Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähköistä liiketoimintaa hyödynnetään Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa. Lisäksi tutkimuken tarkoituksena oli perehtyä julkiseen hankintatoimintaan, erityisesti lainsäädännön sille asettamiin vaatimuksiin ja julkisen hankintaprosessin eri osa-alueisiin. Tutkimuksen teoriaosan alussa tarkastellaan julkista hankintaprosessia ja lainsäädäntöä. Teoriaosassa käsitellään myös sähköisen liiketoiminnan uhkia ja heikkouksia Lisäksi selvitetään tietoverkkojen; Internetin, intranetin ja extranetin mahdollistamat hyödyt hankintatoiminnassa. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tämän lisäksi tehtiin 9 haastattelua. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa käytetään jo tällä hetkellä tietoverkkoja hankintatoiminnassa. Tutkimuksen mukaan suurimmat hyödyt tietoverkkoista ovat ostoprosessin nopeutuminen ja työajan säästöt. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on kuitenkin hidasteita sähköisen liiketoiminnan hyödyntämisessä. Kyselytutkimuksen mukaan tällaisia hidasteita ovat tällä hetkellä toimittajien passiivisuus ja henkilöstön uskalluksen puute sähköisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä.

Adaptive MCMC methods with applications in environmental and geophysical models

This work presents new, efficient Markov chain Monte Carlo (MCMC) simulation methods for statistical analysis in various modelling applications. When using MCMC methods, the model is simulated repeatedly to explore the probability distribution describing the uncertainties in model parameters and predictions. In adaptive MCMC methods based on the Metropolis-Hastings algorithm, the proposal distribution needed by the algorithm learns from the target distribution as the simulation proceeds. Adaptive MCMC methods have been subject of intensive research lately, as they open a way for essentially easier use of the methodology. The lack of user-friendly computer programs has been a main obstacle for wider acceptance of the methods. This work provides two new adaptive MCMC methods: DRAM and AARJ. The DRAM method has been built especially to work in high dimensional and non-linear problems. The AARJ method is an extension to DRAM for model selection problems, where the mathematical formulation of the model is uncertain and we want simultaneously to fit several different models to the same observations. The methods were developed while keeping in mind the needs of modelling applications typical in environmental sciences. The development work has been pursued while working with several application projects. The applications presented in this work are: a winter time oxygen concentration model for Lake Tuusulanjärvi and adaptive control of the aerator; a nutrition model for Lake Pyhäjärvi and lake management planning; validation of the algorithms of the GOMOS ozone remote sensing instrument on board the Envisat satellite of European Space Agency and the study of the effects of aerosol model selection on the GOMOS algorithm.

Triage hoitajien kokemana yhteispäivystyksessä

Opinnäytetyömme käsittelee hoitajien kokemuksia triagen käytöstä Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksessä. Työmme perustuu pääkaupunkiseudulla käynnissä olevaan päivystyshankkeeseen, jonka tavoitteena on päivystystoiminnan kehittäminen niin, että yhteispäivystyskäyntimäärät vähenevät puoleen nykyisestä ja päivystyspotilaiden hoito on sujuvaa, sekä laadukasta, Hankkeen tavoitteena on luoda päivystykseen uusi toimintamalli, joka turvaa kiireellisen hoidon entistä paremmin sitä tarvitseville. Yksi päivystyksen kehittämisen työväline on päivystyspotilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi eli triage, jota vuorossa oleva kokenut hoitaja toteuttaa paikallisen ohjeistuksen ja kokemuksensa avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa triage-hoitajien myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnista. Lisäksi selvitämme triage-hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ja järjestelmän kehittämisideat. Aiheesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia hoitajien näkökulmasta. Asian tutkimisen tärkeyttä korostaa se, ettei vastaava tutkimusta ole Suomessa aiemmin tehty. Aineisto kerättiin kriittisten tapahtumien tekniikalla ja tulokset muodotettiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Peijaksen yhteispäivystyksessä työskentelevää triage -hoitajaa. Myönteisten kokemusten perusteella haastatellut hoitajat pitivät triage -järjestelmää lähtökohtaisesti toimivana työvälineenä. Hoitajat kokivat myönteisenä myös potilasohjauksen tehostumisen ja työyhteisön tuen triagen teossa. Merkittävimmiksi kielteisiksi kokemuksiksi nousivat kuitenkin näkemyserot, järjestelmään sitoutumattomuus, vastuun kasvu ja koulutuksen puute. Haastattelujen mukaan triage -hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ovat työkokemus, vakuuttavuus, vuorovaikutustaidot ja laaja-alainen osaaminen. Kehitystarpeista tärkeimmäksi nousi koulutuksen lisääminen. Tutkimusta voidaan käyttää tukena triage -koulutuksessa ja kehitystyössä paikallisesti, sekä sovellettuna muihin toimipisteisiin. Triagea tukevan koulutuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä ja sen sisältöä tulisi muokata enemmän triage-hoitajan näkökulmaan soveltuvaksi. Mielestämme koulutuksen lisääminen on avainasemassa järjestelmän toimivuutta tehostaessa. Henkilökunnan yhteinen koulutus vähentäisi näkemyseroja työyhteisössä, helpottaisi vastuunottamista triagesta ja edistäisi järjestelmään sitoutumista.

Toimintolaskennan implementointi teollisuudessa; käyttöönoton keskeiset ongelmat

Työssä tutkitaan käsiteanalyyttisesti toimintolaskennan implementointia teollisuudessa sekä sen käyttöönoton keskeisimpiä ongelmia. Myös implementointiin ja toisaalta sen torjuntaan vaikuttaneita tekijöitä sekä implementoinnin ongelmiin vaikuttamista esitellään työssä. Työn teoriaosuus koostuu toimintolaskennasta ja toimintojohtamisesta. Toimintolaskenta voidaan implementoida teollisuusyritykseen yhdeksän vaiheista mallia seuraten: idean myyminen johdolle, strategian laadinta, projektiryhmän muodostus, projektin suunnittelu, koulutus, tiedonkeruu, laskentajärjestelmän rakentaminen, laskentatietojen hyväksikäyttö sekä integrointi muuhun laskentaan. Käyttöönoton keskeisimmät ongelmat ovat johdon tuen puute, muutosvastarinta, talousosaston itsenäisesti toteuttama projekti, epäselvät tavoitteet sekä toteutus ilman pilottiprojektia. Vaikuttavimpana tekijänä toimintolaskennan implementointiin todetaan olevan muutokset yrityksen toimintapuitteissa. Toimintolaskennasta pidättäytymiseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johdon tuen puute.

Käsihygienia sairaalainfektioiden ehkäisyssä

Sairaalainfektiot ovat kansanterveydelle suuri ongelma, ja niiden ehkäisyn on arvioitu olevan taloudellisesti yksi kannattavimmista ehkäisevän terveydenhuollon toimista. Huolellinen käsihygienia on vaikuttavin yksittäinen toimenpide, jolla tartuntoja ja niiden leviämistä voidaan ehkäistä. Olemme tehneet opinnäytetyönämme Länsi-Tallinnan Keskussairaalalle käsihygieniaohjeistuksen. Ohjeistukseen kuuluvat oppaaksi laadittu käsihygieniaohje henkilökunnalle sekä erillinen seinäohje potilaille ja omaisille. Opinäytetyömme ohjeistus perustuu kirjallisuuskatasukseen kerättyyn tutkittuun tietoon sairaalainfektioista ja käsihygieniasta. Opinnäytetyössä referoiduista tutkimuksista ilmeni, että käsihygienia toteutuu huonosti. Tilanteet, joissa käsihygienia olisi infektioiden leviämisen kannalta oleellista, se toteutuu korkeintaan 40 %:sesti. Tiedon ja ohjeiden puute on vaikuttanut käsihygieniakäytäntöihin. Tutkimuksissa todettiin, että käsihygienian toteutumista huonontavia seikkoja olivat kiire, negatiiviset asenteet käsihygienian tärkeyden merkitystä kohtaan, luulo käsihuuhteiden ihoa kuivattavasta vaikutuksesta ja huonon esimerkin antaminen. Toimintaa edistävinä tekijöinä koettiin säännöllinen käsihygieniakoulutus, positiivinen asenne, motivointi käsihygieniatekniikan oppimiseen ja muiden hoitotyöntekijöiden esimerkillinen käyttäytyminen. Käsihygieniaohjeistuksessa olemme kertoneet käsien välityksellä tarttuvista mikrobeista, oikaoppisesta käsihygieniasta sekä käsiendesinfektiosta. Tällä olemme pyrkineet lisäämään tietoa sairaalainfektioista sekä niiden torjunnasta käsihygienian keinoin.

Suomalaisen muotisuunnittelun managerointi

Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.

Toimittajayhteistyön kehittäminen tilausohjautuvassa toimitusketjussa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämiskeinoja toimittajayhteistyöhön tilausohjautuvassa toimitusketjussa. Tutkimuksen empiriaosuudessa on tutkittu Valtran ja sen ohjaamotoimittajan välistä yhteistyötä. Tutkimusta aloitettaessa monella yhteistyön osa-alueella oli ongelmia, jotka näkyivät ohjaamoissa erilaisina laatuvirheinä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa esitellään ensin tilausohjautuvuutta ja sen toimittajayhteistyöhön tarjoamia toimintatapoja ja ohjauskeinoja. Tämän jälkeen tutkimuksessa käsitellään toimittajayhteistyön merkitystä tilausohjautuvassa toimitusketjussa ja yritysten välisen yhteistyön eri elementtejä. Tutkimuksen empiriaosuudessa tehtiin ensimmäisenä laatuvirheanalyysi. Virheanalyysin perusteella tunnistettiin ne toiminnan alueet, joissa aiheutui suurin osa virheistä. Tämän analyysin jälkeen tunnistettiin nykyisestä tilausohjautuvasta toimintatavasta tai ohjauskeinoista johtuvat virheet. Viimeiseksi tunnistettiin yritysten välisestä yhteistyöstä aiheutuneet ongelmat. Näiden analyysien perusteella osoittautui, että suurimmat ongelmat yhteistyössä aiheutuivat yhteistyön puutteellisesta organisoinnista, joka puolestaan heikensi yritysten välisen vuorovaikutuksen laatua ja luottamusta. Erityisesti laadun osalta oli nähtävissä yritysten välisen yhte-näisyyden puute niin järjestelmien kuin myös prosessien osalta. Sen sijaan Valtran toimitusketjun ohjauksessa käyttämissä toimittajien ohjaustavoissa ei ollut puuttei- ta läheskään niin paljon kuin tutkimusta aloitettaessa kuviteltiin. Joka tapauksessa ohjauksen merkitys toimittajayhteistyössä on erittäin suuri, vaikka tehdyn virheanalyysin perusteella niiden osuus analysoiduista virheistä ei ollutkaan kovin suuri. Yhteistyön kehityskohteiden löydyttyä viimeisessä vaiheessa muodostettiin kehittämissuosituksia, joista osa jakautui tilausohjautuvan toimintatavan ja ohjauskeinojen kehittämiseen ja osa taas yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen esimerkiksi rakenteellisten linkkien avulla. Erilaisilla yhteistyömuodoilla on mahdollista ke-hittää toiminnasta yhtenäisempää rajapintarakenteiden osalta, mikä on puolestaan laadukkaan vuorovaikutuksen ja siten laadukkaan informaation edellytys. Näitä rakenteita kehittämällä toimittajan ohjaamista ja samalla lopputuotteen laatua on mahdollista parantaa.

Dikter

Edith Södergran (1892-1923) on lyyrisen ilmaisun uudistaja ja suomenruotsalaisen modernismin kärkihahmo. Sairaus ja aineellinen puute varjostivat Södergranin elämää; hän sairastui 16-vuotiaana keuhkotautiin, johon hän myöhemmin menehtyi. Södergran oli käynyt koulua Pietarissa ja matkustellut parantolahoidoissa Sveitsissä, josta teki myös matkan Italiaan. Viimeiset vuotensa hän asui äitinsä kanssa Kannaksen Raivolassa.

Södergranin moderni, feminiininen ja eroottinen runous heijastelee ajan ekspressionistisia ja symbolistisia virtauksia. Runot eivät noudatelleet mitään perinteisiä kaavoja. Esikoisteos Dikter sai ymmärtämättömän vastaanoton, eikä Södergrania eläessään juurikaan arvostettu. Nykyään Södergran on kuitenkin kansainvälisesti arvostetuimpia ja tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita.

Conworx POCceleratoretävalvontaohjelma vierianalytiikan kehittäjänä

Vierianalytiikan (POCT = point-of-care testing) käyttäjämäärien lisääntyminen, resurssien puute ja kiire osastoilla lisäävät virhemahdollisuuksia vierianalytiikassa. Saksalainen Conworx yhtiö on kehittänyt vierianalytiikan ongelmien ehkäisyyn POCcelerator etävalvontaohjelman. Ohjelmaan saadaan yhdistettyä useimmat käytössä olevat vierianalytiikkalaitteet ja sen avulla voidaan valvoa laitteita, käyttäjiä, tarvikkeiden kulutusta ja kontrolleja. Tässä työssä arvioitiin POCcelerator etävalvontaohjelman toimittajan lupaamien toimintojen toteutumista projektiin osallistuvilla laitteilla. Projektissa tarkasteltiin ohjelman toimittajan ilmoittamien osakokonaisuuksien toimivuutta kolmella eri laitetyypillä, jotka sijaitsivat neljällä eri osastolla. Projektissa olivat mukana Radiometerin ABL 725 ja ABL 825 verikaasuanalysaattorit sekä kuusi i-Stat laitetta, joista viidellä määritettiin verikaasuja ja yhdellä INR arvoja. Toimivuutta tarkasteltiin seuraamalla tietojen siirtymistä etäohjelmaan ja vertailemalla virheilmoituksia primäärilaitteen ja etäohjelman välillä. Etävalvontaohjelmaprojektin yhteydessä toteutettiin myös kysely projektiin osallistuvilla osastoilla. Kyselyn avulla pyrittiin arvioimaan POCcelerator etävalvontaohjelman sopivuutta ja vierianalytiikan käytänteitä projektiin osallistuvilla osastoilla. Kaikki potilastulokset siirtyivät hyvin POCcelerator etävalvontaohjelmaan kaikilta projektissa mukana olleilta laitteilta. Kontrollitulokset siirtyivät kontrollitiedostoon ABL analysaattoreilta, mutta i-Stat laitteilta siirtyi vain elektroninen kontrollitulos. Potilaan identifiointi ja käyttäjän kirjautuminen viivakoodilla siirtyi hyvin kaikilta laitteilta etävalvontaohjelmaan. Kyselytutkimuksesta saatujen tulosten mukaan vierianalytiikkalaitteiden käyttö on helppoa, mutta päivittäisiä huoltoja ei kovin hyvin hallita. Etävalvontaohjelmalla ei nähty olevan apua vierianalytiikka toimintaan osastoilla. Laboratoriosta halutaan apua tarvittaessa ja lisää koulutusta laitteiden käytöstä. POCcelerator etävalvontaohjelma sisältää HUSLABin edellyttämät etävalvontaohjelman vaatimukset, mutta laboratoriosta käsin ei ole mahdollista saada ABL analysaattoreita esim. pesemään tai ajamaan kontrollinäytettä (Remote control). Tämä ominaisuus koetaan välttämättömäksi etävalvontaohjelmalle.

Radiative Heat Transfer in Boiler Furnaces

Better models are needed for radiative heat transfer in boiler furnaces. If the process is known better, combustion in the furnace can be optimized to produce low emissions. It makes the process to be environmental friendly. Furthermore, if there is a better model of the furnace it can more fully explain what is happening inside the furnace. Using of the model one can quickly and easily analyze how it operates with bio fuels, moist fuels or difficult fuels and improve the operation. Models helps with better estimation of furnace dimensions and result in more accurate understanding of operation. Key component lacking in these models is radiative heat transfer in particle laden gases. If there are no particles than radiative heat transfer can be calculated approximately. There are two problems with current models when used with flow modeling. The first one is a need to account for a particle laden gas and the second one is an absence of a fast algorithm. Fast calculation is needed if radiative heat transfer calculation is done for a large CDF model. Computations slow down if time is required for calculating radiative properties over and over again. This thesis presents a band model for radiative heat transfer in boiler furnaces. Advantage is a quickness of calculation and account of particles in the process.

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen teollisuuden pk-yrityksessä

Tässä työssä on tarkasteltu työyhteisön hyvinvointia ja työilmapiiriä tulehduttavia tekijöitä case yrityksessä. Tutkielman tavoitteena on ollut löytää tiedonkulun ja tiimityöskentelyn ongelmiin ratkaisuja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja empiirinen materiaali koostuu avoimen anonyymi-kyselyn vastauksien sisällöstä. Kyselyn tuloksista merkittävimmiksi ongelma-alueiksi työyhteisössä muodostuivat tiedonkulun heikkous ja keskinäisen arvostuksen puute. Erityisen positiivisiksi asioiksi työntekijät kokivat fyysisen työturvallisuuden ja luottamuksen työn jatkuvuuteen. Henkilöstövoimavarojen johtamisen vaatimusten kasvaessa muuttuvan liiketoiminnan mukana on erityisesti pienien pk-yrityksen kiinnitettävä huomiota henkilöstöosaston toimintaan ja työlainsäädännön vaateisiin. Yritysten yhä enemmän panostaessa ydinosaamiseensa, korostuu henkilöstöhankinnassa ja henkilöstöjohtamisessa alan erityisosaajien sitouttaminen. Nykypäivänä työntekijät eivät enää motivoidu ainoastaan palkan suuruudesta, vaan vaativat sitoutumisensa vastapainoksi työhyvinvointiin panostamista. Huonon työilmapiirin vallitessa ihmiset alkavat helposti suhtautua työhön ulkokohtaisesti eivätkä halua jakaa omaamaansa tietoa muille.

Tietojärjestelmän tuoma hyöty ja implementointiongelmat controlling-organisaatiossa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia uuden tietojärjestelmän tuomia hyötyjä kohdeyrityksen controlling-organisaatiossa, sekä tutkia implementoinnin epäonnistumiseen johtaneita tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää uuden järjestelmän konkreettiset hyödyt kohdeorganisaatiossa, ja selvittää projektin ongelmakohdat verraten niitä kirjallisuudessa esiteltyihin projektin menestystekijöihin. Teoriaosa jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa käydään läpi tietojärjestelmän ja liiketoimintatiedon hallinnan määrittelyä, sekä niillä saavutettuja hyötyjä. Toisessa osassa käydään läpi projektin rakennetta, ja esitellään projektin menestystekijät. Käytännön osuudessa esitellään organisaation uuden tietojärjestelmän hyötyjä loppukäyttäjille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella, ja projektin ongelmakohtia projektiryhmän haastattelujen ja tutkijan havainnoinnin perusteella. Tietojärjestelmälle pystyttiin tunnistamaan kirjallisuudessakin esiintyneitä hyötyjä, mutta loppukäyttäjien mielestä tärkeimmät hyödyt eivät kuitenkaan toteutuneet järjestelmässä hyvin. Projektin suuremmaksi ongelmaksi nousi kokonaisvaltaisen näkemyksen puute projektin tuotoksesta, jonka seurauksena valmis järjestelmä ei vastannut määrittelyjä.

UDDI palvelurekisterin merkitys Web palveluissa

Tietojärjestelmien integraatio on nykypäivänä tärkeä osa alue yritysten toiminnassa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja Web palvelut on uusi joustava tapa tehdä tietojärjestelmien välinen integraatio. Web palveluiden yksi ydinkomponentti on UDDI, Universal Description, Discovery and Integration. UDDI toimii palvelurekisterin tavoin. UDDI määrittää tavan julkaista, löytää ja ottaa käyttöön Web palveluja. Web palveluja voidaan hakea UDDI:sta erilaisin kriteerein, kuten esimerkiksi palvelun sijainnin, yrityksen nimen ja toimialan perusteella. UDDI on myös itsessään Web palvelu, joka perustuu XML kuvauskieleen ja SOAP protokollaan. Työssä paneudutaan tarkemmin UDDI:in. UDDI:ta käsitellään tarkemmin myös teknisesti. Oleellinen osa UDDI:ta on ollut julkaisijoiden ja käyttäjien mielestä tietoturvan puute, joka on rajoittanut huomattavasti UDDI:n käyttöä ja käyttöönottamista. Työssä tarkastellaankin tarkemmin juuri tietoturvaan liittyviä asioita ja ratkaisuja sekä myös UDDI:n merkitystä yrityksille.

Kuntouttavan työn kehitysmahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset metsäteollisuusyrityksessä

Metsäteollisuudessa henkilöstön keski-ikä on monen muun toimialan tavoin noussut merkittävästi viime vuosina. Samaan aikaan työt ovat monipuolistuneet, ja henkilöstöä on vähennetty kustannustehokkuuden nimissä. Osittain näiden tekijöiden seurauksena sairauspoissaolot ovat nousseet, ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat vuosittain hyvin merkittävät. Lisäksi työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläköitymisten kustannukset ovat keskimäärin nousseet uuden maksuluokkajärjestelmän käyttöönoton myötä. Sairauspoissaolojen alentamisen ja eläköitymisten ehkäisemiseksi on vuosien varrella hyödynnetty erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden vaikutusalueet vaihtelevat työturvallisuudesta työhönpaluun tukemiseen. Erilaisia uudelleensijoituksia ja työtehtävien räätälöintejä on mahdollisuuksien mukaan pyritty toteuttamaan, mutta näiden esteenä on pääosin ollut yhteistyön ja tiedon puute, haastava ajankohta, sekä erilaiset negatiiviset asenteet. Kuntouttavalla työllä tarkoitetaan eri osapuolten kanssa yhdessä sovittua, määräaikaista ja normaalista poikkeavaa toimintaa, jolla pyritään vähentämään osatyökykyisen työntekijän pitkiä poissaoloja sekä poistamaan mahdollinen varhaisen eläköitymisen uhka. Tämän tutkimuksen aikana kehitetyn kuntouttavan työn uuden toimintamallin tavoitteena on edelleen lisätä tietoisuutta ja yhteistyötä eri osapuolten välillä sekä vaikuttaa omalta osaltaan työnantajan sairauspoissaolojen ja eläköitymisten aiheuttamiin kustannuksiin.

Interaktiivisen asiakasrajapinnan mahdollistamat energiatehokkuutta tukevat toiminnot ja niiden kannattavuus

Automaattisen mittarinluvun yleistyminen ja asiakkaan verkkoliitynnässä käytettävän tekniikan kehittyminen luovat pohjan uudentyyppisen interaktiivisen asiakasrajanpinnan synnylle. Se voi osaltaan mahdollistaa asiakkaan entistä joustavamman sähköverkkoon liitynnän sekä nykyistä reaaliaikaisemmat ja tarkemmat mittaukset. Näiden pohjalle on mahdollista kehittää erilaisia energiatehokkuutta tukevia toimintoja ja niihin perustuvia palveluita. Tämän työn tarkoituksena on tutkia interaktiivisen asiakasrajapinnan mahdollistamia energiatehokkuutta tukevia toimintoja. Lupaavimpia toimintoja, niiden kannattavuutta ja potentiaalia energiatehokkuuden parantamisessa analysoidaan tarkemmin. Lisäksi tarkastellaan niihin tarvittavaa tekniikkaa, mittaustietoja ja tiedonsiirtoa. Nykyinen tekniikka mahdollistaa useiden erilaisten energiatehokkuutta tukevien toimintojen toteuttamisen. Tässä työssä käsiteltiin tarkemmin energiayhtiön AMR-pohjaista tasehallintaa ja sähkön pienkuluttajien hintaohjausta. AMR-pohjaisen tasehallinnan havaittiin olevan oikein kohdennettuna kannattavaa. Sähkön hintaohjaus voi laajassa mittakaavassa toteutettuna olla kannattavaa, mutta yksittäiskohteissa sen toteutuksen kustannukset ovat liian suuret. Suurimpia ongelmia energiatehokkuutta tukevien toimintojen toteutuksen kannalta muodostavat usein kiinteät kustannukset sekä yleisten rajapin-tavaatimusten ja toimintamallien puute. Tuotteiden standardointi, sarjatuotanto sekä tekniikan kehittyminen voivat mahdollistaa kiinteiden kustannusten huomattavan pienenemisen ja tätä kautta toimintojen kustannustehokkuuden paranemisen. Kehittämällä uusia yhteisiä toimintamalleja ja tuotteita voidaan käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntää tehokkaammin. Myös uudet näköpiirissä olevat nopeammat ja luotettavammat tiedonsiirtotekniikat voivat mahdollistaa reaaliaikaisemmat mittaustietojen ja signaalien välitykset, mikä usein parantaa toimintojen tehokkuutta ja kannattavuutta.