Sotilasyksikön integraatio – koulutuskulttuurien kohtaaminen ja konfliktit

Tutkimuksen kohteena on yksi sotilasyksikkö, Reserviupseerikoulun Esikunta- ja viestikomppania. Kyseisessä yksikössä koulutetaan reservinupseereita sotilaspo-liisi-, huolto-, johtamisjärjestelmä- ja komentopaikkatehtäviin. Sotilaspoliisilinja ja huoltolinja ovat liittyneet yksikköön vuoden 2014 lopulla. Tämä integraatio on saanut aikaan tiedonintressin koulutuslinjojen kulttuureihin liittyen. Tarkoituksena on selvittää miten linjojen koulutuskulttuurit poikkeavat toisistaan ja mitä kulttuurien integraatiossa tapahtuu. Tutkimuksen tavoitteena on myös antaa suosituksia yksikölle mahdollisten kulttuuriristiriitojen ja konfliktien hallitsemiseksi. Tutkimus on luonteeltaan sosiaaliantropologista kauppatieteellistä kulttuurintutki-musta. Taustatieteinä ovat liiketaloustiede, antropologia, sosiologia ja osittain or-ganisaatiopsykologia. Tutkimusote on laadullinen ja aineiston hankinnan mene-telminä on käytetty yksikön kouluttajien haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa erot integroituvissa koulutuskulttuureissa, ymmärtää eroista johtuvien konfliktien logiikkaa ja tarkastella kulttuurien vuotamisen logiikkaa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuurien erilaisuutta analysoitiin seuraavien teoriateemojen kautta: oppilaskäsitys, suhtautuminen upseerioppilaisiin, artefaktit (koulutusmenetelmät), arvot, asenteet ja kouluttamisen syväoletukset. Koulutuskulttuurien kohtaamista analysoitiin psykologisen omistajuuden, reviirikäyttäytymisen ja kulttuurin vuotamisen teorioiden kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurilla todella on merkitystä sotilasorganisaa-tion integraatiotilanteessa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuureissa on havaittavissa huomattavia eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kulttuurien erot johtavat ristiriitaisuuksiin, konflikteihin, reviirikäyttäytymiseen ja saavat ihmiset osoittamaan mieltään eri tavoin. Toisaalta kulttuuripiirteillä on myös taipumusta vuotaa ympäristöön nopeuttaen uusien organisaation osien sopeutumista. Johtajan rooli kulttuurien hallinnassa on keskeinen. Johtajan oma kulttuuriorientaatio voi johtaa konflikteihin, mutta toisaalta myös ratkaista niitä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että suuressa sotilasyksikössä kannattaisi laatia strategia eli suunnitelma kulttuurin johtamista varten silloin, kun integraatio on tapahtumassa. Strategian avulla voidaan ottaa kantaa useisiin kulttuurillisiin ristiriitoihin, joita siis Esikunta- ja viestikomppaniankin tapauksessa ilmenee. Koko yksikön henkilöstä kannattaisi sitouttaa ja ottaa mukaan strategian laadintaan. Strategia selventäisi esimerkiksi yksikön arvoja, visiota, missiota, tehtäviä, erilaisten linjojen erityisasemaa ja poikkeuksia, haluttua ja toivottua toimintaa ja asennetta, palkitsemiskäytäntöjä, toisin sanoen kulttuurin eri tekijöitä. Strategia ei ole vain liiketaloudellinen tulosyksikön pitkän tähtäimen pakollinen työkalu, vaan myös sotilasorganisaation kulttuurin johtamisen väline.

The focus of this study is on a military organization, Signals and Headquarters Company, based in Reserve Officer School, Hamina, Finland. This unit gives platoon leader level military training for military police, logistics, signals and HQ officers. Military police and logistics training branches have joined the unit in the end of the year 2014. This integration of organizations and collisions of different training cultures raises the main interest of this study. The main goal is to investigate how the training cultures differ and what happens in this cultural collision. Another goal of this study is to give some recommendations for the unit on solving and managing the cultural conflicts. This study is based on social anthropology in business management context. The background sciences are business administration, anthropology, sociology and organizational psychology. The study is done by using a qualitative approach and the data for the study is collected by using interviews and observing in the unit. The analysis of the data was conducted by using qualitative content analysis. The objective of the analysis was to spot the differences in instruction cultures, to understand the logic of conflicts based on the differences and to understand the logic of cultural leak. The training cultures of Signals and HQ Company was analyzed by using these themes: instructors’ views and ideas on officer students, instructors’ attitudes on officer students, artifacts (training methods), values, attitudes, and deep assumptions on military leadership training. The collision of training cultures was analyzed by using the theories of psychological ownership, territorial behavior and culture leakage. The study shows that culture issues really matter in an integration of a military unit. There were distinct differences in the training cultures, but similarities as well. The differences lead to dissonance, conflicts, territorial defense behavior and emotional outbursts. On the other hand different cultural traits have a tendency to leak to other cultural entities and change their behavior. The role of the leader is very essential in guiding the cultural change. Leader’s cultural orientation can lead to conflicts but it can also solve them. The most important conclusion of this study is that the company should consider using an integration strategy when dealing with new cultures. Strategy can be used as a clear statement when dealing with cultural differences. The personnel of the unit should be involved in planning the strategy. The strategy should contain at least: unit’s values, vision, mission, different tasks to achieve success, different positions and exceptions of the branches, wished and hoped behavior and attitude, awarding, in other words, the main statements of the company’s culture. Strategy should be seen not only as a mandatory long term planning guide but as a functional tool for managing a military organization’s culture.