The nature and role of trust in temporary virtual problem-solving teams

The objective of this study is to increase understanding of the nature and role of trust in temporary virtual problem-solving teams engaged in real-life co-creation activities, while much of previous research has been conducted in student settings. The different forms and bases of trust, possible trust barriers and trust building actions, and perceived role of trust in knowledge sharing and collaboration are analyzed. The study is conducted as a qualitative case study in case company. Data includes interviews from 24 people: 13 from 3 different project teams that were going on during the study, 8 from already finalized project teams, and 3 founders of case company. Additional data consists of communication archives from three current teams. The results indicate that there were both knowledge-based and swift trust present, former being based on work-related personal experiences about leaders or other team members, and latter especially on references, disposition to trust and institution-based factors such as norms and rules, as well as leader and expert action. The findings suggest that possible barriers of trust might be related to lack of adaptation to virtual work, unclear roles and safety issues, and nature of virtual communication. Actions that could be applied to enhance trust are for example active behavior in discussions, work-related introductions communicating competence, managerial actions and face-to-face interaction. Finally, results also suggest that trust has a focal role as an enabler of action and knowledge sharing, and coordinator of effective collaboration and performance in temporary virtual problem-solving teams.

Kokemuksia avainhenkilöihin vaikuttamisesta ISAF- ja UNIFIL -operaatioissa : haasteita, mahdollisuuksia ja onnistumisen edellytyksiä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten nuorempien upseerien kokemuksia avainhenkilöihin vaikuttamisesta kriisinhallintaoperaatiossa. Näkökulmana teorian osalta käytettiin viestinnän lineaarista prosessimallia. Tutkimuskohteen osalta keskityttiin avainhenkilöihin vaikuttamiseen taktisella tasolla, tarkemmin ottaen joukkue- ja komppaniatasolla. Kokemuksissa avainhenkilöihin vaikuttamisesta keskityttiin tiedonantajien näkemyksiin siitä, millaiseksi he kokivat avainhenkilöihin vaikuttamisen komppaniatasolla omassa joukossaan. Lisäksi selvitettiin mitkä tekijät edesauttoivat tai haittasivat sanomien perille menoa KLE- tilanteessa ja miten avainhenkilöihin vaikuttamisella voidaan parantaa tilannekuvaa toiminta-alueella. Edellä mainitut kokonaisuudet selvittämällä ratkaistiin tutkimuksen pääkysymys; Mitkä tekijät vaikuttavat KLE-tilanteen onnistumiseen? Tutkimuksen tiedonantajat ovat palvelleet ISAF- ja UNIFIL-operaatioissa vuosina 2011–2014. Aineisto kerättiin avoimella kyselyllä verkkopohjaisella Webropol-ohjelmistolla. Kyselyyn vastasi 13 vastaajaa. Kaikkien vastaajien rotaation kesto oli kuusi kuukautta. Vastaajat rajattiin nuorempiin upseereihin, jotka ovat palvelleet pääosin joukkueenjohtajatasoisissa tehtävissä operaationsa aikana. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että avainhenkilöihin vaikuttaminen mielletään komppaniatasolla kontaktien ja suhteiden luomiseksi omassa yhteisössään vaikutusvaltaisten yksilöiden kanssa. Näillä kontakteilla mahdollistetaan tiedonhankinta, tiedottaminen ja tilannekuvan parantaminen sekä strategisen kommunikaation perusviestin, eli narratiivin jalkauttaminen. KLE on tapa vaikuttaa haluttuun kohdeyleisöön tiettyjen avainasemassa olevien johtajien, kuten esimerkiksi uskonnollisten johtajien ja kyläpäälliköiden kautta. Avainhenkilöihin vaikuttamisen onnistumiseen liittyy monia tekijöitä. Näistä tekijöistä keskeisimpiä ovat kulttuuritietoisuus, valmistautuminen ja valmistavakoulutus, sekä henkilökohtaiset valmiudet toimia viestintätilanteessa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että valmistautuminen KLE-tilanteeseen ei ole vakioitu toimenpide ja valmistautumiseen liittyvät toimenpiteet riippuvat suorittajan henkilökohtaisesta osaamisesta ja motivaatioista. Tilanteisiin valmistauduttaessa tulisi huomioida tilanteen harjoittelu, jos mahdollista. Lisäksi kulttuuritietoisuuskoulutuksen merkitystä ei voida korostaa liiaksi. Valmistavassa koulutuksessa on syytä harkita KLE-koulutusta tai vähintään jonkin asteisten neuvottelutaitojen koulutusta, osana joukkueenjohtajien tai vastaavan tasoisten tehtävien rotaatiokoulutusta.

Virtuaalijohtaminen – esimiehen rooli ja tärkeimmät vaikuttamiskeinot virtuaalisen tiimin menestyksen kannalta

Tässä tutkimuksessa tutkittiin esimiehen merkitystä ja roolia virtuaalisessa ympäristössä, jossa tiimit ovat osittain itseohjautuvia ja vastaavat osasta perinteisesti esimiehelle kuuluvista vastuista sekä johtamiskäytäntöjä, joilla esimies pystyy parhaiten tukemaan tiimiään kun vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa teknologiavälitteisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä muodostuu virtuaalisen tiimin tehokas johtaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla finanssialalla toimivasta tietointensiivisestä asiantuntijaorganisaatiosta. Haastateltavana oli sekä esimiehiä että asiantuntijoita. Tutkimus osoitti, että hajautuneisuus korostaa esimiehen merkitystä virtuaalisessa ympäristössä. Virtuaalinen konteksti vaatii vahvan ihmisten johtamiseen keskittyvän esimiehen, joka johtaa tiimin jäseniä yksilöinä sekä tiimiä kokonaisuutena valmentavalla otteella. Virtuaalijohtamisessa on ennen kaikkea kyse tiimin yhteistyön mahdollistamisesta ja itseohjautuvuuden tukemisesta ja siinä korostuu suhteiden luomiseen, tiimin muodostumiseen, vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja tiedon jakamiseen liittyvät johtamiskäytännöt.

TAKING ADVANTAGE OF THE LOCAL ADVANTAGE? - Investment value of the analyst local advantage in the Finnish stock market in 2006–2014

An investor can either conduct independent analysis or rely on the analyses of others. Stock analysts provide markets with expectations regarding particular securities. However, analysts have different capabilities and resources, of which investors are seldom cognizant. The local advantage refers to the advantage stemming from cultural or geographical proximity to securities analyzed. The research has confirmed that local agents are generally more accurate or produce excess returns. This thesis tests the investment value of the local advantage regarding Finnish stocks via target price data. The empirical section investigates the local advantage from several aspects. It is discovered that local analysts were more focused on certain sectors generally located close to consumer markets. Market reactions to target price revisions were generally insignificant with the exception to local positive target prices. Both local and foreign target prices were overly optimistic and exhibited signs of herding. Neither group could be identified as a leader or follower of new information. Additionally, foreign price change expectations were more in line with the quantitative models and ideas such as beta or return mean reversion. The locals were more accurate than foreign analysts in 5 out of 9 sectors and vice versa in one. These sectors were somewhat in line with coverage decisions and buttressed the idea of local advantage stemming from proximity to markets, not to headquarters. The accuracy advantage was dependent on sample years and on the measure used. Local analysts ranked magnitudes of price changes more accurately in optimistic and foreign analysts in pessimistic target prices. Directional accuracy of both groups was under 50% and target prices held no linear predictive power. Investment value of target prices were tested by forming mean-variance efficient portfolios. Parallel to differing accuracies in the levels of expectations foreign portfolio performed better when short sales were allowed and local better when disallowed. Both local and non-local portfolios performed worse than a passive index fund, albeit not statistically significantly. This was in line with previously reported low overall accuracy and different accuracy profiles. Refraining from estimating individual stock returns altogether produced statistically significantly higher Sharpe ratios compared to local or foreign portfolios. The proposed method of testing the investment value of target prices of different groups suffered from some inconsistencies. Nevertheless, these results are of interest to investors seeking the advice of security analysts.

Palveluvaraston käyttöönotto kokoonpanoteollisuudessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palveluvarastoinnin vaikutukset hankinnan kokonaiskustannuksiin ja luoda palveluvaraston toimintakonsepti. Toimintakonsepti pitää sisällään informaatio- ja materiaalivirtojen hallinta- ja ohjausprosessit toimittajan, palveluvaraston ja diplomityön kohdeyrityksen välillä. Tutkimuksen alussa tehtiin kustannusvertailu kahden vaihtoehtoisen toimittajan välillä. Toinen vaihtoehdoista edellyttää välivarastointia palveluvarastossa. Kustannusvertailun pohjalta kohdeyrityksessä päätettiin vaihtaa toimittajaa ja ottaa käyttöön palveluvarasto. Palveluvaraston toimintakonseptin luomista varten yrityksessä perustettiin projektiryhmä. Tutkimuksen kirjoittaja toimi projektiryhmän vetäjänä. Tutkimuksessa luotiin palveluvaraston toimintakonsepti, joka perustuu vendor- managed inventory-toimintamalliin. VMI-toimintaa varten kehitettiin ohjausraportti, jonka avulla kohdeyritys voi valvoa varastotasoja palveluvarastossa, ja jonka avulla toimittajat ohjaavat varastotäydennyksiä palveluvarastolle. Palveluvaraston ja kohdeyrityksen välille luotiin lisäksi RFID-teknologiaa hyödyntävä tilausprosessi. Kohdeyrityksessä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää palveluvarastoa kansainvälisen hankinnan logistiikan hallintaan.

Challenges for virtual teams in voluntary organizations

This research concerns virtual teams in the field of volunteer work. The developments in the area of information and communication technology have decreased their costs and made them easily accessible. As a result, it seems natural that also the voluntary organizations have adopted online tools and virtual teams as a part of their work modes. However, virtual teams have not received much research in this context, and one of the goals of this study was to begin closing that gap. The research had two main focus areas: the challenges that the volunteers face in the teams, and the leadership that the teams have. The study used a qualitative approach and semi-structured interviews. The interviews were conducted over Skype and email and included members from six different teams. The case organization was a European-wide student organization that widely utilized virtual teams in its work. The study identified three critical issues for managing the virtual teams. The first challenge was creating common ground for teamwork through electronic communication. Secondly, volunteering created challenges for the teams through variations in the level of commitment of the members, as some left the organization during the term of the team. Lastly, knowledge transfer was a challenge that came from changing the team members regularly each year. As for the second key topic, leadership in the teams was spread among the team members unevenly. The teams had a formal leader, but they exhibited signs of shared leadership, and the team members were able to influence the team through their own level of involvement. Especially the experience that a member had contributed the amount of influence she held. All in all, the challenges that the volunteers faced were similar to those of normal virtual teams. Volunteering brought additional challenges through the varying levels of commitment and the changing of the team members. Additionally, the role of the team leader was not as firm. The results of the study can be applied to other volunteer organizations that utilize virtual teams.

Challenges for virtual teams in voluntary organizations

This research concerns virtual teams in the field of volunteer work. The developments in the area of information and communication technology have decreased their costs and made them easily accessible. As a result, it seems natural that also the voluntary organizations have adopted online tools and virtual teams as a part of their work modes. However, virtual teams have not received much research in this context, and one of the goals of this study was to begin closing that gap. The research had two main focus areas: the challenges that the volunteers face in the teams, and the leadership that the teams have. The study used a qualitative approach and semi-structured interviews. The interviews were conducted over Skype and email and included members from six different teams. The case organization was a European-wide student organization that widely utilized virtual teams in its work. The study identified three critical issues for managing the virtual teams. The first challenge was creating common ground for teamwork through electronic communication. Secondly, volunteering created challenges for the teams through variations in the level of commitment of the members, as some left the organization during the term of the team. Lastly, knowledge transfer was a challenge that came from changing the team members regularly each year. As for the second key topic, leadership in the teams was spread among the team members unevenly. The teams had a formal leader, but they exhibited signs of shared leadership, and the team members were able to influence the team through their own level of involvement. Especially the experience that a member had contributed the amount of influence she held. All in all, the challenges that the volunteers faced were similar to those of normal virtual teams. Volunteering brought additional challenges through the varying levels of commitment and the changing of the team members. Additionally, the role of the team leader was not as firm. The results of the study can be applied to other volunteer organizations that utilize virtual teams.

Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939.

Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen sisäpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen kansallista eheytymistä ajaneen poliittisen linjan taustoihin, muodostumiseen ja toteutumiseen maailmansotien välisenä aikana vuosina 1919-1939. Vahvasti aineistopohjainen ja lähdekriittinen poliittisen historian tutkimus keskittyy parlamentaarisiin toimijoihin, poliittiseen kenttään ja näiden tuottamiin aineistoihin, kuten edistyspuolueen ja sen toimijoiden arkistoihin, lehdistöön ja valtiopäiväpöytäkirjoihin. Tutkimus selvittää, millainen oli edistyspuolueen kansallisen eheytymisen linja, mihin sillä pyrittiin, miten sitä toteutettiin ja miten se toteutui. Kansainvälisen vertailun kautta tutkimuksessa luodaan myös kuva suomalaisesta liberalismista ja liberalistista. Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue oli liberaali puolue, jonka politiikassa korostui erityisesti liberalismin sosiaalinen tulkinta. Puolueen sisäpoliittiseksi linjaksi vastaitsenäistyneessä ja sisällissodan runtelemassa valtiossa muodostui kansallisen eheytymisen edistäminen. Ajatuksen taustalla olivat K. J. Ståhlbergin tulevaisuuden lähtökohtia hahmotelleet artikkelit, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa huhtikuussa 1918 sisällissodan vielä riehuessa. Ståhlbergin mukaan kansalliseen eheytymiseen ei tullut pyrkiä sodan vuoksi vaan siitä huolimatta. Nuorsuomalaiselta puolueelta perityt liberaalit periaatteet täydentyivätkin edistyspuoluelaisessa ajattelussa sisällissodan ja tasavallan puolesta käydyn valtiomuototaistelun avainkokemuksilla. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä vuosia hallinneissa keskustahallituksissa kansallista eheytymistä edistettiin sosiaalipoliittisin uudistuksin mm. oppivelvollisuus- ja asutuslakien muodossa. Myös sisällissodan vankien armahdukset olivat osa tätä ohjelmaa. Tutkimus osoittaa, että edistyspuolueen kansallisen eheytymisen politiikan keskeisenä tavoitteena oli poliittisen sovittelun kautta integroida vasemmisto osaksi parlamentaaris-demokraattista järjestelmää. Eheytyspolitiikan todellinen käyttöarvo ja edistyspuolueen poliittiset toimintamahdollisuudet alkoivat kuitenkin heiketä vuoden 1922 eduskuntavaalien jälkeen.Tutkimuksesta käy ilmi, että toteutettu eheytyspolitiikka ja sen osittainen epäonnistuminen näkyivät sekä kommunistien jatkuvana kannatuksena että sisäpoliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisena. Tämä kehitys nosti myös edistyspuolueessa esille voimat, jotka suosivat porvariyhteistyötä ohi keskustavasemmistolaisen eheytyspoliittisen linjan. Alkuvuosien jälkeen valtiomuototaistelun koossapitävä voima heikkeni edistyspuolueen sisällä ja 1920-luvun puolivälissä käydyt linjakiistat osoittivat, että osalle puolueen jäsenistä vuoden 1918 puoluevalinnassa keskeisemmässä roolissa oli ollut tasavaltalaisuus kuin vasemmiston integrointi ja kansallinen eheytyminen. Edistyspuolueen johto ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan eheytyspoliittisesta linjasta ja sen ympärille luodusta puolueidentiteetistä, joten porvariyhteistyötä kannattanut oikeisto-oppositio päätyi suurelta osin eroamaan puolueesta vuonna 1927. Tutkimus osoittaa, että parlamentarismin rapautuminen ja pienelle yleispuolueelle elintärkeiden yhteistyömahdollisuuksien heikkeneminen luokkapuolueiden puristuksessa johtivat edistyspuolueen kannatuksen alamäkeen sotien välisenä aikana. Se kutistui 26 kansanedustajan keskisuuresta puolueesta vain kuuden edustajan pienpuolueeksi. Puolueidentiteetin vahvuus ja keskeisten toimijoiden puolueen kokoa suurempi poliittinen painoarvo pitivät sen lakkauttamispohdinnoista huolimatta kuitenkin koossa ja kiinni politiikan ytimessä. Oikeistoradikalismin vuodet 1920–1930-lukujen taitteessa olivat edistyspuolueellesekä uhka että mahdollisuus. Tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka kommunisminvastaisen kansanliikkeen vaatimukset olivat edistyspuoluelaisten mielestä oikeutettuja, oli kansanliikkeen niiden ajamiseksi omaksumia laittomia ja ulkoparlamentaarisia keinoja vaikea hyväksyä. Eheytyspolitiikan kannalta katsottuna melkotoivottamalta näyttänyt tilanne kääntyi kuitenkin lopulta voitoksi: äärivasemmisto eliminoitiin, äärioikeisto ajautui paitsioon ja tie maltillisen vasemmiston ja keskustan yhteistyölle aukesi jälleen. Tämä johti lopulta vuonna 1937 punamultahallitukseen ja kansanvallan kolmiliittoon Kansallisen Edistyspuolueen, SDP:n ja Maalaisliiton kesken. Kokemus siitä, että itsenäisyys oli alati uhattuna, toi suomalaiseen liberalismiin varsin nationalistisia piirteitä, joita eurooppalaisten veljespuolueiden ohjelmista ei löydy. Liberalismiin usein liitetty mielleyhtymä sen kosmopoliittisesta, kansallisvaltioita ylittävästä luonteesta jäi Suomessa sotien välisenä aikana nationalismin ja itäisen naapurin luoman uhan varjoon. Suomen sisäpoliittinen tilanne ja geopoliittinen asema loivat vaatimuksen vahvasta kansallisesta yhtenäisyydestä. Suomalainen liberalismi määrittyikin eurooppalaisia vastineitaan voimakkaammin nuorta valtiota hallinneen kansallisuusajattelun, itsesäilytysvaiston ja kansallisen eheyden vaatimusten kautta. Tutkimuksessa todetaan, että edistyspuolueen eheytyspoliittisen linjan muotoutumista ja toteutumista vuosien 1919‒1939 aikana voi pitää idealismin voittona realismista. Lukuun ottamatta reformipolitiikan vuosia edistyspuolueen pitäytyminen valitulla linjalla näyttäytyi poliittisten toimintamahdollisuuksien kannalta katsottuna ajoittain jopa epärealistiselta. Koko sotien välistä aikaa tarkastellessa voikin todeta, että se, minkä edistyspuolue poliittisten päämäärien saavuttamisen valossa voitti, sen se menetti kannatusluvuissa.

Estado e embates socioterritoriais na Bolívia do século XXI

Recent results of presidential elections in Latin America suggest a turn to the left in various countries. In Bolivia, such a movement includes the victory of an Aymara Indian who is also a leader of coca farmers. The article proposes an interpretation of this event, describes and discusses the main actions of the new government, stressing the reactions they provoked, and explores the class, ethnic and territorial dimensions of the resulting conflicts. The regional aspects of the fights, seen in connection with the country's historical regionalism, are highlighted and their basic conditions are investigated.

Brändin vahvistaminen ja uudistaminen kiinteistönvälitysalalla

Tutkimus keskittyy brändin luomiseen ja brändin kokonaisvaltaisen hallinnan keinoihin kiinteistönvälitysalalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät brändipääomiaan brändiä vahvistettaessa ja uudistettaessa. Tätä kysymystä pyritään tarkastelemaan erityisesti kahden case-yhtiön näkökulmasta, jotka molemmat toimivat kiinteistönvälitysalalla. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys: ”Mitä tekijöitä tulisi huomioida brändipääoman vahvistamisessa ja uudistamisessa kiinteistönvälitysalalla toimivissa yrityksissä?”. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus pohjaa läheisesti teorian ja empirian väliseen vuorovaikutukseen ja sen lähtökohtana on pyrkiä kuvaamaan tutkimuskysymystä kokonaisvaltaisesti. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on myös löytää tai tuoda esille tosiasioita sen sijaan, että todennettaisiin jo olemassa olevia väittämiä (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 152). Tutkimusmetodina aineiston keräämisessä käytettiin tutkimushaastattelua, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti haastattelu oli puolistrukturoitu, joten haastateltavat vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin, jotka olivat samat molemmille haastateltaville, mutta keskustelua ei rajoitettu. Huoneistokeskuksen edustajan mukaan brändejä pitää tarpeen tullen uudistaa, mutta se ei saa olla itsetarkoituksena. Mikäli brändi on brändijohtaja alallaan, ei suuria muutoksia kannata lähteä tekemään vain tekemisen vuoksi, vaan niille pitää olla jokin selvä tarkoitus. Brändin viestin vahvistaminen onkin brändijohtajana toimivalle yritykselle usein parempi ratkaisu, kuin toimivan konseptin uudistaminen. Huoneistokeskus pyrkiikin varmistamaan sen, että brändin viesti ei pääse unohtumaan asiakkailta. Huom!:in liiketoimintajohtajan mukaan brändiä uudistettaessa on tärkeää, että brändiä konkreettisesti muutetaan. Huom! onkin tästä syystä positioinut itsensä aikaisemmasta poiketen edelläkävijäksi pitkäikäisyyden painottamisen sijaan. Huom! on myös painottanut entistä enemmän laadukkuuttaan ja avoimuuttaan ja nämä pyritään osoittamaan verkkosivujen asiakasarvosteluilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat yritykset pitävät kaikkia brändipääomatekijöitä tärkeinä kiinteistönvälitysalalla. Tästä huolimatta brändiä vahvistettaessa Huoneistokeskuksen edustaja oli sitä mieltä, että tärkeintä on keskittyä brändin tunnettuuteen. Huom!:in edustaja sen sijaan oli sitä mieltä, että brändiä uudistettaessa tärkeintä on keskittyä laadun tuottamiseen ja yhdistämään tämä myös mielleyhtymäksi. Haastateltavia oli kuitenkin vain kaksi, joten tutkimuksen johtopäätöksiä ei voida yleistää koskemaan koko toimialaa.

TAKING ADVANTAGE OF THE LOCAL ADVANTAGE? - Investment value of the analyst local advantage in the Finnish stock market in 2006–2014

An investor can either conduct independent analysis or rely on the analyses of others. Stock analysts provide markets with expectations regarding particular securities. However, analysts have different capabilities and resources, of which investors are seldom cognizant. The local advantage refers to the advantage stemming from cultural or geographical proximity to securities analyzed. The research has confirmed that local agents are generally more accurate or produce excess returns. This thesis tests the investment value of the local advantage regarding Finnish stocks via target price data. The empirical section investigates the local advantage from several aspects. It is discovered that local analysts were more focused on certain sectors generally located close to consumer markets. Market reactions to target price revisions were generally insignificant with the exception to local positive target prices. Both local and foreign target prices were overly optimistic and exhibited signs of herding. Neither group could be identified as a leader or follower of new information. Additionally, foreign price change expectations were more in line with the quantitative models and ideas such as beta or return mean reversion. The locals were more accurate than foreign analysts in 5 out of 9 sectors and vice versa in one. These sectors were somewhat in line with coverage decisions and buttressed the idea of local advantage stemming from proximity to markets, not to headquarters. The accuracy advantage was dependent on sample years and on the measure used. Local analysts ranked magnitudes of price changes more accurately in optimistic and foreign analysts in pessimistic target prices. Directional accuracy of both groups was under 50% and target prices held no linear predictive power. Investment value of target prices were tested by forming mean-variance efficient portfolios. Parallel to differing accuracies in the levels of expectations foreign portfolio performed better when short sales were allowed and local better when disallowed. Both local and non-local portfolios performed worse than a passive index fund, albeit not statistically significantly. This was in line with previously reported low overall accuracy and different accuracy profiles. Refraining from estimating individual stock returns altogether produced statistically significantly higher Sharpe ratios compared to local or foreign portfolios. The proposed method of testing the investment value of target prices of different groups suffered from some inconsistencies. Nevertheless, these results are of interest to investors seeking the advice of security analysts.

Fostering product innovation by learning through exporting in Eastern Europe

This study discusses the importance of learning through the process of exporting, and more specifically how such a process can enhance the product innovativeness of a company. The purpose of this study is to investigate the appropriate sources of learning and to suggest an interactive framework for how new knowledge from exporting markets can materialize itself into product innovation. The theoretical background of the study was constructed from academic literature, which is related to concepts of learning by exporting, along with sources for learning in the market and new product development. The empirical research in the form of a qualitative case study was based on four semi-structured interviews and secondary data from the case company official site. The interview data was collected between March and April 2015 from case company employees who directly work in the department of exporting and product development. The method of thematic analysis was used to categorize and interpret the collected data. What was conclusively discovered, was that the knowledge from an exporting market can be an incentive for product innovation, especially an incremental one. Foreign customers and competitors as important sources for new knowledge contribute to the innovative process. Foreign market competitors’ influence on product improvements was high only when the competitor was a market leader or held a colossal market share, while the customers’ influence is always high. Therefore, involving a foreign customer in the development of a new product is vital to a company that is interested in benefiting from what is learned through exporting. The interactive framework, which is based on the theoretical background and findings of the study, suggests that exporting companies can raise their product innovativeness by utilizing newly gained knowledge from exporting markets. Except for input, in the form of sources of learning, and product innovation as an output, the framework contains a process of knowledge transfer, the absorptive capacity of a firm and a new product development process. In addition, the framework and the findings enhance the understanding of the disputed relationship between an exporting experience and product innovation. However, future research is needed in order to fully understand all the elements of the framework, such as the absorptive capacity of a firm as well as more case companies to be processed in order to increase the generalization of the framework

Comparing ESL electronic and face-to-face pre-writing conferences and first drafts : discourse, participation, and idea transfer /

This study was a comparative investigation of face-toface (i.e., proximate) and computer-mediated written (i.e., graphic) pre-writing conferences. The participants in this study were advanced English as a second language students. The 2 types of conferences were compared in terms of textual features, participation, and the . degree to which they were on topic. Moreover, drafts written after the 2 types of conferences were compared in terms of textual features, and the degree to which they were related to the conferences. Students produced an equivalent amount of discourse in an equivalent amount of time in the 2 types of conferences. The discourse in graphic conferences displayed greater lexical range, and some evidence suggests that it was less on-topic. Both these results likely occurred because the graphic conferences contained more discourse demonstrating interactive competence. Participation in graphic conferences was found to be as balanced or more balanced among students, and among students and the group leader combined. Overall, the drafts produced after the 2 types of conferences were of equivalent length and topical range, but some evidence suggests that drafts written after proximate conferences were more related to the conferences.

The nature experiences of wilderness recreation leaders : throwing a stone

Through this descriptive exploratory study, the ways that wilderness recreation leaders experience nature are illuminated, deconstructing the assumed environmental benefits of and practices used in outdoor recreation (Haluza-Delay, 2001). This study also offers a foundation for advancing an environmental ethic among wilderness recreation leaders, participants, and organizations. With the continued degradation of and threats to natural environments, and the rising popularity of outdoor recreation participation, the outdoor recreation professional can be a leader in promoting human reconnections to the Earth (Henderson, 1999). Leaders of outdoor recreation experiences play an important role in encouraging these revived relationships to natural settings and can contribute to the necessary environmental consciousness shift needed within Western society (Hanna, 1995; Jordan, 1996). The purpose of this research was to describe the lived-experience in nature of wilderness recreation leaders. Specifically, a phenomenological method of inquiry was used to describe the meaning of nature, the connections and relationships to nature, and the behaviours and emotions experienced in nature by a group of wilderness canoe trip leaders employed by a residential summer camp. In addition to the implications of this research, achieving this outcome provides a rich descriptive understanding of wilderness leaders' experiences—a basis from which to extend future research endeavours and programmatic practices that promote effective environmental outcomes of outdoor recreation participation. Each of the five study participants was employed in the summer of 2003 by an Ontario residential summer camp organization that sponsors extended wilderness river canoe trips for youth. Two in-depth and semi-structured interviews were performed with each participant, asking them to reflect on the canoe trip that they led for the summer camp organization during 2003. Phenomenological data was analyzed according to Colaizzi's (1978) thematic analysis process. Consistent with van Manen's (1997) emphasis on phenomenological writing, the final result presents the essence of the nature experiences of wilderness recreation leaders in the format of a narrative description. This narrative piece is the culmination of this research effort. Throughout the journey, however, various foundations within the outdoor recreation field, such as minimum impact principles, environmentally responsible behaviours, anthropocentric and ecocentric worldviews, and effective leadership are deconstructed and discussed.

Transforming curriculum leadership: vice principals in independent Christian elementary schools /

The literature on the vice principalship characterizes the position as one filled with clerical record keeping and student discipline and paints a picture of role conflict and general discontent. Research suggests that vice principals desire to take on a more significant role, specifically a role in curriculum leadership. Using open-ended interviews, a focus group interview, document analysis, and my research journal, I have explored the work ofa group of vice principals who have taken on the role of curriculum leader in independent Christian elementary schools in Ontario. When asked to explain their understanding of curriculum, the participants referred to written programs of study. However, their leadership activities reveal a broader understanding of curriculum as something that is in fact dynamic in nature. This leadership is enabled and shaped by their middle position on staff that combines the authority of an administrator and the credibility of a teacher. Although this dual identity creates tension, it also provides opportunities for genuine curriculum leadership. As middle leaders, the participants in this study often pull together or connect elements of the curriculum (teachers, principals, and programs) that have become separated. Such connective leadership is characterized by transformational (Van Brummelen, 2002) tendencies. This research suggests that the further along the continuum one goes from the understanding of curriculum as planned (Eisner, 1994) to acknowledging a lived curriculum (Aoki, 1993), the more transformational one's leadership style becomes.