Lean-ajattelu ratkaisuliiketoiminnan organisoinnissa

Teollisilla markkinoilla yhä useampi yritys pyrkii siirtymään ratkaisuliiketoimintaan. Kuitenkin muutos on osoittautunut vaikeaksi monissa yrityksissä, joissa toimintatapa on vakiintunut tuotekeskeiseen liiketoimintaan. Lean-ajattelua on menestyksekkäästi sovellettu moniin teollisuusyrityksiin, joissa on onnistuttu tehostamaan asiakasarvon tuottoa. Tämän pohjalta kandidaatin työn tavoitteena on tarkastella, miten lean-ajattelulla voitaisiin tehostaa ratkaisuliiketoimintaan siirtymistä. Työssä esitellään sekä ratkaisuliiketoiminnan että lean-ajattelun teoriaa, jonka pohjalta tarkastellaan lean-ajattelun soveltamismahdollisuuksia ratkaisuliiketoimintaan siirryttäessä. Lopuksi vertaillaan lean-ajattelun soveltamisen hyötyjä ratkaisuliiketoiminnan vaatimuksiin ja toisaalta haasteita, miten lean-ajattelu ei vastaa ratkaisuliiketoimintaa. Lean-ajattelun tukee parhaiten ratkaisuliiketoimintaa sekä asiakas- ja toimittajakeskeisyyden yhdistävän lean-ratkaisun kautta. Lisäksi lean-ajattelu tuo ratkaisuliiketoimintaa laajemman näkemyksen organisaation kehittämiseen. Haasteet liittyvät erilaiseen näkemykseen asiakkaan roolista liiketoiminnassa ja tarjoaman luomisesta.

Eduskunnan sähköiset asiointipalvelut ja niiden kehittämistarpeet kansanedustajan työn näkökulmasta

Tässä työssä tutkittiin kansanedustajan eri työroolien näkökulmasta sähköisten asiointipalvelujen tarjontaa ja kehittämistarvetta. Työn tuloksena havaittiin, että lainsäätäjän rooliin liittyvät sähköiset asiointipalvelut olivat kehittyneet eniten. Toinen havainto oli, että palveluja kehitettäessä ei aina osattu huomioida kansanedustajan työn lähtökohtia riittävästi. Kansanedustajaa ei tunnistettu aktiiviseksi toimijaksi, vaan passiiviseksi tiedon vastaanottajaksi. Kehittämiskohteita löytyi etenkin valiokuntatyön tehtäväkokonaisuudesta ja kansanedustajan kansainvälisen vaikuttajan roolista. Sähköisten asiointipalvelujen kehittämistarpeiden ohella tunnistettiin merkittäväksi asiaan vaikuttavaksi tekijäksi organisaation muutoskyvykkyys.

Study on Customer Perceived Value of Container Loading Equipment

The goal of the thesis was to gain understanding of organizational buying behavior and its effect from the selling perspective and to generate base for verifying customer value propositions for Actiw Oy. The first objective was to discover the current buying decision criteria of current customers to understand the buying motives which had led to the investment initially. Second objective was to understand how the buying decision criteria and customer experiences can be turned into customer value propositions. Research was done with 16 customer interviews, which were focused on obtaining the information on the buying center and the value of the solution. Thesis goes through the main theories of OBB and the theory behind customer value management. Based on customer interviews, the currently used customer value propositions were tested and categorized into points-of-parities and points-ofdifferences. The interviews confirmed customer behavior in new task and modified rebuy situations and also gave confirmation to the internally done customer value propositions. Main finding of the study was, that as the value propositions are possible to present more specifically to each new case instead of using all benefits at the same time.

Tiedon jakaminen ja organisaatiokulttuuri kulkevat käsi kädessä

Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin organisaatiokulttuurin vaikutusta tiedon jakamiseen sekä tiedon jakamisen edistämistä asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena oli kehittää toimeksiannosta Fingrid Oyj:n tiedon jakamisen käytäntöjä sekä määrittää yhtiölle tavoitekulttuurin piirteet, joihin johto voi sitoutua ja jota kohti organisaatio voi kehittyä. Tutkimus toteutettiin pääosiltaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusotteena oli toimintatutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin aikaisempiin tiedon jakamista ja organisaatiokulttuurin yhteyttä selvittäneisiin tutkimuksiin. Case-yrityksen henkilöstön näkemykset nykyisestä organisaatiokulttuurista kartoitettiin hyödyntäen Cameron & Quinnin kilpailevien arvojen mallia. Pöytätutkimuksena tutustuttiin organisaation eri dokumentteihin, strategiaan, arvoihin ja ohjeisiin. Lisäksi toteutettiin 10 kpl teemahaastatteluita yhtiön organisaatiokulttuurista ja tiedon jakamisen edistämisen keinoista. Tulosten mukaan organisaatiokulttuurilla ja tiedon jakamisella on yhteys toisiinsa. Tälle löydettiin vahvistusta aikaisempien tutkimusten lisäksi myös case-yrityksen käytänteistä. Kulttuurit, joissa vuorovaikutus on avointa ja valtasuhteet matalia ja joissa kannustetaan kollektiiviseen tekemiseen yksilösuoritusten sijasta, suosivat tiedon jakamista tiedon panttaamisen sijasta. Case-yrityksen organisaatiokulttuurin dominoiviksi piirteiksi muodostuivat hierarkinen ja ryhmäkulttuuri: hierarkisuus näkyy yrityksen toiminnan ohjauksessa runsaina ohjeina ja sääntöinä, silti yrityksen ilmapiiri on epämuodollinen, organisaatiomalli on matala ja päätöksentekojärjestelmässä valtaa on jalkautettu alaspäin. Yrityksen kulttuurin todettiin tukevan tiedon jakamisen käytänteitä. Toimintatutkimuksessa Fingrid Oyj:lle määriteltiin yhdessä ylimmän johdon kanssa tavoitekulttuurin piirteet, linjattiin miten kulttuurin tulee näkyä esimiestyössä sekä laadittiin ehdotuksia tiedon jakamisen kehittämiseksi yhtiössä.

Hankinnan strategisen toimintamallin rakentaminen teolliseen pk-yritykseen

Hankinta on yrityksen ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation ulkopuolelta hankitut resurssit muodostavat tavallisesti valtaosan kokonaiskustannuksista, joten hankintojen johtamisella on suuri merkitys yrityksen kannattavuudelle. Hankintatoimella voidaan vaikuttaa kannattavuuteen, kun se toimii yrityksen strategisella tasolla. Tämän työn tavoitteena oli kehittää malli strategisen hankintatoimen rakentamiseen teolliseen pk-yritykseen. Käsiteltäviä osa-alueita olivat hankintojen kategoriointi, hankintaorganisaation rakentaminen sekä strategisten hankintaprosessien määrittäminen ja kuvaaminen. Kuhunkin osa-alueeseen kerättiin teoreettisia ratkaisumalleja, joista kostettiin sovellettava ratkaisu. Teorian pohjalta määritettyä kategorioinnin koostamismallia sekä kategoriapohjaisen hankintaorganisaation rakennustyökalua käytettiin kohdeyrityksen strategisen hankintatoimen rakentamiseen. Prosessiosuudessa määritettiin tehtävien ja vastuiden pohjalta strategiset hankintaprosessit, joista koostettiin tavoiteprosessikuvaukset. Niiden avulla kohdeyritys tai muu mallia soveltava organisaatio voi jalkauttaa toiminnan. Prosesseissa esitetään konkreettisia työkaluja tavoiteasetannan ja mittaroinnin viemiseksi yhtenäisenä strategiatasolta operatiiviseen toimintaan. Lopputuloksena syntyi yhtenäinen, kolmivaiheinen malli strategisen hankintatoimen rakentamiseen.

Tuotantoympäristön jatkuva parantaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeyritykseen toimintamalli, jonka avulla saadaan osallistettua työntekijät, tiiminvetäjät ja työnjohto tuotannon jatkuvaan parantamiseen sekä parannettua tuotannon takaisinkytkentää tiimitasolla. Tutkimus rajattiin pilottitiimiin sekä tiimissä olevien työpisteiden kautta reititettyihin tuotteisiin. Ennen tutkimuksen aloitusta yrityksellä oli jo olemassa sähköinen aloitejärjestelmä, mutta sen käyttö oli organisaation uudelleen järjestelyjen myötä vähentynyt. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin jatkuvan parantamisen kulttuuriin ja työkaluihin. Lisäksi tutustuttiin laadunhallinnan sisältöön, käsitteistöön ja laadunvalvontatyökaluihin sekä tuotannon mittareihin. Teorian pohjalta tutkimuksessa luotiin jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka tunnistaa ja eliminoi prosessissa olevaa hukkaa osallistamalla pilottitiimin työntekijöitä hukkakorttien avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin toimintamalli tuotannon kehitysideoiden raportointiin ja käsittelyyn. Tuotannon takaisinkytkentää kehitettiin luomalla pilottitiimiin tuloskortti sekä perustamalla yritykseen päiväkatsauskäytäntö. Tutkimuksessa suoritettiin myös toimihenkilötason kehitysprojekteja käyttäen apuna teoriassa esiteltyjä malleja ja työkaluja. Tuloksena saatiin toimintamalli, joka tuottaa työntekijämäärään suhteutettuna enemmän kehitysideoita sekä käsittelee ne tehokkaammin kuin sähköinen aloitejärjestelmä. Hukkakorteilla toteutetun hukan raportoinnin kautta tunnistettiin ja raportoitiin seitsemän viikon tarkasteluajanjakson aikana yhteensä 23,6 tuntia hukka-aikaa. Tiimin tuloskortin avulla tiimin työntekijät pystyivät viikkotasolla seuraamaan oman tiiminsä suorituskykyä tavoitearvoihin verrattuna. Tämä näkyi muun muassa tiimin suoritustason nousuna. Kehitysprojektien avulla saatiin parannettua pilottitiimin toiminnan ja tuotteiden laatua. Päiväkatsauskäytännön avulla saatiin osallistettua tiiminvetäjät ongelmaratkaisuun sekä tuotannon suorituskyvyn varmistamiseen.

Työvoiman vaihtuvuus ja sen syyt. Case: CGI – Global HR Shared Services, Filippiinit

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tavoite on Filippiineillä toimivan kohdeorganisaation sisäisen HR Shared Services palvelukeskuksen kokeman henkilöstön vaihtuvuuden erityispiirteiden sekä syiden ymmärtäminen. Tätä kautta pyritään hahmottamaan myös sopivia vaihtuvuuden hallintakeinoja organisaatiotasolla. Tapaustutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoja ja sekundaarista lähtödataa käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat, että kohdeorganisaatio paini useiden toimiala- ja maakohtaisten vaihtuvuuden tekijöiden lisäksi muutamien organisaatiokohtaisten haasteiden kanssa, jotka heijastuivat sen kokemaan työvoiman vaihtuvuuteen. Yksikön tulee muun muassa panostaa sisäisiin urakehitysmahdollisuuksiin sekä johtajien ja uusien työntekijöiden koulutukseen. Suuri osa löydetyistä vaihtuvuuden syistä on ainakin osin organisaation hallittavissa ja tätä kautta saatiin luotua lista suositelluista toimenpiteistä, joilla kohdeorganisaatio voi pyrkiä hallitsemaan henkilöstönsä vaihtuvuutta.

Benchmarking suun terveydenhuollossa

Julkisesti rahoitetuissa terveydenhuollon palveluissa tasapainoillaan aina kustannusten, palvelujen saatavuuden ja laadun välillä, joiden keskinäiseen tasapainottamiseen ja optimointiin benchmarkingissa pyritään. Kirjallisuuskatsauksessa tutustutaan benchmarkingin teoriaan ja soveltamiseen organisaation kehitystoiminnassa. Aineisto-osuudessa perehdytään Nordic Health Group Oy:n keräämään suun terveydenhuoltoa koskevaan benchmarking-aineistoon, joka sisältää seuranta-aineistoa yli 30 kunnasta. Aineistonkeruumenetelmissä on voitu hyödyntää esimerkiksi Nordic Health Group Oy:n omaa Suunta -työkalua. Nordic Health Group Oy:n benchmarking-aineistoa hyödyntämällä voidaan yksittäisen kunnan kohdalla selvittää miten kohdennetut resurssit jakautuvat suun tervydenhuollon eri osa-alueiden kesken ja miten kustannusrakenteet eroavat muista kunnista. Vertailemalla eri kuntien toimenpidekäytäntöjä, työnjakoa ja kustannusrakennetta on voitu tehdä johtopäätöksiä suun terveydenhuollon parhaista toimintakäytännöistä ja suorituseroihin johtavista rakenteista ja toimintamalleista eri yksiköiden välillä. Aineiston perusteella on voitu tunnistaa esimerkiksi ehkäisevän hoidon ja karieksen esiintyvyyden välisiä yhteyksiä, sekä juurihoitojen käyntipituuksien vaikutuksia hoidon kokonaiskustannuksiin. Nordic Health Group Oy:n benchmarking-aineiston löydösten perusteella voidaan myös arvioida erilaisten henkilöstömallien, eli hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien keskinäisen työnjaon vaikutuksia suun terveydenhuollon kustannuksiin. Opinnäytetyössä tutkitaan palveluiden jakautumista väestössä ja arvioidaan tähän liittyvää tasa-arvoisuuden toteutumista, sekä pohditaan suun terveydenhuollon tehokkuutta seuraavien mittareiden osuvuutta hammaslääkärin kliinisestä näkökulmasta.

Laadunhallintajärjestelmäprojektin suunnittelu ja projektiorganisaation toimintatapojen kartoittaminen

Tämän diplomityön tavoitteina oli luoda suunnitelma ISO 9001 ja 14001 -sertifikaatteihin oikeuttavalle laadunhallintajärjestelmälle ja luoda malli projektiorganisaation toiminnan mittaamiselle ja kehittämiselle. Lisäksi työn tarkoituksena oli luoda teoreettinen osaamispohja projektipäällikölle laadunhallintajärjestelmäprojektin läpiviemisen tueksi. Työssä perehdyttiin laadunhallinnan periaatteisiin, tietojärjestelmäprojektikehityksen elinkaareen, tietojärjestelmäprojektien kriittisiin menestystekijöihin ja itsearviointimallin laatimisperiaatteisiin. Diplomityön kanssa lomittain suoritetulle laadunhallintajärjestelmäprojektille parhaiten sopivat käytännöt tunnistettiin kirjallisuudesta sekä puolistrukturoidulla haastattelulla Volvo Finland Ab:n johdon edustajille. Työssä luodun suunnitelman mukainen laadunhallintajärjestelmä toteutettiin Volvo Finland Ab:lle yhdessä nelikymmenhenkisen projektiorganisaation kanssa. Projektin aikana tehdyn aktiivisen, osallistuvan havainnoinnin ja diplomityössä luodun itsearviointimallin perusteella kartoitettiin projektiorganisaatiolle parhaiten sopivat toimintamenetelmät. Toimintamenetelmäkartoituksen tuloksena todettiin, että organisaation tietotaito on vertikaalista ja tästä syystä resurssienhallinta nostettiin kriittisimmäksi elementiksi projektien onnistumisen kannalta. Resurssienhallinnan tueksi ehdotettiin Stage-Gate-mallia projektien läpiviemiseen. Mallin avulla voitaisiin resurssit hallitusti kohdistaa uudelleen projektin joka vaiheessa.

Evaluating the Strategic Objectives of Cameroonian Higher Education: An application of the Balanced Scorecard

Contemporary higher education operates in an environment of dwindling and parsimonious resources; the increasing need for accountability and relevance to varying stakeholders with differing expectations. These relatively new trends in higher education have been faced by business organizations which have developed different ways of operating in response. This study outlines one way by which business organizations have addressed similar circumstances to show how the Cameroon higher education (HE) could learn from business organizations to manage strategic objectives. The balanced scorecard (BSC) has been used by business organizations to address similar trends. This study evaluates the strategic objectives of Cameroonian higher education using the balanced scorecard. The system level is used to identify the general strategic objectives and one state university is used to represent the translation and implementation of the objectives at the institution level. The BSC principles used include: operational strategic objectives; organizational alignment to the strategy; making strategy everyone’s everyday job; making strategy continual and; mobilizing the leadership for change. The underlying concepts in these principles are communication, consensus, relevance, and a participatory approach. The study employs data from policy documents, relevant literature, websites and semi-structured interviews. The research approach is qualitative and the analyses are done by making meaning of phenomena in their natural contexts. The results show that there is a general knowledge of the strategic objectives but there is disagreement on the relevance of these objectives to HE and on the type of approaches used in implementing the objectives. It was also found that the relevant stakeholders are known, but not all the respondents agree on the importance of these stakeholders. All stakeholders do not have the same level of influence-the state is the most influential. Reporting is sufficiently done but there are insufficient provisions for feedback from stakeholders. The study concludes that the BSC principles can be applied to the management of strategic objectives in Cameroon HE. For Cameroonian higher education, it is recommended that the focus should be first, on developing tools for strategy before the strategy itself. Even though the need for the BSC is confirmed the context does not seem sufficiently ready to implement the BSC as a strategic management tool. The proposed BSC framework can only be used as a communication tool. The barriers to managing strategic objectives in Cameroon HE are related to the communication, consensus, clarity and relevance. However, the system has prospects for improved management and eventual adoption of the BSC as both a strategic management and communication tool. In line with other BSC applications to higher education, this study concluded that it is more feasible to apply the balanced scorecard to a single higher education institution than to a higher education system. The study makes a contribution to the BSC by showing how its principles can be used in a non-business context. The study also opens up possibilities for future research on the same topic in a different context or the same context with a wider scope (more institutions and respondents); the same study with a deeper focus on the interrelationships between the different strategic objectives (strategy maps). The study could also be extended by including the perspectives of the identified stakeholders who are not directly part of the higher education system but constitute the environment in which higher education operates.

Johtajuus ja valta

Tässä tutkielmassa tutkitaan johtajuutta ja valtaa. Tutkielman tarkoituksena on antaa vastaus tutkimusongelman pääkysymykseen: Miten käyttää valtaa johtamisessa? Tässä työssä käytetään systemaattista sisällönanalyysiä. Työ perustuu teoreettiseen tarkasteluun. Aihetta tutkitaan kirjallisuuden ja aineistojen pohjalta. Johtajuus ja valta liittyvät aina toisiinsa. Johtajuuden ja vallan välisen yhteyden ymmärtämisellä kyetään käyttämään johtajuutta ja valtaa tehokkaasti hyödyksi. Vallalla kyetään saavuttamaan johtamiseen suurtakin vaikuttavuutta ja tätä kautta saavuttamaan tehokkaammin halutut tulokset. Johtajuus on ihmisten johtamista ja jotta johtaja kykenee johtamaan ihmisiä, on hänen saatava aikaan vaikuttamista, jota taas saadaan vallankäytöllä. Onkin hyvä olla selvillä johtajuudesta ja vallasta sekä niiden oikeanlaisesta yhteiskäytöstä. Johtajuus-käsitettä tarkastellaan muun muassa erottelemalla johtajuuden eroja siviili- ja sotilasorganisaatiossa sekä selvittämällä rauhan ajan johtajuutta ja syväjohtamista. Johtajuutta sotilasorganisaatiossa selvitetään myös avaamalla Johtamisen nelikenttäjaottelulla. Lisäksi selvitetään mitä, käsite johtaja ja johtaminen tarkoittavat sekä käsitellään johtamisteorioita ja -trendejä. Valtaa käsitellään samoin kuten johtajuutta, vertaamalla siviili- ja sotilasorganisaatiota. Lisäksi tarkastellaan vallan eri muotoja ja sitä, mihin valta perustuu sekä selvitetään, miten valtaa voi käyttää väärin ja oikein. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaa on käytettävä, jotta saataisiin aikaan vaikutusta. Valta on väline saada asioita aikaan. Johtajan oma ja aito halu johtaa on usein onnistuneen johtajuuden edellytyksenä. Johtamisen halu on tärkeä johtamisprosessin perusedellytys. Johtajan halun ja tahdon lisäksi tarvitaan johtajuutta tukevia tietoja taitoja, osaamista ja kyvykkyyttä. Valta on vaikuttamista. Ilman valtaa ja sen käyttöä organisaatioissa ei saataisi aikaan haluttuja toimintoja tai ne olisivat puutteellisia. Vallalla pystytään vaikuttamaan toiseen henkilöön ja saamaan tämä tekemään haluttuja tekoja. Toisin sanoen jokin ryhtyy toimimaan tai jotain tapahtuu. Vallan vastuullinen käyttäminen on organisaation vision ja strategian suuntaista toimintaa, eli vaikuttamista. Valtaa pitäisi välttää käytettävän vain vallankäyttäjän itsensä vuoksi. Valtaa tulisikin käyttää yhteisten päämäärien ja tavoitteiden sekä organisaation vuoksi. Henkilöillä, joilla on valtaa, on vaikutusmahdollisuuksia. He kykenevät saamaan asioita aikaan. Valtaa on siis käytettävä oikeassa suhteessa. Vallan käytössä tulisi ottaa huomioon organisaation ja tilanteen vaatima vallan käytön tarve.

Varuskuntien liikkuvat legendat ja kaskut kouluttajista puolustusvoimien organisaatiokulttuurin ja yhteisökuvan ilmentäjinä

Tässä tutkimuksessa selvitetään ilmentävätkö varuskuntien kouluttajista kerrottavat kaskut ja legendat puolustusvoimien organisaatiokulttuuria ja yhteisökuvaa. Lisäksi vastataan seuraaviin alaongelmiin: Mitä organisaatiokulttuurilla ymmärretään? Mitä yhteisökuvalla ymmärretään? Miten sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva eroavat toisistaan? Minkätyyppisiä tarinoita kouluttajista kerrotaan? Mitä myyttisiä piirteitä kouluttajista kerrottuihin tarinoihin liittyy? Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista (laadullista) tutkimusmenetelmää. Tutkija on tehnyt teoreettisen kirjallisuuskatsauksen, jossa hän on tutustunut aihetta käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen ja etsinyt vastauksia tutkimusongelmiinsa. Tutkimuksessa on määritelty tutkimusongelmaa sivuavia käsitteitä. Käsiteanalyysilla avulla luodaan kokonaiskuva mm. käsitteistä organisaatiokulttuuri ja yhteisökuva. Kirjallisuudesta saatua tietoa on myös peilattu tutkijan aiheesta tekemiin omiin havaintoihin. Organisaatiokulttuuri on hierarkkinen järjestelmä, jonka tasoilla on keskenäinen vaikutussuhde. Kirjallisuusanalyysin perusteella voidaan todeta, että kouluttajista kerrotut tarinat lukeutuvat organisaatiokulttuurin artefakteihin joilla on vaikutusta organisaation jäsenten asenteisiin. Yhteisökuva muodostuu henkilön omien kokemusten ja hänelle kerrottujen epäsuorien kokemusten pohjalta. Yhteisökuva voidaan jakaa käsitteisiin sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva. Varuskuntien kouluttajista kerrottavat tarinat kouluttajista ilmentävät organisaation yhteisökuvaa ja ovat olennainen osa sen muodostumisessa. Tarinoilla voi olla vaikutusta varusmiesten asenteisiin Puolustusvoimia ja sen kouluttajia kohtaan. Johtajuuteen liittyvien myyttien pohjalta tutkimuksessa on luotu myös karkea luokittelu kouluttajista kerrottavista tarinoista. Jaottelua on tarkoitus täsmentää mahdollisessa jatkotutkimuksessa.

Sotilasyksikön integraatio – koulutuskulttuurien kohtaaminen ja konfliktit

Tutkimuksen kohteena on yksi sotilasyksikkö, Reserviupseerikoulun Esikunta- ja viestikomppania. Kyseisessä yksikössä koulutetaan reservinupseereita sotilaspo-liisi-, huolto-, johtamisjärjestelmä- ja komentopaikkatehtäviin. Sotilaspoliisilinja ja huoltolinja ovat liittyneet yksikköön vuoden 2014 lopulla. Tämä integraatio on saanut aikaan tiedonintressin koulutuslinjojen kulttuureihin liittyen. Tarkoituksena on selvittää miten linjojen koulutuskulttuurit poikkeavat toisistaan ja mitä kulttuurien integraatiossa tapahtuu. Tutkimuksen tavoitteena on myös antaa suosituksia yksikölle mahdollisten kulttuuriristiriitojen ja konfliktien hallitsemiseksi. Tutkimus on luonteeltaan sosiaaliantropologista kauppatieteellistä kulttuurintutki-musta. Taustatieteinä ovat liiketaloustiede, antropologia, sosiologia ja osittain or-ganisaatiopsykologia. Tutkimusote on laadullinen ja aineiston hankinnan mene-telminä on käytetty yksikön kouluttajien haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa erot integroituvissa koulutuskulttuureissa, ymmärtää eroista johtuvien konfliktien logiikkaa ja tarkastella kulttuurien vuotamisen logiikkaa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuurien erilaisuutta analysoitiin seuraavien teoriateemojen kautta: oppilaskäsitys, suhtautuminen upseerioppilaisiin, artefaktit (koulutusmenetelmät), arvot, asenteet ja kouluttamisen syväoletukset. Koulutuskulttuurien kohtaamista analysoitiin psykologisen omistajuuden, reviirikäyttäytymisen ja kulttuurin vuotamisen teorioiden kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurilla todella on merkitystä sotilasorganisaa-tion integraatiotilanteessa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuureissa on havaittavissa huomattavia eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kulttuurien erot johtavat ristiriitaisuuksiin, konflikteihin, reviirikäyttäytymiseen ja saavat ihmiset osoittamaan mieltään eri tavoin. Toisaalta kulttuuripiirteillä on myös taipumusta vuotaa ympäristöön nopeuttaen uusien organisaation osien sopeutumista. Johtajan rooli kulttuurien hallinnassa on keskeinen. Johtajan oma kulttuuriorientaatio voi johtaa konflikteihin, mutta toisaalta myös ratkaista niitä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että suuressa sotilasyksikössä kannattaisi laatia strategia eli suunnitelma kulttuurin johtamista varten silloin, kun integraatio on tapahtumassa. Strategian avulla voidaan ottaa kantaa useisiin kulttuurillisiin ristiriitoihin, joita siis Esikunta- ja viestikomppaniankin tapauksessa ilmenee. Koko yksikön henkilöstä kannattaisi sitouttaa ja ottaa mukaan strategian laadintaan. Strategia selventäisi esimerkiksi yksikön arvoja, visiota, missiota, tehtäviä, erilaisten linjojen erityisasemaa ja poikkeuksia, haluttua ja toivottua toimintaa ja asennetta, palkitsemiskäytäntöjä, toisin sanoen kulttuurin eri tekijöitä. Strategia ei ole vain liiketaloudellinen tulosyksikön pitkän tähtäimen pakollinen työkalu, vaan myös sotilasorganisaation kulttuurin johtamisen väline.

Competence foresight: linking the identification of HR competences and competence management alignment with business strategy

The objective of this study was to increase understanding of the link between the identification of required HR competences and competence management alignment with business strategy in a Finnish, global company employing over 8,000 people and about 100 HR professionals. This aim was approached by analyzing the data collected in focus group interviews using a grounded theory method and in parallel reviewing the literature of strategic human resource management, competence-based strategic management, strategy and foresight. The literature on competence management in different contexts dismisses in-depth discussions on the foresight process and individuals are often forgotten in strategic frameworks. However, corporate foresight helps in the detection of emerging opportunities for innovations and in the implementation of strategy. The empirical findings indicate a lack of strategic leadership and an alignment with HR and business. Accordingly, the most important HR competence areas identified were the need for increasing business understanding and enabling change. As a result, the study provided a holistic model for competence foresight, which introduces HR professionals as strategic change agents in the role of organizational futurists at the heart of the company: facilitating competence foresight and competence development on individual as well as organizational levels, resulting in an agile organization with increased business understanding, sensitive sensors and adaptive actions to enable change.

Asiantuntija sotilasorganisaatiossa

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mikä on asiantuntija ja asiantuntijaorganisaatio yleisen määrittelyn mukaan sekä selvittää, onko Puolustusvoimissa määritelmän kaltaisia asiantuntijaorganisaatioita. Lisäksi tutkittiin, mitä erityispiirteitä ja vaatimuksia sotilasorganisaation toimintaympäristö asettaa asiantuntijoiden johtamiselle. Asiantuntija ja asiantuntijaorganisaatio määriteltiin perinteisen käsitetutkimuksen kautta. Löydettyä asiantuntijaorganisaation määritelmää hyödyntäen etsittiin sellaisia Puolustusvoimien organisaatioita, joiden toiminta ja rakenne vastasivat määritelmää. Lähteenä käytettiin organisaatioiden omia www-sivuja. Johtopäätöksenä voidaan todeta Puolustusvoimista löytyvän asiantuntijaorganisaatioita ja asiantuntijasaarekkeita etenkin tutkimus- ja kehitystoimintaa suorittavien laitosten ja koulujen joukosta. Asiantuntijoiden johtamiseen Puolustusvoimissa vaikuttavat useat erityispiirteet, kuten organisaation byrokraattis-hierarkkinen rakenne ja militarismin perinteet. Lisäksi toimintaa vaikeuttavat julkiselle organisaatiolle tyypillinen toiminnan ohjauksen monitahoisuus, tiukka oikeudellinen sääntely, raskas päätöksenteko ja tuloksellisuuden arvioinnin hankaluus.