämiseen syntyi tutkimuksen case-kohteen Loviisan voimalaitoksen kiinnostuksesta Balanced Scorecard (BSC) -johtamisjärjestelmää,sen käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia sekä BSC:n ja prosessiajattelun yhdistämistä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa Loviisan voima-laitoksen tuotannon ylläpitoprosessille BSC-mittaristo. Tämä edellyttää selvitystä siitä, mitä erityispiirteitä ydinvoimalaitoksiin liittyy strategisen suorituskyvyn mittaamisen kohteena. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mikä tulisi prosessikohtaisten tuloskorttien rooli olla Loviisan voimalaitoksen BSC-järjestelmässä. Tavoitteenaon myös muodostaa suositus toimintamallista, jolla BSC voitaisiin ottaa käyttöön Loviisan voimalaitoksella, sekä selvittää, mitä vaikutuksia käyttöönotolla voiolla. Ydinvoimalaitoksen erityispiirteitä ovat muutokset toimintaympäristössä, viranomais-valvonta, toiminnan pitkäjänteisyys, laaja osaamis- ja tietotarve sekä turvallisuuden ja tiettyjen sidosryhmäsuhteiden merkityksen korostuminen. Johtuen erityispiirteistä Kaplanin ja Nortonin alkuperäistä asiakasnäkökulmaa muutetaan kattamaan sidosryhmät laajemmin. Tuotannon ylläpitoprosessin tuloskortissa vähiten painottuva näkö-kulma on henkilöstön ja uudistumisen näkökulma. Osa laitostason kriittisistä menestystekijöistä todetaan prosessin kannalta epäolennaisiksi. Prosessikohtaiset tuloskortit osoittautuvat vaikeasti hyödynnettäviksi linjaorganisaation ohjaamisessa. Strategiakartta todetaan hyväksi työvälineeksi BSC:nlaadinnassa. Toivasen projektimalli arvioidaan sopivaksi välineeksi mahdolliseen BSC:n käyttöönottoon Loviisan voimalaitoksella. Henkilöstön rooli ja erityispiirteiden vaikutukset tulee kuitenkin tarkistaa ennen mallin käyttöä. BSC-järjestelmän käyttöönoton arvioidaan selkeyttävän voimalaitoksen mittaristokokonaisuutta sekä parantavan syy-seuraussuhteiden hahmottamista ja alempien tasojen tavoitteiden kytkentää laitostason tavoitteisiin.

Tuotannon ohjattavuuden kehittäminen asiakasohjautuvassa tuotannossa

Työssä selvitettiin tuotannon ohjattavuuden parantamisen mahdollisuuksia keskisuuressa yrityksessä. Työn pyrkimyksenä on laatia pohja täysipainoisen tuotannonohjausjärjestelmän kehittämiselle. Työn teoriaosassa käsitellään tuotannon, tuottavuuden ja tuotannonohjauksen peruskäsitteitä. Lisäksi selvitetään hitsaavan tuotannon kehittämisen keinoja sekä yleisiä hitsaukseen liittyviä käsitteitä. Näiden ohella teoriaosuudessa kerrotaan hieman työn käytännön osaa sivuavista aiheista kuten investointilaskelmista. Käytännön osa jakautuu nykytilan selvittämiseen ja kehityskohteiden laatimiseen. Nykytilaa selvitettiin omilla havainnoilla, haastatteluilla sekä tilaus-toimitusketjun tarkasteluilla. Kehittämisen keinoja olivat pääasiassayrityksen laatutoimintaan liittyvät asiat kuten dokumentointi kaikillaosa-alueilla. Yksittäisiä tuotannon tehokkuutta parantavia toimenpiteitä ovat mm. robottihitsauksen kiinnittimien kehitystoimenpiteet, tuotteiden modulointi ja laserleikkauksen monipuolisempi hyväksikäyttö.

Käytettävyyspalvelu Infranet-liiketoiminnassa

Vapautuneet sähkömarkkinat sekä yhteiskunnan kasvanut riippuvuus katkeamattomasta sähkön saannista ovat kannustaneet palveluntoimittajia kehittämään uusia palvelukonsepteja tyydyttämään sähköverkkoyhtiöihin kohdistuneita kasvavia vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna esitetään käytettävyyspalvelun tarjoamista, jolla palveluntoimittaja takaa tietyn käytettävyystason tietyllä vuosimaksulla. Samoin palveluntoimittaja antaa arvolupauksen, että käytettävyystaso saavutetaan tai palveluntoimittaja joutuu maksamaan sakkoa asiakkaalle. Käytettävyyden parantamisella pyritään parantamaan katkeamatonta sähkönsiirtoa. Tämän seurauksena keskeytyskustannukset ja loppukäyttäjille maksettavat vakiokorvaukset pienenevät. Sähköverkkoyhtiöt eivät kuitenkaan ole vielä valmiita ulkoistamaan toimintaansa siinä määrin, mitä palveluntoimittaja vaatisi voidakseen toimittaa käytettävyyspalvelua ja kantaa kokonaisvastuun asiakkaan tuloksesta. Näin ollen käytettävyyspalvelun ei ole mandollinen tämän hetken verkkoliiketoiminnassa, vaan sen sijaan tulisi puhua elinkaaripalveluista. Elinkaaripalveluiden avulla voitaisiin sitoa asiakas vahvasti yhteen palveluntoimittajaan verkkojen suunnittelusta purkuun saakka.

Aineettoman pääoman mittaaminen ja tietämyksen hallinnan kehittäminen metsäteollisuusyrityksessä

Tieto on aina ollut yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista, mutta vasta nyt siihen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Tiedonjohtaminen ja tietämyksen hallinta ovat haastavia ja osin hankaliakin toimintoja, koska on vaikeaa johtaa sellaista, mitä ei voi kuvata. Tietojohtamista voidaan kuitenkin ajatella prosessina, joka koostuu useammasta alaprosessista, kuten tiedon hankinta, tiedon luominen, tiedon varastointi, tiedon jakaminen ja tiedon soveltaminen. Kun ongelma-alue pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, on siihen helpompi vaikuttaa. Tässä diplomityössä kehitettiin Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Varkauden tehtaalle toimivia työkaluja/-menetelmiä tiedonjohtamisen ja tietämyksen hallinnan tueksi. Työssä luotiin yrityksen tarpeita vastaava mittaristomalli ja keskityttiin siinä erityisesti aineettomaan pääomaan liittyviin mittareihin. Jotta voidaan mitata jotain, on se ensin pystyttävä kuvaamaan. Siksi työssä käsiteltiin myös prosessijohtamista ja analysoitiin hieman yrityksen prosesseja sekä kehitettiin yritykselle uusi "tietojohtaminen" -prosessi. Mittariston ja prosessin luomisen lisäksi työssä esitettiin muutamia toimivia työkaluja/ menetelmiä tiedonjohtamisen ja tietämyksen hallinnan avuksi. Työn teoriaosuudessa tutustuttiin ensin prosessijohtamisen yleisimpiin teorioihin ja tarvittaviin käsitteisiin. Tämän jälkeen luotiin teoriapohja mittariston rakentamiseksi määrittelemällä käsitteet tieto ja aineeton pääoma sekä käsittelemällä muutamia mittaristomalleja, mittariston rakentamista ja aineettoman pääoman mittaamista. Tutkimuksen empiirisessä osassaanalysoitiin yrityksen johtamismalleja sekä määriteltiin prosessijohtamisessa käytetyt termit teorian pohjalta. Pääpaino työssä oli mittariston rakentamisessa ja tiedonjohtamisen sekä tietämyksen hallinnan tehostamisessa. Mittaristomalli luotiin useamman teorian pohjalta painottuen kuitenkinselvästi Balanced Scorecard -menetelmään. Työn tuloksena oli kattava mittaristomalli, aineettoman pääoman mittareita sekä uusia työkaluja/-menetelmiä tiedonjohtamiseen ja tietämyksen hallintaan.

Managing Business Processes in Corporate Expansion

Yrityksen laajentuessa kansainvälisesti, olemassa olevat rutiinit jäävät vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien täytyy olla läpinäkyviä ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksessä ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittävästi kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvälinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n täysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympäristön tekijät ja järjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tässä tutkimuksessa keskitytään ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksessä ongelmia määrittelevää työskentelyä. Tämä ongelmanmääritys oli työn tärkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa käsiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, että suurin painopiste löytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Tähän työhön liittyvät myös prossien harmonisointi ja integrointi.

Prosessimaisen toimintatavan soveltuvuus konepajan liiketoimintaprosessien johtamiseen

Kiristyvä kilpailu ja nopeat ympäristömuutokset aiheuttavat haasteita organisaatioiden johtamiseen. Yritykseltä edellytetään samaan aikaan reagointikykyä, joustavuutta, asiakasläheisyyttä sekä kustannustehokkuutta. Näihin haasteisiin voidaanvastata prosessimaisella toimintatavalla. Tämän työn tavoitteena on arvioida prosessimaisen toimintatavan soveltuvuutta konepajan toimintojenjohtamiseen ja arvioida millaisia hyötyjä prosessimaisella toimintatavalla voidaan saavuttaa. Työn teoriaosuudessa on perehdytty prosessiajattelun terminologiaan, prosessimaisen toiminnan kehittämiseen, avainprosessien tunnistamiseen ja prosessien kuvaamiseen sekä prosessien suorituskyvyn mittaamiseen. Työn käytännön osuudessa on perehdytty yrityksen toimintojen johtamiseen ja niissä ilmenneisiin ongelmiin, joihin prosessimaisella toiminnalla voitaisiin vaikuttaa. Lisäksi on huomioitu mitä ongelmia prosessimaisen toiminnan implementoinnissa saattaa esiintyä. Työssä on esitelty malli, jonka mukaisesti prosessimaista toimintaa voidaan yrityksessä kehittää. Työn tuloksena yrityksen avainprosessit on tunnistettu ja niistä on muodostettu prosessikartta sekä yrityksen tarjous- ja myyntiprosessi on kuvattu prosessinkuvausmenetelmällä.

The Political Communication of Independent Regulatory Agencies

Since independent regulatory agencies (IRAs) became key actors in European regulatory governance in the 1990s, a significant share of policy-making has been carried out by organizations that are neither democratically elected nor directly accountable to elected politicians. In this context, public communication plays an important role. On the one hand, regulatory agencies might try to use communication to raise their accountability and thereby to mitigate their democratic deficit. On the other hand, communication may be used with the intent to steer the behavior of the regulated industry when more coercive regulatory means are unfeasible or undesirable. However, empirical research focusing directly on how regulators communicate is virtually non-existent. To fill this gap, this paper examines the public communication of IRAs in four countries (the United Kingdom, Germany, Ireland, and Switzerland) and three sectors (financial services, telecommunications, and broadcasting). The empirical analysis, based on qualitative interviews and a quantitative content analysis, indicates that the organization of the communication function follows a national pattern approach while a policy sector approach is helpful for understanding the use of communication as a soft tool of regulation.