Simuloinnin hyödyntäminen kotihoidon kehittämisessä

Ikääntyvien ihmisten kasvava määrä tulevina vuosikymmeninä kuormittaa kaupunkien kotihoitoa enenemässä määrin. Kaupunkien rajalliset resurssit ovat jo nyt koetuksella, eikä nykyiseen tilanteeseen ole nähtävissä huomattavaa parannusta tulevina vuosina. Kotihoidon henkilöstön määrää ei pystytä kasvattamaan riittävästi suhteessa kasvavien asiakasvirtojen kanssa, jotta korkea palvelun laatu voitaisiin taata myös tulevaisuudessa. Lahden kaupungin kotihoito pyrkii etsimään teknisiä ratkaisuja kotihoidon haasteisiin muun muassa kotihoidon töiden jakamiseen kehitetyllä optimointialgoritmilla sekä simuloinnilla. Tämä diplomityö käsittelee toimintatutkimuksen avulla simuloinnin tuomia hyötyjä sekä rajoitteita Lahden kotihoidon näkökulmasta. Launeen alueen kotihoidon haasteita käydään läpi neljässä eri työpajassa. Työssä esitetään Quest-simulointiohjelmiston ominaisuuksia, sekä Launeen alueen simulointimallin luomista aina suunnittelusta verifiointiin. Työn tuottama lisäarvo kotihoidon kehittämisessä tulee ilmi neljässä eri vaihtoehtoajossa kotihoitajien asiakkaalta toiselle kulkemien matkojen ja matkoihin käytettyjen aikojen mittaamisessa.

Improved order fulfillment in paper production

For the paper mill profitability it is crucial to minimize overproduction and underproduction. Overproduction and underproduction both generate undesired costs and profit losses in paper mill production. This master’s thesis examines paper production order fulfillment subject from paper production level point of view. Research and development approach is selected due to clarification requirements in lately implemented manufacturing execution system. Manufacturing execution systems are generally expected to offer reliable and accurate information about mill production details. However, confusions are likely to occur after implementation of new manufacturing execution system. These confusions are usually harmful and become cumulatively more influential the longer they keep occurring. In this master’s thesis is presented actions to improve order fulfillment at paper mill production level. Central points of the improvement actions are a model for successful order fulfillment in paper mill production and manufacturing execution system catalogue configuration redesign. Improvement actions are implemented in Jokilaakso paper production plant and it is examined as a case study. In the end of this master’s thesis is presented performance measurements which demonstrate order fulfillment from case Jokilaakso.

Tunninsisäinen tehotasapaino Suomessa 2020 ja 2030

Sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä tulee vallita tasapaino joka hetki. Tunninsisäinen tehotasapainon hallinta on kantaverkkoyhtiön vastuulla, ja se tehdään säätöresurssein. Tässä työssä tarkastellaan tunninsisäistä tehotasapainon hallintaa Suomessa 2020-luvun alussa ja loppupuolella. Työn tarkoituksena on arvioida, riittävätkö nykytilanteen mukaiset säätöresurssit kattamaan tulevat säätötarpeet ja kuinka suuria säätövajeita, eli erotuksia markkinaehtoisen säätökyvyn ja säätötarpeen välillä, mahdollisesti esiintyy. Tehotasapainon hallintaa tarkastellaan tarkemmin kuudessa esimerkki-markkinatilanteessa. Tilanteet ajoittuvat tällä hetkellä tehotasapainon hallinnan kannalta hankaliin ajankohtiin, kevään tulva-ajalle, kesän lomakaudelle ja talven huippukuormitustilanteeseen. Tarkastelutilanteiden avulla pyritäänkin selvittämään hankalimmat tilanteet, joita tehotasapainon hallinnassa 2020-luvulla voidaan kohdata. Työn tarkastelutilanteiden perusteella säätövaje voi olla suurimmillaan 200 - 1100 MW Suomessa 2020-luvulla. Tämä työ vastaa myös siihen, mitä tulisi tehdä, jotta selvittäisiin tehotasapainon hallinnasta kaikissa tilanteissa tulevalla vuosikymmenellä.

Jalometallikustannusten hallintatyökalu

Tämän työn tavoitteena on luoda malli tai työkalu Ecocat Oy:n jalometallihävikin kustan-nusten hallitsemiseen tuote- tai tuoteperhetasolla. Lisäksi osatavoitteena on nostaa esiin huomioita ja käytäntöjä hävikin hallinnan tueksi. Työn teoriaosuudessa käydään läpi prosesseihin liittyvää kirjallisuutta keskittyen proses-sien kuvaamiseen, määrittelyyn, kehittämiseen sekä vaihtelun vähentämisen perusteisiin. Lisäksi teoriaosassa on lyhyt Lean perusteiden sekä työkalujen kuvaus, jonka tarkoituk-sena on antaa pohjaa hävikin minimointityölle. Viimeinen teoriakappale keskittyy jalo-metalleihin raaka-aineina; niiden hankintaan, markkinoiden piirteisiin ja kustannusvaiku-tuksiin. Työn empiirisen osan johdantona toimii kappaleessa 4 oleva katalysaattorien ja niissä käytettävien jalometallien esittely. Kappaleissa 5 - 7 on työn empiirinen osuus, jossa luodaan tavoitteiden mukainen kustannustenhallintyökalu. Työn tuloksena syntyi viiden tutkimukseen valitun tuotteen avulla Excel-laskentatyökalu, jolla tiettyjen spesifikaatioiden mukaisten tuotteiden jalometallihävikin osuus tuotannon aikana voidaan laskea. Lisäksi työn tuloksissa, osatavoitteen mukaisesti, tarkastellaan muun muassa mittausprosesseihin sekä työn suoritukseen liittyviä kehityskohteita.

ICT-palveluiden asiakaslähtöinen tuotteistaminen, case Valtion IT-palvelukeskus

Syksyllä 2012 Valtion IT-palvelukeskuksen teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä alle puolet vastanneista oli tyytyväisiä palveluiden tuotteistamiseen, joka heijastui asiakkaan kokemaan palvelun arvoon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valtionhallinnon asiakkaille tarjottavien ICT-palveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen vaikuttavat oleelliset osa-alueet. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin grounded theory -menetelmää. Tutkimusaineisto koostui 11 johtajahaastattelusta. Tutkimustuloksia käsiteltiin kolmessa teemassa: ICT-palvelu, tuotteistaminen ja asiakaslähtöisyys. Tutkimustulosten perusteella asiakaslähtöiseen tuotteistukseen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteinen tavoite ja yhteistyö; asiakasymmärrys, hyödyt ja lisäarvo, laatu ja luottamus, osaaminen ja oppiminen, vastuut ja roolit sekä vuorovaikutus. Tutkimustulokset antavat hyvän lähtökohdan asiakaslähtöisen tuotteistuksen kehittämiseen ja palveluiden laadun parantamisen kehitystoimenpiteiden suunnitteluun.

Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2013–2020

Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiatyötä on vetänyt Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (ELY). Työvälineenä on ollut oman tuotannon ESR-rahoitteinen projekti OSUMA – Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun – projekti (2008–2013). Projekti on tuottanut nykytilaselvitykset maakunnan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tilanteesta, resursseista ja kehittämistarpeista, käynnistänyt ja pilotoinut palvelukokeiluja alueellisten tietokeskusten (TNO-palvelut) kehittämiseksi yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Opintori-projektin (ESR) kanssa. Palvelukokeilujen tuloksia on hyödynnetty strategian suosituksissa. Strategian painopiste on hakeutumisvaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimitti strategiatyötä varten koordinaatioryhmän, joka koostui keskeisistä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden johdon, sidosryhmien ja asiantuntijoiden edustajista. Edustus oli myös alueellisesti kattava. Koordinaatioryhmän tehtävänä oli tukea ja ohjata maakunnallisen strategiatyön tekemistä, välittää edustamansa tahon/organisaation asiantuntemus strategiatyöhön aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita koskien sekä tiedottaa strategiatyöstä edustamilleen tahoille ja sidosryhmille Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) strategian 2013–2020 tarkoituksena on: • edistää elinikäisen oppimisen politiikkaa muuttuvassa työelämässä • tarjota asiakkaille kysyntälähtöiset monikanavaiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut • tuottaa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti • luoda yhteinen tahtotila ja pelisäännöt palveluita tarjoavien organisaatioiden keskuudessa • vahvistaa verkostomaista toimintatapaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa • vakiinnuttaa toimijoiden roolit ja tehtävät verkostossa • kehittää verkoston toimintaa päämäärätietoisesti • kehittää ohjausalan ammattilaisten osaamista Strategian toimeenpanon seurantaa varten on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimittänyt alueellisen Elinikäisen ohjauksen ohjaus ja yhteistyöryhmän, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtakunnallinen Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä seuraa alueellista kehittämistoimintaa.

Sijoittajasuhdetoiminnan hyödyntäminen yrityksen rahoituksessa : tutkimuskohteena ohjelmistoalan pk-yritykset

Sijoittajasuhdetoiminta on yksi suhdetoiminnan muodoista, jolla yritys viestii sidosryhmilleen omasta liiketoiminnasta, yrityksen arvoista, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä. Sijoittajasuhdetoiminnan päätarkoituksena on pyrkiä luomaan ja ylläpitämään positiivista yrityskuvaa sekä markkinoimaan yritystä kannattavana sijoituskohteena. Sijoittajasuhdetoiminnalla pyritään lähestymään monia eri yrityksen sidosryhmiä, mutta tärkeimpiä yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ovat rahoittajat sekä uudet, potentiaaliset sijoittajat. Sijoittajasuhdetoiminta mielletään kuitenkin usein vain pörssiyhtiöiden tarvitsemaksi toiminnoksi, eikä siksi pk-yrityksissä sijoittajasuhdetoimintaa juurikaan hyödynnetä. Pk-yrityksillä on kuitenkin lukuisia ongelmia rahoituksen hankinnassa, joita sijoittajasuhdetoiminnalla voitaisiin osittain ratkaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla, miten ohjelmistoalan pk-yrityksien rahoituksen hankintaa voitaisiin kehittää sijoittajasuhdetoimintaa tehostamalla? Tutkimus vastaa seuraaviin osaongelmiin: 1. Millaista sijoittajasuhdetoimintaa on ohjelmistoalan pk-yrityksissä? 2. Millaisia rahoitusmahdollisuuksia on ohjelmistoalan pk-yrityksissä? 3. Miten sijoittajasuhdetoiminnalla voidaan vaikuttaa yrityksen rahoitukseen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin tutkimalla sijoittajasuhdetoiminnan eri tehtäviä, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksia sekä pk-yritysten eri rahoitusvaihtoehtoja. Lisäksi tarkasteltiin yrityksen kasvutapoja ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä, koska aikaisemman tutkimuksen perusteella niiden rooli rahoitusvaihtoehtoja valittaessa on merkittävä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valittiin Internet-kysely, joka otantamenetelmän avulla lähetettiin 168:lle ohjelmistoalan pk-yritysten toimitusjohtajalle. Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 36. Tutkimustulosten perusteella sijoittajasuhdetoiminta on erittäin vähäistä ohjelmistoalan pk-yritysten keskuudessa, mutta kuitenkin sen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Suurimmiksi ongelmiksi sijoittajasuhdetoiminnan kehittämisessä nousivat yritysten ajalliset resurssit, uskallus lähestyä sijoittajia sekä yrityksestä tuotettavan informaation määrä ja laatu. Rahoituksessa myös kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen koettiin ongelmaksi, sillä mahdollisille sijoittajille ja kasvuhakuisille yrityksille ei ole yhteistä foorumia. Tavoitettavuus on heikko, jos yrittäjällä itsellään ei ole valmiita verkostoja tai kontakteja. Rahoituksen kehittäminen ja erityisesti vaihtoehtojen laajentaminen on sijoittajasuhdetoimintaa tehostamalla mahdollista, jos pk-yritykset ottavat mallia alalla toimivilta sijoittajasuhdetoimintaa hyödyntäviltä yrityksiltä. Ensisijaisen tärkeää on luoda yrityksestä houkutteleva sijoituskohde ja tuottaa laadukasta informaatiota yrityksen jokaiselle sidosryhmälle. Toimitusjohtajan ja / tai ylimmän johdon sitoutuneisuus sekä yrityksen viestinnänkulttuurin kehittäminen ovat ratkaisevassa asemassa sijoittajasuhdetoiminnan hyödyntämisessä yrityksen rahoituksessa. Asiasanat

Pellolta pöytään: kuluttajien näkemyksiä lähiruoasta arvontuottajana

Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia siitä, millaisia elintarvikkeita he kuluttavat ja monella on kasvava tarve saada lisätietoa elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantotavoista sekä elintarvikeketjujen turvallisuudesta. Kuluttajien elintarvikkeisiin kohdistamat odotukset ovat luoneet vahvan kasvualustan lähiruoan kysynnälle ja lähiruokasektorin laajenemiselle. Samalla tutkijoiden kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista arvoa erilaiset kuluttajat kokevat lähiruoasta saavansa ja millaisia näkemyksiä kuluttajilla on lähiruoasta tuotteena. Tutkimuksen alaongelmina on selvittää, miten kuluttajat ymmärtävät lähiruoka-käsitteen, millaista arvoa kuluttajat kokevat lähiruokatuotteista saavansa sekä mitkä tekijät vaikuttavat lähiruoan kulutukseen. Tutkimuksessa vertaillaan lähiruokaa suosivien kuluttajien ja niin sanottujen keskivertokuluttajien eli ruoan alkuperään neutraalisti suhtautuvien kuluttajien lähiruokaan liittämiä arvoja ja kulutustottumuksia. Kuluttajat viime kädessä päättävät lähiruokatuotteiden tuottaman arvon, ja siksi kaupan ja valmistajien on tärkeää tuntea kuluttajien lähiruokaan liittämiä näkemyksiä. Vain tällä tavoin kauppa voi vastata erilaisten kuluttajien kysyntään, edistää omaa markkina-asemaansa asiakaslähtöisesti ja kohentaa kuluttajamielikuvia. Tutkimusaineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Kaksi ryhmistä muodostui lähiruokaa suosivista kuluttajista ja kaksi keskivertokuluttajista. Keskivertokuluttajat pyrittiin löytämään lumipallo-otannan avulla ja lähiruokaa suosivat kuluttajat eliittiotannalla lähituotteita suosivista ruokapiireistä. Haastateltavat määrittelivät aiempien tutkimuksien tavoin lähiruoan tuotannon ja tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän etäisyyden perusteella mahdollisimman lähellä tuotetuksi. Uusina näkökulmina tuotiin esiin lähiruoan eri hankintakanavat sekä läheisyyden tulkinta joustavana käsitteenä. Lähiruokaa ostetaan hyvin perinteisistä myymälöistä, mutta erityisesti suoraan tuottajilta. Myös tuttavien välityksellä haastateltavat saivat paljon lähituotteita käsiinsä. Lähiruoan hankinnan suurimmiksi haasteiksi koettiin tuotteiden heikko saatavuus ja korkeampi hinnoittelu. Myös lainsäädännön ja lähiruoan hankalan tunnistettavuuden koettiin vaikuttavan lähiruoan ostoon. Lähiruoan arvostus liittyi Holbrookin (1999) typologian arvoista erityisesti tehokkuuteen, erinomaisuuteen ja eettisyyteen. Lähiruoan kulutusta ohjasi ja motivoi tuotteiden helppo saatavuus, laadukkuus ja ainutlaatuisuus, eettisyys, perinteiden arvostus ja tottumus ostaa tiettyjä lähituotteita. Lähiruoan etsimisen aiheuttamat uhraukset koetaan jopa suuremmiksi, kuin lähiruoan erinomaisuuden kuluttajille tarjoamat hyödyt. Tästä syystä lähiruoan määritelmän selkeyttämisen voidaan olettaa vaikuttavan niin lähiruoan kulutuksen lisääntymiseen, kauppojen lähiruokavalikoiman laajenemiseen kuin lähiruoan arvostukseenkin. Lisäksi kauppa voisi yhteistyössä lähiruoan tuottajien kanssa parantaa lähiruoan saatavuutta, tunnistettavuutta ja lähiruokaostosten teon elämyksellisyyttä esimerkiksi myymälämarkkinoinnin ja myymäläsuunnittelun keinoin. Myös lähituotteiden korkeampi hinta tulisi perustella kuluttajille lähiruoan erinomaisuutta korostamalla. Näin tekemällä voidaan olettaa lähiruoan arvostuksen ja kulutuksen vähitellen lisääntyvän suomalaisten kuluttajien keskuudessa.

Lean, Six Sigma ja Total Welding Management hitsaavassa verkostossa

Diplomityössä tarkastellaan hitsaavan verkoston laadunhallintaa ja siinä ilmeneviä erilaisia ongelmakohtia. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan kolmen eri laatutyökalun Lean, Six Sigma ja Total Welding Management soveltamista hitsaavan verkoston laadunhallinnassa. Teoriaosassa käsitellään sekä yleisesti että hitsauksen osalta laatua ja laadunhallintaa, sekä edellä mainittuja laatutyökaluja. Tutkimusosaan tietoja hitsaavista verkostoista kerättiin kaikkiaan kolmesta eri verkostosta. Näiden kerättyjen tietojen pohjalta tarkasteltiin valittujen laatutyökalujen soveltuvuutta verkostomaiseen käyttöön. Verkostoitunut toiminta aiheuttaa monia uusia haasteita yritysten laadunhallinnalle verrattuna yksittäisiin hitsaaviin yrityksiin. Suurimpia tutkimuksessa havaittuja ongelmakohtia ovat suunnittelun ja valmistuksen yhteistyön erilaiset puutteet, laatutasoon ja sen varmistukseen liittyvät asiat, sekä verkoston sisälle syntyvä niin sanottu hiljainen tieto ja sen häviäminen. Tutkimuksen tarkastelujen perusteella havaittiin, että kaikkien tutkimukseen valitun kolmen laatutyökalun soveltaminen myös verkostomaisessa toiminnassa on mahdollista, mutta se vaatii huomattavasti suurempaa työpanosta kuin soveltaminen yksittäisessä yrityksessä. Myös näiden kaikkien kolmen työkalun yhtä aikainen käyttö on mahdollista. Juuri oikean työkalun valitseminen kullekin hitsaavalle verkostolle vaatii tarkkaa perehtymistä verkostoon ja sen tilanteeseen.

International Students' Quality Expectations in Higher Education

The purpose of this research is to examine factors affecting international students’ service quality expectations in higher education. The aim is pursued by investigating the international students’ quality expectations and the role of price, culture and personal values in forming these expectations. The theoretical part of this research is centered on themes related to service quality, the nature of educational services, the process of forming quality expectations and the antecedents of service quality expectations. The empirical part of the research was conducted with a quantitative method and the data was collected by using a web based questionnaire. The sample consisted of 268 students who applied to international master’s degree programmes in Finland in the spring of 2012. The response rate was 24,1 %. The research results show that personal values and culture affect the international students’ quality expectations of educational services but that price is not significantly related to the quality expectations.

Suomen huoltovarmuus ja yritysten kansainvälistyminen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen huoltovarmuuden ja yritysten kansainvälistymisen välistä suhdetta, joka on seurausta globalisaation ja talouden avautumisesta. Tätä kehitystä ilmentää hyvinvointivaltioiden muutos kilpailukykyvaltioiksi. Ulkoistamisen myötä suomalaiset yritykset ovat siirtäneet globaaleissa arvoketjuissa aineellisen valmistuksen osuutta halvemman tuotannon maihin ja keskittäneet aineetonta osaamista ja johtamistaitoa Suomeen. Tämän tutkimustyön tarkoituksena on selvittää yritysten kansainvälistymisen vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen. Tutkimuksen teoreettinen paradigma perustuu keskinäisriippuvaiseen liberalismiin. Tässä tutkielmassa käytetään aineistopohjaista sisällönanalyysia. Tutkimustyössä käytetään keskeisenä lähdemateriaalina kokonaisturvallisuuden hallinnalle tärkeitä valtion virallisdokumentteja. Tämän lisäksi tutkimusaineisto koostuu myös kriisilainsäädännöstä ja varautumiseen liittyvistä muista laista ja asetuksista. Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tuo huoltovarmuuden näkökulmasta sekä haasteita että hyötyjä. Haasteita huoltovarmuudelle ovat yritysten omistajarakenteen monikansallistuminen ja omavaraisuusasteen pieneneminen. Häiriötilanteessa monikansallisten yritysten omistajien edut voivat olla ristiriidassa Suomen huoltovarmuustarpeiden kanssa. Kansainvälistyminen myötä yritysten tuotanto voi siirtyvät ulkomaille, mikä lisää Suomen riippuvuutta muista toimijoista. Keskinäisriippuvuus voidaan toisaalta nähdä hyötynä huoltovarmuudelle, koska se vähentää valtioiden välisten konfliktien mahdollisuutta. Monimuotoinen elinkeinoelämä yhdessä kansainvälistymisen kanssa takaavat tulevaisuudessa toimivan huoltovarmuuden Suomessa.

Asevoimista avustusjärjestö? : asevoimien ja humanitaaristen organisaatioiden välinen yhteistoiminta humanitaarisessa logistiikassa

Kylmän sodan päätyttyä humanitaarisesta avustuksesta on tullut miljardibisnestä. Humanitaaristen järjestöjen määrä on kasvanut samaan aikaan huomattavasti. Siviilien lisäksi myös asevoimien kiinnostus humanitaariseen toimintaan on lisääntynyt. Tämä aiheuttaa väistämättä haasteita asevoimien ja avustusjärjestöjen välil le. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen yhteistoimintaa humanitaarisessa logistiikassa. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin logistiikan näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli: mitä yhteistoimintaa asevoimat ja humanitaariset järjestöt harjoittavat humanitaarisessa logistiikassa? Tässä opinnäyte työssä tarkasteltiin asevoimien roolia humanitaarisessa logistiikassa, yhteistoiminnan lähtökohtia sekä yhteistoiminnan haittoja ja hyötyjä. Tutkimusaineistona käytettiin julkisia kirjallisia lähteitä sekä haastatteluja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hermeneutiikkaa ja aineiston analysoinnissa hermeneuttista kehää. Tällä menetelmällä subjektiivisesta tiedosta voidaan saada objektiivista. On huomioitava, että asevoimat ja avustusjärjestöt käsittelevät yhteistoimintaa eri näkökulmista. Opinnäytetyössä ilmeni, että asevoimien rooli humanitaarisessa logistiikassa ei ole yksiselitteinen. Lähtökohta kuitenkin on, että asevoimia ei ole tarkoitettu humanitaariseen toimintaan; vaarana on, että humanitaariseen toimintaan kytketään sotilaallisia ja poliittisia päämääriä vaarantaen humanitaariset periaatteet. Poikkeuksellisissa tilanteissa asevoimien logististen resurssien käyttö on edellytyksenä hätäavun toimittamisessa katastrofin uhreille. Tällaisissa tapauksissa asevoimien roolina on tukea humanitaarisia järjestöjä, jotka ovat humanitaarisen logistiikan ammattilaisia. On tärkeää muistaa, että avustusjärjestöillä ja asevoimilla on eriävät tehtävät ja mandaatit. Toimintaa ohjaavat erilaiset toimintatavat, tavoitteet ja intressit. Yhteistoiminnan lähtökohtiin vaikuttaa myös katastrofin laatu. Luonnon aiheuttamissa katastrofeissa yhteistoiminta on ongelmattomampaa kuin monitahoisissa kriiseissä. Asevoimien ja avustusjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan liittyy sekä hyötyjä että haittoja. Asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen välinen yhteistoiminta tulee nähdä mahdollisuute- na, jonka avulla katastrofin kokonaisvaltaisesta hoitamisesta saadaan tehokkaampaa. Varautumisen ja ennakkosuunnittelun merkitys korostuu, koska sillä on keskeinen merkitys katastrofin reagointivaiheen onnistumisella. Yhteistoiminnan kehittämisen puolesta puhuu myös se, että arvioiden mukaan katastrofit tulevat lisääntymään moninkertaisesti.

Ilmavoimien lentoteknisen ammattialiupseeriston koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet

Vuoden 2007 alussa Puolustusvoimiin perustettiin uudistettu ammattialiupseeristo. Perustamiseen liittyen Pääesikunta käski aloittaa puolustusvoimallisen suunnittelun aliupseeriston osaamisen kehittämiseksi. Tarve tähän tuli yleisistä koulutusmetodien kehittymisestä, vallitsevista oppimiskäsityksistä ja erityisesti oppivaan organisaatioon liittyvästä oppimisja koulutuskulttuurista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aliupseereiden sotilasammatillisen koulutuksen voimassaolevaa ohjeistusta oppivassa organisaatiossa tapahtuvasta työssäoppimisesta, teoriataustan ollessa työssäoppiminen. Tutkimusjoukoksi valittiin Ilmavoimien joukko-osaston, Karjalan lennoston lentotekniset aliupseerit. Tutkimus on sotilaspedagogiikan perustutkimus, jonka tutkimusote on kartoittava ja tutkimustapa on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelminä ovat asiakirjaselvitys, puolistrukturoitu kysely ja asiantuntijoiden yksilöhaastattelut. Asiakirjaselvityksellä saadaan esiymmärrys työssäoppimisen teoriasta ja aliupseeriston koulutuksen vallitsevasta nykytilasta. Puolistrukturoitu kysely toimii aineiston keruumenetelmänä ja sen tulokset kvantifioidaan. Asiantuntijoiden yksilöhaastatteluilla tarkennetaan kyselyllä saatujen vastausten analysointia ja tarvittaessa syvennetään tehtävää analyysiä. Tutkimuksen tutkimustehtävänä eli pääkysymyksenä oli selvittää, miten Ilmavoimien lentoteknisen ammattialiupseeriston koulutusta tulisi kehittää. Alakysymyksinä oli, että onko lentoteknisen ammattialiupseeriston työssäoppiminen suunniteltua, ohjattua ja reflektoitua sekä miten toteutuu eri toimijoiden välinen yhteistyö lentoteknisen ammattialiupseeriston työssäoppimisen ohjauksessa. Työssäoppimisen terminä ja sen liittyminen opintoihin ei ollut kaikille selvää. Työssäoppiminen tulisi korostetusti avata opiskelijoille ja se tulee ottaa huomioon työpaikoilla kokonaisvaltaisemmin. Tässä ongelmana ovat työpaikkojen vajaat resurssit ajan ja työpaikkaohjaajien suhteen. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä koulu-työpaikka-opiskelija yhteistyön onnistumiseen. Yhteistyöllä ja sen dokumentoinnilla voidaan varmistaa koulutuksen onnistuminen ja tasainen laatu. Kaikille aliupseereille tulisi laatia ensimmäisessä kehityskeskustelussa kehittämissuunnitelma oikea-aikaisen koulutukseen hakeutumisen tueksi. Vähäisen koulutushalukkuuden johdosta vähintään perustason sotilasammatillinen koulutus tulisi olla kaikille pakollinen. Menettelyllä varmistettaisiin kaikille aliupseereille osaaminen johtamis- ja kouluttamistaidon sekä taktiikan osalta. Tuleviin koulutusuudistuksiin liittyen ei uusia vaatimuksia pidä ulottaa koskemaan kaikkia jo koulutuksen saaneita takautuvasti, koska se johtaa koulutuksen kokonaissuunnittelun epäonnistumiseen ja koulutettavien keski-iän tarpeettomaan nousuun. Jatkotutkimusesityksenä on kokonaisvaltaisen koulutuspolun laatiminen lentotekniselle ammattialiupseerille. Tässä suunnitelmassa otettaisiin huomioon sekä sotilasammatillinen että lentotekninen koulutus ja molempien työssäoppimisesta saatava synergiahyöty.

Hawk-simulaattorilla kouluttaminen lentokoulutuksen jatkokoulutusvaiheessa

Simulaattorikoulutuksen merkitys lentokoulutukselle on korostunut lentotuntien vähentämisen ja simulaattorilaitteistojen kehityksen myötä. Nykyisillä simulaattoreilla koulutuksen laatu on teknisten parannusten ohella merkittävin tekijä, jolla voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kouluttaja voi toiminnallaan tehostaa oppilaan oppimista simulaattorikoulutuksessa. Tutkimuksessa tuodaan esille simulaattorikoulutuksen teoriaa sekä käytäntöä, joka on rajattu koskemaan HW1-koulutusvaihetta. Tarkoitus on tuoda esille erilaisia tapoja ja toimintamalleja, joita käyttämällä kouluttaja voi edesauttaa koulutettavan oppimisprosessia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös HW-simulaattorin ominaisuuksien sekä MLU-päivityksen merkitystä simulaattorilla kouluttamiseen ja oppimistuloksiin. Tutkimusmenetelmänä käytän kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään kouluttajan pedagogiseen näkökulmaan liittyen simulaattorilla kouluttamiseen. Käsiteltävään ilmiöön perehdyn simulointiin liittyvän kirjallisuuden perusteella. Ilmiön tarkentamiseksi rajaamaani aiheeseen perehdyn lisäksi HW-lentokoulutukseen liittyviin asiakirjoihin. Tutkimukseni empiirisen aineiston hankin haastattelemalla kahta HW-simulaattoria koulutusvälineenä käyttävää Patrian simulaattorikouluttajaa. Tutkimustuloksena todettiin, synteettisen koulutusympäristön erityispiirteiden perusteellinen tunteminen mahdollistaa simulaattoriympäristölle ominaisten koulutusmenetelmien käyttämisen tehokkaasti. Myös yksilöllinen kohtaaminen ja koulutettavan tunteminen ovat avaintekijöitä simulaattorikoulutuksessakin. Koulutettavan taitotason tiedostaminen mahdollistaa simulaattoreille ominaisten koulutusmenetelmien käytön koulutustilanteen haastavuuden optimoimiseksi.

Automaattisten lentosäähavaintojen vaikutus ilmavoimien lentotoimintaan

Vallitseva lentosää on merkittävä tekijä kaikessa ilmailussa. Haluttu lentoturvallisuuden taso saadaan ylläpidettyä määrittelemällä sopivat kriteerit säätilalle. Lentosään havainnointi on perinteisesti tapahtunut meteorologien toimesta paikallisesti kullakin lentoasemalla. Vuonna 2010 Suomen kuudella lentokentällä otettiin käyttöön automaattiset säähavainnot. Ilmavoimien aktiivisin lentotoiminta tapahtuu juuri kyseisillä kentillä. Automaatiolla tuotettava säätieto perustuu pelkästään teknisten antureiden havaintoihin eikä lentoasemilla ole enää koulutettua henkilöstöä tarkkailemassa sääsanomien paikkansapitävyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nykyisten automaattisten lentosääjärjestelmien rakennetta ja toimivuutta Ilmavoimien näkökulmasta. Sotilasilmailu on sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeä osa. Päivittäinen vilkas lentotoiminta tarvitsee luotettavan tiedon vallitsevasta säästä. Vuonna 2010 tehdyt uudistukset ovat Suomen ilmailuviranomaisen mukaan kansainvälisten määräysten mukaisia. Ilmavoimissa on kuitenkin koettu toistuvia ongelmia uusien järjestelmien puutteellisuuden takia. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla asiantuntijoita Ilmavoimista sekä Finavia Oyj:stä. Lisäksi aineistona on käytetty Ilmavoimien sisäistä dokumentaatiota sekä Finavian laitteistomateriaaleja. Monet kansainväliset määräykset koskevat lentosään tuottamista ja tutkimuksessa viitataan myös niihin. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme erilaista sääautomaatiojärjestelmää, joiden toiminta poikkeaa toisistaan. Automaattisten sääsanomien laatu riippuu voimakkaasti käytetystä anturitekniikasta ja sen on todettu sisältävän paljon rajoitteita. Erityisesti huonossa säässä ja säätyypin muuttuessa automaatio reagoi hitaasti ja sen on todettu esittävän ajoittain jopa täysin virheellistä säätietoa. Tutkimuksen perusteella olisi hyvin tärkeää, että Ilmavoimien käyttämillä yhteistoimintakentillä palattaisiin täysautomaatiosta manuaalisesti vahvistettuihin havaintoihin kunnes automaation tuottama säätieto on saatu osuvuudeltaan ja reagointikyvyltään paremmaksi. Tällä hetkellä automaation käyttäminen aiheuttaa Ilmavoimille selkeän turvallisuusriskin.