Sinfoniaorkesterin sisäisen laadun kuvaus : tapaustutkimus Jyväskylä Sinfoniasta

Johdanto ; Aikaisempi orkesteritutkimus ; Laatu tutkimuskohteena ; Jyväskylä Sinfonia ; Menetelmät ja toteutus ; Aineiston analysointi ; Keskeisimmät tulokset ja päätelmät ; Pohdinta.

Work for your happiness - Theoretical and empirical study defining and measuring happiness at work

There are vast changes in the work environment, and the traditional rules and management methods might not be suitable for today’s employees anymore. The meaning of work is also changing due to the younger and higher educated generations entering the markets. Old customs need to be re-validated and new approaches should be taken into use. This paper strongly emphasizes the importance of happiness research and happiness at work. The values towards the meaning of work are changing; people demand happiness and quality from all aspects of their lives. The aim of this study is to define happiness - especially at work - and to explain how it can be measured and what kind of results achieved. I also want to find out how the contents of work and the working environment might enhance happiness. The correlation between education and happiness is discussed and examined. I am aware that the findings and theories are concentrating mainly on Western Countries and highlighting the values and work-environments of those societies. The main aim of the empirical study is to find out if there are connections between happiness and work in data collected by World Value Survey in 2005, and if the profession has effects on happiness. Other factors such as the correlation of age, sex, education and income are examined too. I also want to find out what kind of values people have towards work and how these affect the happiness levels. The focus is on two nations: Finland (N=1014) and Italy (N=1012). I have also taken the global comparison within, that is all 54 countries (N=66,566) included in the 5th wave (during the years 2005 -2008) of the World Value Survey. The results suggest that people are generally happy around the world; happiness decreasing with the age, the educated being happier than the uneducated and the employed happier than the unemployed. People working in neat “white collar” jobs are more likely happier than those working in factories or outdoors. Money makes us happier, until certain level is reached. Work is important to people and the importance of work adds happiness. Work is also highly appreciated, but there are more happy people among those who do not appreciate work that highly. Safety matters the most when looking for a job, and there are more happy people among those who have selected the importance of work as the first choice when looking for a job, than among those to whom an income is the most important aspect. People are more likely happy when the quality of work is high, that is when their job consists of creative and cognitive tasks and when they have a feeling of independence.

Thermal Stress in a Roll-to-Roll Printed Electronics Substrate

The Roll-to-Roll process makes it possible to print electronic products continuously onto a uniform substrate. Printing components on flexible surfaces can bring down the costs of simple electronic devices such as RFID tags, antennas and transistors. The possibility of quickly printing flexible electronic components opens up a wide array of novel products previously too expensive to produce on a large scale. Several different printing methods can be used in Roll-to-Roll printing, such as gravure, spray, offset, flexographic and others. Most of the methods can also be mixed in one production line. Most of them still require years of research to reach a significant commercial level. The research for this thesis was carried out at the Konkuk University Flexible Display Research Center (KU-FDRC) in Seoul, Korea. A system using Roll-to-Roll printing requires that the motion of the web can be controlled in every direction in order to align different layers of ink properly. Between printers the ink is dried with hot air. The effects of thermal expansion on the tension of the web are studied in this work, and a mathematical model was constructed on Matlab and Simulink. Simulations and experiments lead to the conclusion that the thermal expansion of the web has a great influence on the tension of the web. Also, experimental evidence was gained that the particular printing machine used for these experiments at KU-FDRC may have a problem in controlling the speeds of the cylinders which pull the web.

An Overview of the Cleantech Sector - Evaluating Environmental Indicators

The purpose of the thesis is to give an overview of the cleantech sector and to give an answer how cleantech companies can evaluate the environmental sustainability of their business by utilizing various indicators and measures. The thesis is a literature study and it is based on a secondary data. Thesis presents the definitions to cleantech as well as its history and the main industries. Cleantech market overview in Finland and worldwide is also introduced. Furthermore, various indicators are presented in order to evaluate the environmental sustainability of companies' business. In the end, indicators used in cleantech sector are evaluated. As a result, the thesis presents the following methodologies that can be used in evaluating the environmental sustainability in the cleantech sector: Sustainability assessment framework, Environmental value analysis, COMPLIMENT - Environmental performance index for industries and Environmental assessment for cleaner production. More tools are still needed to evaluate environmental sustainability in the cleantech sector.

Selvitys kallioaineksista Valtatien 1 välillä Muurla-Lohja : Selvitys maantietoimituksen korvauskäsittelyä varten

Käytäntö kallioaineksen korvaamisesta maantietoimituksissa ei ole vielä vakiintunut. Korvauspäätöksiä ohjaa Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vuodelta 1998, mutta päätökset ja niiden perustelut vaihtelevat edelleen. Työn tarkoituksena oli tutkia kallioaineksen korvattavuutta maantietoimituksissa, sekä tapaustutkimuksena Valtatien 1 tieosuudella Muurla–Lohja. Työn tavoitteena oli muodostaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vastineet maanomistajien esittämiin kallioaineksen korvausvaatimuksiin moottoritiehankkeen korvauskäsittelyssä maantietoimituksen 2. vaiheessa. Kallioaineksen odotusarvon selvittämiseksi on tutkittava kallion ominaisuuksia, sekä alueen soveltumista ottamistoimintaan. Nykyisen toimitus- ja oikeuskäytännön mukaan korvauskynnyksen ylittyminen ei edellytä voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa, joten olennaisinta on tutkia lupaedellytyksen kohdealueella. Ensisijaisesti tutkimuksessa on käytetty maa-aineslain 3§:n mukaisia, ottolupaharkinnassakin käytettäviä kriteerejä. Niitä on eritelty maantietoimituksessa korvausvaatimuksia esittäneiden kiinteistöjen osalta. Lisäksi on tutkittu kallioalueiden muiden ominaisuuksien vaikutusta niiden odotusarvoon. Vaikka kallioaineksen kysyntä on jatkuvaa ja hyvälaatuiset ja hyödynnettävissä olevat ainesalueet harvinaisia, ei yksittäisen ainesesiintymän odotusarvo ole itsestään selvä. Erityisen merkittäviä tekijöitä ovat aineksen laatu ja kuljetusetäisyys kulutuskeskuksiin. Selvityksen kohdealueen kallioaineksen markkinatilannetta on selvitetty yleisten kulutusennusteiden ja paikallisen tarjonnan avulla. Soveltuvuutta ainesottoon tutkittiin mm. alueellisten ELY-keskusten tuottamien aineistojen perusteella. Useat selvitysalueen kiinteistöistä katsottiin olevan ainesottoon sopimattomia haitallisten ympäristövaikutusten takia. Paikalla kulkevaa moottoritietä ei voida pitää osoituksena siitä, että maa-aineslupa olisi voitu saada, sillä hankkeen vaikutusten kokonaisarvioinnissa yleinen hyöty on ollut suurempi kuin haitat. Selvityksessä mukana olevilla kiinteistöllä ei katsottu olevan odotusarvoa kallionottoalueina, koska kiinteistöihin kohdistui lähes poikkeuksetta maa-aineslain 3§:n mukaisia tekijöitä, jotka olisivat estäneet ottoluvan saamisen. Lisäksi kuljetusyhteyksien huonous, suuret etäisyydet tai aineksen heikko laatu laskivat aineksen odotusarvon kiinteistön muun käytön tuottoarvon alle. Selvityksen perusteella kallioaineksen korvauskäsittely vaatii kehittämistä ja lupamenettely yhtenäistämistä. Lupamenettelyn subjektiivisuutta tulisi karsia, ja lupaviranomaisten tietotaitoa tulisi hyödyntää maantietoimituksissa. Eri viranomaisten yhteistyönä voitaisiin kehittää yhtenäiset säännöt korvauskäsittelyä varten, jolloin maanomistajien tasavertaista kohtelua voitaisiin parantaa.

Hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja kotiin vietäväksi. H. G. Porthanin väitösteesit ja akateeminen kasvatus

Tämän tutkimuksen kohteena ovat Henrik Gabriel Porthanin (1739–1804) väitösteesit (theses respondentis). Teesit ovat irrallisia väittämiä, joita puolustamalla Turun akatemian opiskelijat suorittivat kandidaatin tutkintoon vaadittavan pro exercitio -väitöksen. Porthan kirjoitti latinankielisiä teesejä yhteensä 875 kappaletta, jotka jakautuvat 114 erilliseksi väitökseksi. Lisäksi olen tarkastellut 14 ruotsinkielistä teesiä, jotka muodostavat vielä yhden väitöksen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää teesien merkitys osana Porthanin ajattelua ja kotimaista sivistyshistoriaa. Turun akatemian keskeisin tehtävä oli papiston ja virkamiesten koulutus. Teesien sisällöt kertovatkin siitä, millaisia tietoja näiden ammattiryhmien edustajien oletettiin opinnoissaan hankkivan. Lisäksi teesit heijastelevat Porthanin omia kiinnostuksen kohteita ja arvostuksia. Luvussa 1. tarjoan yleisiä tietoja opinnoista sekä erityisesti Porthanin oppilaista ja käyn läpi teesiväittelykäytännön historiaa Turun akatemiassa. Kattavaa selvitystä Porthanin teeseistä ei ole aikaisemmin tehty, joten tähän tutkimukseen ne on ollut ehdottomasti tarpeen ottaa mukaan kokonaisuudessaan. Luvuissa 2.–8. käyn Porthanin teesit läpi aihepiireittäin. Olen jaotellut ne teemoiksi, jotka perustuvat löyhästi 1700-luvun akateemiseen oppialajakoon. Teesien aiheet ovat moninaiset, kuten Porthanin muunkin akateemisen tuotannon. Tarkastelen teesien suhdetta käytössä olleisiin oppikirjoihin sekä etenkin Porthanin luennoilta säilyneisiin muistiinpanoihin, hänen varsinaisiin väitöskirjoihinsa sekä myös aikakauden aatevirtauksiin. Teeseissä näkyy hyötyajattelun vaikutus, mutta toisaalta niissä on varsin uushumanistisia painotuksia. Muodoltaan ne noudattelevat perinteistä teesiväittelykäytäntöä, ja niiden sisältökin muodostuu pitkälti akateemisen koulutuksen keskeisimmistä opeista. Omissa akateemisissa tutkimuksissaan Porthan keskittyi pääasiassa Suomen historiaan ja kansanperinteeseen, mutta teesien perusteella hänen kiinnostuksen kohteensa näyttäytyvät monipuolisempina. Teeseissä olevat kannanotot ajankohtaisiin kysymyksiin rinnastuvat Åbo Tidningar -lehdessä ilmestyneisiin kirjoituksiin sekä esimerkiksi Porthanin toimintaan Suomen Talousseurassa. Tutkimukseni perusteella Porthanin teeseissä keskeisintä ovat niiden kasvatukselliset päämäärät. Porthanin tavoitteena oli tarjota oppilailleen hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja, joilla olisi käyttöä näiden tulevalla uralla opettajina, pappeina ja virkamiehinä. Teesit eivät olleet pelkkä sekalainen kokoelma oppineisuuden osoittamista, vaan ne kiinnittyivät läheisesti sekä opintojen sisältöön että ympäröivään yhteiskuntaan. Porthanin teesit tulee ehdottomasti ottaa huomioon hänen tieteellistä toimintaansa koskevassa tutkimuksessa sekä akateemisen kasvatuksen historian tarkastelussa.

Tuotannonohjausjärjestelmän kehittäminen PK-yrityksessä

Työn tarkoitus on kehittää pk-konepajayrityksen tuotannonohjausta ja toteuttaa tuotannonohjausjärjestelmän hallittu käyttöönotto. Tavoitteena on parantaa yrityksen kapasiteetin hallintaa ja toimitusaikapitävyyttä sekä kehittää tuotannon päivittäisohjausta ja koordinointia. Työssä on sovellettu prosessijohtamisen kuvausmenetelmiä ja prosessin kehittämistyökaluja tuotannonohjausprosessin kehittämiseen ja tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi työssä on lähdekirjallisuuden avulla tutkittu eri tuotannonohjausperiaatteiden soveltuvuutta asiakasohjautuvaan joustavaan konepajatuotantoon. Työ on toteutettu kvalitatiivisena toimintatutkimuksena. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönoton avulla on mahdollista kehittää tuotannon kapasiteetin ohjausta ja tuotannonkoordinaatiota. Tämä kuitenkin edellyttää tuotannonohjausprosessin kuvaamista sekä ohjaukseen osallistuvien henkilöiden roolien ja vastuiden selkeää määrittelyä. Erityisen kriittistä on saada koko organisaatio suhtautumaan muutokseen positiivisesti.

Pohjanmaan aluetalouskatsaus

Tässä katsauksessa on käsitelty aluetalouksia mahdollisimman monipuolisesti väestön, yritysten, tuotannon ja työllisten näkökulmista eri aluetasoilla. Sekä mennyttä kehitystä että ennusteita tulevasta on esitelty. Tärkeimpinä ennusteina on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta tämän vuoden syyskuulta ja ETLA:n alue- ja toimialaennustetta tämän vuoden lokakuulta. Historiatilastot ovat pääasiassa Tilastokeskuksen StatFin-tilastokannasta ja TEM:n Toimiala Onlinesta. Käsittelytapana on ollut se, että ensin on esitelty maakuntien %-muutosennusteita ja sitten ELY-alueen seutukuntien ja kuntien toteutuneita %-muutoksia. Aikajänne on vaihdellut muutamasta vuodesta vuosikymmeniin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ELY-alueen molemmat maakunnat ovat selvinneet ja pärjäävät ennusteiden mukaan jatkossakin varsin hyvin muihin maakuntiin verrattuna. Seutukuntatasolla on kuitenkin havaittavissa polarisaatiota suurten työssäkäyntikeskusten hyväksi syrjäisten seutukuntien kustannuksella niin koko maassa kuin maakunnissakin. Tämä tendenssi tulee todennäköisesti vain voimistumaan kuluvalla vuosikymmenellä.

Asiakasohjautuvan kokoonpanon vaikutus huonekalualan yrityksen kannattavuuteen

Työn tavoitteena oli selvittää, miten tuotantomuodon muutos varasto-ohjautuvasta ns. litteiden pakettien tuotannosta asiakasohjautuvaan kokoonpanoon, vaikuttaa tutkittavan tuoteryhmän kannattavuuteen. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan vastaukset kysymyksiin: Kuinka paljon varastoon sitoutunut pääoma pienenee? Riittääkö nykyinen tuotantokapasiteetti uudessa mallissa? Miten tuotantoa ja varastoja ohjataan uudessa mallissa? Tutkimus koostuu teorian tarjoamien keinojen ja syiden soveltamisesta kohdeyrityksen tarpeisiin ja muutoksen laskennallisen kannattavuuden selvityksestä, jota mitataan absoluuttisen ja suhteellisen mittarien avulla. Lisäksi teorian avulla luodaan periaatteellinen malli uuden tuotantomuodon kapasiteetinhallinnalle sekä tuotannon- ja varastonohjaukselle. Saadut tulokset osoittavat, että tuotantomuodon muutos lisää yrityksen suhteellista kannattavuutta ja mahdollistaa absoluuttisen kannattavuuden lisäyksen, joka riippuu vapautuvien resurssien uudelleenohjauksesta. Lisäksi voidaan todeta, että tutkimuksessa laadullisina muuttujina pidetyt kuljetuskustannukset ja asiakastyytyväisyys, eivät ole lähtökohtainen este muutokselle.

Koivujärven valuma-alueen kunnostushanke : Asukaskyselyn loppuraportti

Koivujärven valuma-alueen kunnostushankkeen kohdealueeseen kuuluvat Laukaan ja Toivakan kunnissa sijaitsevat Koivujärvi, Vääräjärvi, Ruuhijärvi, Keskinen sekä Leppäveden Metsolahti. Järvet ovat altistuneet Laukaan Koivusuon Lipeälammesta peräisin olevien valumien vuoksi ympäristöhaitoille vuosikymmenien ajan. Lipeälammen aluetta on aiemmin kunnostettu ja nyt Keski-Suomen ympäristökeskus on suunnittelemassa uutta kunnostushanketta Koivujärven valuma-alueelle. Kunnostushankkeen tarpeen taustoittamiseksi tehtiin asukaskysely, joka lähetettiin alueen ranta-asukkaille ja maanomistajille postikyselynä. Asukaskyselyllä selvitettiin paikallisten kokemuksia alueella aiemmin tehdyistä kunnostuksista, nykyisistä haitoista sekä odotuksista tulevaisuuden kunnostuksia kohtaan. Kyselyn tulokset osoittivat, että Lipeälammen alueella aiemmin toteutetut kunnostukset olivat parantaneet myös Koivujärven valuma-alueen järvien tilaa jonkin verran. Tästä huolimatta erilaisia ympäristöhaittoja koettiin edelleen kaikissa valuma-alueen järvissä ja mahdollisen uuden kunnostushankkeen toteuttamista pidettiin erittäin tärkeänä. Ranta-asukkaat ja maanomistajat halusivat kiinnittää huomiota erityisesti järvivesien laadun parantamiseen. Ongelmallisina koettiin muun muassa veden ruskea väri ja epämiellyttävä haju, jotka osatekijöinä heikensivät veden käyttömahdollisuuksia. Myös heikoista kalakannoista ja rehevöitymisestä oltiin huolissaan. Lipeälammen aluetta kaikkein lähimpänä sijaitseva Koivujärvi nähtiin ensisijaisena kunnostuskohteena, sillä Koivujärven tila vaikuttaa suoraan sen alapuolisiin järviin. Vastaajat olivat kuitenkin huolissaan myös omista lähijärvistään. Vastaajat pitivät kaikkia kyselyssä esiteltyjä kunnostustoimenpidevaihtoehtoja hyvin tärkeinä, mutta veden kirkkauden parantaminen nousi hiukan muiden yläpuolelle. Keskeisimpänä kunnostushankkeen toimijana vastaajat pitivät Keski-Suomen ympäristökeskusta ja toimintamuotona yhteistyötä asiantuntijoiden ja paikallisten kanssa. Paikallisten asukkaiden mielipiteiden huomiointiin ja tehokkaampaan tiedottamiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota uuden hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Laatuinstrumenttien käyttö organisaatioissa : standardit, sertifikaatit, laatupalkintokriteerit ja –kilpailut

Yritykset ja muut organisaatiot voivat käyttää laadunkehittämistyössään erilaisia metodeja ja kehittämisvälineitä. Kyseeseen voivat tulla niin laatustandardit ja laajat itsearviointimenetelmät kuin suppeammat laatutyön kehittämisen välineet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten laajoja laatutyön kehittämiskeinoja käytetään organisaatioissa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Laajoiksi kehittämiskeinoiksi on rajattu ensinnäkin standardeihin perustuva integroitu toiminnanohjausjärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja työterveysjärjestelmä) joko koko laajuudessaan tai suppeammin sekä laatupalkintokriteerit (esim. EFQM) kokonaisvaltaisina laadun kehittämismalleina, ja toiseksi standardoitujen järjestelmien sertifiointi ja laatupalkintokilpailuihin osallistuminen. Ensin mainitut on nimetty sisäisiksi laatuinstrumenteiksi ja viimemainitut ulkoisiksi laatuinstrumenteiksi. Vastauksia on haettu seuraaviin kysymyksiin: laatutyön eteneminen ja periaatteet organisaatiossa sekä näkemykset ja kokemukset laatuinstrumenteista organisaatioissa. Tutkimusmetodina käytettiin tapaustutkimusta, joka kohdistui neljään laatutyössään eri vaiheissa olleeseen organisaatioon. Tutkimuksen johtopäätöksenä korostui laatuinstrumenttien rooli strategisina välineinä ja siten ylimmän johdon sitoutumisen suuri merkitys. Vahvat sisäiset muutosvoimatekijät päämotivaationa näyttäisivät olevan terveen laadunkehittämistyön ja laatuinstrumenttien käyttöönoton ja käytön kannalta olennaisempia kuin ulkoiset tekijät. Johdon tahtotilan läpiviemisessä laatuinstrumenttien avulla systemaattisesti organisaatioon korostui viestintä ja käytetty terminologia. Organisaation oppimisprosesseissa korostui implisiittisen (hiljaisen) tiedon saaminen eksplisiittiseksi ja keskusteleva ote instrumenttien jalkauttamisessa organisaatioon. Kahden sisäisen instrumentin yhteiskäytöllä havaittiin olevan toistaan vahvistava vaikutus, kun niiden strateginen tai toimintafilosofinen rooli oli löydetty. Sisäisiä laatuinstrumentteja käytettäessä on haasteena saada johtamisen välineistä missio, visio, strategia ja arvot mukaan. Aineisto antaa viitettä, että haasteeseen vastaa laatupalkintokriteeristö (EFQM) paremmin kuin standardijärjestelmä. Laadunkehittäminen voi edetä pitkälle pelkillä sisäisillä instrumenteilla. Ulkoisilla instrumenteilla, kuten järjestelmien sertifioinnilla, voidaan laadunkehittämisprosessia vahvistaa ja jossain määrin hankkia myös imagohyötyä.

Maaseutukaupungin lähiruoan kuluttajat ruokaostoksilla : arvojen, motiivien ja elämäntyylitekijöiden merkitys lähiruoan kuluttamisessa

Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää maaseutukaupungin kuluttajien lähiruoan kuluttamista ohjaavia arvoja, motiiveja ja elämäntyylitekijöitä, sekä niiden suhdetta toisiinsa. Tutkimusongelman ratkaisemiseen liittyy myös lähiruoan määrittely. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin kuluttajan toimintaa ohjaavia arvoja Schwartzin (1992) arvoteorian mukaisesti. Tämän jälkeen lähiruoan kulutukseen vaikuttavia arvoja ja motiiveja tarkastellaan väline-arvoketjun avulla (Gutman, 1982) Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös Brunsøn ja Grunertin (1995) elämäntyylitekijöiden vaikutusta kulutukseen kuvaileva ruokaan liittyvä elämäntyylimalli. Teoreettisen viitekehyksen avulla luodaan lähiruoan kulutusta kuvaava malli, jonka soveltuvuutta analysoidaan tutkielman empiirisessä osiossa. Tutkielmaa varten haastatellaan 19 lähiruokakuluttajaa kevään 2012 aikana. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joissa laddering -menetelmän avulla kartoitetaan kuluttajien arvo- ja motiivirakenteita. Lisäksi lähiruoan määrittelyä ja elämäntyylitekijöitä tutkitaan avoimien kysymysten avulla. Analyysivaiheessa haastattelut litteroidaan ja niiden pohjalta laaditaan hierarkkisia arvokarttoja. Empiriaosassa analysoidaan lähiruoan määrittelyn lisäksi lähiruoan kuluttamiseen vaikuttavia elämäntyylitekijöitä. Lähiruoka määritellään lähiruoaksi paikallisuuden -näkökulmasta, ja lähinnä ruoan tuotannon ja myyntipisteen etäisyyden mukaan. Lähiruokaa kuvaillaan lisäaineettomana, hyvän makuisena, paikallisena ja tuoreena ruokana. Myös eläimet ovat hyvin kohdeltuja sekä terveitä. Lähiruoan tärkeimpiä suosimismotiiveja ovat ruoan maistuvuus ja sen vaikutukset terveyteen. Motiivit ovat kuitenkin kokonaisuudessaan enemmän altruistisia kuin hedonistisia. Lähiruoan kulutusta ohjaavat kollektiiviset ja säilyttävät arvot. Arvojen toteuttamisella pyritään edistämään omaa, perheen ja myös muun maailman hyvinvointia. Lähiruoassa on kyse muiden huomioimisesta. Tutkielmassa havaitaan, että kaikki Brunson ja Grunertin (1995) elämäntyylimallin niin kutsutut käsikirjoitukset, eivät vaikuttaneet lähiruoan kuluttamiseen. Lähiruoan valmistustavan ulottuvuus ilmenee lähiruoan kasvatuksellisena piirteenä. Lähiruoan ostotavoissa korostuvat ruoan arvostus ja sen vastuullisuus, sekä riittävä tieto. Ruoan laadun eri ulottuvuuksia ovat sen maku, terveellisyys ja ravinteikkuus. Lähiruoalla on elintarviketeollisuudessa mahdollisuuksia, kun se vain saadaan linkitettyä kuluttajien arvomaailmaan.

Arvostetut tuotantotyön kompetenssit - esimiesnäkökulma teollisuusyrityksen rekrytointikäytänteisiin

The main objective of this study is to clarify which competencies are most valued in production work and by which recruitment methods employees with these competencies can best be found. The theoretical part of this study focuses on competencies as the basis for recruitment, and the recruitment process itself. The empirical part of the study consists of a combination of interviews of the foremen from Fazer Bakeries & Confectionery. The interviews were conducted and analyzed using a qualitative research method. The results indicate that the foremen participating in the recruitment process mainly seek after the following characteristics in potential employees: sense of responsibility, co-operative skills and briskness. Prior work experience and appropriate studies are the most valued task related skills. For foremen making the final selections personal characteristics are more important factors than industry-specific studies or work experience. The research shows that the long-term goals of the recruitment process need to be taken into account also in the process of recruiting employees for seasonal jobs. The best skilled professionals in the industry have in most cases started from the ground level and worked their way up while at the same time gathered valuable experience. The research reveals that correct recruitment processes and better prior knowledge given to the candidates help them form a realistic picture of the job they are applying for and to perceive possibilities for later career opportunities within the company. Professional recruitment also helps the company in creating a positive corporate image.