987 resultados para form follows marketing
Resumo:
Tutkielman tavoite: Tutkielman tavoitteena on kuvata ja arvioida erään organisaation muutosprosessia, jonka seurauksena virastomallista organisaatiota ollaan muuttamassa paremmin kilpailuille markkinoille sopivaan liikelaitosmuotoon. Tutkielmassa selvitetään, miten siirtyminen budjettitaloudesta ansaintatalouteen vaikuttaa tutkittavan organisaation johtamiseen, henkilöstön asenteisiin ja työtapoihin sekä koko organisaation toimivuuteen. Tutkielman ongelma on muotoiltu seuraavasti: Mikä motivoi ja sitouttaa virastoaikana työssä ollutta henkilöstöä muutokseen, jossa ”turvallisesta” virastomallista ollaan siirtymässä asteittain kilpailtujen markkinoiden epävarmuuteen? Tutkimusmenetelmä: Tutkielman tutkimusstrategiaksi valittiin kvantitatiivinen survey –tutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi lomakekysely. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät: muutoksen vaikutuksia liiketoimintaan, muutokseen sitoutumisista, muutoksen johtamista, yksilön asemaa muutoksessa sekä muutosta julkisella sektorilla. Tutkielman tulokset ja johtopäätökset: Tutkittavan organisaation virastoaikainen henkilöstö on tämän tutkielman perusteella erittäin sitoutunut organisaatioonsa ja erittäin motivoitunut tekemään työtä organisaation menestyksen eteen myös tulevaisuudessa. Eniten virastoaikaista henkilöstöä motivoi tekemään työtä uusissa olosuhteissa mahdollisuus oppia uusia asioita sekä onnistuneesti tehdyn työn tuottama hyvän olon tunne. Tutkielmassa myös selvisi, että organisaatioon sitoutumisen aste sekä suhtautuminen muutokseen ovat suoraan verrannollisia organisaatioasemaan. Mitä korkeammassa asemassa henkilö organisaatiossa on, sitä sitoutuneempi hän organisaatioon on ja sitä positiivisemmin hän muutokseen suhtautuu. Organisaatiomuutos on tutkittavassa organisaatiossa ollut vaikea prosessi ja se on vaikuttanut jokaiseen organisaation yksilöön. Henkilöstön työmäärä, vaatimukset työtä kohtaan, sisäinen kilpailu, kiire ja näistä kaikista johtuen myös stressi ovat lisääntyneet virastoajasta. Myös henkilöstöresursseja on muutoksen seurauksena jouduttu karsimaan. Kokonaisuudessaan organisaatiomuutos on henkilöstön mielestä ollut melko positiivinen asia ja sen on nähty parantaneen organisaation toiminnan tehokkuutta.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on tutkia kansainvälisen liiketoimintastrategian kehittämiseen liittyviä osa-alueita ja tarjota ehdotuksia Kemira Agro Oy:lle liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielman teoreettisessa osassa analysoidaan liiketoimintastrategian osa-alueita. Tutkielman empiirisessä osassa liiketoimintastrategian osa-alueet analysoidaan Kemira Agro Oy:n Kiinan liiketoimintastrategian kannalta ja esitetään ehdotuksia liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielma on normatiivinen case-tutkimus. Tutkielma on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Empiirisessä osassa tutkimuskohteina on Suomessa tehdyt vapaamuotoiset haastattelut ja Kiinassa puoli-strukturoituina toteutetut haastattelut. Tutkimus määrittää Kiinan vaikeaksi markkina-alueeksi, joka kuitenkin tarjoaa suuria kasvumahdollisuuksia. Tutkielman tutkimustuloksissa ehdotetaan markkinointitoimenpiteiden lisäämistä sekä tutkimaan mahdollisuutta oman jakelukanavan luomiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen sekä korostetaan segmentoinnin tärkeyttä.
Resumo:
Tutkielmassa selvitettiin kuinka integroitua Etelä-Karjalassa sijaitsevien primääristen matkailuyritysten ilmoittelu heterogeenisille massoille suunnatuissa alue-esitteissä on ja millaiset seikat vaikuttavat integroinnissa onnistumi-seen. Lisäksi selvitettiin mitä lisäarvoa alue-esiteilmoittelun avulla saadaan yrityksen markkinointiviestintään. Tutkimus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa. Kvantitatiivisen kirjoituspöytätutkimuksen avulla analysoitiin ensin 83 eteläkarjalaisen matkailuyrityksen alue-esiteilmoittelua vuosina 2002-2004. Kvantitatiivisen kirjekyselyn avulla selvitettiin sitä miten integrointi otetaan yrityksissä huomioon markkinointiviestintäpäätöksiä tehtäessä. Eteläkarjalaisten matkailuyritysten markkinointisuunnittelu on yleisellä tasolla lyhytjänteistä ja epäsystemaattista. Suunnitelmat laaditaan vain harvoin kirjallisessa muodossa. Markkinointiviestinnässä ja ilmoittelussa huolehditaan integroinnista kuitenkin hyvin ja ilmoittelun peruselementit osataan säilyttää samana sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ilmoittelussa säilyvät parhaiten samana yrityksen logot ja ilmoitusten yleisilme. Vain harvoin yritysten ilmoittelussa eri alue-esitteissä ei ole mitään yhteistä. Lyhyellä tähtäimellä eniten integrointiongelmia aiheuttaa esitteiden ilmestyminen eri aikaan vuodesta ja ilmoituksen lyhyt suunnitteluaikataulu. Sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä integrointiongelmia aiheuttaa se, että osa esitteistä on sanomalehti- ja osa aikakauslehtityyppisiä. Alue-esiteilmoittelu lisää yrityksen tunnettuutta sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten keskuudessa. Sen avulla tavoitetaan viime hetkessä ostopäätöksensä tekevät, jo paikkakunnalla olevat matkailijat, erityisesti ulkomaalaiset matkailijat.
Resumo:
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa Sankar Marketing Oy:lle normatiivinen, skenaarioperustainen toimintamalli tulevaisuudenhallintaan. Menetelmällisesti tavoitteena oli kokonaisuuden hallittavuus. Yleiset skenaariot (ongelmien kasautuminen, tietoyhteiskunta hyvinvointiyhteiskuntana ja markkinavetoinen kehitys) toimivat näkökulmien aukaisijoina. Tulevaisuustaulukkomuotoinen väljästi kohdennettu skenaario rakennettiin tulevaisuusstudion, lehti- ja kirjasurveyn avulla. Taulukosta analysoitiin rakenteellisella- ja vaikuttavuusanalyysilla tärkeimmät muuttujat esille. Empiiriset tulokset: 1. Sankar Marketing Oy:n missio ja visiot rakennettiin tärkeimpien muuttujien, paradigman ja yrityksessä vallitsevien arvojen avulla. 2. Kasvulle, henkilöstölle ja markkinoinnille määritettiin visioita tukevat pitkän aikavälin strategiset linjaukset, jotka arvotettiin strategiaskenaarion avulla. 3. Toimenpidesuunnitelmat muodostivat kehitysurien polun bas-menetelmällä analysoidusta nykytilasta pitkän tähtäimen visioon. Uutuusarvoa tutkimukseen tuo toimintamallin uskottavuus, joka saatiin aikaiseksi yhdistämällä valittujen metodien rajapinnat aukottomaksi päättelyketjuksi.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten markkinointiviestintä voidaan investointihyödykemarkkinoilla toteuttaa asiakaslähtöisesti. Siinä on käsitelty asiakkaiden tarpeita markkinoinnin lähtökohtana, kohderyhmän segmentointia sekä viestinnän sisällön rakentamista investointihyödyke-markkinoilla. Tutkimuksessa on käytetty normatiivista eli soveltavaa case-tutkimusta ja sen analyysimenetelmä on ollut kvalitatiivinen. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan: tutkimuksen teoriaosa on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja empiirisen osan pohjana on käytetty aiheesta aiemmin tehtyä kvantitatiivista tutkimusta, jota on täydennetty kvalitatiivisilla syvähaastatteluilla. Empiirisen osan tavoitteena on rakentaa markkinointiviestinnän sanoma OptiDwell-kalanterille sen kohderyhmän tarpeiden selvityksen pohjalta.
Resumo:
Tietokantamarkkinointi voi olla vain apuväline markkinointitoimenpiteiden suorittamisessa, mutta se voidaan toisaalta nähdä myös olennaisena osana asiakassuhdehallintaa. Tietokantamarkkinointi asiakassuhdehallinnan näkökulmasta tähtää asiakastyytyväisyyteen ja asiakasuskollisuuteen, sekä asiakassuhteen tuottavuuteen ja kannattavuuteen, mikä voidaan saavuttaa tehokkaan tiedonhallinnan avulla. Tämä mahdollistaa räätälöityjen toimenpiteiden suorittamisen ja tehostaa kohdentamista ja segmentointia, myös asiakkaiden tuottavuuden perusteella. Normatiivinen case-tutkimus, joka tehtiin Alankomaissa Eurooppalaisessa tietotekniikan lisäarvoa tuottavassa jälleenmyyntikanavassa osoittaa, että tietokantamarkkinointi etenkin asiakas- suhdehallinnan näkökulmasta olisi sopiva keino lisätä asiakastyytyväisyyttä ja –tuottavuutta. Se myös tehostaisi sisäisiä tietovirtoja ja markkinointitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi markkinointiviestintää, kampanjanhallintaa ja myyntiprosesseja yritysten välisessä kaupankäynnissä.
Resumo:
Tavoitteena on tutkia kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän lokalisointia Internetissä uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Vaikka Internet on globaali media, sen haasteena on tarjota paikallisesti kuluttajille merkityksellistä sisältöä, sekä ylläpitää yhtenäistä brandia. Tutkimus on toteutettu deskriptiivisenä tapaustutkimuksena globaalissa tietoliikenneyrityksessä, ja se perustuu haastatteluihin sekä valmiiseen aineistoon. Lyhentyneet kulutuselektroniikan elinkaaret, nopeat tuotelanseeraukset, kasvava yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa sekä markkinointiviestinnän integraation tarve aiheuttavat ajoitusongelmia lokalisointiin. Yhtenäinen web infrastruktuuri, työkalut ja globaalit prosessit mahdollistavat kustannustehokkaan lokalisoinnin business-tilanteen muuttuessa ja kultturieroista johtuen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neljän tekijän (ympäristö, tuote, kuluttaja, organisaatiostrategia) vaikutusta lokalisointiin. Jotta maiden parhaita menettelytapoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja välttää kultturierojen sivuuttaminen, tarvitaan sekä ’virallista’ että vapaamuotoista seurantaa. Globaalin Internet-sivuston ja lukuisten kansallisten sivustojen ylläpitäminen vaatii Internet-sivustojen fokuksen tarkkaa noudattamista, globaalia segmentointia, ja sen mukaista sisällön tarjontaa kuluttajille.
Resumo:
Tavoitteena on tutkia mitä mahdollisuuksia Internet tarjoaa business-to-business markkinointiviestintään. Tämä tutkimus on tyypiltään deskriptiivinen case-tutkimus, jossa casen avulla saadaan käytännön esimerkki siitä miten eräs yritys on käytännössä hyödyntänyt Internetiä markkinointiviestinnässään. Case toteutettiin puhelin-, sähköposti- ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Internet tarjoaa markkinointiviestinnälle sekä haasteen että mahdollisuuden. Se tarjoaa markkinoijalle käyttöön sekä uudentyyppisen median että mahdollisuuden suoriin markkinakontakteihin. Internet-markkinointi pohjautuu perinteisiin markkinoinnin konsepteihin, erottuen yhden tärkeän ominaisuuden, interaktiivisuuden, perusteella. Koska näin yritys pääsee suoraan kommunikoimaan asiakkaidensa kanssa, se saa jatkuvasti tietoja, joiden avulla yritys voi paremmin suunnitella markkinointistrategiaansa ja kohdentaa markkinointiviestintäänsä tarkasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Resumo:
Este artículo muestra los resultados del estudio exploratorio realizado en el municipio de Badalona (Barcelona, España) a raíz de la aplicación de la Ley Reguladora de los Residuos (DOGC, Decreto legislativo 1/2009, de 21 de julio). Esta Ley, aprobada recientemente por el Gobierno Catalán, tiene por objeto la promoción del comportamiento de separación y eliminación de residuos orgánicos en la ciudadanía. Específicamente, el objetivo general de esta investigación es analizar las actitudes y comportamientos en la separación y eliminación de residuos orgánicos, a fin de establecer directrices y sugerencias de mejora en el diseño de campañas de marketing ambiental, y en la evaluación de éstas.
Resumo:
Understanding the basis on which recruiters form hirability impressions for a job applicant is a key issue in organizational psychology and can be addressed as a social computing problem. We approach the problem from a face-to-face, nonverbal perspective where behavioral feature extraction and inference are automated. This paper presents a computational framework for the automatic prediction of hirability. To this end, we collected an audio-visual dataset of real job interviews where candidates were applying for a marketing job. We automatically extracted audio and visual behavioral cues related to both the applicant and the interviewer. We then evaluated several regression methods for the prediction of hirability scores and showed the feasibility of conducting such a task, with ridge regression explaining 36.2% of the variance. Feature groups were analyzed, and two main groups of behavioral cues were predictive of hirability: applicant audio features and interviewer visual cues, showing the predictive validity of cues related not only to the applicant, but also to the interviewer. As a last step, we analyzed the predictive validity of psychometric questionnaires often used in the personnel selection process, and found that these questionnaires were unable to predict hirability, suggesting that hirability impressions were formed based on the interaction during the interview rather than on questionnaire data.