Role of the V-ATPase in regulation of the vacuolar fission-fusion equilibrium.

Like numerous other eukaryotic organelles, the vacuole of the yeast Saccharomyces cerevisiae undergoes coordinated cycles of membrane fission and fusion in the course of the cell cycle and in adaptation to environmental conditions. Organelle fission and fusion processes must be balanced to ensure organelle integrity. Coordination of vacuole fission and fusion depends on the interactions of vacuolar SNARE proteins and the dynamin-like GTPase Vps1p. Here, we identify a novel factor that impinges on the fusion-fission equilibrium: the vacuolar H(+)-ATPase (V-ATPase) performs two distinct roles in vacuole fission and fusion. Fusion requires the physical presence of the membrane sector of the vacuolar H(+)-ATPase sector, but not its pump activity. Vacuole fission, in contrast, depends on proton translocation by the V-ATPase. Eliminating proton pumping by the V-ATPase either pharmacologically or by conditional or constitutive V-ATPase mutations blocked salt-induced vacuole fragmentation in vivo. In living cells, fission defects are epistatic to fusion defects. Therefore, mutants lacking the V-ATPase display large single vacuoles instead of multiple smaller vacuoles, the phenotype that is generally seen in mutants having defects only in vacuolar fusion. Its dual involvement in vacuole fission and fusion suggests the V-ATPase as a potential regulator of vacuolar morphology and membrane dynamics.

Governor's Office of Drug Control Policy Five-Year Strategic Plan, July 1, 2013-June 30, 2018

The Office of the Drug Policy Coordinator is established in Chapter 80E of the Code of Iowa. The Coordinator directs the Governor’s Office of Drug Control Policy; coordinates and monitors all statewide counter-drug efforts, substance abuse treatment grants and programs, and substance abuse prevention and education programs; and engages in other related activities involving the Departments of public safety, corrections, education, public health, and human services. The coordinator assists in the development of local and community strategies to fight substance abuse, including local law enforcement, education, and treatment activities. The Drug Policy Coordinator serves as chairperson to the Drug Policy Advisory Council. The council includes the directors of the departments of corrections, education, public health, public safety, human services, division of criminal and juvenile justice planning, and human rights. The Council also consists of a prosecuting attorney, substance abuse treatment specialist, substance abuse prevention specialist, substance abuse treatment program director, judge, and one representative each from the Iowa Association of Chiefs of Police and Peace Officers, the Iowa State Police Association, and the Iowa State Sheriff’s and Deputies’ Association. Council members are appointed by the Governor and confirmed by the Senate. The council makes policy recommendations related to substance abuse education, prevention, and treatment, and drug enforcement. The Council and the Coordinator oversee the development and implementation of a comprehensive State of Iowa Drug Control Strategy. The Office of Drug Control Policy administers federal grant programs to improve the criminal justice system by supporting drug enforcement, substance abuse prevention and offender treatment programs across the state. The ODCP prepares and submits the Iowa Drug and Violent Crime Control Strategy to the U.S. Department of Justice, with recommendations from the Drug Policy Advisory Council. The ODCP also provides program and fiscal technical assistance to state and local agencies, as well as program evaluation and grants management.

Osuustoiminnallisen yrityksen yhteiskuntavastuu - esimerkkinä suomalainen metsäteollisuus

Tämä Pro gradu -tutkielma osallistuu osuustoiminta- ja yhteiskuntavastuukeskusteluun yhdistämällä nämä kaksi käsitettä toisiinsa. Tavoitteena on kuvata osuustoiminnallisten arvojen ja periaatteiden heijastumista osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja erityisesti yhteiskuntavastuusta raportointiin. Tutkimuson laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu kolmen metsäteollisuusyhtiön, yhden osuuskunnan ja kahden osakeyhtiön, yhteiskuntavastuuraporteista, vuosikertomuksista, Internet-sivuista ja yritysten yhteiskuntavastuuasiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Aineistoa kerättiin syksystä 2006 alkukevääseen 2007 asti. Tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksenkanssa siinä, että osuustoimintayritysten arvot ja periaatteet ohjaavat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Osuustoimintayritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti, mutta eivät viesti vastuullisuudestaan yhtä aktiivisesti kuin osakeyhtiöt. Maailman nykytilanteessa pehmeämmät arvot ovat alkaneet löytää entistä enemmän jalansijaa, ja vastuullisuus tulee jatkossa varmasti korostumaan liiketoiminnassa entistäkin enemmän. Osuustoimintayritykset voivatkin vastuuviestintää lisäämällä löytää vastuullisuudesta tulevaisuuden menestystekijän.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.

Osuustoimintaorganisaation yhteiskuntavastuu - Case: S-ryhmä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhteiskuntavastuullinen toiminta ja sidosryhmäjohtaminen ilmenevät osuustoiminnallisessa organisaatiossa. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten vastuullisuus muodostuu, ja miten sidosryhmänäkökulma liittyy vastuullisuuden toteuttamiseen osuuskunnan kontekstissa. Kohdeorganisaationa tutkielmassa on S-ryhmä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 2000-2005 kerätyistä SOK-yhtymän sekä osuuskauppojen vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista, S-ryhmän henkilöstölehti Ässästä sekä asiakasomistajille suunnatusta Yhteishyvä-lehdestä. Tutkimustulokset osoittavat, että S-ryhmän vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista kertominen jakautuvat neljään eri diskurssiin: "Osuuskunta mukana ihmisten arjessa", "Osuuskunta alueellisena toimijana", "Osuuskunta asiakasomistajien palvelijana" sekä "Osuuskunta tuloksellisena toimijana". S-ryhmän vastuullisuutta kuvaa tulosten perusteella osuustoiminnallisten arvojen toteuttaminen, alueellisen vastuullisuuden vahva painotus, asiakasomistajasuhteidentärkeys sekä toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen.

"All for one and one for all" Kuinka yhteiskuntavastuu - viestintä on muuttunut suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa vuodesta 2004 vuoteen 2008

Tutkin kandidaatin tutkielmassani yhteiskuntavastuuviestintää suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa 2004. Tutkimus osoitti, että viestintä on hyvin eritasoista eri yrityksissä. Valveutuneet yhteiskuntavastuuviestijät käyttivät kolmen pilarin mallia kategorioidessaan toimintaansa. Selkeästi oli havaittavissa myös toimialakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa jatkan samalla aihepiirillä selvittämällä sitä, kuinka Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden yhteiskuntavastuuviestintä on muuttunut kun verrataan vuoden 2004 ja 2008 vuosikertomuksia toisiinsa. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen. Diskurssianalyysin keinoin selvitän miten yritykset viestivät vastuullisuudestaan. Tutkimus osoittaa, että yhteiskuntavastuuviestintä ei ole edelleenkään jokaisen yhtiön intresseissä. Yrityksistä noin kaksi kolmesta viestii jotain yhteiskuntavastuun alueeseen liittyvää. Ward on hieman vähentynyt vuodesta 2004. Näistä yrityksistä vastaavasti noin kahdella kolmesta yhteiskuntavastuutoiminta on johdettua ja tavoitteellista tämä näkyy korkealaatuisena yhteiskuntavastuuviestintänä. Taantuma vuosikertomuksissa näkyi etenkin taloudellisen vastuun lisääntyneenä raportointina.

Analysis and forecast of the storage needs of soybeans in Brazil

The existence of a minimum storage capacity of grains as a condition for the maintenance of regulator physical stocks has been used as a strategic factor in the agribusiness expansion. However, in Brazil the storage infrastructure has not followed the growth of the agricultural sector. This fact is evident in the case of soybeans that currently represent 49% of grain production in the country, whose volume production has been increasing significantly over the years. This study aimed to predict the futureneeds of static storage capacity of soybeans from historical data to estimate the investment needed to install storage units in Brazil for the next five years. A statistic analysis of collected data allowed a forecast and identification of the number of storage units that should be installed to meet the storage needs of soybeans in the next five years. It was concluded that by 2015 the soybean storage capacity should be 87 million tons, and to store 49% of soybeans produced, 1,104 storage units should be installed at a cost of R$ 442 million.

CSR standards and financial performance in forest industry - Empirical analysis

The definition of corporate social responsibility (CSR) has been developed since 1950s but even today there is no consensus what CSR includes. The main purpose of this thesis was to find out whether financial performance is better among first adopters of CSR standards in forest industry. To support the main purpose it was critical also investigate what kind of companies adopt CSR standards. The empirical part of the thesis based on a survey which was done in 2010 to forest industry companies and financial data that was gathered from different databases from years 2003-2010. According to the research results it seems the early CSR standards adopters benefits the position of the first adopter many times. Especially cash position and solvency of early adopter companies were better than later adopters or those who did not adopt CSR standards at all. Profitability seemed to be better among CSR standards adopters but early adopters did not have significantly better position compared to later adopters. CSR standards adopters were companies that considered themselves as environmental performance pioneers and had employee oriented management.

CSR and CSR communication’s effect on prospective employees

The aim of this Master’s Thesis was to examine whether corporate social responsibility and CSR communication has effect on company’s image in the eyes of 18-25 year olds young job seekers and thus study young adults perceptions on these issues. By utilizing previous academic literature a through picture of the main topics was built and by conducting quantitative research, research’s aim was sought to answer. The framework defines the link between research’s main concepts corporate image, CSR and CSR communication and how this can lead to attracting prospective employees. A quantitative research method was applied and an online survey was sent to people whom had applied for L&T by June during the year 2015. Out of these people, those who were aged 18-15 and had vocational education were qualified to answer the survey. The data was analyzed by utilizing statistical analysis and causal relationships were found though which the explanation of perceptions and impacts was possible. The results showed that young adults are influenced by CSR and CSR communication and thus these factors have an impact on prospective employees.

Yritysvastuu osuuskaupan toimitusketjussa –Tapaustutkimus

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälainen merkitys yritysvastuulla on osuuskaupan toimitusketjussa. Case-yritykseksi valittiin Etelä-Karjalan osuuskauppa, joka on S-ryhmän yksi alueosuuskaupoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka suoritettiin case-yrityksen paikallisille tavarantoimittajille joko puhelimitse tai sähköpostitse. Lisäksi analysoitiin S-ryhmän vuoden 2014 vastuuraportti, johon Etelä-Karjalan osuuskaupan yritysvastuuohjelma perustuu. Haastatteluihin pyydetyistä viidestä tavarantoimittajasta vain kaksi suostui haastateltavaksi. Yritysvastuuraportin analyysin perusteella S-ryhmä ja sen alueosuuskaupat pitävät toimitusketjun vastuullisuutta erittäin tärkeänä. Raportissa korostetaan tavarantoimittajan edellyttämistä rehelliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimitusketjun tarkkaa tuntemista, jotta vastuullisuuden tasoa voidaan kehittää yhteisvoimin. Tavarantoimittajien haastattelujen perusteella toimittajayrityksissä harjoitetaan yritysvastuutoimintaa, mutta ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä termin sisältöä, vaan toimitaan omien eettisten arvojen ja taloudellisten intressien perusteella. Molemmat haastateltavat totesivat, ettei osuuskauppa edellyttänyt tiettyä yritysvastuun tasoa, eikä varmentanut toimittajan vastuullisuutta. Tämän pienimuotoisen tapaustutkimuksen perusteella voi todeta, ettei Etelä-Karjalan osuuskauppa ole huomioinut yritysvastuuta tavarantoimitussopimuksia laatiessaan. Kyse voi olla joko siitä, ettei alueosuuskauppaa ole sitoutettu S-ryhmän vastuuohjelmaan tarpeeksi hyvin, tai että vastuuraportissa mainitut asiat huomioidaan vain globaaleissa toimitusketjuissa.

Plan of part of the lands of the Six Nations Indians, January 26, 1833

A plan of part of the lands of the Six Nations Indians, dated January 26, 1833. A note on the plan reads “Part of the lands of the Six Nations Indians as surveyed by order of their Superintendent, John Brant, Esq. Dated at the Mohawk Village, the 29th day of April, 1831. Part of which was returned to the office of the Honourable, the Commissior of Crown Lands, on the 31st Oct. 1831, and now rendered more complete by a continuation of the survey under the same order in 1832, and by information obtained from private practice not connected with my official instructions all of which is most respectfully submitted to the inspection and for the information of His Majesty’s Government by Lewis Burwell, Surveyor”. The map shows the early loyalist land holdings in the Brantford area.

La convention collective : un instrument de responsabilité sociale des entreprises

La responsabilité sociale des entreprises (RSE) est un concept qui fait référence au volontariat, sans définition unique, et visant la prise en compte des intérêts des parties prenantes de l’entreprise. Pour celle-ci, les caractéristiques communes à ces différentes définitions est d’établir des balises allant au-delà de ce que la loi fixe comme règle. Pour mettre en oeuvre la RSE, plusieurs outils sont utilisés, le code de conduite étant le plus répandu. Quant aux multiples parties prenantes de l’organisation, celle des travailleurs ne semble pas invitée à participer aux décisions de l’entreprise en matière de RSE, malgré les intérêts importants que les travailleurs et le syndicat peuvent posséder auprès de cette dernière. Notre recherche porte sur la convention collective en tant qu’outil de responsabilité sociale des entreprises. Nous nous intéressons à savoir si cet outil traditionnel en relations du travail pourrait être utilisé, tout comme un code de conduite, pour stimuler la participation des syndicale aux décisions de l’entreprise. À l’aide du Portrait statistique des conventions collectives analysées au Québec en 2006, nous avons validé la fréquence, le sujet ainsi que le niveau de participation syndicale dans les comités conjoints conventionnés en comparant les entreprises dites RSE et non RSE. Il s’est avéré qu’il n’y a pas plus de participation syndicale indiquée dans les conventions collectives d’entreprises RSE que dans celles non RSE. Cependant, notre analyse précise que deux outils RSE autres que le code de conduite adoptés par l’entreprise coïncident avec la participation syndicale, soit la signature d’un accord-cadre international et la participation au Pacte Mondial de l’ONU.

Certification of community-based forest enterprises (CFEs): limits of the Brazilian experiences

The Brazilian Amazon is one of the world’s largest tropical forests. It supplies more than 80 % of Brazil’s timber production and makes this nation the second largest producer of tropical wood. The forestry sector is of major importance in terms of economic production and employment creation. However, the Brazilian Amazon is also known for its high deforestation rate and for its rather unsustainably managed timber resources, a fact which puts in the balance the long-term future of the forestry sector in the region. Since the mid- 1990s, with strong support from World Wildlife Fund (WWF), the number of tropical forests certified by the Forest Stewardship Council (FSC) has significantly increased. This is especially true for projects sponsored by large scale companies. The number of community- based forest management projects has also increased. Certification of community-based forest enterprises (CFEs) was initially a goal for the sponsors and community members. Certification is viewed as a way to reach alternative timber markets. In Brazil, the state of Acre has the highest concentration of CFEs certified by FSC. Most of them have been implemented with the support of environmental NGOs and public funds. Environmental NGOs strongly defend the advantages of certification for communities; however, in reality, this option is not that advantageous. Despite all the efforts, the number of participants in each project remains low. Why is this occurring? In this paper, we analyze the underlying motives of a few individual’s participation in CFEs certification projects. We aim to present and discuss some factors that shape the success of CFEs and their later certification. The results are based on surveys conducted in two certified CFEs in the state of Acre.

La RSE et l'industrie des gaz de schiste au Québec : l'histoire d'une naissance prématurée

Suite à une importante vague d’opposition contre l’exploration et l’exploitation du gaz de schiste au Québec, un quasi-moratoire sur les nouvelles technologies d’extraction a été promulgué par le gouvernement de la province. Cet article exposera comment l’application des concepts de responsabilité sociale des entreprises (RSE) aurait pu jouer en faveur de l’industrie dans le développement de cette activité peu règlementée au Québec. Dans un premier temps, un portrait de l’évolution du concept de RSE sera dressé. L’accent sera alors mis sur les concepts de consultation, de transparence et de collaboration avec les communautés affectées par une activité d’extraction. Par la suite, un portrait détaillé des événements ayant menés à l’adoption d’un quasi-moratoire dans la province sera dressé afin de comprendre comment l’industrie aurait pu agir autrement afin d’arriver à ses fins avec l’aval de la population et du gouvernement.

La RSE : de la incoherencia teórica al incumplimiento intencional de propósitos. Una aproximación en Colombia

La Responsabilidad Social Empresarial, RSE, no es un tema nuevo en América Latina ni en Colombia. En los últimos 30 años el auge que ha tomado la RSE respecto al ser humano es cada vez más creciente. Esto ha hecho del tema un campo prolífico y amplio en planteamientos teóricos, en compromisos y pactos múltiples que involucran a las empresas, los gobiernos, las organizaciones internacionales y los ciudadanos. Por ello es importante abordar la filosofía y aplicación de la RSE, observando los direccionamientos que de una u otra manera han hecho los modelos de desarrollo que priorizan el crecimiento económico y, en sentido opuesto, el centrado en el desarrollo humano. La diversidad de planteamientos tiene similitud en su origen al inspirarse en las necesidades básicas de las personas, en las posturas del desarrollo humano y el desarrollo sostenible, especialmente; y en la filosofía de la RSE que elaboran las organizaciones internacionales, empresariales y las ONG´s. La pertinencia de su aplicación queda a criterio y voluntariedad de las empresas de acuerdo al entorno local que experimentan, lo que ha contribuido a su incongruencia en cuanto a la conceptualización e implementación. En ese escenario la presente investigación se propone aportar una mirada crítica con espacios de reflexión sobre la posición actual de los conceptos más sobresalientes respecto a la RSE.