IgA production, coliforms analysis and intestinal mucosa morphology of piglets that received probiotics with viable or inactivated cells

Two types of probiotics were used in piglets. One product is a mixed culture of viable Lactobacillus acidophilus, Enterococcus faecium e Bifidobacterium bifidum. The second product is composed of inactivated Lactobacillus acidophilus cells. The piglets received two weekly oral doses for 30 days while a control group did not receive probiotics. All piglets were euthanized at the 30th day of life and the mesenteric lymph nodes, the small intestine, and blood samples were collected. The tissue samples were studied by light microscopy and the blood serum was analyzed by ELISA method. The treatment with the probiotic with viable cells produced higher serum levels of IgA (P<0.05) and more IgA expressing cells were found in the mesenteric lymph nodes than observed in the inactivated cells treatment or control groups (P<0.05). Also, intestinal villi were longer, crypts were deeper (P<0.05) and fecal coliform count was lower than found in the inactivated product (P<0.05). These results suggest that viable probiotics are more efficient than inactivated probiotics to induce immunostimulation and intestinal modifications in piglets, thus improving their health and development.

Transmission of porcine circovirus 2 (PCV2) by semen and viral distribution in different piglet tissues

Porcine circovirus infections are caused by the porcine circovirus 2 (PCV2). Among six different clinical manifestations involving respiratory, enteric, nervous and reproductive signs, the postweaning multisystemic wasting syndrome (PMWS) is the most important and studied disease. However, reproductive failures associated with PCV2 have been increasingly reported. Some studies have shown the possible contamination of sows by semen of PCV2 positive boars. In order to investigate the transmission of PCV2 by contaminated semen and its ability to infect the sow and piglets, 20 PCV2 negative sows were inseminated, 10 with negative boar semen and 10 with previously nested-PCR tested positive boar semen. The sows were weekly monitored and blood samples were collected. Based on the results, 4 out 20 sows were selected (1 sow was PCR negative and inseminated with a negative semen, 2 sows were PCR negative and inseminated with a positive semen and 1 sow was PCR negative and inseminated with a positive semen, but became PCR positive around the 30 days of pregnancy). After weaning, 12 male piglets, 3 of each sow, were selected and maintained under isolation. In order to investigate which organs harbored the virus, the young pigs were necropsied around 9 months of age. Samples of serum collected monthly were tested by immunocitochemistry (ICC), and all 12 pigs serum converted. Samples of lymphoid, systemic and reproductive organs were analyzed by nested-PCR and immunohistochemistry (IHC). Evaluation of the samples by nested-PCR, revealed that several tissues were positive in 10 of 12 pigs, mainly the lymph nodes, bone marrow and spleen. Various samples were positive by IHC in 8 of 12 piglets, being the lymph nodes, tonsils and bulbourethral glands the most frequently positive. Thus, the results of testing different samples, in the 3 tests (ICC, nested-PCR and IHC) were complementary. These results show that PCV2 transmission through semen to the sows and piglets may occur and may also represent a potential risk for the herd.

Health management practices and disease prevalence in dairy sheep systems in Argentina

A cross-sectional survey of 19 dairy sheep farms in Argentina was carried out with the purpose to know farm management, health practices, and occurrence and mortality of diseases. The survey comprised 40% of all sheep milking farms in Argentina. A questionnaire was conducted by way of personal interviews with sheep owners during farm visits. The proportions of farms reporting routine vaccination for clostridial diseases, contagious ecthyma, pneumonia and mineral and vitamin parenteral administration were 63%, 47.3%, 16.6% and 42.1% respectively. Regular treatment against lice was used in 37.5% of the farms, and 89.5% o the farmers treated against gastrointestinal nematodes (GIN). The mean number of GIN drenches per farm was 2.26±1.78 annually. In 68.4% of the milking flocks the California Mastitis Test was regularly done and 55.6% of the farmer managers had sampled their flocks once a year for Brucella ovis antibodies. During the pre-mating period respectively 68.4% and 50% of farmers clinically examined their rams and ewe for general health and teeth condition. The udders of ewes were frequently inspected at the start of each milking period. The most important parasite problems noticed were GIN (reported by 57.9% of farmers), lice (57.9%) and scabies (10.5%) and the most frequent infectious diseases were ecthyma (73.7%), pneumonia and other respiratory problems (57.9%), clinical mastitis (55.6%), clostridial diseases (36.9%) and foot lameness (35.2%). Photosensitivity (47.4%) and ruminal acidosis (42.1%) were reported as other frequent toxic or metabolic disorders. Owners mentioned that the mean lifespan or milk productive time per ewe was 4.5±1.4 years. Perinatal lamb mortality was 8.5% and the total flock mortality rates, above the first 24 h of life was 6.9%. The high rates of lamb mortality during the pre-weaning (10.3%) and post-weaning (5.9%) periods indicate that this problem, as well as the most prevalent diseases, should be the subject of further studies.

Vaccination protocol and bacterial strain affect the serological response of beef calves against blackleg

The serological response of beef calves was evaluated with different vaccination regimens against blackleg, using an official strain (MT) and a field-collected strain of Clostridium chauvoei as antigens. Sixty calves were randomly allocated to four different groups and were submitted to distinct vaccination protocols with a commercial polyvalent vaccine. Group G1 was first vaccinated at four months of age and a booster shot was given after weaning, at eight months. Group G2 was given the first dose at eight months and a booster shot 30 days later. Group G3 was vaccinated only once at eight months and the control group was not vaccinated. These alternative vaccination regimens were proposed in an effort to adequately protect cattle under open-field farming conditions. Serological evaluations were made by Elisa at 4, 8, 9 and 10 months of age. Both groups receiving booster shots had a significantly increased serological response 30 days later. However, the serum IgG levels against C. chauvoei were significantly higher in the calves that were first vaccinated at four months. At 10 months, the two booster shot groups (G1 and G2) had similar serological responses, while the calves that were treated with a single dose of vaccine at weaning (G3) had a response that was similar to that of the control group. The serological response of the calves was significantly inferior at several of the evaluation times when the field strain of the bacteria was used as a challenge antigen instead of the official MT strain. The serological response of calves that are vaccinated twice was found to be satisfactory, independent of the first injection being made at four or eight months of age. It was also concluded that it would be useful to include local bacterial strains in commercial vaccine production.

Diagnostic value of copper parameters to predict growth of suckling calves grazing native range in Argentina

A study was conducted to evaluate the predictive diagnostic value of different copper (Cu) parameters as indicators of average daily gain (ADG) in growing calves. The effects in calves of cow Cu supplementation in the last one-third gestation period were also evaluated. Five supplementation trials, with a total of 300 calves, were carried out. Two groups of 30 calves were randomly assigned to each trial, one group was parenterally supplemented (SG) and the other was not supplemented (NSG). Trials began when calves were three-month-old and ended at weaning time. At each sampling calves were weighed and blood was taken to determine Cu concentrations in plasma, Whole Blood (WB), Red Cells (RC) and Packed Cell Volume (PCV). Liver samples from six animals of each group were taken both at the beginning and at the end of the trial. In two trials the mothers of the SG received Cu supplementation at the last one- third gestation period. Four of the five trials exhibited low ADG in the NSGs. In these groups, plasma Cu concentration decreased rapidly before low ADG was detected, which occurred with values remaining below 25µg/dl. The decrease of RC Cu concentration was considerably slow. WB showed an intermediate position. PCV in the SGs was higher than in the NSGs in all trials. Cow supplementation was insufficient to generate a liver storage able to last after calves reached the 3 months of age. These data could be useful to predict the risk of low ADG in grazing calves.

Parenteral administration of vitamins A, D and E on the oxidative metabolism and function of polymorphonuclear leukocytes in swine

The weaning period of piglets is characterized by physiological alterations, such as decreased weight gain, increased reactive oxygen species (ROS) and increased serum cortisol levels with possible effects on the immune response. The effect of parenteral administration of vitamins A, D and E on production performance, oxidative metabolism, and the function of polymorphonuclear leukocytes (PMNLs) was assessed in piglets during the weaning period. The sample was comprised of 20 male piglets that were given an injectable ADE vitamin combination (135,000 IU vitamin A, 40,000 IU vitamin D and 40mg vitamin E/ animal) at 20 and 40 days of age. Weight gain, concentration of reduced glutathione (GSH), malondialdehyde (MDA), superoxide dismutase (SOD) and the microbicidal and phagocytic activity of PMNLs were assessed. No difference was observed in the average piglet weight during the study; however, a greater percentage of weight gain was observed after weaning in the treated group. The concentrations of GSH and SOD did not differ between groups, although lipid peroxidation was greater in the control group at 60 days of age. The investigated variables of oxidative metabolism were correlated as follows: -0.41 for GSH and MDA, -0.54 for GSH and SOD and 0.34 for MDA and SOD. The intensity of intracellular ROS production, the percentage of ROS-producing PMNLs and the intensity of phagocytosis by PMNLs did not differ between treatment groups. Administration of the injectable ADE combination improved the percentage of weight gain between 20 and 40 days of age, decreased oxidative stress at 60 days of age and did not influence the function of PMNLs in piglets.

Torque teno sus virus (TTSuV) infection at different stages of pig production cycle

Torque teno sus virus (TTSuV) infection is present in pig herds worldwide. It has been demonstrated that TTSuV might increase the severity of other important viral diseases with economic and public health impacts. At present, there is no information on the age distribution of pigs infected with TTSuV in Brazilian herds. This study evaluated the frequency of TTSuV infection in pigs at different stages of production. Fecal samples (n=190) from pigs at 1 to 24 weeks of age and from breeders at 6 farrow-to-weaning (up to 8 weeks of age) and 9 grower-to-finish (9 weeks of age onwards) farms in the western region of Paraná state, Brazil, were evaluated by PCR. Fragments of the 5' UTRs of TTSuV1 and/or TTSuVk2 DNAs were identified in 126 (66.3%) of the fecal samples. Significant differences were found with the percentages of positive samples for TTSuV1, TTSuVk2, and mixed infections by both genera between and within the different pig production stages. Fecal samples from the grower-to-finish farms had TTSuV detection rates (90.1%; 64/71) that were significantly (p<0.05) higher than those from the farrow-to-weaning farms (52.1%; 62/119). TTSuV detection was significantly (p<0.05) more frequent in finisher pigs than in the animals from the other stages. The UTR nucleotide sequences in this study presented higher similarities to strains from Norway (96%, TTSuV1), and Argentina and China (97.1%, TTSuVk2). These results suggest that TTSuV infection has spread to pigs of all production stages and that the viral infection rate increases with the age of the animals. In the western region of Paraná state, Brazil, TTSuV1 and TTSuVk2-induced infections were more frequently observed in suckling piglets and finisher pigs, respectively. Phylogenetic analysis pointed out the possibility of different strains of TTSuV1 and TTSuVk2 circulating in pig herds of Brazil.

Elimination of the tremorgenic toxin of Ipomoea asarifolia by milk

With the aim to determine if the tremorgenic toxin of Ipomoea asarifolia is eliminated in milk, three groups of Swiss female mice received, immediately after giving birth until weaning, a ration containing 20% or 30% of dry I. asarifolia. All the offspring of the females that received 20% or 30% I. asarifolia showed tremors 2-4 days after birth. The offspring of the females that received 20% I. asarifolia recovered 4-7 days after weaning. The offspring of the females that received 30% of the plant in the ration died while showing tremors before weaning or up to two days after weaning. It is concluded that the tremorgenic compound of I. asarifolia or its toxic metabolites are eliminated in milk, and that lactating mice may be used as a model for the determination of the toxic compound(s) in this plant.

Effects of intramammary infection on whey proteinograms of sheep during lactation

The study aimed to identify potential biomarkers of mammary gland infection in Santa Inês sheep. Commercial flocks of sheep provided the same hygiene, sanitary, and nutritional management under semi-intensive production systems were monitored during the lactation stage-and assessed 15, 30, 60, and 90 days after delivery (through the end of lactation and weaning). The California Mastitis Test (CMT) was performed on the mammary glands. Milk was collected for bacterial examination and protein analysis. Bacterial culture and biochemical characterization of the samples were performed. Forty-two milk samples from healthy glands (negative CMT and bacterial testing) and 43 milk samples from infected glands (positive CMT and bacterial testing) taken at the predefined time points were assessed. A rennin solution was used to obtain the whey. The proteins analysis was performed using sodium dodecyl sulfate-polyacrylamide gel electrophoresis (SDS-PAGE), which allowed for the quantification of nine whey proteins produced in healthy glands: serum albumin, lactoferrin, IgA, IgG heavy-chain (IgG HC), IgG light-chain (IgG LC), total IgG (IgG HC + IgG LC), α-lactalbumin, β-lactoglobulin, protein with MW 15.000 Da, protein with MW 29.000 Da and eleven whey proteins secreted by infected glands, including haptoglobin and α-1-acid glycoprotein. A comparison of whey proteins between healthy and infected glands showed increases (P<0.05) in the secreted and total contents of all proteins, except for IgG LC and α-lactoalbumin. The most significant changes were observed in α-1-acid glycoprotein, lactoferrin and haptoglobin, which showed three-, five-, and seven-fold increases in secretion, respectively. This study showed that haptoglobin, α-1-acid glycoprotein, lactoferrin, albumin, and the IgA and IgG immunoglobulins may serve as potential biomarkers for mammary gland infection in sheep.

Accidental and experimental Closantel intoxication in Uruguayan sheep

Abstract An outbreak of Closantel intoxication in sheep in Uruguay is described. The outbreak occurred in a group of 1300 weaning lambs treated orally with a 10% solution of Closantel. One hundred forty eight lambs showed clinical signs of intoxication and 14 died. The clinical signs included mydriasis, nystagmus, and negative pupillary reflex, bilateral blindness, bump into objects, and lateral movement of the head. No macroscopic lesions were observed. The histological lesions of the retina were cytoplasmic vacuolization in ganglion cells and in cells of the inner and outer nuclear layers with different degrees of atrophy. Vacuolization and axonal degeneration were observed in the optic nerve, with multifocal areas of fibrosis and infiltration by lymphocytes and Gitter cells. To reproduce the intoxication, four sheep were given two, four and 10 times the therapeutic dose of Closantel (0.1g/kg of BW). Only the animals receiving 10 times the recommended dose showed clinical signs. The histological examination of the lesions in experimental sheep showed similar results to those described in the accidental outbreak, except for the absence of optic nerve fibrosis and inflammation, characterizing an acute phase. Axonal myelin sheaths loss, fibroblasts and collagen fibers were observed in the ultrastructural study of the optic nerve of accidental intoxicated animals. The optic nerve of experimentally intoxicated animals had vacuoles that separated the myelin sheaths of axons. To prevent outbreaks it is suggested to weigh the animals before Closantel administration to avoid errors in dose calculation.

Quaestio nostro saeculo inusitata : русское православие в тезисах Йоханнеса Ботвиди “Христиане ли Московиты?” (1620)

Den svenska pastorn Johannes Botvidi (1575-1635) försvarade år 1620 sitt verk Theses de quaestione, utrum Moschovitae sint Christiani (”Är Moskoviterna Kristna?”) vid en allmän disputation som ägde rum vid Akademin i Uppsala. Trots att Botvidis teser är centrala för den protestantiska synen på den ryska ortodoxin vid denna tid har verket inte studerats i detalj. Jag har läst Botvidis verk som en text där olika för tiden aktuella diskurser kommer till uttryck och där innehållet fokuseras ur olika synvinklar. Centrala för Botvidis teser är följande diskurser: i början av 1600-talet har i Europa redan etablerats en syn på moskoviten som den Andre, om vilken man berättar ”enligt vissa mönster”; en protestantisk kritik av ortodoxin har uppstått som en del av en bredare religiös diskurs; i stormakten Sverige uppfattar man sig ha en ny roll som ledare för den protestantiska världen med åtföljande ideologi och retorik; den skolastiska disputationen förutsätter en metod och retorik som i Botvidis teser har till syfte att ge auktoritet åt den svenska teologin. Min metod att studera Botvidis text försiggår således i ett diskurs-perspektiv, där språkliga strukturer och retoriska strategier inbyggda i texten tolkas inom ramen för den relevanta diskursen. Genom denna metod närmar jag mig målet för min utforskning – att förstå inte bara betydelsen av Botvidis text om moskoviternas religion utan också meningen med själva disputationen. Botvidis teser kontextualiseras i sin tid, vilket ger oss insikter i hur ett kulturmedvetande fungerar. Texten ”Är Moskoviterna Kristna?” framstår som ett mångfasetterat dokument som svarar på fler frågor än den som ställs i rubriken. Spännande i Botvidis text är också hur teologen Botvidi genom den medeltida skolastikens metoder lägger grunden för en toleransdiskurs.

Motoneuronitautiin liittyvä hengitysvajaus: hengitystoiminnan ja energia-aineenvaihdunnan mittaaminen

Tavoitteet: Tämän tutkimussarjan tavoitteena oli tutkia hengitystoiminnan sekä energia-aineen¬vaihdunnan muutoksia motoneuronitautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi, ALS) sairastavilla potilailla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat kotihoitoon soveltuvan hengityslaitteen vai¬kutus elinajan ennusteeseen sekä hengitysvajauksen etenemistä kuvaavien keuhkotoimintakokei¬den arviointi ALS-potilailla, epäsuoran kalorimetrian mittaustarkkuus ja perusaineenvaihdunnan (PAV) suuruus kajoavaa hengityslaitetta käyttävillä ALS-potilailla. Aineisto ja menetelmät: Kajoamattoman hengityslaitteen käytön ja iän vaikutusta elinajan en¬nusteeseen arvioitiin 84:llä ja hengitystoiminnan muutoksia 42 ALS-potilaalla. Epäsuoran kalo¬rimetrian mittaustarkkuutta kajoamatonta hengityslaitetta käytettäessä arvioitiin hereillä olevilla 12 vapaaehtoisella mieshenkilöllä. PAV:n suuruutta arvioitiin viidellä kajoavaa hengityslaitetta käyttävällä ALS-potilaalla. Osatöistä kaksi ensimmäistä olivat luonteeltaan havainnoivia (retros¬pektiivisiä) ja kaksi viimeistä seurantatutkimuksia (prospektiivisia). Tulokset: Alle 65-vuotiailla ALS-potilailla ei havaittu eroa elinajan ennusteessa kajoamaton¬ta hengityslaitetta käyttävien ja käyttämättömien potilaiden välillä. Sen sijaan yli 65-vuotiail¬la ALS-potilailla elinajan ennuste piteni merkittävästi kajoamatonta hengityslaitetta käyttävillä potilailla (elinaika diagnoosin jälkeen 22 vs. 8 kk, Hazard Ratio = 0.25, 95 % luottamusväli 0.11 – 0.55, p <0.001). ALS-potilailla, joilla kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä, hengitystiheys osoittautui diagnoosihetkellä mer-kittävästi kiihtyneeksi (21/min) ja rintakehän liike merkittävästi alentuneeksi (2.9 cm) verrattuna ALS-potilaisiin, joille kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi myöhemmin (16/min ja 4.0 cm). Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana keskimääräinen mitattu PAV vapaaehtoisilla miehillä oli 1858 kcal/vrk kun PAV ilman hengityslaitetta oli 1852 kcal/vrk, p = 0.8. Kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien viiden ALS-potilaan keskimääräinen PAV vastaavalla mittausase¬telmalla mitattaessa oli 1130 kcal/vrk, kun vastaava PAV laskettuna viidellä eri laskentakaavalla oli 1700 kcal/vrk, p < 0.001. Johtopäätökset: Yli 65-vuotiailla ALS-potilailla, jotka eivät sopeutuneet kajoamattomaan hen¬gityslaitehoitoon, oli nelinkertainen riski menehtyä aiemmin kuin kajoamattomaan hengityslai¬tehoitoon sopeutuneilla ALS-potilailla. Hengitystiheys osoittautui merkittävästi kiihtyneeksi ja rintakehän liike alentuneeksi ALS-potilailla, joille kajoamaton hengityslaitehoito katsottiin ai¬heelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä. Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana mitattu PAV ei poikennut mitatusta PAV:sta itsenäisen hengityksen aikana. Näin ollen epäsuoraa kalorimetriamenetelmää voidaan käyttää luotettavasti PAV:n määrittämiseen käytet¬täessä samanaikaisesti kotihoitoon soveltuvaa hengityslaitehoitoa. Elämää ylläpitävää kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien ALS-potilaiden PAV oli merkittävästi hidastunut laskennallisella menetelmällä arvioituun PAV verrattuna.

Projektijohtamisen kehittäminen puutuoteteollisuudessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka parannetaan ja kehitetään tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektinjohtamista ja sitä kautta projektin tehokkuutta projektinhallinnan keinoin. Toimitusprojektissa projektijohtamisesta vastaa käytännössä projektipäällikkö. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tuoteosakauppaan perustuvaan toimitusprojektiin soveltuva projekti-päällikkövetoinen projektijohtamismalli. Tutkimusmetodina käytettiin case studya eli tapaustutkimusta. Teoriaosassa haettiin kirjallisuudesta tietoa projektista, toimitusprojektista, tuoteosakaupasta, projektijohtamisesta, projektipäällikön tehtävistä, rooleista ja ominaisuuksista, projektijohtamisesta ja suorituskyvystä sekä projektinhallinnan eri osa-alueista. Empiirisessä osassa suoritettiin haastattelututkimus kohdeyrityksessä. Haastattelun tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen projektijohtamisen nykytilaa. Tämä tutkimus osoittaa, että tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektijohtamista pystytään parantamaan ja tehostamaan projektinhallinnan keinoin. Lisäksi löydettiin tekijät, jotka ovat hyvän projektijohtamisen takana. Tässä tutkimuksessa rakennettu projektijohtamismalli osoittaa, että projektinhallinnan osa-alueita hyödyntämällä pystytään rakentamaan toimiva projektijohtamismalli.

Kuivajätehuollon hiilijalanjälki ja kustannukset sekä kuljetusten kilpailutus – Etelä-Karjalan aluekeräyspisteverkoston päivitys

Tutkimuksen tavoitteena oli yhtenäistää Etelä-Karjalan alueen erilaisia tapoja toimia alueke-räyksen suhteen. Aluekeräyksellä tarkoitetaan jätteiden keräystä pisteiltä, joihin kotitaloudet, jotka eivät kuulu kiinteistökohtaiseen keräykseen, voivat tuoda syntypaikkalajitellun kuiva- eli sekajätteensä. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, minkälaiset ovat eri kuivajätehuoltovaihtoehtojen ilmastonmuutos- ja kustannusvaikutukset. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon kuljetuskilpailutuksissa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa internetistä, opinnäytetöistä ja tieteellisistä artikkeleista sekä yritysten edustajilta. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa hyödynnettiin GaBi 6.0 -elinkaariarviointiohjelmaa. Tutkimuksen perusteella aluekeräyspisteet kannattaa sijoittaa reiteille, joita asukkaat käyttävät vähintään kerran viikossa ja mitkä ovat optimaalisesti myös kuljetusurakoitsijan kannalta. Taajama-alueelle ei nähty suositeltavaksi sijoittaa aluekeräyspisteitä. Suositeltavina astioina aluekeräyspisteille nähtiin syväkeräyssäiliöt, joiden tyhjennys onnistuu samalla keräyskalustolla kuin kiinteistöjen jäteastioiden, kun ajoneuvo on varustettu puominosturilla. Suositeltavaksi nähtiin myös harventaa jäteastioiden talvityhjennystiheyksiä, jos tyhjennystiheys on vakio ympäri vuoden, sillä pääosa aluekeräyspisteiden käyttäjistä on loma-asukkaita. Tyhjennystiheyksien harvennuksella olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Tutkimuksessa laskettiin kuivajätteen elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä kuivajätteen keräyksestä loppusijoitukseen ja energiahyötykäyttöön. Energiahyötykäyttökohteiksi valittiin Riihimäen, Kotkan sekä Leppävirran (suunnitteilla) jätteenpolttolaitokset. Tulosten pohjalta kuivajätteen energiahyötykäyttö oli loppusijoitusta selkeästi parempi vaihtoehto. Kuivajätteen keräys- ja kuljetuspäästöjen vaikutus oli pieni. Kuivajätteen kuljetusmatkan pituus jätteenpolttolaitokselle ei ole siis ratkaisevassa roolissa kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltaessa. Etäisyyttä suurempi vaikutus onkin kuivajätteen koostumuksella, polttolaitosten vuosihyötysuhteilla ja korvattavilla polttoaineilla. Jatkossa suositellaan selvittämään vielä vaihtoehtoisia käsittelytapoja kuivajätteen sisältämälle sekamuovijakeelle, jonka poltosta aiheutuu merkittävä osuus (noin 74 %) kuivajätteen polton kasvihuonekaasupäästöistä. Ajankohtaisia kuljetuskilpailutuksia varten tarkasteltiin vielä tarkemmin keräys- ja kuljetuspäästöjä. Tulosten pohjalta havaittiin, että keräys- ja kuljetuspäästöjä on mahdollista vähentää reilusti (46–74 %) siirtymällä dieselistä biopolttoaineiden käyttöön. Tuloksiin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi, minkälaisista raaka-aineista biopolttoaineet on valmistettu. Kuivajätteen keräyspäästöjä on mahdollista pienentää myös päivittämällä aluekeräyspisteverkostoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kustannuksia aluekeräyspisteiden astioiden uusinnasta tai korjauksesta kuivajätteen loppusijoitukseen tai energiahyötykäyttöön asti. Merkittävimmät kustannukset aiheutuivat kuivajätteen loppusijoituksesta, energiahyötykäytöstä sekä keräyksestä. Kustannusten näkökulmasta keräyksen rooli oli siis suurempi. Työn lopussa annettiin vielä vinkkejä, joiden avulla jätehuoltoyritykset voivat tehdä jätekuljetushankintoja ympäristönäkökohdat huomioiden. Usein selkein tapa huomioida ympäristönäkökohdat kuljetuskilpailutuksissa on asettaa riittävän tiukkoja pakollisia vaatimuksia, jolloin voi valita hinnaltaan halvimman vaihtoehdon. Kuljetuspalvelun hankinnassa tulee huomioida ainakin energiankulutus, hiilidioksidi-, typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Lainsäädäntö ei määrää vähimmäistasoja, vaan hankintaa tehdessä kannattaa kartoittaa markkinatilanne, jotta vaatimukset osaa asettaa oikealle tasolle. Markkinoille kannattaa myös tiedottaa tulevaisuuden tarpeista ja suunnitelmista. Suuria hankintakokonaisuuksia suositellaan pilkottavan pienempiin osiin, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät myös osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kannustus innovaatioiden huomioimiseen hankinnoissa on lisääntynyt myös jätehuollon alalla. Selvitettyjen kasvihuonekaasupäästöjen perusteella oli merkille pantavaa, miten suuri vaikutus polttolaitoksen valinnalla oli kasvihuonekaasupäästöihin. Oleellista onkin huomioida ympäristönäkökohdat myös energiahyötykäyttökohdetta valittaessa.