Consultation for Disordered Puberty: What Do Adolescent Medicine Patients Teach Us?

The period of adolescence is not only marked by important growth and pubertal events, but is also characterized by important psychosocial changes driven by a search for autonomy and the construction of one's identity. It can thus be easily understood that puberty disorders interfere heavily with these process, requiring from the endocrinologist not only medical knowledge, but also a great deal of emotional and psychological skills. They must progressively move from an educational approach that heavily involves the parents to one of shared information and decision making that places the young patient at the center of the therapeutic process. This can be achieved in several ways: respecting the affective and cognitive development of the adolescent; securing his privacy and (if requested by him) confidentiality; exploring his self-image and self-esteem and adapting the therapeutic process to the patient's expectations; reviewing the teenager's lifestyle, including the issue of sexuality and sexual behavior, and involving him in any therapeutic choice that has to be made, even if it does not match with the parents' expectations. The skills required for this respectful and holistic follow-up often exceed the abilities of any physician; it is thus suggested that a team approach involving a clinical nurse and/or a psychologist and/or social worker(s) be set up whenever possible.

Intervals between response choices on a single-item measure of quality of life.

BACKGROUND: A single overall rating of quality of life (QoL) is a sensitive method that is often used in population surveys. However, the exact meaning of response choices is unclear. In particular, uneven spacing may affect the way QoL ratings should be analyzed and interpreted. This study aimed to determine the intervals between response choices to a single-item QoL assessment. METHODS: A secondary analysis was conducted on data from the Lc65+ cohort study and two additional, population-based, stratified random samples of older people (N = 5,300). Overall QoL was rated as excellent, very good, good, fair or poor. A QoL score (range 0-100) was derived from participants' answers to a 28-item QoL assessment tool. A transformed QoL score ranging from 1 (poor) to 5 (excellent) was calculated. The same procedure was repeated to compute seven domain-specific QoL subscores (Feeling of safety; Health and mobility; Autonomy; Close entourage; Material resources; Esteem and recognition; Social and cultural life). RESULTS: Mean (95 % confidence intervals) QoL scores were 96.23 (95.81-96.65) for excellent, 93.09 (92.74-93.45) for very good, 81.45 (80.63-82.27) for good, 65.44 (62.67-68.20) for fair and 54.52 (45.31-63.73) for poor overall QoL, corresponding to transformed QoL scores of respectively 5.00, 4.70, 3.58, 2.05, and 1.00. Ordinality of the categories excellent to poor was preserved in all seven QoL subscores. CONCLUSIONS: The excellent-to-poor rating scale provides an ordinal measure of overall QoL. The intervals between response choices are unequal, but an interval scale can be obtained after adequate recoding of excellent, very good, good, fair and poor.

Campesinos, Estado y mercado. La conflictividad forestal en el Noroeste de España, León (1870­ ¿1936)

Peer-reviewed

Au sortir de l'hôpital, comment renforcer la continuité de la prise en charge médicale [Discharge from hospital: how to improve continuity of medical care?].

Early readmission is the major success indicator of the transition between hospital and home. Patients admitted with heart failure reach a 20% rate. Potentially avoidable readmissions, defined as unpredictable and related to a known condition during index hospitalization, represent the improvement margin. For these latter, implementation of specific interventions can be effective. Complex interventions on transition, including several modalities and seeking to encourage patient autonomy seem more effective than others. We describe two models: a pragmatic one developed in a regional hospital, and a more complex one developed in a university hospital during the LEAR-HF study. In both cases, it is imperative to work on "medical liability": should it extend beyond discharge up to the threshold of the private practice?

Self-rule Index for Local Authorities (Release 1.0)

Local autonomy is a highly valued feature of good governance. The continuous attempts of many European countries to strengthen the autonomy of local government show the importance given to decentralisation and far-reaching competences at the lowest units of a state. Measuring and comparing local autonomy, however, has proven to be a difficult task. Not only are there diverging ideas about the core elements of local autonomy, there are also considerable difficulties to apply specific concepts to different countries. This project suggests a comprehensive methodology to measure local autonomy. It analyses 39 European countries and reports changes between 1990 and 2014. A network of experts on local government assessed the autonomy of local government of their respective countries on the basis of a common code book. The eleven variables measured are located on seven imensions and can be combined to a "Local Autonomy Index" (LAI). The data show an increase of local autonomy between 1990 and 2005, especially in the new Central and Eastern European countries. Countries with a particularly high degree of local autonomy are Switzerland, the Nordic countries, Germany and Poland.

Developing a conceptual framework to analyse professionalisation in sport federations

Existing research on sport organisations is imprecise in the use of the concept 'professionalisation'. Furthermore, we do not know if analytical concepts of professionalisation correspond with the understanding in practice. This study explores the perceptions of practitioners and proposes a framework to analyse professionalisation in national sport federations. Expert interviews were conducted with six key people from Swiss national sport federations and then analysed these for characteristics of professionalisation using a hermeneutic approach. The characteristics were divided into three areas: (1) changed management philosophy, (2) functional differentiation and specialisation, and (3) application of management tools. However, professionalisation is primarily perceived to be a matter of 'professional' attitude that transforms into federation culture. The practitioners disclose an ambivalent view of professionalisation, e.g. business-like culture vs. voluntarism, for-profit vs. non-profit orientation, autonomy vs. control. A framework is developed that synthesises analytical concepts and practitioners' perceptions to support future comprehensive research into causes, forms and consequences of professionalisation in national sport federations.

The state's response to the Catalan question : an emerging ethnic component in contemporary Spanish nationalism?

Peer-reviewed

The state's response to the Catalan question : an emerging ethnic component in contemporary Spanish nationalism?

Peer-reviewed

Liderazgo y dirección de empresas en el s. XXI

Peer-reviewed

Los derechos de participación política y administrativa en la Constitución y en los Estatutos de Autonomía: especial referencia al Estatuto de Autonomía de Cataluña

[spa] El estudio afronta la regulación de los derechos de participación en los Estatutos de Autonomía de nueva generación. La novedad que representan estas normas respecto a sus predecesoras es la incorporación de una carta de derechos que vinculan de forma más explícita y detallada a los poderes públicos autonómicos. Los estatuyentes han interiorizado el creciente auge del fenómeno participativo regulando, junto a los tradicionales derechos de participación política, nuevos instrumentos y técnicas participativas, que se enmarcan en el concepto de democracia participativa. Significativa es, en este sentido, la voluntad política plasmada en la competencia que asumen algunos de ellos (Cataluña, Andalucía y Aragón)para la regulación de las consultas populares en cualquiera de sus modalidades ("encuestas, audiencias públicas, foros de participación") distintas el referéndum.

Fuerza prensil de la mano asociada al grado de autonomía y riesgo de caída en ancianos

Objetivo: Determinación de la fuerza de prensión de la mano como indicador de la capacidad funcional y grado de autonomía para actividades cotidianas en personas de la tercera edad. Diseño: Se realizó un estudio observacional de diseño transversal. Emplazamiento: Medio comunitario. Centros cívicos, centros culturales y residencias de la tercera edad de la comarca del Bages (Barcelona). 2 Participantes: Se estudió a 61 personas, 40 mujeres y 21 hombres, con un rango de edad comprendido entre los 65 y 90 años, quienes no presentaban afecciones invalidantes graves. Se solicitó su colaboración y aceptación voluntaria tras informar del objetivo del estudio. Mediciones principales: El grado de autonomía funcional se valoró mediante el test de Barthel y el test de Lawton-Brody, y el riesgo de caída mediante el test de Tinetti. La fuerza muscular máxima voluntaria (FMMV) se determinó mediante el test de prensión de la mano (handgrip). Resultados: Los hombres mostraron una correlación positiva y estadísticamente significativa (p=0.001) entre la fuerza prensil de la mano y el grado de autonomía funcional y el menor riesgo de caída (p=0.037). Dicha correlación no fue observada en las mujeres respecto al grado de autonomía (p=0.232) y fue escasa para el riesgo de caída (p=0.048). Conclusiones: El test de handgrip es una herramienta potencialmente útil para estimar la autonomía funcional e instrumental y el riesgo de caídas, especialmente en varones que sobrepasan los 65 años.

Um fotômetro multi-led microcontrolado, portátil e de baixo custo

A microcontrolled, portable and inexpensive photometer is described. It uses six light-emitting diodes (LEDs) as radiation sources and a phototransistor as detector, as well as a microcontroller (PIC - Programmable Controller of Interruption). This device provided total autonomy to the proposed photometer, which was successfully applied to determination of Fe2+ in ferrous syrups and of seven clinical biochemical parameters. As the components are cheap (~U$30.00) and easy to find, the proposed photometer is an economical alternative for routine chemical analyses in small laboratories, for research and teaching. Being portable and microcontrolled, it allows doing field chemical analyses.

Avainhyödyke doktriinin kehitys ja soveltaminen Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa

Tutkielmassa tarkastellaan avainhyödyke doktriini kehittymistä ja sen soveltamista Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa. Avainhyödyke doktriinissa määräävässä markkina asemassa olevalla yrityksellä on hallussaan hyödyke, palvelu tai infrastruktuuri, jonka uudelleen tuottaminen samoilla markkinoilla ei ole kannattavaa. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoille tai alalle pyrkiville uusille yrityksille on kuitenkin välttämätöntä päästä käyttämään kyseistä avainhyödykettä, mikäli he haluavat toimia alalla. Tällaisissa tilanteissa avainhyödykkeen haltijalle voidaan asettaa kilpailuoikeudellinen velvollisuus ryhtyä liikesuhteeseen kilpailijoiden ja alalle pyrkivien yritysten kanssa. Avainhyödyke doktriinin soveltaminen nousee erityisen tärkeäksi aloilla, joilta on juuri purettu sääntely. Näillä aloilla doktriinin voidaan katsoa turvaavan jonkinlaisen tasapuolisuuden markkinoilla ja lisäävän kilpailua. Tästä huolimatta avainhyödyke doktriinia on kritisoitu runsaasti, sillä siinä ei oteta huomioon omistusoikeutta, sopimusvapautta tai yleensä taloudellisen toimijan autonomiaa. Avainhyödyke doktriinin kilpailuoikeudellisesta ristiriitaisuudesta olennaisena osoituksena on, ettei Euroopan yhteisön tuomioistuin ei ole ottanut kantaa doktriinin olemassaoloon.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

L"ús del portafolis europeu de les llengües en versió electrònica (ePEL+14) en l"aprenentatge formal i no formal de la llengua i cultura catalanes

Aquest article presenta el Portafolis Europeu de les Llengües en versió electrònica (ePEL+14) validat pel Consell d'Europa l"any 2010. En primer lloc, s"introdueix en que consisteix un portafolis educatiu, com s"ha passat al portafolis electrònic per l"ensenyament de llengües. En segon lloc, es descriu aquest nou portafolis electrònic europeu adreçat a l"aprenentatge de llengües i cultures, que pot ser utilitzat com a suport de l"ensenyament de llengües, com a instrument transversal per fomentar l"autonomia de l"aprenent de llengües cap a l"adquisició progressiva dels nivells del Marc Comú Europeu de Referència per a les Llengües (MCER) o com a eina d"auto-aprenentatge de les competències lingüístiques assolides per part de l"aprenent de llengües autònom. En darrer lloc, s"extreuen algunes conclusions preliminars de l"experiència d"incorporar l"ePEL+14 en els Erasmus Intensive Language Courses (EILC) de llengua catalana de la Xarxa Vives d"Universitats.