Kung Karls jakt

Saksalaissyntyisen säveltäjän ja kapellimestarin Fredrik Paciuksen (1809 - 1891) ooppera Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt) on ensimmäinen Suomessa sävelletty ja aiheeltaan Suomeen liittyvä ooppera. Zacharias Topeliuksen librettoon sävelletty teos sai kantaesityksensä vuonna 1852, ja sen pioneerityön luonne on Suomen musiikin historiassa kiistaton. Ooppera kertoo 16-vuotiaan kuninkaan Kaarle XI:n vuonna 1671 Ahvenanmaalle tekemästä hirvenmetsästysmatkasta. Sen juoni rakentuu aatelismiesten salaliitosta kuningasta vastaan, mutta teemana on myös salametsästys. Oopperassa on isänmaallista henkeä, ja musiikillisesti sitä on kiitelty täysipainoisena ja vakuuttavana näytteenä Paciuksen osaamisesta kansainväliselläkin tasolla. Pacius on saanut kunnianimen "Suomen musiikin isä". Hän muutti Suomeen vuonna 1835 toimiakseen musiikinopettajana Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Pacius toi eurooppalaista musiikkia Helsinkiin ja vaikutti monin tavoin maan musiikkielämän nousuun. Parhaiten hänet tunnetaan Maamme-laulun säveltäjänä. Paciuksen syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta vuonna 2009. Pacius laati vuoden 1852 Kaarle-kuninkaan metsästyksen kantaesityksen jälkeen teoksesta yhteensä neljä eri versiota, joista Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kolme.

Kukin tavallaan, jokainen vuorollaan. Kahden sisaruksen kielenkehitys ja keskinäinen kommunikaatio

Tutkin pro gradu -tutkielmassani kahden eri-ikäisen sisaruksen kielenkehitystä ja keskinäistä kommunikaatiota. Olen kerännyt aineistoni toimiessani seitsemän kuukauden ajan kyseisten sisarusten päivähoitajana. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja sanelimella tehdyistä äänitteistä, jotka olen litteroinut tutkimusta varten keskustelunanalyyttisella metodilla. Vanhempi sisaruksista, Inka, oli tutkimuksen alkaessa neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta vanha ja hänen pikkuveljensä Jasper oli vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen. Jasperin kielenkehitys oli vasta alkuvaiheessa, ja olenkin hänen osaltaan kerännyt kaikki spontaanisti tuotetut sanat. Tutkimuksessa ovat mukana myös Jasperin ensimmäiset taivutusmuodot ja lauseet. Inkan kieli oli puolestaan jo tutkimuksen alussa hyvin pitkälle kehittynyttä, joten olen hänen osaltaan kiinnittänyt huomiota niihin seikkoihin, jotka hänen puheessaan vielä poikkeavat aikuiskielestä. Lisäksi olen tarkastellut lasten keskinäistä kommunikaatiota koko tutkimuksen ajan. Pyrin muun muassa selvittämään, käyttääkö Inka pikkuveljelleen puhuessaan hoivakieltä, joka yleensä liitetään vanhempien lapsilleen suuntaamaan puheeseen. Tutkimuksen tulokset kertovat kielenkehityksen yksilöllisyydestä. Inkan puheessa esiintyy vielä viidenkin vuoden iässä satunnaisia poikkeamia, kuten foneemien /b/ ja /f/ sekoittumista ja possessiivisuffiksien yliyleistämistä (Minä menen uudellani vekottimellani). Jasper puolestaan osoittautuu keskimääräistä nopeammin eteneväksi yksilöksi. Hän omaksuu odotustenvastaisesti aiemmissa tutkimuksissa vaikeina pidettyjä äänteitä, kuten /s/:n, jo ensisanojen kaudella. Lisäksi hän tuottaa tutkimuksen aikana 17 aikuiskielessä esiintyvää konsonanttiyhtymää, vaikka aiemman tutkimuksen perusteella oli odotettavissa, ettei ennen kahden vuoden ikää ilmestyisi ensimmäistäkään. Lisäksi Jasperilla on tutkimuksen lopussa hallussaan 10 eri sijaa sekä 9 erilaista verbintaivutusmuotoa. Konsonanattiyhtymien ja taivutusmuotojen omaksumisjärjestys poikkeaa myös aiemmista tutkimuksista. Tutkimustulokset osoittavat myös, ettei lasten kielestä ole aina löydettävissä säännönmukaisuutta. Esimerkiksi fonologiset prosessit toteutuvat Jasperin puheessa lähestulkoon sattumanvaraisesti (vrt. esim. foneemin /r/ toteutumista sanoissa ikki ’rikki’, rapsa ’rasva’,pödö ’poro’ ja siisi ’riisi). Inkan puheessa esiintyy puolestaan tilapäisiä uudissanoja ja sekalainen joukko morfologisia poikkeamia (esim. makakaa ’maatkaa’ mutta pelutkaa ’perukaa’). Myös lasten keskinäinen kommunikaatio on vahvasti tilannesidonnaista: toisinaan Inka ottaa vuorovaikutustilanteissa hoivaroolin ja toisinaan taantuu pikkuveljensä Jasperin tasolle. Lapsenkielen jokseenkin ainutkertainen luonne näkyy myös siinä, että tutkimuksen viimeisinä kuukausina kaksisanavaiheessa oleva Jasper kykenee tilanteen vaatiessa tuottamaan jopa yhdeksänmorfeemisia lausumia (Isä laittas puutatete isän huoneese ’Isä laittoi Puuha-Peten isän huoneeseen’).

Kohti parasta A-luokkaa

English version of this research report is available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4615-0

Arvo- ja momentum-strategioiden yhdistäminen Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää pystytäänkö momentum-strategiaa hyödyntämällä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Yhdistetyn arvo- ja momentum-strategian lisäksi tutkitaan myös arvosrategian menestystä. Tutkimuksessa arvostusmittareina on käytetty P/E-, P/B-, P/CF-, P/S-, P/D-, EV/EBITDA-lukuja sekä kolmea näistä muodostettua yhdistelmätunnuslukua. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteerattujen osakkeiden tuottoaikasarjoista vuosilta 1992-2008. Osakkeet on järjestetty tunnuslukujen ja momentum-indikaattorien perusteella kolmeen tertiiliportfolioon. Sijoitusten pitoaikana on käytetty yhtä ja kolmea vuotta. Portfolioista on raportoitu keskimääräisen vuosituoton lisäksi riskikorjattu tuotto Sharpen luvulla ja Jensenin alfalla mitattuna sekä näiden tilastollinen merkitsevyys. Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei momentum-strategian avulla pystytä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Arvostrategia menestyi kuitenkin erittäin hyvin etenkin yhdistelmätunnuslukujen sekä P/D-, EV/EBITDA- ja P/E-lukujen osalta.

Rahatalous

Suomen Pankin kirjaston rahatalouden kokoelma on maan kattavin ja monipuolisin rahatalouteen ja rahoitusmarkkinoihin painottunut kokoelma. Kokoelmaan kuuluu merkittävä määrä nimekkeitä, joita ei ole hankittu muihin suomalaisiin kirjastoihin. Rahatalouden kokoelma koostuu monografioista, painetuista kausijulkaisuista ja elektronisista lehtitietokannoista. Kokoelma on painottunut tieteelliseen kirjallisuuteen, joka tukee pankissa tehtävää tutkimusta. Lisäksi aineistossa on huomattava määrä yleistajuista kirjallisuutta rahatalouden eri aihealueilta. Rahatalouden kokoelmaan kuuluu monografioita n. 9000 nimekettä (joulukuu 2010). Kokoelma käsittää nimekkeitä useilta eri aihealueilta, kuten rahapolitiikka ja rahateoria (n. 900), valuutat, valuuttajärjestelmät ja valuuttakurssit (n. 1100), pankkitoiminta ja keskuspankit (n. 1300), rahoitusmarkkinat (n. 1700), yleinen talousteoria ja oppihistoria (n. 1300), talouspolitiikka ja -historia (n. 450), hyöty- ja hintateoriat (n. 300), taloudellinen kasvu ja kansantulo (n. 700), suhdanteet (n. 250), julkinen talous ja verotus (n. 400) ja ekonometria (n. 600). Lehtiä kokoelmaan kuuluu n. 300 nimekettä, joista edelleen tilataan 200 nimekettä. Osa lehdistä löytyy painettuna ja osa on käytettävissä kirjastoon hankittujen elektronisten lehtitietokantojen kautta. Kokoelma karttuu pääosin ostojen kautta ja uutta aineistoa hankitaan jatkuvasti. Kokoelmaa on kartutettu systemaattisesti 1950-luvulta lähtien, minkä vuoksi siihen kuuluu merkittävästi vanhempaa aineistoa. Kokoelmaan kuuluvista kirjoista n. 26 % on julkaistu 2000-luvulla ja n. 21 % 1990-luvulla. Varsin suuri osa kirjoista, n. 29 %, on julkaistu 1970- ja 1980-luvulla. Ennen vuotta 1950 julkaistua aineistoa on n. 10 % kokoelmasta. Aineisto on valtaosin englanninkielistä, mutta kokoelmaan kuuluu myös suomen-, ruotsin- ja saksankielisiä nimekkeitä. Monografiat on luokiteltu Suomen Pankin kirjaston oman luokitusjärjestelmän mukaan. Kokoelmaa säilytetään Suomen Pankin kirjaston tiloissa jaettuna avokokoelmaan ja varastokokoelmaan. Aineiston ensisijaisia käyttäjiä ovat pankin oma henkilökunta, mutta kirjasto on avoinna myös kaikille ulkoisille asiakkaille. Kokoelma on lainattavissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

”Hollywood-syndromi”, jazzia ja dodekafoniaa : elokuvamusiikin funktioanalyysi neljässä 1950- ja 1960-luvun vaihteen suomalaisessa elokuvassa

Musiken som hördes i de finländska filmerna vid skiftet av 1950- och 1960-talet var mycket varierande. Det fanns till exempel jazzschlager, modern konstmusik som innovativt kombinerats med Hollywood-klichéer, dodekafonisk musik och mainstream jazz. Gällande stilval, kompositionssätt, instrumentering, harmonisering och användningssätt av filmmusik rådde det då möjligen en större frihet än någonsin i Finland. Anu Juvas avhandling behandlar musiken till fyra filmer genom filmmusikens funktionsanalys och i sitt kulturhistoriska sammanhang. Näranalyserna har gjorts av Lasisydän ( Glashjärtat 1959) och Komisario Palmun erehdys ( Mysteriet Rygseck [sic!] 1960), som Matti Kassila har regisserat, Maunu Kurkvaaras Yksityisalue ( Privatområde 1962) och Erkko Kivikoskis Kesällä kello 5 ( Klockan 5 denna sommar 1963). Musiken till dessa filmer har komponerats av Jaakko Salo, Osmo Lindeman, Usko Meriläinen och Pentti Lasanen. Regissörerna och kompositörerna till dessa filmer var alla på olika sätt förnyare av sin tids konventioner. Funktionsanalysen avslöjar, hur musiken i filmerna fungerar, dvs. vilka dess uppgifter är i dessa filmer som låter mycket olika. Vidare granskas det, hur musik valdes till olika filmer samt de olika genrernas ställning inom det kulturella fältet. Undersökningen öppnar en utsikt över en av de mest intressanta tidpunkterna inom finländsk filmmusik.

Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä : 3-6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa

The goal of this study is to determine the naming ability in Finnish and Swedish of nursery school-aged children participating in a language immersion programme, as well as their command of both languages. The study also aims to describe factors reflecting language immersion teaching in nursery schools based on action research and a literature survey. The longitudinal study, conducted in 2003–2005, comprised 133 native Finnish three- to six-year-old children in language immersion programmes. A total of four measurements were carried out over two and a half years. In each measurement, four separate tests were given to each child (totally 1134 measurements). Research material was collected using survey tools that measured the children’s naming ability and command of language. The tools had been translated into both Finnish and Swedish. The material also includes taped responses related to the tool for naming ability. Didactic approaches were developed on the basis of material from action research and the literature survey. The material was examined using methodological triangulation, and a quantitative analysis was made of each survey tool. Furthermore, a content analysis of the children’s taped responses gave further depth to the description of language development. The theoretical framework of the study is mainly based on modern sociocultural theories of second language development and acquisition. Thus, the approach is both linguistic and pedagogic, with emphasis lying on the latter. The socioculturally-oriented framework of this study is mainly influenced by the theorists Vygotski, Spolsky, van Lier and Cummins. According to the results, the language skills of children in language immersion programmes develop as expected from age three to six in the fields studied. In the field of language command, the children acquired excellent skills in listening comprehension. Their naming ability was not as good. In each test, the children showed weaker skills in Swedish than in Finnish. However, based on the assumption that the two languages have a shared cognitive field, the skills in Swedish catch up with the skills in Finnish at an annual rate of 6–7 per cent. The study indicates that children meet a language development threshold one year earlier in their native language than they do in the immersion language. As for the naming ability in Swedish, problems arose from the fact that the deviation in results increases with age. Children showed creativity in their use of naming strategies. Judging by the research results, children begin to use the immersion language as a tool for thought at a very early phase. The research results, action research and literature survey were also used to create a general educational model for language immersion.

Mission and development : Finnish Pentecostal, Lutheran and Orthodox mission agencies in development work in Kenya 1948 - 1989

År 1974 började den finska regeringen kanalisera pengar för utvecklingssamarbete genom medborgarorganisationer. Tre år senare och fram till år 1988 beviljade regeringen ett speciellt anslag specifikt för missionsorganisationers utvecklingsprojekt. De finska pingstvännerna, lutheranerna och de ortodoxa utvidgade samtliga sitt sociala arbete i Kenya med statens stöd. Deras projekt var likadana: alla byggde läroanstalter, utvecklade Kenyas hälsoservice och sysselsatte kenyaner. Olikheterna mellan pingstvännerna, lutheranerna och de ortodoxa blev tydliga genom diverse problem som de mötte inom ramen för utvecklingssamarbetet. Den finska pingströrelsen bestod av självständiga församlingar, och pingstvännerna måste omvandla sin takorganisation, Suomen Vapaa Ulkolähetys, så att utvecklingsprojekt blev en viktig gren av dess verksamhet. Lutheranerna som till en början hade sänt missionärer för att arbeta i den kenyanska kyrkans tjänst började i medlet av 1970-talet i ökande grad bygga sociala anstalter med statens pengar. Ett problem var att statens stöd varade endast för en begränsad tid och att den lutherska kyrkan i Kenya inte hade råd att överta dessa anstalter och täcka deras löpande kostnader i framtiden. De finska ortodoxa, för sin del, igångsatte sociala projekt i samarbete med de ortodoxa i Kenya. Under några år fick de dock lära sig att de inte kunde driva självständiga utvecklingsprojekt i Patriarkens i Alexandria maktsfär. Den finska ortodoxa missionen blev tvungen att underkasta sig ärkebiskopen i Nairobi. År för år beviljade den finska regeringen större anslag för missionsorganisationernas utvecklingsprojekt och statens ansvar för kostnaderna ökade från 50% till 60% år 1984. Intressant nog mottog både lutheranerna och de ortodoxa mindre statliga pengar för utvecklingssamarbete år 1989 än 1984. Däremot växte pingstvännernas utvecklingssamarbete i Kenya under hela 1980-talet. Eftersom pingstvännerna inte ville använda sina medlemmarnas pengar (som var avsedda för missionsverksamhet) till sociala projekt täckte de sin andel i utvecklingskostnaderna med pengar från utanförstående. Pingstvännerna utvecklade en omfatttande komersiell och även industriell verksamhet för att samla in pengar för sina utvecklingsprojekt.

From pioneering mission to autonomous church : Lutheran mission cooperation and church building in Thailand 1976-1994

Det lutherska missionsarbetet i Thailand startade inte förrän år 1976 då norska lutherska missionärer anlände till landet. Ett par år senare inledde Finska Missionssällskapet samarbete med norrmännen och med tiden anslöt sig även tre asiatiska lutherska kyrkor till missionssamarbetet i Thailand. Från första början var målet för missionsarbetet att grunda en självständig luthersk kyrka i Thailand. Detta skedde år 1994, 18 år efter att arbetet i Thailand hade inletts. I avhandlingen granskas vilka arbetsmetoder och verksamhetsformer som användes och hur grundandet av en självständig nationell luthersk kyrka förbereddes och förverkligades. I avhandlingen synas även den lutherska missionen i Thailand i förhållande till samtida internationellt missionstänkande och strömningar inom den kristna världsmissionen. Slutligen sätts den lutherska missionen i Thailand in i en thailändsk kulturell och religiös kontext.

Koti- vai päivähoito? - Turkulaisten vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia lasten koti- ja päivähoidosta

Suomessa lasten kotona hoitamista tuetaan pitkään erilaisten taloudellisten etuuksien avulla. Kuitenkin osa vanhemmista lähtee työelämään vielä lasten ollessa pieniä esimerkiksi taloudellisten syiden vuoksi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää turkulaisten vanhempien näkemyksiä koti- ja päivähoitoon liittyvistä asioista, kuten kotihoidon tuesta, lasten hoitojärjestelyistä sekä päivähoidon laadusta Turussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselynä turkulaisten päivähoitoikäisten lasten vanhemmilta (N=207) keväällä 2010. Kvantitatiivisina analyysimenetelminä käytettiin khin neliötestiä, pääkomponenttianalyysia sekä Studentin t-testiä. Laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli äitejä (93,2 %). Tutkimuksessa havaittiin, että perheiden tuloilla, lapsen iällä sekä perheen lasten lukumäärällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys lapsen hoitomuotoon sekä kotihoidon tuen käyttöön. Kotihoitoa sekä kotihoidon tukea käytettiin useammin vähätuloisissa ja monilapsisissa perheissä. Mitä nuoremmasta lapsesta oli kyse, sitä useammin häntä hoidettiin kotona. Tärkeimmät syyt lapsen hoitomuodon valintaan olivat lapsen ikä, lapsen etu ja taloudelliset syyt. Tutkimus osoitti, että Turussa on työssäkäyviä vanhempia, jotka haluaisivat hoitaa lapsiaan kotona, mutta eivät pysty esimerkiksi taloudellisten syiden vuoksi. Vanhemmilta tiedusteltiin kuinka suuri Turun kotihoidon tuen kuntalisän sekä sisarlisän tulisivat olla, jotta vanhemmat jäisivät kotiin hoitamaan lapsia. Kuntalisän määräksi toivottiin useimmiten 100–250 euroa ja sisarlisässä 60–150 euroa kuukaudessa. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien näkemyksen mukaan lasten kotona hoitamista tuetaan Suomessa liian vähän. Eniten riittämättömänä pidettiin kotihoidon tuen hoitorahaa sekä osittaista hoitorahaa. Suurin osa vanhemmista kannatti myös lasten kotona hoitamisen tukemista kodinhoitajien avulla sekä yli kolmevuotiaiden mutta alle kouluikäisten lasten kotona hoitamisen tukemista yhteiskunnallisista varoista. Vanhempien näkemyksen mukaan Turussa ei ole kotihoidon tukitoimintoina riittävästi kaupungin järjestämiä lastenkerhoja, ja vanhemmat toivoivatkin Turkuun enemmän sellaisia kerhoja, jonne lapset voivat mennä ilman vanhempia ilmeisesti juuri kaupungin järjestämänä. Turkulaiset vanhemmat olivat suhteellisen tyytyväisiä päivähoidon laatuun Turussa. Kokonaislaatuarvosanat ylittivät kaikissa hoitomuodoissa arvosanan ”hyvä”. Korkeimman arvosanan sai yksityinen perhepäivähoito ja alhaisimman kunnallinen päiväkoti. Kunnallisessa päiväkodissa tyytymättömyyttä aiheutti lapsiryhmien koko, päiväkodin tilojen kunto sekä vanhempien vaikutusmahdollisuudet hoitopaikkaa koskevissa asioissa. Noin puolet vanhemmista oli sitä mieltä, että sopiva ikä aloittaa päiväkotihoito on alle kolmevuotiaana, ja noin kolmannes piti sopivana ikänä alle kahta vuotta. Yleisimmin vastattu ikä (moodi) oli 3-4- vuotta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suhteellisen luotettavina ottaen huomioon aineiston koko, otoksen vastaavuus populaatioon sekä yhtenevyys aiempien tutkimusten tuloksiin. Kaiken kaikkiaan vanhempien asenteista kävi ilmi paluu familistisiin eli perhearvoja korostavaan ilmapiiriin, vaikka useat vanhemmat suhtautuivatkin päiväkotihoitoon melko myönteisesti.

Symmetry

Soitinnus: piano.

Midas : (elektr. mus.)

Digitoitu 21. 9. 2007.

Canto drammatico

Soitinnus: viulu.

Konsertto c oboelle ja viululle : Konsert c för oboe och violin

Soitinnus: oboe, viulu, jousiorkesteri.

Kvartetto huilulle, kitaralle, sellolle ja alttoviululle

Soitinnus: huilu, sello, kitara, piano.