Avainhyödyke doktriinin kehitys ja soveltaminen Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa

Tutkielmassa tarkastellaan avainhyödyke doktriini kehittymistä ja sen soveltamista Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa. Avainhyödyke doktriinissa määräävässä markkina asemassa olevalla yrityksellä on hallussaan hyödyke, palvelu tai infrastruktuuri, jonka uudelleen tuottaminen samoilla markkinoilla ei ole kannattavaa. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoille tai alalle pyrkiville uusille yrityksille on kuitenkin välttämätöntä päästä käyttämään kyseistä avainhyödykettä, mikäli he haluavat toimia alalla. Tällaisissa tilanteissa avainhyödykkeen haltijalle voidaan asettaa kilpailuoikeudellinen velvollisuus ryhtyä liikesuhteeseen kilpailijoiden ja alalle pyrkivien yritysten kanssa. Avainhyödyke doktriinin soveltaminen nousee erityisen tärkeäksi aloilla, joilta on juuri purettu sääntely. Näillä aloilla doktriinin voidaan katsoa turvaavan jonkinlaisen tasapuolisuuden markkinoilla ja lisäävän kilpailua. Tästä huolimatta avainhyödyke doktriinia on kritisoitu runsaasti, sillä siinä ei oteta huomioon omistusoikeutta, sopimusvapautta tai yleensä taloudellisen toimijan autonomiaa. Avainhyödyke doktriinin kilpailuoikeudellisesta ristiriitaisuudesta olennaisena osoituksena on, ettei Euroopan yhteisön tuomioistuin ei ole ottanut kantaa doktriinin olemassaoloon.

Thesis analyzes the development and application of the essential facilities doctrine in European competition law. The essential facilities doctrine applies when a company which has a dominant position controls access to an essential facility. Essential facility can be a product, service or infrastructure which cannot be reasonably duplicated by a competitor or a new entrant. Due to nonreplicability it is indispensable for competitors and new entrants to get access to the essential facility if they want to operate on the market. In such cases the essential facilities doctrine imposes on the owner of the essential facility a duty to deal with competitors and new entrants. The application of the essential facilities doctrine is foremost important in markets that have been recently deregulated and opened up to competition. Objectivity and growth of competition in these markets can be supported by applying the doctrine. Despite this the doctrine has been criticized, because it does not take into consideration property rights, freedom of contract or the autonomy of an economic actor. The court of Justice has never explicitly used the term essential facilities neither approved of the existence of the doctrine.