Hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamisen psykologiset esteet ja kannustimet

Kestävä kilpailuetu perustuu yhä enemmän resurssien, erityisesti tiedon luovaan hyödyntämiseen ja yhdistämiseen muiden resurssien kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen tehokkaan jakamisen avulla on mahdollista rakentaa organisaatiolle pysyvää kilpailukykyä. Tämän kvalitatiivisin menetelmin suoritetun tutkimuksen päätavoite on selvittää yksilön hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamiseen vaikuttavia psykologisia esteitä ja kannustimia. Tavoitteena on myös selvittää tiedon arvoa yksilölle ja löytää keinoja tehostaa hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamista Vakuutusyhtiössä. Tutkimuksen aineisto perustuu Vakuutusyhtiössä tehtyihin puolistrukturoituihin haastatteluihin. Teoreettinen viitekehys perustuu pääosin Herzbergin kaksifaktoriteoriaan.

Katsaus INSSI-hankkeen hyvien käytäntöjen tapauskuvauksiin

sivut 11-15

Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web

Webben är en enorm källa för information. Innehållet på webbsidorna är en synlig typ av information, men webben innehåller även information av en annan typ, en mera gömd typ i form av sambanden och nätverken som hyperlänkarna skapar mellan webbsajterna och –sidorna som de kopplar ihop. Forskningsområdet webometri ämnar, bland annat, att skapa ny kunskap ur denna gömda information som finns inbyggt i hyperlänkarna samt att skapa förståelse för hurudana fenomen och förhållanden utanför webben kan finnas representerade i hyperlänkarna. Målet med denna forskning var att öka förståelse för användningen av hyperlänkar på webben och speciellt kommunernas användning av hyperlänkar. Denna forskning undersökte hur kommunerna i Egentliga Finland skapade och mottog hyperlänkar samt hurudana nätverk formades av dessa hyperlänkar. Forskningen kartlade nätverk av direkta länkar mellan kommunerna och av samlänkar till och från kommunerna och undersökte ifall dessa nätverk kunde användas för att undersöka geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommunerna i Egentliga Finland. De övergripande forskningsfrågorna som har besvarats i denna forskning är: 1) Från ett webometriskt perspektiv, hur använder kommunerna i Egentliga Finland webben? 2) Kan hyperlänkar (direkta länkar och samlänkar) användas för att kartlägga geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommuner? 3) Vilka är de viktigaste motiveringarna för att skapa länkar mellan, till och från kommunernas webbsajter? Denna forskning kom till ovanligt tydliga resultat för en webometrisk forskning, både när det gäller upptäckta geografiska faktorer som påverkar hyperlänkningarna och de klassificerade motivationerna för att skapa länkarna. Resultaten visade att de direkta hyperlänkarna mellan kommunerna kan användas för att kartlägga geopolitiska förhållanden och samarbete mellan kommunerna för att de direkta länkarna var motiverade av officiella orsaker och de var klart påverkade av distansen mellan kommunerna och av de ekonomiska regionerna. Samlänkningarna in till kommunerna visade sig fungera som ett mått för geografisk likhet mellan kommunerna, medan samlänkningarna ut från kommunerna visade potential för att kunna användas till för att kartlägga kommunernas gemensamma intressen. Forskningen kontribuerade även till utvecklandet av forskningsområdet webometri. En del av de viktigaste kontributionerna av denna forskning var utvecklandet av nya metoder för webometrisk forskning samt att öka kunskap om hur existerande metoder från nätverksanalys kan användas effektivt för webometrisk forskning. Resultaten från denna forskning och de utvecklade metoderna kan användas för snabba kartläggningar av diverse förhållanden mellan olika organisationer och företag genom att använda information gratis tillgängligt på webben.

Optiojärjestelyt suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa

Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia miten suomalaiset pörssiyhtiöt noudattavat vuosikertomuksissaan lainsäädäntöä ja suosituksia liittyen optiopohjaisten palkitsemisjärjestelmien tiedottamiseen. Tavoitteena on myös tutkia aikaisemmista tutkimustuloksista johdettavien erilaisten yrityskohtaisten tekijöiden vaikutusta tiedottamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on puolestaan deskriptiivinen. Tutkimusaineiston muodostavat suomalaisten pörssiyhtiöiden vuoden 2008 vuosikertomukset. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten pörssiyhtiöiden julkaisema tieto vuonna 2008 oli suhteellisen hyvällä tasolla. Yhtiöt julkaisivat vuosi-kertomuksissaan keskimäärin 68 prosenttia kaikista lainsäädännöllisistä vaatimuksista ja corporate governance -suositusta noudatettiin melkein täydellisesti optiojärjestelyjen tiedottamisen osalta. Yhtiöt eivät julkaisseet merkittävästi tietoa optiojärjestelyistään vapaaehtoisesti yli lainsäädösten vaatimusten. Tutkimuksen mukaan yritysten koolla tai toimialalla ei ollut vaikutusta optiojärjestelmistä julkaistavan tiedon määrään, kun taas yritysten omistuspohjan ja palkitsemisvaliokunnan todettiin vaikuttavan julkaistavan tiedon määrään.

Löyhästä vaaliorganisaatiosta kiinteäksi puoluejärjestöksi. Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminta ja vaalikampanjat vuosina 1944-1979

Tämän poliittisen historian tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä oli Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminnan ja siitä ponnistavan vaalityön kehitys sotien jälkeisinä vuosina 1944 - 1979. Aineiston perusteella kiteytyi keskeiseksi pitkäksi linjaksi alkutilanteen varsin heikon ja väljän vaaliorganisaation kehittyminen vähitellen tiukasti johdetuksi, politiikkaa kaikilla tasoilla tekeväksi puolueeksi. Kokoomuksen jäsenmäärä kohosi nopeasti vuosina 1946 - 1948 noin 14.000 jäsenen määrästä yli 50.000 jäseneen. Puolueen keskustoimistoon palkattiin nopeasti lisää resursseja, ja vaalityön ote oli yllättävänkin ammattimainen jo vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Jäsenmäärä saavutti huippunsa jo 1960-luvulla, kun koko puolueyhteisöön kuului yli 90.000 jäsentä. Jäsentilastoissa oli kuitenkin koko ajan puutteita, mikä johtui monista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä oli kokoomuksen sääntömuutos vuoden 1951 alusta lukien, minkä mukaan sama henkilö saattoi olla jäsenenä sekä emopuolueessa että nais- tai nuorisojärjestössä, ts. kyseessä oli ns. kaksoisjäsenyys. Tilastoinnin ongelmia oli myös käytännössä lähtien perusyhdistyksistä: jäsenmaksuvelvoitteen laiminlyöneitä ei niin vain erotettu jäsenyydestä, tilannetta saatettiin katsoa ”läpi käsien” useita vuosiakin. Näin koko jäsentilasto vuoti monella tavalla, eikä tilanne paljon parantunut, vaikka puoluetoimisto 1970-luvun alusta lähtien pyrkikin tarttumaan ongelmiin mm. kaksoisjäsenyyden poistamisella. Puolueella oli jäsentilasto-ongelmien lisäksi kaksi muuta järjestötoiminnan kehittämistä vaikeuttavaa tekijää. Näistä ensimmäinen oli ainainen rahapula, joka johtui ennen kaikkea kokoomuslaisen perusjäsenistön perin nihkeästä suhtautumisesta jäsenmaksujen maksamiseen. Vasta 1960-luvun puoluetuen myötä taloudellinen tilanne parani jossain määrin, mutta kun samaan aikaan puolueen keskustoimiston henkilökunnan määrää lisättiin voimakkaasti, ei velkakierteestä päästy kokonaan eroon. Taloudelliset ongelmat näkyivät kaikilla tasoilla. Puolueen kehittämistä vaikeuttivat myös kokoomuslaisen asennoituminen ns. politiikan tekoon sekä toisaalta järjestötoimintaan osallistumiseen. Vaikka oltiinkin puolueen jäseniä, vielä 1960-luvulla katsottiin, että tämä ei ole ”politiikkaa”, vaan osallistumista järjestötoimintaan, joka myös oli heikkoa. ”Epäpoliittinen” suhtautuminen näkyi ennen kaikkea puolueen tunnusten käytössä vaaleissa. Vasta 1970-luvulla keskustoimisto sai läpi sen, että ehdokkaiden oli pakko allekirjoittaa ehdokassitoumus, joka ei sallinut enää sooloilua. Erityisen tiukasti ehdokassitoumusta vahdittiin vuoden 1978 presidentin valitsijamiesvaaleissa, jolloin myös kokoomus oli UKK-rintamassa. Kokoomus puoluejärjestönä ei sen sijaan koko tutkimuskaudella kehittynyt laajaksi joukkopuolueeksi, vaikka puolueen johto sitä tavoittelikin sitä pitkään. Tutkimuksessa käytetyn Myllyn teoreettisen viitekehyksen mukaan kokoomuksessa olikin 1970-luvulle saakka kulttuurisina malleina kitsaus jäsenmaksujen maksamiseen, heikko osallistuminen järjestötoimintaan sekä ”epäpoliittinen” asennoituminen. Näiden lisäksi tärkeä malli oli kommunismin vastustaminen, joka muuttui edellä mainitulla vuosikymmenellä sosialismin vastustamiseksi. Kokoomuksen järjestötoimintaan tuli 1970-luvulla mukaan ”uloin kehä”, mikä tarkoitti mm. sivistys-ja raittiusjärjestöjen perustamista ja niiden liittämistä puolueyhteisöön, sekä viimein menemistä mukaan ay-toimintaan ja erityisesti kuntapolitiikkaan kaikilla tasoilla. Puolueen kampanjointi vaaleissa kehittyi puoluejärjestön kasvun myötä vaaleista toiseen. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että jo vuoden 1951 eduskuntavaaleista lähtien yleistyi ehdokkaiden oma kampanjointi sanomalehdistössä. Luonnollisesti samalla kampanjoinnin kustannukset kasvoivat. 1970-luvulla otettiin käyttöön ehdokkaiden henkilökohtaiset tukiryhmät, jotka olivat huomattavasti laajempia kuin vanha tukimiesorganisaatio. Puolueen äänimäärä kasvoi 1940-ja 50-lukujen vaalien noin 300.000 äänestäjästä 1970-luvun yli 500.000 äänestäjään. Vain vuoden 1966 vaaleissa tuli roima tappio varsinkin sosialidemokraattien rynnistäessä voimakkaasti yleisen vasemmistoaallon myötä. Jo vuoden 1970 ns. ”nuorisovaalit” olivatkin sitten taas kokoomukselle menestys. Tämä ei kuitenkaan johtanut pääsyyn maan hallituksiin, mikä johtui monista tekijöistä: Neuvostoliitosta, presidentti Kekkosesta ja muista puolueista. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet kokoomuksen äänenkannattajat, Aamulehti, Uusi Suomi, Karjalainen ja Nykypäivä, olivat selvästi kokoomuksen vaalikampanjointia tukemassa, yhtä hyvin pääkirjoituksissa, pakinoissa, artikkeleissa kuin itse vaalimainonnan osalta. Uuden Suomen tekstiaineisto kuitenkin muuttui lehden uuden riippumattoman aseman myötä vuodesta 1976 lähtien. Myllyn teorian ohella tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä johtopäätösosassa Panebiancon organisaatioiden institutionalisoitumisteoriaa. Aineiston mukaan voitiin todeta, että Kansallisen Kokoomuksen kehitys noudatti monilta osin viimeksi mainittua käsitteistöä.

Pohdintoja tiedosta ja tieteen sukupuolittumisista

Kirjallisuusarvostelu

Perhetyön myyttinen todellisuus

Kirjallisuusarvostelu

Pölkkypäiden historiaa

Kirjallisuusarvostelu

Yrityspelin Kehittäminen Ongelmalähtöisen Oppimisen Välineeksi

Työn tavoitteena on luoda poikkileikkaus ongelmalähtöiseen pedagogiikkaan ja erityisesti sen käyttömahdollisuuksiin Yrityspeli-kurssin opettamisessa oppimislähtöisen opetustavan tukena. Toisena tavoitteena on kurssin pelisovelluksen dokumentointi käyttökelpoiseksi viiteteokseksi. Lopuksi työssä tutkitaan sovelluksen keskeisten parametrien ja pelistrategioiden vaikutusta kysyntään. Ongelmalähtöistä oppimista on tutkittu lähinnä kirjallisuuteen perustuen ja täydennetty tietämystä haastattelututkimuksella. Sovelluksen rakenne on havainnoitu käyttämällä sovellusta. Sovelluksen kriittisiä ominaisuuksia on saatu selville ajamalla sovellusta tarkoitusta varten valikoidulla numeerisella aineistolla. Ongelmalähtöinen pedagogiikka osoittautui soveltuvin osin hyväksi opetusmenetelmäksi Yrityspeli-kurssilla mallintamisen ja käytännön ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Kurssin pelisovellus näyttäisi toimivan luotettavasti, tosin se ei ole rakenteeltaan erityisen joustava. Sovelluksen keskeisistä parametreista hinnan vaikutus kysyntään on huomattavasti markkinointipanosta suurempi. Testien mukaan pelissä on mahdollista pärjätä niin kustannusjohtajan kuin hintadifferoijankin strategialla.

Liiketoimintaverkoston orkestrointi

Kandidaatintyö käsitellee liiketoimintaverkoston orkestrointia. Työssä kerätään yhteen tieto liiketoimintaverkoston orkestroinnista eri kirjallisuuslähteitä hyväksi käyttäen. Työn tavoitteena on antaa lukijalle kattava käsitys siitä, mitä liiketoimintaverkoston orkestrointi on, miten päädytään orkestroimaan, millaiset yritykset orkestroivat ja mitä orkestroinnilla voidaan saavuttaa. Työ on koostettu kattavan kirjallisuushaun perusteella. Aiheen erityisyyden takia lähteet ovat pääasiassa olleet englannin kiellä, joten työssä on jouduttu esittelemään uusia suomenkielisiä termejä. Verkostojen johtamista on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta vasta 2000-luvulla on alettu kiinnittämään huomiota ominaisuuksiin, joita verkoston johtajalta vaaditaan. Työssä todetaan, että verkostoa on päädytty orkestroimaan kriisin seurauksena tai korkean teknologian aloilla, kun ydinosaamisalue on kaventunut liian pieneksi. Verkoston johtajiksi päätyy usein dominoiva yritys, joka on kooltaan verkoston suurin tai yritys pitää sisällään eritysosaamista, joka oikeuttaa sen verkoston johtajaksi. Verkoston johtaja voi olla myös välittäjä organisaatio, joka ei itsessään ole osallisena verkoston tuotannossa. Välittäjän tehtävänä on välittää tietoa, sekä ratkoa verkostoon liittyviä ongelmia ja haasteita. Orkestrointi ymmärretään kirjallisuudessa laajalti yrityksestä tai verkostosta ulospäin katsomisena. Orkestroiva johtaja pyrkii hakemaan verkostoon uutta osaamista ja näin paikkaamaan verkoston rakenteellisia aukkoja. Orkestroija on myös vastuussa verkoston tiedonsiirrosta, moraalista sekä motivoinnista. Verkostoa orkestroitaessa on erityistä se, että orkestroija ajaa ensisijaisesti verkoston etua ennen yksittäisen yrityksen etua. Orkestroinnilla on saavutettu merkittävää hyötyä. Hyöty on kertynyt etenkin T&K toiminnan tehostumisena, uusina radikaaleina ja inkrementaalisina innovaatioina sekä tehostuneena toimitusketjuna.

Pankki- ja vakuutustoiminnan asiakaskannattavuus ja asiakkuuksien johtaminen

The main objective of this master’s thesis was to determine, what are the insights, challenges and problems related to differing business logics and principles of income generation and how can they be integrated in a financial group with insurance and banking operations from the perspective of customer profitability. Review of the industrial specific features had a high priority in the study. The study is a qualitative case study with empirical data collected from semi-structured interviews. Qualitative research method was chosen since it produces kind of data required to answer the research questions. Interviewees were chosen from different organizational levels to achieve a comprehensive big picture of the subject. The key result of the study is that the most important factor for the customer profitability on the financial sector is to find and fulfill the customer needs with a comprehensive service package. Also long-term customer relationships were considered significant and customer life cycle assessment essential. In the case-organization the most significant factors in this process were a strong local presence and the tacit knowledge of the customers’ business and activities, although there are major challenges in systematic exploitation of this information. The management of the customer profitability in case-organization faces great challenges because of the history of growth via acquisitions, which has led to so-called “problem of the two balance sheets”, conflict in corporate culture and establishment of the mutual goals and performance measurement.

Supply management capability

The objective of this thesis is to define supply management capability. The thesis study what factors consist of supply management capability, and which of those factors are critical to achieving competitive advantage. One objective is also to study how firms can measure their supply management capability. This study is a qualitative research. The thesis examines the literature regarding to supply management and the context of capability and there are used Delphi panel to examine the current and future insights of supply management professionals concerning of supply management skills and capability. The empirical data of the thesis was collected by interviews. The Delphi panel was used in data collection and analysis and for prioritization of the factors of supply management capability. The thesis includes lists of factors of supply management capability. Main findings of the study were that there is no one clear, generally suitable set of supply management skills which bring competitive advantage for all firms and the most important factors of supply management capability, according to the experts, are total cost analysis, customer focus, general business view, market knowledge and supplier relationships. In this study the supply management capability is defined as organization’s overall capacity and ability to achieve a holistic understanding of purchasing needs, manage its suppliers and collaborative partners, and conduct its internal tasks, routines and responsibilities in a way that achieves desired results. The results of this thesis show also that Finnish firms need more right kind of supply management knowledge.

Sosiaaliset mediat sisäisessä viestinnässä

Tässä kandidaatintyössä käsitellään sosiaalista mediaa yritysten sisäisessä viestinnässä. Määritellään mitä sosiaalinen media on, tutkitaan sen käyttäjäryhmiä ja luokkia, tutustutaan Web 2.0 käsitteeseen, esitellään verkostopalveluita ja verrataan näitä kaikki perinteisiin medioihin. Johtopäätöksissä tuodaan esille sosiaalisen median luonnetta, käyttökohteita yrityksessä, parhaita sovelluksia sekä suositellaan käyttötapoja. Lopuksi työssä käsitellään sosiaalisen median käytön ongelmia ja niiden ratkaisuja.

Nuivien Suomi. Maahanmuuttokriitikoiden käsityksiä maahanmuutosta ja suomalaisuudesta

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia käsityksiä maahanmuuttokriitikoilla on maahanmuutosta ja suomalaisuudesta. Maahanmuuttokriitikot ovat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kielteisesti suhtautuvia, jotka vaativat maahanmuuton rajoittamista. Nimitys on heidän itsensä käyttämä, joka on median myötä levinnyt yleisempään käyttöön. Tässä tutkielmassa maahanmuuttokriitikoksi käsitetään henkilö, joka toimii aktiivisesti maahanmuuttokriittisillä foorumeilla. Tutkimusaihetta käsitellään kansallisen identiteetin ja nationalismin teorioiden kautta. Niiden avulla pyritään selvittämään, miten maahanmuuttokriitikot rakentavat kansallista identiteettiä sekä kuvaa maahanmuutosta. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyy dikotominen jako suomalaisiin ja heihin ’muihin’. Jaolla vahvistetaan kansallista identiteettiä sulkemalla muut sen ulkopuolelle. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka on tehty talvella 2010-2011. Haastateltavat tavoitettiin Internetistä, maahanmuuttokriittiseltä Hommaforumilta. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä aineisto on teemoiteltu ja siitä on muodostettu tiivistetty kuvaus. Teemoilla on tuotu esiin keskeisimpiä asioita, jotka liittyvät maahanmuuttokriittiseen diskurssiin. Maahanmuuttokriittinen diskurssi voidaan nähdä eräänlaisena näkökantana ja puhetapana, joka sekä mahdollistaa että rajoittaa näkemyksiä niin maahanmuutosta kuin suomalaisuudestakin. Maahanmuuttokriitikoiden käsitykset maahanmuutosta ovat tutkimuksen tulosten mukaan yksinkertaistavia. Maahanmuuttajista luodaan puheissa stereotyyppinen ja yksiulotteinen kuva. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia korostamalla luodaan uhkakuvia, joilla perustellaan tarvetta maahanmuuton rajoittamiseen. Käsityksissä maahanmuuttajista esiintyy rodullistamista, jolloin maahanmuuttajien kulttuuriset piirteet mielletään luonnollisen kaltaisiksi, maahanmuuttajia määritteleviksi faktoiksi. Maahanmuuttajilta vaaditaan myös assimilaatiota, eli maahanmuuttajien omien kulttuuripiirteiden häivyttämistä ja suomalaisten piirteiden omaksumista. Suomalaista kulttuuria halutaan siis suojella ulkoisilta vaikutuksilta eli pitää suomalaisuus puhtaana. Kansallista identiteettiä maahanmuuttokriitikot konstruoivat erontekojen kautta. Suomalaisuuden kriteereiksi mielletään syntymäpaikka, geeniperimä, yhteinen historia, luterilaisuus sekä länsimainen sivistys. Nämä kriteerit muodostavat kapean suomalaisuuskäsityksen, joka korostaa suomalaisuutta periytyvänä ominaisuutena.