Balanced Scorecardin ja tulospalkkauksen yhdistäminen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka Balanced Scorecard ja tulospalkkiojärjestel-mä voidaan liittää toisiinsa. Jatkotavoitteena on selvittää miksi järjestelmät todellisuudes-sa halutaan yhdistää ja kuinka yleistä tämä on. Balanced Scorecardin osalta painoalueena on järjestelmän apu strategisen suunnittelun apuna. Tässä osiossa pohditaan myös sen mittaristoja ja mittareita. Tämän lisäksi pohdi-taan järjestelmän todellisia hyötyjä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä ja arvostelua. Tulospalkkiojärjestelmää pohditaan käsitetasolla, eli mitä vaikutuksia tulospalkkiolla on yksittäiseen työntekijään. Lisäksi pohditaan mitä järjestelmän implementointi vaatii yri-tykseltä tai organisaatiolta. Tarkastellaan myös tulospalkkauksen käyttöä Suomessa ja siihen kohdistunutta maailmanlaajuista kritiikkiä. Keskeisenä tuloksena on se, ettei järjestelmien integrointiin ole olemassa tarkkaa ohjetta, yhdistämisprosessi riippuu yrityksestä ja tämän toimialasta. Toimiala voi jopa aiheuttaa sen, ettei järjestelmiä voi yhdistää. Järjestelmien yhdistämisen ajatuksena on se, että koko henkilöstö saadaan sitoutettua yrityksen strategiaan. BSC sitouttaa ylemmät johtajat ja esimiehet. Tulospalkkiojärjestelmä sitouttaa muun henkilöstön

PGW-linjan käyttövarmuuden ja kunnossapidon tehokuuden parantaminen kiinteällä kunnonvalvonnalla

Tämän diplomityön lähtökohtana on tutkia kiinteän kunnonvalvonnan ja ehkäisevän kunnossapidon edellytyksiä ja mahdollisuuksia Anjalan Paperitehtaan painehiomossa. Työn tavoitteena on kunnossapidon kustannustehokkuuden parantaminen ja häiriöaikojen vähentäminen ja sitä kautta koko tuotantoprosessin tuottavuuden nostaminen. Työn alussa tarkastellaan tämänhetkisiä prosessilaitteiston häiriötekijöitä ja kunnossapidon vaikutusmahdollisuuksia häiriöiden korjaukseen ja kustannuksiin. Tarkastelun perusteella päädyttiin painehiomossa ehkäisevän kunnossapidon määrän nostamiseen ja kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönottoon H4-linjalla. Jatkuvatoimisen kunnonvalvonnan edut tutkimuksen ja teorian perusteella ovat laitteiden käyttövarmuuden olennainen paraneminen ja kunnossapitokustannusten aleneminen. Työn kokeellisen osan perusteella kunnossapitokustannukset alenivat noin 24 % ja käytettävyyden tehostumisen johdosta laitehäiriöt alenivat 50 %:lla. Tulokset saatiin aikaan toteuttamalla suunnitellut ehkäisevät huollot kriittisille laitteille. Kiinteä kunnonvalvonta antoi kunnossapidolle tiedon laitteiden oikea-aikaisesta huoltovälistä. Investoinnin hyödyt saatiin täysmääräisesti käyttöön jo laitteiston ensimmäisen käyttövuoden aikana. Henkilöstön osaamiskapasiteetin nosto tulee vielä lisäämään edellä mainittuja hyötyjä.

Pharmacy Industry in Russia and in the Baltic States

The aim of this study is to describe the structure of the pharmacy industry in four post-Soviet states on the Baltic Sea: Russia, Estonia, Latvia, and Lithuania. In addition to this, the opportunities that these markets have to offer for international pharmaceutical companies are explored. After the Soviet Union collapsed at the beginning of 1990s, the pharmacy sector has gone through tremendous changes. The pharmacy market shifted from a centrally controlled, one supplier system to an industry in which multiple distributors are competing in importing, wholesaling, and retailing of medicinal products. In the Baltic States, the number of pharmacies has not increased during the last years and companies have been growing mainly by acquisitions. Especially in Estonia the market is saturated and price competition is fierce. Similarly, in Latvia and Lithuania, markets are consolidating and wholesalers are growingly taking part in retailing by acquiring smaller chains. In Russia, the market is still fragmented and only one national pharmacy chain can be named, pharmacy chain “36.6”. Pharmacy chains are growing mostly through organic growth and competition between the biggest players is relatively low. The Russian market clearly offers many opportunities for international pharmaceutical operators. The ageing population, growing level of income, and changing living habits are creating new and growing needs for modern healthcare services and products.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito : Osio 5: Vanhuksen päivittäinen suun terveydenhoito

Opinnäytetyömme on osa suun terveydenhoidon kehittämishanketta Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhushuollon kanssa. Sen tavoitteena oli palvelutaloissa asuvien vanhusten toimintakyvyn kohentaminen suun terveyttä edistämällä. Hanke toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä pitämällä palvelutalojen ja ryhmäkotien hoitohenkilöstölle koulutustilaisuuksia. Myös palvelutalojen asukkaat olivat tervetulleita tilaisuuksiin. Tietopohjan koulutustilaisuuksiin keräsi ryhmä SD05K1, joka jakautui 6 eri substanssiryhmään. Jokaisen tiimin tuli myös hallita koko hankkeen tietopohja. Ryhmien substanssivastuualueina olivat ikääntyminen, suun sairaudet, suun terveyden ja yleissairauksien vastavuoroinen yhteys, ravitsemus, päivittäinen suunhoito sekä hammashoitopalvelut ja niiden saatavuus. Meidän tiimin tietopohjan aiheena oli palvelutalon asukkaan päivittäinen suunhoito. Käsittelimme työssämme päivittäisen suunhoidon merkitystä, puhdistusta, kuivan suun hoitoa, hampaiden vastustuskyvyn lisäämistä, erilaisia proteettisia vaihtoehtoja sekä niihin liittyviä haasteita ja puhdistusta, hoitajan osuutta vanhuksen suunhoidossa sekä moniammatillisuutta. Suun terveydenhoidonryhmä SD05K1 piti koulutustilaisuuksia yhteensä 13 palvelutalossa, joissa on vakinaista henkilökuntaa yhteensä 451. Tilaisuuksien runkona oli luokan yhdessä kokoama PowerPoint-esitys, josta ilmeni koko hankkeen tietopohja.Tilaisuudet kestivät kerrallaan noin 45 minuuttia, jonka jälkeen hoitohenkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua suunhoitotuotteiden näyttelyyn. Palvelutalojen henkilökunta sai koulutustilaisuuksista uutta tietoa ja lisävalmiuksia palvelutalon asukkaan päivittäiseen suun terveydenhoitoon. Palvelutalojen asukkaat saivat uutta tietoa ja motivoituivat huolehtimaan omasta päivittäisestä suun hoidosta. Projekti lisäsi asiantuntijuuttamme suun terveydenhuollon ammattilaisina. Opimme myös suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutustilaisuuksia.

Kuvakulmasta kokemuskulmaan : pohdintoja subjektiviteetista elokuvakerronnassa

Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu kirjallisesta osasta ja teososasta. Kirjallisessa osuudessa tavoitteenani on pohtia subjektiviteetin käsitettä elokuvakerronnassa sekä niitä keinoja ja prosesseja, joilla elokuvan hahmon tunteet siirtyvät katsojan kokemiksi. Tällöin katsojan samastuminen elokuvan hahmoon tai kertojaan - subjektiin - on ensiarvoisen tärkeää ja koen tämän olevan juuri elokuvantekijän keskeinen tavoite. Kuten työni pääotsikko vihjaa, subjektiviteetti elokuvakerronnassa on hyvin laaja käsite, joka voi rakentua monista elementeistä aina puhtaasti teknisistä kuvakulmista monimutkaisempiin kerronnallisiin rakenteisiin. Pyrin selvittämään työssäni tätä rakentumisen prosessia. Kirjallisen osuuden tyylissä olen pyrkinyt pitämään kiinni pohtivasta sävystä ja välttämään tieteellisiä toteamuksia. Kuten työni aihe, on myös lähdemateriaalini melko häilyvää - ehdottomia totuuksia ei juuri ole. On vain erilaisia tulkintoja, jotka puolestaan herättävät loputtomasti lisäkysymyksiä. Käytän lähteinäni kirjallisuutta, jonkin verran verkkomateriaalia sekä esimerkkielokuvia. Teososani on 20-minuuttinen fiktiivinen lyhytelokuva, jonka voi luokitella tyyliltään kokeilevaksi runolliseksi elokuvaksi. Kokeellisuus toteutuu elokuvan kuvakerronnassa, joka perustuu lähes yksinomaan näkökulmakuvien käyttöön. Runollisuuteen puolestaan pyritään elokuvan voimakkaalla visuaalisella tyylillä. Kirjallisessa osuudessa käyn läpi teososaa kertoen ideoista elokuvan taustalla sekä reflektoiden toteutunutta teosta käsikirjoittaja-ohjaajan näkökulmasta. Kirjallisen osan liitteinä on kohtausluettelo sekä hyvin aikaisessa teososan tuotannonsuunnitteluvaiheessa tehtyjä tunnelmapiirroksia, jotka kuvastavat teososan runollista tyyliä. Lisäksi liitteenä on teknisten näkökulmakuvien suunniteltua käyttöä varten laaditusta kuvakäsikirjoituksesta ”karnevaalikohtaus”, jota käsitellään myös kirjallisen osan luvussa 6.1.

Palvelutalon asukkaan hyvä suun hoito : Osio 1: Vanhusten suun terveys ja sen vaikutus toimintakykyyn ja hyvään oloon

Opinnäytetyömme on osa hanketta nimeltään Palvelutaloasukkaan hyvä suunhoito. Hanke suunnattiin Helsingin kaupungin palvelutalojen henkilökunnalle sekä asukkaille. Hankkeen tarkoituksena oli kannustaa palvelutalojen henkilökuntaa vanhusten parempaan suun hoitoon ja näin edistää vanhusten hyvää oloa ja elämänlaatua. Hyvällä suunhoidolla onkin osoitettu olevan selkeä yhteys toimintakykyyn mikä parantaa elämänlaatua. Opinnäytetyön tekeminen alkoi tietorakenteen kirjoittamisella. Tietorakenteesta poimittiin pääkohdat, joista laadittiin powerpoint-esitys. Sen jälkeen kävimme palvelutaloissa pitämässä koulutustilaisuuksia, joiden tavoitteena oli parantaa hoitohenkilökunnan tietämystä sekä taitoja suun terveydenhoidossa. Koulutustilaisuudet suunniteltiin koko luokan kanssa. Luokka jaettiin muutaman hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä kävi kahdessa tai kolmessa palvelutalossa kouluttamassa hoitohenkilökuntaa. Tilaisuuksien yhteydessä oli lisäksi suunhoitotuotteiden näyttely. Opinnäytetyömme koostuu kuudesta osiosta; 1. Suun terveyden merkitys, 2. Vanhusten yleisimmät suusairaudet, 3. Vanhusten yleisimmät yleissairaudet, 4. Ravinnon merkitys, 5. Suun päivittäinen hoito ja 6. Hammashoitopalvelut. Oma osuutemme aloittaa koko opinnäytetyön osiolla Suun terveyden merkitys. Työssämme kävimme läpi yleisesti vanhenemista ja sen tuomia muutoksia kehossa sekä erityisesti suussa. Suunhoito on suuri haaste vanhusten hoidossa tänäpäivänä. Haasteen luo vanhusten määrän kasvaminen sekä se, että yhä useammalla ikääntyvällä on omia hampaita suussa. Huonontunut suun terveys voi vaikuttaa heikentävästi yleisterveyteen lisäämällä yleissairauksien riskiä. Vanhemmiten myös syljen eritys vähenee lisääntyvien sairauksien ja lääkitysten myötä, mikä omalta osaltaan vaikuttaa suun terveydentilaan. Ikääntyvien suunterveyden paranemiseen ja ylläpitämiseen tarvitaankin sujuvaa moniammatillista yhteistyötä.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito : vanhuksen yleissairauksien ja suun terveyden vastavuoroinen yhteys

Opinnäytteemme tarkoituksena oli antaa tietoa iäkkäiden suun terveydenhoidosta palvelutalojen hoitohenkilökunnalle, jotta he kykenisivät motivoimaan ja kannustamaan myös asukkaita päivittäisestä suun terveydestä huolehtimiseen. Tavoitteena oli myös aktivoida itse asukkaita suun terveydenhoitoon. Toteutimme opinnäytetyömme kehittämishankkeena Helsingin kaupungin palvelutaloille ja niiden henkilökunnalle. Ryhmämme opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat pienryhmissä koulutustilaisuudet, joihin myös asukkaiden toivottiin osallistuvan. Koulutustilaisuuksien yhteydessä järjestettiin suunhoitoaineiden ja -tarvikkeiden näyttely. Pienryhmämme käsitteli vanhusten yleissairauksien ja suun terveyden vastavuoroista yhteyttä. Valitsimme osioomme viisi vanhuksilla yleisesti esiintyvää yleissairausryhmää: diabeteksen, sydän- ja verisuonitaudit, astman, reuman ja dementian. Nämä sairausryhmät kattavat yleisyytensä vuoksi suuren osan vanhusten sairauksista. Ne kaikki myös vaikuttavat eri syistä suun terveyteen ja toisaalta suun terveydentilalla on vaikutusta näiden sairauksien tasapainotilaan. Väestön ikääntyessä suun terveydenhuollon henkilökunta joutuu enenevässä määrin ottamaan huomioon ikääntyneiden erilaiset sairaudet ja niiden lääkitykset. Yhä useammalla ikääntyneellä on omia hampaita suussaan, joten päivittäisen suunhoidon ja säännöllisen hammashoidon merkitys tulee kasvamaan. Terveydenhoitohenkilöstön tulee tietää, että yleissairaudet vaikuttavat suun terveyteen ja hyvinvointiin ja suu toimii infektioporttina koko elimistöön. Tämän vuoksi on tärkeää, että suuhygienistit antavat valmiuksia palvelutalojen henkilökunnalle ja asukkaille hyvän suunhoidon toteutukseen.

Työpöytäsovellus Adobe Air -tekniikalla

Työn kirjallinen osuus aloitettiin kertaamalla lyhyesti web-sovellukset ja niiden ominaisuudet. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut rikkaat Internet-sovellukset, joiden periaate ja toiminta esitettiin, ja lisäksi perehdyttiin rikkaiden Internet-sovellusten vaatimuksiin. Adobe Air on käyttöjärjestelmäriippumaton ajoympäristö työpöytäsovellusten toteuttamiseen web-tekniikoilla. Air-tekniikkaan tutustuttiin käymällä läpi ajoympäristön tärkeimmät komponentit ja niiden merkitys sekä Air-sovelluksen tietoturvamalli. Air-sovellus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla sovellustekniikoilla, jotka esitellään lyhyesti ja pohditaan valintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Lisäksi esitettiin sovelluskehitykseen tarjolla olevia työkaluja ja Air-sovelluskehityksen ominaispiirteitä.Työssä toteutettiin Asiakasselain-sovellus, jonka on tarkoitus korvata tulevaisuudessa tällä hetkellä käytössä oleva Asiakaspääte-sovellus. Asiakasselaimen avulla asiakas voi etsiä tuotteita ja lisätietoja tavarataloissa. Air-sovelluksen sovellustekniikaksi valittiin HTML/Ajax-tekniikka. Sovellus hyödyntää tavaratalon varasto-tietokantaa sekä verkko-kaupan kuva- ja tuoteinformaatiota. Työn päätavoitteena oli tutustua Adobe Air -tekniikkaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Air osoittautui mielenkiintoiseksi ja helpoksi vaihtoehdoksi työpöytäsovelluksen toteutta-misessa perinteisillä web-tekniikoilla.

Takuukäsittelyprosessi Volkswagen Center Espoossa

Tämän insinöörityön tavoitteena on hahmottaa koko takuukäsittelyprosessi VV-auto Espoossa. Prosessi alkaa asiakkaan vikailmoituksesta ja jatkuu vielä kuukausia auton valmistumisenkin jälkeen. Insinöörityössä tutkitaan eri työvaiheita töiden vastaanotossa, takuiden selvittämisessä ja vaihdettujen osien käsittelyssä. Insinöörityössä perehdytään myös Volkswagenin tehtaan sekä maahantuonnin vaatimuksiin ja käydään läpi takuuanomuksen rakentaminen. Insinöörityönä on takuuna vaihdettujen osien kirjaaminen, merkintä ja varastointi vaatimuksien mukaisesti. Takuuvaraston hoidosta pidettiin päiväkirjaa ja löydettiin ratkaisuja ongelmiin. Takuiden hyvä hoito tuottaa isoja säästöjä toimipisteen menoissa.

"Hauska kaupunki, joka toimii" : Euroviisujen 2007 isäntäkaupunki suomalaisessa sanomalehdistössä

Hirviömaskeissa esiintynyt heviyhtye Lordi voitti Ateenassa vuonna 2006 järjestetyn Eurovision laulukilpailun. Tästä johtuen Suomi toimi seuraavan vuoden euroviisujen isäntämaana. Kisat järjestettiin Helsingissä Hartwall Areenalla toukokuussa 2007. Helsingin kaupunki päätti panostaa euroviisujen oheistapahtumiin totuttua enemmän. Euroviisujen aikaisilla toimillaan Helsingin kaupunki halusi luoda vision hauskasta kaupungista, joka toimii. Vision avulla Helsinki halusi vahvistaa kulttuuriprofiiliaan ja lisätä siten houkuttelevuuttaan kansainvälisessä kaupunkienvälisessä kilpailussa. Koska kaupunkikuva rakentuu asukkaille ja vierailijoille pitkälti median kautta, tässä työssä tutkitaan, millaista kaupunkikuvaa suomalainen sanomalehdistö loi kirjoituksillaan Helsingistä. Työn tavoitteena on myös selvittää, millaisista teemoista lehdistössä kirjoitettiin ja mihin sävyyn ja vahvistiko median luoma kaupunkikuva sitä imagoa, jota Helsinki elinkeinostrategiassaan tavoitteli. Työssä on käytetty menetelmänä tekstin laadullista analyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä. Ensisijaisena tutkimusaineistona on käytetty Helsingin kaupungin tiedotuksen ja viestinnän kokoamaa lehdistöaineistoa keväältä 2007. Toissijaisena aineistona on käytetty Helsingin kaupungin euroviisutyöryhmän lehdistötiedotteita sekä omia kokemuksia oheistapahtumien tuotantotiimin jäsenenä. Media-aineistosta erottuivat seuraavat teemat: matkailu ja turistit, liikennejärjestelyt, turvallisuus, kaupunkikuva ja strategia sekä kaupunkitapahtumat. Lehdistön kirjoittelu oli runsasta ja sävyltään hyväntahtoista. Kirjoituksista välittyi kuva onnistuneista tapahtumajärjestelyistä ja tyytyväisestä kaupunginjohdosta. Sanomalehdistön välittämän kuvan perusteella voidaan todeta, että Helsingin imago suvaitsevana ja kansainvälisenä kaupunkina, jossa on toimiva julkinen liikenne sekä turvallinen ja elävä keskusta, vahvistui. Matkailukohteena Helsingistä muodostui kuva puhtaana ja luonnonläheisenä joskin kalliina ja koleana kohteena. Parasta Helsingissä olivat ihmiset ja rento tunnelma.

Implementing Role Based Access Control into the Enterprise Environment to Support Business and IT Functions

The thesis studies role based access control and its suitability in the enterprise environment. The aim is to research how extensively role based access control can be implemented in the case organization and how it support organization’s business and IT functions. This study points out the enterprise’s needs for access control, factors of access control in the enterprise environment and requirements for implementation and the benefits and challenges it brings along. To find the scope how extensively role based access control can be implemented into the case organization, firstly is examined the actual state of access control. Secondly is defined a rudimentary desired state (how things should be) and thirdly completed it by using the results of the implementation of role based access control application. The study results the role model for case organization unit, and the building blocks and the framework for the organization wide implementation. Ultimate value for organization is delivered by facilitating the normal operations of the organization whilst protecting its information assets.

Pk-yrityksen liiketoimintasuunnitelman päivittäminen - case Acon Finland Oy

Tutkimuksessa liiketoimintasuunnitelmaa käsitellään jo olemassa olevan yrityksen näkökulmasta ja tarpeista käsin. Tavoitteena on kuvata liiketoimintasuunnitelman päivittämisen vaikutuksia liiketoiminnan kehittämisessä sekä esitellä tähän kehittämiseen soveltuvia työkaluja. Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osa käynnistyy case-yrityksenä olevan Acon Finland Oy:n koko henkilökunnalle tehtävällä pilotti kyselyllä painopistealueiden löytämiseksi. Varsinainen tutkimus toteutetaan yrityksen omistaja-johtajille kanssa käytävillä teemahaastatteluilla. Tutkimuksen tuloksena saatiin työkaluja yrityksen toiminnan analysoimiseen ja kehittämiseen. Teoreettisten työkalujen avulla havaittiin case-yrityksessä lukuisia kehittämiskohteita ja muutostarpeita sekä suuntaviivoja muutoksen suunnalle.

Om det, som bör i achttagas, wid en stads anlägning

Julkaistu: Åbo : tryckt, hos directeruren och kongl. boktr. i Stor. förstendömet Finland, Jacob Merckell , [1753]

Alkuperäisen ulkoasutiedot: [1-2] 3-40 s. ; 4:o

Omistushistoria: Hh: A. R. Cederberg; H Reenpää: Ex libris Heikki Reenpää 1971

Intensiiviperhetyö Vantaalla : haasteena asiakkaan kiinnittyminen työskentelyyn

Lastensuojeluongelmien kasautuminen ja huostaanottojen kasvu ovat asettaneet useat kunnat miettimään erilaisia keinoja kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vantaalla haasteeseen vastattiin tuomalla lastensuojelun palveluvalikoimaan uusi työmuoto: intensiiviperhetyö. Intensiiviperhetyön yksikön toiminta käynnistyi toukokuussa 2007, ensisijaisena tarkoituksenaan vähentää huostaanottojen määrää. Intensiiviperhetyön kohderyhmänä on perheet, joiden lapsilla on akuutti huostaanoton uhka. Huostaanoton uhan riski lisää väistämättä jännitettä työskentelysuhteeseen sekä asiakkaan motivoimiseen ja kiinnittymiseen muutostyöhön. Tässä opinnäytetyössä pyrin selvittämään, mitkä tekijät perhetyöntekijöiden näkemyksen mukaan vaikuttavat kiinnittymiseen ja millaiset perhetyön menetelmät tukevat työskentelysuhteeseen kiinnittymistä. Tavoitteenani on tuottaa ymmärrystä ja tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kiinnittymiseen edesauttavasti ja ehkäisevästi. Teoreettinen viitekehys rakentuu perhetyön sekä asiakkaan kiinnittymisen määritelmistä. Perhetyö fokusoituu tässä tutkimuksessa tehostettuun perhetyöhön. Kiinnittymisen määritelmä on avattu niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat asiakassuhteen luomisen. Tutkimusaineisto on kerätty perhetyöntekijöiltä kyselylomakkeella, joka sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Perhetyöntekijät ovat täyttäneet yksikön käynnistyttyä ensimmäisen puolen vuoden ajalta kaikista intensiiviperhetyössä olleista asiakkaista lomakkeet. Aineisto on analysoitu avokysymysten osalta sisällönanalyysin keinoin ja suljettujen kysymysten analysoinnissa on käytetty Excel -ohjelmaa. Keskeisin tulos on, että perheiden kiinnittyminen työskentelyyn toteutui hyvin. Perhetyön menetelmillä ei ole merkittävää vaikutusta perheiden kiinnittymisessä. Tärkeintä kiinnittymisessä on perheen motivoiminen ja yhteistyön rakentaminen, josta työntekijä on ensisijaisesti vastuussa. Perhetyöntekijät tarvitsevat riittävästi aikaa rakentaakseen yhteistyötä jokaisen perheenjäsen kanssa. Yhdenkin perheenjäsen negatiivinen suhtautuminen työskentelyyn heijastuu koko perheen motivoitumiseen. Avainsanat lastensuojelu, perhetyö, intensiiviperhetyö, asiakassuhde, kiinnittyminen

Musiikkivideo musiikin ja laululyriikan näkökulmasta : kappaleen tulkintakeinoja audiovisuaalisen kokonaisuuden saavuttamiseksi musiikkivideoilmaisussa

Opinnäytetyöni on monimuototyö. Sen teososa on Ratas-yhtyeen musiikkivideo Mustavalkoinen maa. Toimin teososassani musiikkivideon käsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajan ja leikkaajana. Olen myös itse säveltänyt ja sanoittanut musiikin sekä soitan mukana yhtyeessä. Työ on hankkeistettu Pajula Records Oy:lle. Opinnäytetyössäni etsin keinoja audiovisuaalisen kokonaisuuden saavuttamiseksi musiikkivideoilmaisussa. Näkemykseni mukaan musiikkivideot ovat usein vain kappaleiden visuaalista täytettä, eivätkä vastaa tunnelmaltaan tai kuvaukseltaan musiikkia. Tilaajan näkökulma on usein kaupallinen, minkä johdosta musiikkivideo tehdään ulkomusiikillisten arvojen sanelemana. Opinnäytetyössäni etsin keinoja kuvan ja musiikin yhteisen sävelen musiikkivideoilmaisussa nimenomaan kappaleen näkökulmasta katsottuna. Tutkin käsitettä lyyrinen kamera, joka kuvaa kameran liikkeitä tekstissä ja käsittelen draaman rakenteen hahmottamista laululyriikassa. Etsin kuvallisia tulkintakeinoja musiikin rakenteista ja tutkin eri musiikkityyleihin yhdistettäviä tunnetiloja ja synestesian color-hearing käsitettä. Esittelen ensin muutamia konkreettisia tulkintakeinoja ja sitten sovellan käytännössä niitä teososani analyysissä. Tutkin myös teososan työprosessin aikana sitä, mitä mahdollisia hyötyjä on siitä, että koko projektista vastaa yksi henkilö.