1000 resultados para yritysten yhteistyö
Resumo:
Sähköinen taloushallinto on ollut Suomessa käytössä kymmenisen vuotta. Suuryritysten taloushallinto onkin nykyisin lähes kokonaan sähköisessä muodossa, mutta ennakko-odotuksista huolimatta sähköiseen taloushallintoon siirtyminen on ollut pk-sektorin yrityksissä ja tilitoimistoissa olettetua hitaampaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, maan suurimmat tilitoimistot tarjoavat sähköistä palvelua asiakkailleen, mikä näkyy taloushallinnon palvelumarkkinoilla voimakkaasti ja asettaa varsinkin pienimmät tilitoimistot haastavaan tilanteeseen, jossa asiakkaille pitäisi pystyä tarjoamaan kirjanpitopalveluja sähköisessä muodossa, laajennetun palvelukonseptin mukaisesti. Pääpaino taloushallinnon ulkoistamisessa on ollut kirjanpito- ja palkka-asioissa, mutta pk-sektorin yritykset ovat entistä halukkaampia laajentamaan ulkoistuspalveluna hankittavaksi myös päätöksen tekoa tukevia prosessejaan, kuten johdon raportointia, budjetointia ja ennusteita. Erilaisten taloushallintopalveluiden kysyntä kasvaa ja tilitoimistojen on kehitettävä ja laajennettava palvelutarjontaansa kysyntään vastatakseen. Myös viranomaistahoilta tulee painetta tilitoimistojen kirjanpitoprosessien kehittämiseksi sähköiseen muotoon. Sähköistyminen etenee kuitenkin edelleen hitaastai niin tilitoimistoissa kuin pk-yritysten keskuudessakin. Kehitystä hidastavat monet tekijät, kuten sähköisten laskujen standardoinnin hitaus ja asenneongelmat. Tilitoimistoissa pidetään resursseja rajallisina, osaamista puuttellisena ja katsotaan jo olemassa olevan liiketoiminnan pyörittämisen vievän ajan ja voimavarat liiketoiminnan kehtittämiseltä. Sähköinen taloushallinto kuitenkin yksinkertaistaa ja helpottaa taloushallinnon prosesseja. Se tarjoaa välineet kokonaisvaltaisempaan raportointiin ja mahdollistaa laajemman palvelutarjonnan, myös sisäisen laskennan osalta. Tilitoimistoilla on avaimet käsissään sekä sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen että kokonaisvaltaisen taloushallintopalvelun osalta. Kuitenkaan niitä ei haluta, osata tai pelätään käyttää liiketoiminnan kehittämiseen, vaikka pk-sektorin yritykset ovat enenenvässä määrin kiinnostuneet taloushallintonsa kokonaisvaltaisesta ulkoistamisesta ja haluavat saada apua myös sisäisen laskennan kysymyksiin. Tässä tutkimuksessa haetaan ratkaisumahdollisuuksia sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen liittyviin onglemiin.
Resumo:
Nykypäivänä yhä yleisempiä ovat tilanteet, joissa ihmiset joutuvat viestimään muun kuin oman äidinkielensä välityksellä. Tällaisissa kommunikaatiotilanteissa välittäjäkieleksi valitusta kielestä käytetään nimitystä lingua franca. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta nauhoitettua ja litteroitua keskustelua, joissa ranska toimii lingua francana. Tarkemmin sanottuna tutkimuskohteena ovat keskustelussa esiintyvät korjausjaksot. Korjausjäsennys viittaa keinoihin, joiden avulla keskustelijat pystyvät ratkaisemaan puhumisessa, kuulemisessa tai ymmärtämisessä esiin tulevia ongelmia. Tavoitteena on pääosin keskustelunanalyysin tarjoamin keinoin kuvailla millaisia korjausjaksoja keskustelussa esiintyy: kuka aloittaa ja lopettaa korjauksen, mitä korjataan ja miten. Tavoitteena on myös tarkastella statusten ja erilaisten diskursiivisten paikkojen jakautumista puhujien kesken korjausjaksojen aikana. Tutkimus osoitti, että yleisin korjaustyyppi keskusteluissa oli puhujan itse aloittamat ja lopettamat korjausjaksot (self-initiated self repair), kun taas toisen aloittamia, mutta puhujan itse lopettamia korjauksia (other-initiated self-repair) ei aineistossa esiintynyt ainuttakaan. Aineisto sisälsi myös jonkun verran muun tyyppisiä korjauksia kuten sanahakuja ja toisen puhujan kokonaan tekemiä suoria korjauksia (other-correction). Suurin osa korjausjaksoista oli melko lyhyitä, vuoron sisällä loppuun saatettuja korjauksia. Korjauksen kohteetkin vaihtelivat paljon: erilaiset vuoron rakentamiseen liittyvät korjaukset olivat yleisimpiä, mutta puhujat korjasivat myös esimerkiksi kielivirheitä ja informaatiota. Statusten ja diskursiivisten paikkojen analyysi osoitti, että tutkituissa keskusteluissa korostuivat suurimman osan ajasta puhujien keskinäinen tasa-arvoisuus ja yhteistyö. Tietyntyyliset korjausjaksot – kuten sanahaut sekä toisen puhujan tekemät kielelliset korjaukset – toivat esiin lyhyesti myös puhujien statukset syntyperäisinä/eisyntyperäisinä puhujina, mutta tällöinkään roolijako ei ollut itsestään selvä, vaan se neuvoteltiin puhujien kesken. Myös muut statukset saattoivat ilmetä ja joutua neuvoteltaviksi keskusteluissa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että huolimatta tietojen ja taitojen kirjosta, tutkituissa ”ranska lingua francana” -keskusteluissa tasa-arvoisuus ja yhteistyö korostuvat. Tätä päätelmää tukevat niin itse aloitettujen ja lopetettujen korjausten määrä, kuin korjausjäsennysten yhteydessä neuvotellut diskursiiviset paikatkin ja näiden heijastamat statukset.
Resumo:
Uudella vuosituhannella vauhtia saanut suomalaisen metsäteollisuuden muodonmuutos on yksi eteläkarjalaisen keskustelun ykkösaiheista. Naapurimaakunnassa Kymenlaaksossa suuret konsernit ovat jo sulkeneet kokonaisia tehtaita ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaiku-tukset ovat näkyneet täydessä mitassa. Etelä-Karjalassa tapahtumia on seurattu läheltä eikä niiden jatkoksi ole ollut halua liittyä. Etelä-Karjalan lähtökohtia rakennemuutokseen voi avata ja taustoittaa tarkastelemalla rakennemuutoksen kokonaiskuvaa. Vaikka rakennemuutos on yllättänyt monet metsäteollisuusalueet voimallaan, rakenteellisia muutoksia on koettu ennenkin. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet hakevatkin muotoaan jatkuvasti. Globaalissa toimintaympäristössä muutoksen tahti on kuitenkin kiihtynyt, mikä on puolestaan tuonut uusia alueellisia haasteita erityisesti jos elinkeinorakenne nojaa vahvasti yhteen teollisuuden alaan tai toimijaan. Alueellisina vahvuuksina pidetyt klusterit ovatkin vaarassa muodostua myös riskitekijöiksi, jotka voivat estää uusia innovaatioita ja jarruttaa tarpeettomasti rakenteellista uudistumista. Suomi ei ole tässä suhteessa ainoa: teollisuuskaupungit ympäri läntisen maailman ovat kohdanneet uudistumispaineita, jotka ovat siirtäneet elinkeinorakennetta perinteisestä teollisuudesta kohti palvelu- ja tietointensiivisiä aloja. Toiset kaupungit ovat onnistuneet muuttumaan joustavasti omilla ehdoillaan, toiset ovat heränneet rakenteelliseen uudistumiseen vasta kriisin kautta. Monet perinteiset eurooppalaiset teollisuudenalat, kuten tekstiili-, hiili- ja autoteollisuus ovat kokeneet kovia alasajoja, mutta niiden raunioilta on lähtenyt kasvamaan myös uutta osaamista, kuten kulttuuriprofiloitumista sekä ympäristö- ja ICT-osaamista. Alueelliset lähtökohdat rakennemuutokseen määrittyvät pitkälti nykyisen osaamis- ja yhteistyörakenteen mukaan, jotka Etelä-Karjalassa ovat monelta osin sidoksissa metsäteollisuuteen. Metsäteollisuus on supistuksista ja muista rakennemuutoksen merkeistä huolimatta vielä maakunnassa vahvasti läsnä – niin fyysisesti kuin henkisestikin. UPM ja Stora Enso ovat Etelä-Karjalan suurimmat yksityiset työllistäjät ja molemmilla on tuotantolaitosten lisäksi alueella myös omat tutkimuslaitoksensa. Yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on tiivistä yliopiston kouluttaessa alalle merkittävän määrän uusia osaajia. Metsäklusteriin on sidottu myös monet muut toimijat kuten Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, alueen oma Metsäteollisuusinstituutti, maakunnasta käsin hallinnoitava Uusiutuva metsäteollisuus -klusteri, sekä laaja alihankinta- ja palveluverkosto. Rakennemuutoksen haasteisiin on Etelä-Karjalassa ja myös valtakunnan tasolla vastattu käynnistämällä hankkeita, jotka pyrkivät lisäämään metsäteollisuuden kannattavuutta kehittämällä yhä älykkäämpiä metsäteollisuustuotteita. Metsäteollisuuden ohella Etelä-Karjalan vahvoina osaamisalueina ja tärkeinä investointikohteina pidetään ympäristö- ja energia-alaa sekä Venäjä-osaamista. Myös palvelualaan sekä alueen matkailuun on investoitu vahvasti viime vuosina. Kokemukset äkillisistä rakennemuutoksista muualla Suomessa ovat osoittaneet, että kriisitilanteessa eri toimijat kokoontuvat laajasti yhteen tekemään töitä tilanteen kääntämiseksi positiiviseksi. Nämä verkostot rakentuvat luontevasti ja nopealla aikataululla äkillisen kriisin uhatessa alueellisen elinvoiman säilymistä. Vaikka kriisivalmiuden rakentaminen on olennainen osa rakennemuutoksen valmistautumista myös Etelä-Karjalassa, vielä suurempi merkitys on ennakoimisella ja muutoksen aktiivisella rakentamisella. Ennakointiin kuuluu laaja katsantokanta ja valmistautuminen myös kipeisiin skenaarioihin. Metsäteollisuusmaakunnan on myös uskallettava katsoa rakennemuutosta myös muuten kuin metsäteollisuuden silmin, sillä rakennemuutoksen vaikutusalue ei rajaudu vain metsäklusteriin. Kriisitilanne onkin alueelle aina myös mahdollisuus kehittymiseen ja vanhojen rakenteiden uudelleenarviointiin. Mikäli hyvin vauhtiin päässyt metsäteollisuuden uudistumissuunnitelma ei kanna tai se jättää Etelä-Karjalaan vain hyvin pienen, entistä erikoistuneemman metsäteollisuussektorin, varalla on hyvä olla uusia suunnitelmia, rakenteita sekä jo kasvuun alkuun päässeitä tulevaisuuden aloja. Elinkeinorakennetta tulee arvioida myös laajemmin; onko klusteriajattelu jo aikansa elänyt yhä lyhentyvien elinkaarien myötä ja pitäisikö veturiyritysten sijaan osaamista hajauttaa joustavampaan ja monipuolisempaan muotoon? Miten rakennemuutokseen tulisi ylipäätään suhtautua? Onko rakennemuutoksen estäminen ja lieventäminen ainoat toimintamallit vai voisiko rakennemuutosta jopa olla edullisempaa jouduttaa?
Resumo:
The main purpose of this thesis is to investigate winner-loser performance when financial markets are facing crisis. This is examined through the idea that does the prior loser portfolios outperform the prior winner portfolios during the three major crises: The depression of the 1990s, the IT-Bubble and the Subprime -crisis. Firstly, the winner and loser portfolios superiority is counted by using the cumulative excess returns from the examination period. The portfolios were formed by counting the excess returns and locating them in to the order of superiority. The excess returns are counted by using one year pre-data before the actual examination period. The results of this part did not support the results of De Bondt & Thaler’s (1985) paper. Secondly, it is investigated how the Finnish and the US macroeconomic factors are seen to be affecting the stock market valuation in Finnish Stock Markets during economic crises. This is done to explain better the changes in the successes of the winner-loser performance. The crises included different amount of selected macro factors. Two latest crises involved as well few selected US macro factors. Exclusively the IT-Bubble -crisis had the most statistically significant results with the US factors. Two other crises did not receive statistically significant results. An extra research was produced to study do the US macro factors impact more significantly on Finnish stock exchange after lags. The selected lags were three, six, nine and twelve months. Three and six month lagged US macro factors during the IT-Bubble -crisis improved the results. The extra research did not improve the results of the Subprime -crisis.
Resumo:
Työssä esitellään kirjallisen aineiston perusteella mitä ympäristömarkkinointi on sekä sen muotoja ja keinoja teollisilla markkinoilla. Aineiston perusteella arvioidaan kolmen metalliteollisuus case-yrityksen ympäristömarkkinointia. Työssä perehdytään ensin ympäristömarkkinoinnin kehittymiseen 1900-luvun alusta nykyhetkeen asti. Tämän jälkeen esitellään ympäristömarkkinoinnin menetelmiä markkinoinnin 4P-mallin viitekehyksessä. Menetelmistä syvennytään tarkemmin ympäristöraportointiin liittyviin ISO 14001 -standardiin, EMAS-järjestelmään sekä GRI-raportointiin. Työssä verrataan kolmen metalliteollisuusyrityksen ympäristömarkkinoinnin menetelmiä kirjallisuudessa esiteltyihin menetelmiin. Lisäksi yritysten ympäristömarkkinointia vertaillaan keskenään yksinkertaisen kvantitatiivisen analyysin avulla. Lopuksi muodostetaan kokonaiskuva ympäristömarkkinoinnin nykytilasta kirjallisuuden ja case-aineiston pohjalta. Lisäksi esitetään näkemyksiä ympäristömarkkinoinnin, siihen liittyvien ongelmien sekä sen menetelmien kehittymisestä tulevaisuudessa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka muutosvaiheessa oleva elektroniikkateollisuuden ala vaikuttaa siinä mukana olevien pienten ja keskisuurten sopimusvalmistaja yritysten tulevaisuuden kasvustrategioihin Tutkielmassa päädyttiin tarkastelemaan seuraavia kasvustrategioita: markkinapenetraatio, tuotekehitys yhdessä asiakkaan kanssa, markkinakehitys ja diversifikaatio. Tutkielmassa määriteltiin myös kasvustrategioihin yleisesti vaikuttavat tekijät, joita käsiteltiin empiriassa pk-sopimusvalmistajan näkökulmasta. Esitettyjä kasvustrategioita peilattiin elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden näkymiin skenaariotyöskentelyä hyödyntäen. Erityisesti yrityksen sopimusvalmistajaroolin todettiin vaikuttavan niin kasvustrategioihin kuin valittua strategiaa toteuttaviin kasvukeinoihin. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi puolestaan valittiin tapaus eli case-tutkimus. Kohdeyrityksen avulla pyrittiin luomaan syvempää ymmärrystä pk-sopimusvalmistajan resursseista, kyvykkyyksistä ja haasteista.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan avainhyödyke doktriini kehittymistä ja sen soveltamista Euroopan yhteisön kilpailuoikeudessa. Avainhyödyke doktriinissa määräävässä markkina asemassa olevalla yrityksellä on hallussaan hyödyke, palvelu tai infrastruktuuri, jonka uudelleen tuottaminen samoilla markkinoilla ei ole kannattavaa. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoille tai alalle pyrkiville uusille yrityksille on kuitenkin välttämätöntä päästä käyttämään kyseistä avainhyödykettä, mikäli he haluavat toimia alalla. Tällaisissa tilanteissa avainhyödykkeen haltijalle voidaan asettaa kilpailuoikeudellinen velvollisuus ryhtyä liikesuhteeseen kilpailijoiden ja alalle pyrkivien yritysten kanssa. Avainhyödyke doktriinin soveltaminen nousee erityisen tärkeäksi aloilla, joilta on juuri purettu sääntely. Näillä aloilla doktriinin voidaan katsoa turvaavan jonkinlaisen tasapuolisuuden markkinoilla ja lisäävän kilpailua. Tästä huolimatta avainhyödyke doktriinia on kritisoitu runsaasti, sillä siinä ei oteta huomioon omistusoikeutta, sopimusvapautta tai yleensä taloudellisen toimijan autonomiaa. Avainhyödyke doktriinin kilpailuoikeudellisesta ristiriitaisuudesta olennaisena osoituksena on, ettei Euroopan yhteisön tuomioistuin ei ole ottanut kantaa doktriinin olemassaoloon.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tapahtuuko tulosvaroituksen yhteydessä yli- tai alireagointia nousu- ja laskumarkkinoiden aikana. Tutkimus tehdään tapahtumatutkimuksena, jossa tarkoituksena on tutkia osakkeiden epänormaaleja tuottoja tulosvaroituspäivän ympärillä. Tapahtumaikkunan pituus on yhteensä 11 päivää [-5, +5]. Aineisto koostuu Helsingin pörssin OMXH25 indeksin yritysten julkaisemista tulosvaroituksista vuosien 1997–2009 välillä. Tälle aikavälille osuu 200 päivän liukuvalla keskiarvolla mitattuna kaksi nousu- ja kaksi laskumarkkinaa. Tutkimuksessa ei havaittu selvää yli- tai alireagointia nousu- tai laskumarkkinoilla. Sen sijaan tietty säännöllisyys reagoinnissa tulosvaroituksiin löydettiin: Nousumarkkinoilla, tulosvaroituspäivän jälkeen näkyy selvä positiivinen tuotto kahden päivän ajalta tulosvaroituksen jälkeen, riippumatta siitä onko kyseessä positiivinen vai negatiivinen tulosvaroitus. Vastaavasti laskumarkkinoilla löydettiin selvä negatiivinen epänormaali tuotto kahden päivän ajalta tulosvaroituksen jälkeen.
Resumo:
Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää Suomen poliittisten päättäjien sekä heidän sidosryhmien mielipiteitä energiatehokkuuden lisäämisestä erityisesti yritysten näkökulmasta. Tämän lisäksi työssä selvitetään poliittisten päättäjien tärkeimpiä sidosryhmiä energiapoliittisia asioita käsiteltäessä. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään energiatehokkuuden kehittymiseen, energiatehokkuuden hyötyihin, keinoihin energiatehokkuuden edistämiseksi sekä uusimpiin energiatehokkuutta koskeviin strategioihin, lainsäädäntöihin ja sopimuksiin. Tutkimusaineisto kerätään laadullisella ja määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tarvittavan informaation saamiseksi suoritetaan eduskunnan talous-, tulevaisuus- ja ympäristövaliokunnalle kysely, joka toteutetaan Internetin välityksellä. Sidosryhmiltä tieto kerätään haastatteluilla. Tutkimustuloksien mukaan energiatehokkuuteen ei ole panostettu tarpeeksi Suomessa ja se on yksi keskeisimmistä keinoista torjua ilmastonmuutos. Yleisesti ottaen asenteet energiatehokkuuden lisäämiseksi ovat selvästi parantuneet viimevuosien aikana. Tärkeimmäksi sidosryhmäksi nousi selkeästi Työ- ja elinkeinoministeriö, mutta myös Energiateollisuus ry sekä kansalais- ja ympäristöjärjestöt koettiin tärkeiksi.
Resumo:
Yritysten vaihto-omaisuudenhallinnasta löytyy usein selviä puutteita. Yksi selkeä syy tähän on perinteisen ABC-analyysin riittämättömyys, joka pohjautuu puhtaasti historiatietoihin. ABC-analyysia oikein tulkitsemalla, voi siitä kuitenkin saada erinomaisen työkalun varastonhallintaan. Tämä edellyttää tuotteen elinkaarenvaiheen huomioimista. Tätä elinkaarenvaiheet huomioivaa ABC-analyysia kutsutaan elinkaaripohjaiseksi ABC-analyysiksi. Koska nykyisissä toiminnanohjausjärjestelmissä ei kuitenkaan ole mahdollista luokitella tuotteita tämän uuden menetelmän mukaisesti, syntyy tarve tukijärjestelmälle. Tukijärjestelmän tarkoituksena on sekä luokitella tuotteet elinkaaripohjaisen ABC-analyysin avulla että antaa tuotteille varastonohjaussuositukset Salmivuori Consulting Oy:n käyttämän ohjausmenetelmän mukaisesti. Varastotasojen määrittämistä helpottamaan luotiin järjestelmän yhteyteen vielä erillinen ohjaustyökalu. Lisäksi työssä on havainnollistettu keskimääräistä varaston arvoa sekä puutekustannuksia minimoivien varastotasojen valintaa case-esimerkin avulla. Järjestelmän luomien tuoteluokkien sekä varastonohjaussuositusten avulla, päätöksentekijällä on mahdollisuudet tehostaa yrityksen vaihto-omaisuudenhallintaa.
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin sosiaalista mediaa ja sen työvälineitä yritysten näkökannalta. Kirjallisuuden pohjalta selvitettiin sosiaalisen median käsitteitä, nykytilaa ja teknologioita sekä miten niitä voitaisiin parhaiten hyödyntää yrityksissä. Työn tavoitteena oli laatia suositus käyttöönotettavista Web 2.0 –teknologioista toimeksiantajayritykseen MaestroYhtiöihin. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa selvitettiin kirjallisuuden avulla sosiaalisen median nykytilaa yrityskäytössä. Teorian ja toimeksiantajayrityksen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella laadittiin ehdotus sosiaalisen median käyttöönotosta kyseisessä yrityksessä. Ehdotuksena oli luoda sosiaalisen median strategia, jossa määritellään Web 2.0 –teknologioiden käyttö yrityksessä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Strategiassa tulisi rajata, resursoida ja asettaa tavoitteet MaestroYhtiöiden sosiaalisen median käytölle, yrityksen näkyvyydelle erilaisissa virtuaaliyhteisöissä sekä Web 2.0 –teknologioiden hyödyntämiselle verkkoliiketoiminnassa. Samassa yhteydessä haluttiin päivittää myös asiakasyhteistyön ylläpitoon tarkoitettu Maestro ProForum vastaamaan nykyisiä ja tulevia asiakastarpeita.
Resumo:
Tutkimuksen ongelma on toimitusten ajallisen täsmällisyyden heikkeneminen kuljetuspolkujen pidentyessä ja erillisten suoritteitten lukumäärän kasvaessa. Näin usein tapahtuu toiminnan kansainvälistyessä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla toimitusten ajallista täsmällisyyttä voidaan suunnitella ja ohjata sekä sen tavoitteet saavuttaa yllä todetusta kehityksestä huolimatta. Aluksi tutkimuksessa on jäsennetty toimitustäsmällisyyden nivoutumista yritys ja markkinointistrategioiden sekä tavoitteiden kokonaisuuteen. Täsmällisyyden merkitystä on myös tarkasteltu yleisesti yritysten kilpailutekijänä. Seuraavaksi on kehitetty interaktiivinen menetelmä, jonka avulla voidaan suunnitella yksittäisen toimituksen ajallista täsmällisyyttä. Toimituksen suoritteet ja niiden vaihtoehdot on kuvattu kvantifioituna, suunnattuna graafina eli verkkona. Ensin on tarkasteltu tilannetta, jossa suoritteiden kestot ovat vakiot ja sitten suoritteiden keston hajonnan huomioon ottavaa menetelmää, jonka avulla on löydettävissä kustannuksiltaan halvin, riittävän täsmällinen ja luotettava ratkaisu. Menetelmän soveltamista on tarkasteltu yleisesti sekä tulo että lähtölogistiikassa, dynaamisessa toimitussuoritetta koskevassa paatoksen teossa ja erilaisissa erityistapauksissa. Täsmällisyystavoitteitten asettamista ja muuttujia on tarkasteltu yleisesti ja käytännön soveltamisen kannalta. Käytännön soveltamista on kokeiltu valitun kohdeyrityksen esimerkkitilanteessa. Menetelmän toimivuutta on testattu simuloimalla sen ja perinteisesti suunniteltujen tehdastoimitusten sekä paikallisvarastosta tehtävien toimitusten tuloksia ja kustannuksia sekä vertaamalla niitä keskenään. Analyysin lopuksi on tarkasteltu esimerkkitilannetta logistisena kokonaisuutena lisäämällä vertailuun muitten kustannuskomponenttien ja lisäarvon vaikutus. Lopussa on käsitelty menetelmän käytännön soveltuvuusprofiilia ja jatkotutkimusaiheita. Yhteenvetona on todettu kehitetyn menetelmän tekevän täsmällisyyttä korostavan toimitusstrategian luotettavan toteuttamisen mahdolliseksi. Sen on taas todettu voivan olla edullinen vaihtoehto, jos täsmällisyydellä on markkina arvoa ja merkitystä pitkän tähtäimen menestystekijänä.
Resumo:
This thesis studies capital structure of Finnish small and medium sized enterprises. The specific object of the study is to test whether financial constraints have an effect on capital structure. In addition influences of several other factors were studied. Capital structure determinants are formulated based on three capital structure theories. The tradeoff theory and the agency theory concentrate on the search of optimal capital structure. The pecking order theory concerns favouring on financing source over another. The data of this study consists of financial statement data and results of corporate questionnaire. Regression analysis was used to find out the effects of several determinants. Regression models were formed based on the presented theories. Short and long term debt ratios were considered separately. The metrics of financially constrained firms was included in all models. It was found that financial constrains have a negative and significant effect to short term debt ratios. The effect was negative also to long term debt ratio but not statistically significant. Other considerable factors that influenced debt ratios were fixed assets, age, profitability, single owner and sufficiency of internal financing.
Resumo:
IFRS standardit pyrkivät yhdenmukaistamaan yritysten taloudellisen informaation esittämistapaa ja lisäämään tilinpäätöksen läpinäkyvyyttä sijoittajien näkökulmasta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pankkien rahoitusomaisuuserien läpinäkyvyysvaatimusten toteutumista tutkimalla, kuinka rahoitusinstrumenttien arvostusmenetelmät ovat muuttuneet IFRS:n käyttöönoton myötä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin monitapaustutkimus, jossa selvitettiin kuinka aineistoon valitut neljä pohjoismaista pankkia oust menetelleet rahoitusinstrumenttien arvostamisessa IFRS standardien käyttöönoton siirtymävaiheessa vuosina 2003 2007. Aineistona käytettiin pankkien julkisia tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia. Tulosten perusteella rahoitusinstrumenttien läpinäkyvyyden voidaan sanoa jonkin verran lisääntyneen, sillä pankit olivat yleisesti ottaen siirtyneet käyvän arvon käyttämiseen aikaisemmasta hankintamenopohjaisesta menetelmästä. Käyvän arvon kaikki pankit oust määrittäneet markkinahintanoteerausten perusteella tai niiden puuttuessa erilaistenarvostusmenetelmien avulla. Pankin koko näytti olevan sidoksissa käytettavien arvostusmenetelmien monimutkaisuuteen.
Resumo:
Network competence is the ability of firms to manage their network of business relationships and to deal effectively with interactions in these relationships. The relationship between level of business relationship abilities of firms and their internationalization has been researched before, and found to be positive. However, what network competence specifically offers is an established scale with which to perform this examination quantitatively. This master’s thesis examined the role which this network competence plays in the internationalization of firms, more specifically in Finnish small and medium sized enterprises (SMEs). The theoretical part of the thesis consisted of examination into the nature of internationalization of SMEs, their business relationships, network competence and related concepts. The empirical part was conducted statistically with quantitative methods on data gathered from Finnish SMEs through a web-survey during 2008. Network competence was found to result in better internationalization among the examined Finnish SMEs with both subjective and objective performance measures, and firms with higher levels of network competence were found to be more likely to become international. On the other hand, speed of internationalization could not be linked to better network competence, and no clear industry-specific differences were found. The results show that by developing their network competence, Finnish SMEs can increase their chances of success and performance in their internationalization process