Myynti ja takaisinvuokraussopimukset rahoituslähteenä ja sopimusten käsittely konsernin IFRS-tilinpäätöksessä

Myynti ja takaisinvuokraussopimukset ovat yleistyneet viime vuosina. Myynti ja takaisinvuokraussopimuksessa yritys myy omistamansa hyödykkeen, yleensä kiinteistön, rahoitusyhtiölle ja liisaa sen saman tien takaisin. Menettelyssä yritys säilyttää hyödykkeen käyttöoikeuden, mutta saa samalla vapautettua hyödykkeeseen sitoutuneen varallisuuden. Myynti ja takaisinvuokraussopimukset luokitellaan tavallisten leasingsopimusten tavoin IFRS-lainsäädännössä rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Lisäksi myynti ja takaisinvuokraussopimuksia koskien on annettu joitakin erityissäännöksiä. Työssä tarkastellaan Case-yrityksen X Oyj:n omistaman hyödykkeen uudelleenrahoitusta myynti ja takaisinvuokraussopimuksella. Tutkimuksessa selvitetään miten hyödykkeen uudelleenrahoitus vaikuttaisi konsernin IFRS-muotoiseen tilinpäätökseen. Työssä tutkitaan uudelleenrahoituksen rahoituksellisia motiiveja ja pyritään määrittämään leasingsopimuksen kilpailukykyä verrattuna velkarahoitukseen. Rahoitusteoriassa leasingsopimuksen arvo määritetään yleensä käytäen NAL-kaavaa eli niin kutsuttua Net Advantage of Leasing-kaavaa. Sitä sovelletaan myös tässä työssä. Leasingrahoitusta vertailtaessa velkaan on huomioitava myös, että rahoitusmuodoilla on hyvin erilaiset vaikutukset yrityksen verotukseen, kassavirtoihin ja nettotulokseen.

Yrityssaneerausmenettelyn toimivuus – edut ja keskeiset ongelmakohdat oikeustaloustieteen näkökulmasta

Tutkielman tavoitteena on analysoida yrityssaneerausmenettelyä sekä sitä ohjaavaa yrityssaneerauslakia. Tutkimuksessa käsitellään oikeustaloustieteelliselle tutkimukselle tyypillistä yhteiskunnallista näkökulmaa ja käytetään hyväksi talousteoreettista argumentointia. Tutkimuksessa yrityssaneerausmenettelyä tarkastellaan kriittisesti ja selvitetään menettelyn mahdollisia ongelmakohtia sekä verrataan sitä muihin mahdollisiin menettelyvaihtoehtoihin, erityisesti tarkastellaan saneerausmenettelyn etuja ja haittoja suhteessa konkurssiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään saneerausmenettelyn toimivuutta sekä millä keinoin saneerausmenettelyä voitaisiin parantaa. Tämä on vaatinut yrityssaneerausmenettelyn ja siihen olennaisesti vaikuttavien tekijöiden, kuten konkurssin läpikäyntiä.

Sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet ja ongelmat

Sähköinen taloushallinto on ollut Suomessa käytössä kymmenisen vuotta. Suuryritysten taloushallinto onkin nykyisin lähes kokonaan sähköisessä muodossa, mutta ennakko-odotuksista huolimatta sähköiseen taloushallintoon siirtyminen on ollut pk-sektorin yrityksissä ja tilitoimistoissa olettetua hitaampaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, maan suurimmat tilitoimistot tarjoavat sähköistä palvelua asiakkailleen, mikä näkyy taloushallinnon palvelumarkkinoilla voimakkaasti ja asettaa varsinkin pienimmät tilitoimistot haastavaan tilanteeseen, jossa asiakkaille pitäisi pystyä tarjoamaan kirjanpitopalveluja sähköisessä muodossa, laajennetun palvelukonseptin mukaisesti. Pääpaino taloushallinnon ulkoistamisessa on ollut kirjanpito- ja palkka-asioissa, mutta pk-sektorin yritykset ovat entistä halukkaampia laajentamaan ulkoistuspalveluna hankittavaksi myös päätöksen tekoa tukevia prosessejaan, kuten johdon raportointia, budjetointia ja ennusteita. Erilaisten taloushallintopalveluiden kysyntä kasvaa ja tilitoimistojen on kehitettävä ja laajennettava palvelutarjontaansa kysyntään vastatakseen. Myös viranomaistahoilta tulee painetta tilitoimistojen kirjanpitoprosessien kehittämiseksi sähköiseen muotoon. Sähköistyminen etenee kuitenkin edelleen hitaastai niin tilitoimistoissa kuin pk-yritysten keskuudessakin. Kehitystä hidastavat monet tekijät, kuten sähköisten laskujen standardoinnin hitaus ja asenneongelmat. Tilitoimistoissa pidetään resursseja rajallisina, osaamista puuttellisena ja katsotaan jo olemassa olevan liiketoiminnan pyörittämisen vievän ajan ja voimavarat liiketoiminnan kehtittämiseltä. Sähköinen taloushallinto kuitenkin yksinkertaistaa ja helpottaa taloushallinnon prosesseja. Se tarjoaa välineet kokonaisvaltaisempaan raportointiin ja mahdollistaa laajemman palvelutarjonnan, myös sisäisen laskennan osalta. Tilitoimistoilla on avaimet käsissään sekä sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen että kokonaisvaltaisen taloushallintopalvelun osalta. Kuitenkaan niitä ei haluta, osata tai pelätään käyttää liiketoiminnan kehittämiseen, vaikka pk-sektorin yritykset ovat enenenvässä määrin kiinnostuneet taloushallintonsa kokonaisvaltaisesta ulkoistamisesta ja haluavat saada apua myös sisäisen laskennan kysymyksiin. Tässä tutkimuksessa haetaan ratkaisumahdollisuuksia sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen liittyviin onglemiin.

Nalle-kerhossa opitaan lukuja ja lukumääriä. Matemaattinen kehittämisohjelma varhaiskasvatuksessa

Tutkimus oli osa Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa (VarhOVa) ja koski kehittämisohjelman pilottiosaa. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa kehittämisohjelman varsinaista loppututkimusta varten. Tutkimus soveltuu myös varhaiskasvatuksen matemaattisista kuntoutusohjelmista kiinnostuneille ja niitä suunnitteleville henkilöille. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, johon sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen kohteena olivat kolmessa eri päiväkodissa pienryhmiä vetävät neljä lastentarhanopettajaa ja heidän pienryhmistään valitut lapset. Haastattelin lastentarhanopettajat, lasten äidit sekä yhden lapsen isän. Lasten matemaattiset tutkimustulokset sain ennen pienryhmää tehdystä alkumittauksesta, pienryhmän jälkeen tehdystä loppumittauksesta ja puoli vuotta loppumittauksen jälkeen tehdystä viivästetystä loppumittauksesta. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan pitää kehittämisohjelmasta esiin nouseva ajatus kehittävästä ja innostavasta toimintamallista, millä oli vaikutus jokaiseen osapuoleen. Tutkija ohjasi tutkimuksen ajan ohjaajia, ohjaajat ohjasivat lapsia ja vanhemmat saivat opetusta Karhukirjeiden välityksellä. Osa lapsista opetteli Karhukirjeiden leikkejä vanhempien kanssa. Tutkija sai kaikista osapuolista tutkimustuloksia, jotka ohjasivat häntä suunnitteluprosessissa. Osa vanhemmista kiinnostui Nalle-matematiikasta, jota lisäsi lasten innostus ja oppiminen 1-vaiheen toimintamallin aikana. Osa vanhemmista koki ongelmana sen, että he eivät tienneet, miten ohjata lasta kotona. Vanhemmille ei pidetty ohjaus- ja keskustelutilaisuutta toimintamallista, joten osa heistä koki itsensä ulkopuoliseksi. Tutkimuksen lapsille kymmenen viikkoa kestävä Nalle-matematiikka mahdollisti osallistumisen uuteen tulevaisuuden oppimisvalmiuksia tukevaan pedagogiseen toimintamalliin. Lapset saivat yksilöllisempää pienryhmissä tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Kahden lapsen matemaattiset tulokset kehittyivät pilottitutkimuksen aikana ja yhden lapsen tuloksista osa laski jopa alkumittausta heikommiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämisohjelman soveltuvuutta päiväkotikontekstiin. Kehittämisohjelman vaikeutena olivat käytännön järjestelyt, jotka vaativat henkilökunnalta joustavuutta. Nalle-matematiikkaa ohjattiin kolmella eri tavalla ja jokainen ohjaaja toteutti ohjaamista persoonallisesti. Havainnoimalla lapsia eri tilanteissa aikuiset huomasivat mitä lapset osasivat ja millaisia valmiuksia heillä oli. Näiden pohjalta aikuiset pystyivät ohjaamaan lasten oppimista. Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi KT Aino Mattinen Niilo Mäki Instituutista. Hän vastasi käytännön järjestelyistä, koulutuksesta ja päivähoidon henkilökunnan ohjauksesta. Pilottitutkimuksen rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys ja toteuttaja Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Työponnistus ja organisaation uudistumiskyky:Haluammeko björnborgeja vai henrykissingerejä?

Tämän Pro Gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko työponnistuksen ja organisaation uudistumiskyvyn välillä yhteyttä. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko työtyytyväisyys, työmotivaatio ja henkilökohtainen uudistumiskyky organisaation uudistumiskykyyn. Niiden yhteys selvitettiin myös työponnistukseen. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista tiedonhankintaa. Esimerkkiyritykselle tehtiin määrällinen tutkimuskysely. Lisäksi tehtiin kolme puolistruktuoitua ryhmähaastattelua. Myös kolme yksikönjohtajaa haastateltiin. Tutkielma antoi selkeän todisteen siitä, että työponnistuksella ja organisaation uudistumiskyvyllä on yhteys toisiinsa. Vielä vahvempi yhteys löytyi työmotivaation ja uudistumiskyvyn välillä. Henkilökohtaisen uudistumiskyvyn ja organisaation uudistumiskyvyn välillä oli hyvin heikko yhteys. Vielä heikompi oli sen yhteys työponnistukseen. Työtyytyväisyys korreloi hyvin vahvasti työponnistuksen kanssa, mutta sen suhde organisaation uudistumiskykyyn oli selvästi huonompi kuin työmotivaation ja työponnistuksen. Esimerkkiorganisaation yksikköjen, osastojen ja suoritusportaiden välisiä eroja tutkittiin myös. Toimitusosastojen ja muiden osastojen väliltä löytyi merkitseviä eroja, mutta muuten yrityksen arvot eri tahoilla olivat melko tasaisia.

Teollisten palveluiden tarjoajien ja asiakkaan välisen yhteistyösuhteen kehittäminen

Työssä tutkitaan asennetun laitekannan kunnossapitopalveluun perustuvan yritysten välisen yhteistyösuhteen kehittämisen edellytyksiä. Tutkimus pohjautuu teollisten palveluiden, yritysten välisten yhteistyösuhteiden ja palveluiden kehittämisen osatekijöiden ja menestystekijöiden teoreettiseen tarkasteluun, sekä kohdeyrityksille suoritetun kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulosten analysointiin teoreettisen viitekehyksen valossa. Tavoitteena on muodostaa ehjä ja hallittava kokonaisuus monialaisen ongelmakentän kriittisistä osatekijöistä, sekä niiden keskinäisistä kausaliteeteista. Yritysten välisen yhteistyön lähtökohtana on, että kaikki yhteistyön osapuolet saavuttavat toiminnalla hyötyjä omasta näkökulmastaan tarkasteltuna. Yhteistyösuhteen kehittäminen ja yhteisen arvon toteutuminen edellyttää näin ollen, että tarjottavan palvelukokonaisuuden sisältämät potentiaaliset hyödyt ja toisaalta myös niitä vastaavat riskit ymmärretään sekä palveluntarjoajan että asiakkaan organisaatiossa. Yhteistyösuhteen kehittäminen edellyttää edelleen myös, että suhteen kehittymistä ja saavutettavia hyötyjä pystytään mittaamaan relevanttien mittareiden avulla. Tutkimuksessa keskitytään hyötypotentiaalin selvittämisen edellytyksiin, sekä hyötyjen viestimisen haasteisiin molempia osapuolia palvelevasta objektiivisesta näkökulmasta. Haastattelututkimuksessa havaittujen ongelmakohtien pohjalta eritellään kehityskohteita ja ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi sekä laajojen palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvän ongelmakentän hahmottamisen ja hallinnan helpottamiseksi.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

Ruukin koulussa. Lapset ja opettajat toimijoina Teijon tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909

Käsittelen tutkimuksessani lasten ja opettajien toimijuutta Teijon yksityisessä tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909. Tarkastelen heidän toimijuuteensa vaikuttaneita taustatekijöitä kuten koulun johtokuntaa, Teijon tehtaiden johtoa ja kouluylihallituksen ohjausta ja valvontaa. Kartoitan myös toimijoiden fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä eli lasten ja opettajien asemaa yhteisössä ja koulutilaa. Tutkimukseni jakautuu viiteen lukuun. Johdantoluvussa määritän tutkimuskysymyksen ja käsittelen mikrohistoriallista tutkimusta. Selvitän keskeisimmät käyttämäni lähteet ja tutkimuskirjallisuuden. Toisessa luvussa pohdin koulun perustamiseen vaikuttaneita syitä, esittelen koulun johtokunnan, kouluhallituksen ja koulutarkastajien toimintaa ja sen merkitystä koulutyölle. Kolmannessa luvussa kuvaan Teijon kylää fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä, lasten sosiaalista taustaa ja koulumiljöötä. Oppilaiden ja opettajien toimijuus on vuorossa neljännessä luvussa. Viimeinen luku on yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Tutkimus on mikrohistoriallinen. Mikrohistorian määrittelyssä käytän ensisijaisesti Carlo Ginzburgin, Matti Peltosen ja Anne Ollilan teoksia. Päälähteinäni ovat Teijon tehtaankansakoulun vuosikertomukset, koulun johtokunnan pöytäkirjat ja kansakouluntarkastajien tarkastuskertomukset. Tutkimuskirjallisuudesta kaikkein merkittävimpiä ovat Aimo Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia, Eelis Aurolan Suomen tehtaankoulut 1636– 1881, M. A. Knaapisen Kansansivistystyö Perniössä ja Rauno Luttisen Perniön kansakoululaitos 1872–1972. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty opettajien ja lasten toimijuutta, vaan siinä on keskitytty lähinnä koululaitoksen kehitykseen. Teijon tehtaankansakoulu perustettiin Teijon tehtaiden johdon aloitteesta tehtaan pedagogion tilalle vuonna 1869. Se oli yksityinen kansakoulu ja tehtaan omistajien johtama. Koska koulu sai valtionapua, se oli valtakunnallisen koululainsäädännön alainen ja kouluylihallitus valvoi ja ohjasi koulun toimintaa. Koulun alkuvuosikymmeninä opettajalla oli keskeisin rooli arjen koulutyössä. Opettajilla oli pitkään mahdollisuus muokata koulun opetusta ja toimintaa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Teijon tehtaankansakoulun opettajista varsinkin G. E. Marklund kehitti merkittävästi koulua ja vakiinnutti koulutyön muodot. Lasten tehtävänä oli kasvaa sivistyneiksi, moraalisiksi, isänmaallisiksi ja uskonnollisiksi kansalaisiksi. Koulussa opitut tiedot ja taidot olivat aluksi toissijaisia tämän päämäärän rinnalla, mutta niidenkin merkitys alettiin ymmärtää paremmin muun yhteiskunnan kehittyessä. Teijon tehtaankansakoulu muuttui kunnalliseksi kansakouluksi vuoden 1910 alusta. Tutkimukseni täydentää aikaisemman tutkimuksen antamaa kuvaa Teijon koulun vaiheista sekä kokoaa yhteen ja selkeyttää aikaisempia tutkimustuloksia. Teijon tehtaankansakoulun oppilaista, opettajista, oppiaineista, koulutyöstä ja koulutilasta ei ole ollut aikaisemmin yhtä kattavaa selvitystä. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat Teijolla toimineet seurakunnan kiertokoulu ja kansakoulua edeltävä pientenlastenkoulu, Teijon vieressä olevien Mathildedalin ja Kirjakkalan ruukkikylien tehtaankoulut sekä näiden kaikkien koulujen oppilaiden myöhemmät opiskelu- ja työurat.

Menestyksekkäät yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta

Succestul players of the university game? A study about the short duration of master’s degree studies and graduating at a young age The duration of studies has long been a topic of conversation. It was first mentioned in 1883, but the discussion has been quite active and topical for the last fifty years. During that time, there have been numerous committees, working groups for the Ministry of Education, and revisions to the structure of the master’s degree program. All of these have focused on lowering the duration of studies as well as the age at which students graduate. These two factors have been regarded as indicators of efficiency. Achieving these goals is seen to promote the successful transition from studies to work. In addition, the greater time that people spend working is thought to help with the fiscal burden of an aging population. The reasons for prolonged study seem to be: students working during the course of their studies; the actual workload of the studies, which sometimes does not correlate with the calculated workload; problems with the students’ course selections and with their financial support from the government; issues in teaching; and problems with university funding. This study focuses on students’ study experiences, their progress, and the university itself. Of particular interest was the students’ use of different resources—cultural, social, and economical capital. Participants in the study had graduated from the University of Turku between the years of 1999 and 2001 and were divided into two groups: prompt graduates, those who graduated among the fastest 18th percent in their faculty; and those who graduated at a slower pace. A survey (N=499) and interviews (N=69) were among the methods used, along with a compilation of statistics on the students’ duration of studies, the number of modules studied, and marks obtained. Bourdieu’s theory about fields and the games people play in those fields formed the theoretical background of this study. The university was seen to form a playing field with historically and politically changeable rules. The students playing in this field were considered to possess different economical, social, and cultural resources, which they use more or less successfully. Some of the strategies used by students result in gra¬duating at a young age and/or a short duration of study; some do not. This study divided the age of graduation and the duration of study into separate games. This allowed the study to determine the relationship between these two factors and to examine their similarities and differences. The study also focused on the idea of success. Short duration of studies and a young graduation age can be considered, be some, an indication of success in navigating the university field. This study aimed to see if this concept held true or whether these seeming indicators of success have negative side effects. The main result of this study is that, even though the games of duration and age have similarities, they are sufficiently diverse to be considered separate games, which need different resources. To graduate with a short duration of studies, it is important for a student to successfully view and navigate the university field, tailoring one’s studies and extracurricular activities to suit the individual. In the game of youth, the background of the student seemed to be of greater importance. The youngest graduates had spent more time with their parents, who also had higher educational qualifications. They also had higher achievement in their previous studies. This seems to indicate that their background allowed them to assimilate a better understanding of the school and university fields and that playing the university game was natural for them. As for the aspect of success, it seems that there are many ways to define the term. Youth on graduation and short duration of studies can be seen as two indicators of success. Both revealed negative and positive outcomes, even though short duration of studies seemed more often to be connected with positive outcomes. However, it seems that the best indicator for success is the way in which students organize study into their lives to support and suit their needs and abilities to realize a meaningful life and a successful entry into the field of work.

Controllerilta vaadittavat ominaisuudet ja keskeisimmät työtehtävät - casetutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset ovat controllereiden työtehtävät ja controllereilta vaadittavat ominaisuudet tänä päivänä. Teoreettisena taustana tutkimuksessa oli johdon laskentatoimen kehitys 1980-luvulta tähän päivään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla tänä vuonna julkaistuja suomalaisia ja ruotsalaisia controller-rekrytointi-ilmoituksia ja haastattelemalla henkilökohtaisesti controllerin työtehtävissä työskenteleviä henkilöitä useilta toimialoilta. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että yrityksen työpaikkailmoituksissa vaadittavissa ominaisuuksissa on eroavaisuuksia suhteessa haastattelussa painotettuihin ominaisuuksiin. Ilmoituksissa mainitut controllereiden työtehtävät olivat enemmän linjassa todellisten työtehtävien kanssa. Sekä työpaikkailmoituksissa että haastatteluissa kävi ilmi, että controllerin työtehtävä sisältää useasti edelleen ulkoiseen laskentaan liittyviä työtehtäviä. Tämä viittaa siihen, että controller-nimikkeen käyttö ei ole vielä vakiintunut vastaamaan johdon laskentatoimen tehtäviä. Controllereiden haastatteluissa nousi esiin useita controller-toiminnon kehityskohteita. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että controllerin työtehtävien ja ominaisuuksien kehittämiseen ovat vaikuttaneet johdon laskentatoimen tietojärjestelmien kehitys, uudet laskentainnovaatiot ja controllerin roolinmuutos kohti strategista liiketoiminnan tukijaa. Yritysten controller-toimintoa ei ole haastatteluiden perusteella kuitenkaan vielä organisoitu vastaamaan tätä roolinmuutosta, joten controllerit kokivat, että heillä ei ole riittävästi aikaa analysointityöhön. Lisäksi controllereiden yhteistyötä kollegojen ja sidosryhmien kanssa pitäisi lisätä ja controller-toiminto tulisi tuoda lähemmäs liiketoimintaa.

Ohjelmistotestaus ja ketterät menetelmät

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten erityyppisissä organisaatioissa ohjelmistotestaus on organisoitu, sekä mitä ongelmia ja etuja testauksen toimenpieteissä on käytännössä havaittu. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös testausresurssien määrään ja asiakkaan toimintaan ohjelmistokehitysprojekteissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin selvittämään ketterien menetelmien vaikutusta ohjelmistotestauksen toteuttamiseen, sekä miten ketterät menetelmät vaikuttavat asiakkaiden toimintaan ohjelmistokehitysprojekteissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista menetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla 12 organisaatioyksikön edustajia. Tutkimuksessa havaittiin, että ketterien menetelmien käytöllä voidaan järjestää lisää aikaa ohjelmistotestauksen toteuttamiseen. Ketterissä menetelmissä testaus sidotaan kehitysprosessiin tiiviisti, jolloin testaustoimenpiteet tulee huomioida jo kehitystyön alkaessa. Tällainen lähtökohta tasaa testausresurssien tarvetta, koska testaustoimenpinteitä voidaan suorittaa projektin alusta lähtien. Ketterien menetelmien havaittiin vaikuttavan myös asiakkaan toimintaan. Ketteriä menetelmiä varten toimittajaorganisaation on lisättävä yhteistyön ja kommunikoinnin määrää asiakkaan kanssa. Lisäksi asiakkaalta vaaditaan jatkuvaa läsnäoloa sekä ymmärrystä ketterästä kehityksestä, jotta kehittäjät saavat jatkuvasti palautetta nopean ja joustavan kehityksen takaamiseksi.

Saako historiasta selvää? Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä historian taidot motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden luotettavuuden arvioinneissa

The research assesses the skills of upper comprehensive school pupils in history. The focus is on locating personal motives, assessing wider reasons hidden in historical sources and evaluating source reliability. The research also questions how a wide use of multiple sources affects pupils’ holistic understanding of historical phenomena. The participants were a multicultural group of pupils. The origins of their cultures can be traced to the Balkan, the Middle East, Asia and Europe. The number of native Finnish speakers and pupils speaking Finnish as their second language was almost equal. The multicultural composition provides opportunities to assess how culturally responsive learning history from sources is. The intercultural approach to learning in a multicultural setting emphasizes equality as a precondition for learning. In order to set assignments at least to some extent match with all participants only those answers were taken into account which were produced by pupils who had studied history for a similar period of time in the Finnish comprehensive school system. Due to the small number of participants (41), the study avoids wide generalizations. Nevertheless, possible cultural blueprints in pupils’ way of thinking are noted. The first test examined the skills of pupils to find motives for emigration. The results showed that for 7th graders finding reasons is not a problematic task. However, the number of reasons noticed and justifications varied. In addition, the way the pupils explained their choices was a distinguishing factor. Some pupils interpreted source material making use of previous knowledge on the issue, while other pupils based their analysis solely on the text handed and did not try to add their own knowledge. Answers were divided into three categories: historical, explanatory and stating. Historical answers combined smoothly previously learned historical knowledge to one’s own source analysis; explanatory answers often ignored a wider frame, although they were effective when explaining e.g. historical concepts. The stating answers only noticed motives from the sources and made no attempts to explain them historically. Was the first test culturally responsive? All pupils representing different cultures tackled the first source exam successfully, but there were some signs of how historical concepts are understood in a slightly different way if the pupil’s personal history has no linkage to the concepts under scrutiny. The second test focused on the history of Native Americans. The test first required pupils to recognize whether short source extracts (5) were written by Indians or Caucasians. Based on what they had already learned from North American history, the pupils did not find it hard to distinguish between the sources. The analysis of multiphase causes and consequences of the disputes between Native Americans and white Americans caused dispersion among pupils. Using two historical sources and combining historical knowledge from both of them simultaneously was cumbersome for many. The explanations of consequences can be divided into two groups: the ones emphasizing short term consequences and those placing emphasis on long term consequences. The short term approach was mainly followed by boys in every group. The girls mainly paid attention to long term consequences. The result suggests that historical knowledge in sources is at least to some extent read through role and gender lenses. The third test required pupils to explain in their own words how the three sources given differed in their account of living conditions in Nazi Germany, which turned out to be demanding for many pupils. The pupils’ stronghold was rather the assessment of source reliability and accounts why the sources approached the same events differently. All participants wrote critical and justified comments on reliability and aspects that might have affected the content of the sources. The pupils felt that the main reasons that affected source reliability were the authors’ ethnic background, nationality and profession. The assessment showed that pupils were well aware that position in a historical situation has an impact on historical accounts, but in certain cases the victim’s account was seen as a historical truth. The account of events by a historian was chosen most often as the most reliable source, but it was often justified leniently with an indication to professionalism rather than with clear ideas of how historians conduct accounts based on sources. In brief, the last source test demonstrates that pupils have a strong idea that the ethnicity or nationalism determines how people explained events of the past. It is also an implication that pupils understand how historical knowledge is interpretative. The results also imply that history can be analyzed from a neutral perspective. One’s own membership in an ethnical or religious group does not automatically mean that a person’s cultural identity excludes historical explanations if something in them contradicts with his or her identity. The second method of extracting knowledge of pupils’ historical thinking was an essay analysis. The analysis shows that an analytical account of complicated political issues, which often include a great number of complicated political concepts, leads more likely to an inconsistent structure in the written work of pupils. The material also demonstrates that pupils have a strong tendency to take a critical stance when assessing history. Historical empathy in particular is shown if history somehow has a linkage to young people, children or minorities. Some topics can also awake strong feelings, especially among pupils with emigrant background, if there is a linkage between one’s own personal history and that of the school; and occasionally a student’s historical experience or thoughts replaced school history. Using sources during history lessons at school seems to have many advantages. It enhances the reasoning skills of pupils and their skills to assess the nature of historical knowledge. Thus one of the main aims and a great benefit of source work is to encourage pupils to express their own ideas and opinions. To conclude, when assessing the skills of adolescents in history - their work with sources, comments on history, historical knowledge and finally their historical thinking - one should be cautious and avoid cut off score evaluations. One purpose of pursuing history with sources is to encourage pupils to think independently, which is a useful tool for further identity construction. The idea that pupils have the right to conduct their own interpretations of history can be partially understood as part of a wider learning process, justification to study history comes from extrinsic reasons. The intrinsic reason is history itself; in order to understand history one should have a basic understanding of history as a specific domain of knowledge. Using sources does not mean that knowing history is of secondary importance. Only a balance between knowing the contextual history, understanding basic key concepts and working with sources is a solid base to improve pupils’ historical understanding.

Käsityön opetuksen suunnittelun ja toteutuksen alkuperää etsimässä. Tutkimus käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavista tekijöistä peruskoulun yläluokilla

Tutkimuksen teoreettinen tarkoitus on kuvailla yleisesti opetussuunnitelmaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta toimeenpanevana työvälineenä. Lisäksi tutkimuksen teoreettinen tarkoitus on kuvailla suomalaista opetussuunnitelmaa historiallisen tarkastelun avulla ja käsityön teknisen työn kaltaisen oppiaineen opetussuunnitelmallista kehitystä. Tutkimuksen empiirinen tarkoitus on löytää käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat tekijät sekä kuvailla käsityön opetussuunnitelmaa teknisen työn sisältöjen opettajan työvälineenä. Tutkimus kohdistui Suomessa toimiviin peruskoulun yläluokkien (7-9 lk.) käsityön teknisen työn sisältöjen opettajiin. Perusjoukkoon kuului 770 käsityön teknisen työn sisältöjen opettajaa. Perusjoukosta muodostettiin klusteriotannalla koko valtakuntaa edustava ja maantieteelliseen väkilukuun suhteutettu otos, johon valittiin 100 käsityön teknisen työn sisältöjen opettajaa. Tutkimusaineistoon saatiin vastaukset sadalta käsityön teknisen työn sisältöjen opettajalta. Tutkimuksen teoriaosa perustuu opetussuunnitelmaan liittyvien tekijöiden, kuten kirjoitetun opetussuunnitelman, oppimiskäsityksen ja opetuksen suunnitteluprosessin teoreettiseen kuvaukseen. Tutkimuksen empiirinen osa edustaa määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa mittaus suoritettiin yhden kerran tutkimukseen valituille henkilöille. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake eli mittari sisälsi 100 Likert -asteikollista väittämää, jotka oli ankkuroitu viisiportaisesti välille ”täysin eri mieltä” – ”täysin samaa mieltä”. Tutkimustulosten perusteella käsityön opetussuunnitelman ohjausvaikutus on vähäinen eikä käsityön teknisen työn sisältöjen opettaja ole sitoutunut käyttämään käsityön opetussuunnitelmaa. Käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa oppimisympäristö- ja oppilaskeskeinen Curriculum -ajattelu, jossa opetussuunnitelma toimii vapaana ja löyhänä ohjeena toteutettavaa opetusta varten. Tähän perustuen käsityön teknisen työn sisältöjen opettaja toteuttaa opetustaan voimakkaasti omatoimiseen oppimiseen perustuvien oppilaslähtöisten työtapojen suunnassa. Tulevaisuudessa käsityön teknisen työn sisältöjen opettajien täydennyskoulutukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, koska sillä on yhteyttä siihen, missä määrin he käyttävät käsityön opetussuunnitelmaa oman opetuksen suunnittelu- ja toteutusprosessissa.

Poikatyttö Masa sukupuolijärjestyksen määrittäjänä ja purkajana. Sukupuolen (queerit) strategiat Tuija Lehtisen Mirkka-sarjassa

Tutkimukseni aiheena on Tuija Lehtisen tyttökirjasarja Mirkka, ja siinä esiintyvä poikatyttöhahmo Masa. Tarkastelen miten käsitys sukupuolesta Mirkka-sarjassa konstruoidaan ja millaisten käytänteiden kautta tämä sukupuolen ”tuottaminen” tapahtuu. Oman tulkintani mukaan Masa on poikatyttöytensä takia keskeinen hahmo jäljitettäessä niitä mekanismeja, joiden avulla kirjasarjan esittämä kuva sukupuolesta ja seksuaalisuudesta rakentuu. Poikatyttöhahmoja on esiintynyt niin nuorten kuin aikuistenkin kirjallisuudessa jo 1800-luvulta lähtien. Poikatytön hahmoon voidaan liittää naiselle sopimaton ja maskuliininen käytös, pojan vaatteiden käyttäminen, poikana esiintyminen, androgyynisyys ja se voidaan nähdä myös osana trans- tai lesboidentiteettiä. Kysyn tässä tutkimuksessa mitä tämä pojaksi ”tekeytyminen” esimerkiksi Masan hahmon kohdalla tarkoittaa, ja mitä merkityksiä feminiinisyys ja maskuliinisuus saavat poikatytön hahmossa. Mitkä tekijät mahdollistavat sen, että voidaan ylipäänsä puhua sellaisesta hahmosta kuin poikatyttö, ja millä tavalla hahmo toimii nuortenkirjallisuudessa sekä binaarisen sukupuolikäsityksen osoittajana että myös sen purkajana. Käsittelen edellä mainittuja tutkimuskysymyksiä neljän pääteeman kautta: 1) Miten Masan poikatyttöys rakentuu suhteessa Mirkka-sarjan tyttö- ja poikarepresentaatioihin. 2) Mirkkasarjan heteronormatiivinen parisuhdeihanne tyttökirjan kontekstissa 3) Poikatyttöhahmon sukupuolitettu toimijuus 4) Millä tavoin Masan hahmoa ja poikatyttöä olisi mahdollista lukea queer-lapsen kuvauksena. Mirkka-sarjassa keskeisimmät sukupuolikategorioita tuottavat ja ylläpitävät diskurssit ovat heteronormatiivinen käsitys sukupuolesta sekä heteroseksuaalinen parisuhdeihanne. Olen työni kuluessa päätynyt siihen, että Masan poikatyttöys on tilanteesta riippuva strategia sukupuoleensa kohdistuvia odotuksia ja velvoitteita vastaan. Se suhteutuu yhtäältä tyttökirjan ja poikatytön hahmon traditioon ja toisaalta sukupuoli- ja queer-tutkimuksen kontekstiin. Teoreettisena viitekehyksenäni on feminististen ja queer-teorioiden ne lähestymistavat, joissa sukupuoli ymmärretään butlerilaisittain performatiivisten toistojen kautta tuotettuna sosiaalisena ja kulttuurisena konstruktiona. Lisäksi paikannan itseni nuortenkirjallisuuden tutkimuksen kontekstiin ja erityisesti tyttökirjallisuuden genren traditioon.

Corporate Governance: Osakeyhtiön johdon velvollisuudet ja vastuu

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen Corporate Governance -järjestelmä ja sääntely-ympäristö Suomessa on voimassa. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi osakeyhtiön johdon fidusiaarisia velvollisuuksia ja johdon velvollisuuksien tehosteena olevaa vastuujärjestelmää. Corporate Governance -järjestelmää analysoidaan perinteisestä oikeustieteellisestä näkökulmasta poiketen oikeustaloustieteen metodein. Tutkimuksen teoriapohja perustuu koti- ja ulkomaiseen oikeustaloustieteelliseen kirjallisuuteen, muutoin tutkimuksessa tukeudutaan suurimmilta osin kotimaiseen oikeuskirjallisuuteen ja virallislähteisiin. Suomalainen Corporate Governance -järjestelmä minimioi tehokkaasti transaktiokustannuksia ja tarjoaa osakkeenomistajille tehokkaan, informaation epäsymmetriaa rajoittavan valvontamekanismin. Jos johto toimii velvollisuuksiensa vastaisesti, osakkeenomistajat erottavat johdon, joka ei nauti sen luottamusta tai johto joutuu vastaamaan toimistaan vahingonkorvausvastuun tai rikosoikeudellisen vastuun kautta.