CSR and CSR communication’s effect on prospective employees

The aim of this Master’s Thesis was to examine whether corporate social responsibility and CSR communication has effect on company’s image in the eyes of 18-25 year olds young job seekers and thus study young adults perceptions on these issues. By utilizing previous academic literature a through picture of the main topics was built and by conducting quantitative research, research’s aim was sought to answer. The framework defines the link between research’s main concepts corporate image, CSR and CSR communication and how this can lead to attracting prospective employees. A quantitative research method was applied and an online survey was sent to people whom had applied for L&T by June during the year 2015. Out of these people, those who were aged 18-15 and had vocational education were qualified to answer the survey. The data was analyzed by utilizing statistical analysis and causal relationships were found though which the explanation of perceptions and impacts was possible. The results showed that young adults are influenced by CSR and CSR communication and thus these factors have an impact on prospective employees.

Työntekijät osana yritysvastuun toteutumista - tapaustutkimus

Tutkimuksessa selvitetään yritysvastuun käytännön toteutumista työntekijöiden näkökulmasta kaupan alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työntekijöiden roolia yritysvastuun toteuttajina ja sisäisen yritysvastuuviestinnän merkitystä työntekijöille. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kaupan alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 20 toimihenkilölle ja ylemmälle toimihenkilölle kohdeyrityksessä. Vastauksia tuli 13. Kyselyn lisäksi aineistona käytettiin yritysvastuu johtajan teemahaastattelua ja yrityksen julkaisemaa julkista yritysvastuumateriaalia. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät ovat tärkeässä osassa yritysvastuun toteutumista. Yritysten tulisi sitouttaa ja motivoida työntekijät toimimaan yritysvastuun eteen. Sisäisen yritysvastuuviestinnän merkitys korostuu tässä ja sillä onkin suuri merkitys yritysvastuutoiminnan onnistumisessa ja työntekijöille. Kohdeyrityksessä yritysvastuu näkyy työntekijöiden jokapäiväisessä työssä erilaisina asioina, riippuen työtehtävästä. Haasteet liittyvät sisäiseen viestintään ja erityisesti kahdensuuntaiseen kommunikaatioon.

Yritysvastuuraporttien varmennusraporttien kehitys 2002 - 2013

Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata, kuinka yritysvastuura-porttien varmennusraportit ovat muuttuneet tarkasteluajanjaksolla vuosina 2002 – 2013 sekä kuinka varmennuksen antaja voi vaikuttaa annettaviin varmennusraportteihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että pienilläkin eroilla varmennusraporteissa voi olla suuri vaikutus niiden tulkintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista vaihtelua raporteissa on ollut eri ajanjaksojen ja varmentajien välillä, ja millainen vaikutus tällä on raportin lukijan kannalta. Tutkimus on toteutettu laadullisen menetelmin, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista sisällönerittelyä ja laadullista sisältöanalyysiä. Empiirisen aineiston muodostivat 16 yrityksen yritysvastuuraporteille tilintarkastajan antamat varmennusraportit, joita tarkasteluajanjaksolla oli yhteensä 67 kappaletta. Varmennusraportit kerättiin yritysten internetsivuilta.   Tutkimuksen perusteella varmennusraportit ovat monin tavoin standardisoituneet tarkasteluajanjaksolla. Merkittävä vaikutus varmennusraportteihin on ollut ISAE3000-standardien voimaantulolla, koska ne määrittävät melko tarkasti, kuinka varmennus tulee suorittaa sekä millainen varmennusraportti suoritetun työn perusteella tulee antaa. Jotkut raportit osat ovat sisällöltään samanlaisia varmentajasta riippumatta, mutta toiset osat vaihtelivat paljon varmentajasta riippuen. Eroja oli niin raportissa käytetyissä sananmuodoissa kuin itse sanoman sisällössäkin. Jossain kohdin, kuten varmennusraporttien johtopäätöksissä, oli kuitenkin havaittavissa, että vaikka standardi ei sinänsä määritä, mistä asioista johtopäätös tulee antaa, oli tässä tapahtunut ns. luonnollinen standardoituminen eri varmentajien välillä.

Organisaatiokulttuuri, arvot ja sisäinen yrittäjyys kasvuyrityksen kulmakivenä

Yritysten menestystä on perinteisesti pyritty määrittelemään ulkoa käsin. Vain vähän tutkimuksia on pystynyt linkittämään sisäisiä ilmiöitä kuten organisaatiokulttuuri tai sisäinen yrittäjyys kasvuun ja suorituskykyyn. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa syvennyttään tarkastelemaan ICT-toimialan kasvuyritykseen yrityskulttuurin olemusta, ilmenemismuotoja sekä yrityksen arvopohjaa ja sisäisen yrittäjyyden elementtejä. Syvällisen ymmärryksen saavuttamiseksi tutkimuksen empiirinen aineisto tuotetaan aineistotriangulaatiolla hyödyntäen sekä puolistrukturoituja yksilöteemahaastatteluja (2), sosiaalisen median työkalua virtuaalikeskusteluun (170) ja ryhmähaastattelu (3). Ilmiötä tarkastellaan sosiaalisen rakentumisen näkökulmasta. Tuotetun aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että organisaatiossa oleva kulttuuri koetaan tärkeäksi ja siitä löytyvät toimintamallit vahvasti omaksi. Kulttuuria leimaavat yrityksen toimintaa ohjaavat filosofiat ja periaatteet, eli arvot, joita viedään organisaatioon vahvan verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen kautta henkilöstöön. Arvot kumpuavat asiakaslähtöisyyden lisäksi. yrittäjähenkisyydestä, reiluudesta, henkilöstön hyvinvoinnista, vastuullisesta tekemisestä sekä kasvuyritysasenteesta. Ne konkretisoituvat toimintamalleihin ja –tapoihin, jotka yrityksessä mielletään omaksi, erityiseksi kulttuuriksi. Sosiaalinen identiteetti ja yhteisöllisyys ovat erittäin vahva. Henkilöt kokevat voivansa sisäisen yrittäjyyden kautta vaikuttaa yrityksen kasvutarinaan ja he kokevat organisaation mahdollisuuksien alustana, näin ollen he kokevat itsensä ja osaamisensa tarpeelliseksi yritykselle.

Osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuu - jäsenistön näkökulma

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuun toteuttamista. Yhteiskuntavastuussa on kysymys vastuusta toiminnan aiheuttamista vaikutuksista sekä teoista, joilla vastataan yhteiskunnan ja sidosryhmien odotuksiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä odotuksia jäsenistöllä on osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuusta. Tutkimus on tapaustutkimus ja kohdeyhteisönä on itsenäisesti toimiva osuuspankki. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineiston keräämisessä käytetään triangulaatiota. Empiirinen aineisto koostuu valmiista aineistosta, kohdeyhteisön kahden henkilöstön edustajan teemahaastatteluista sekä kyselytutkimuksesta, joka osoitettiin kohdeyhteisön jäsenistöä edustavalle edustajistolle. Jäsenistö odottaa osuustoiminnallisen pankin toimivan vastuullisesti. Osuuspankin yhteiskuntavastuussa korostuu paikallisuus sekä jäsenistön hyvinvointi. Yhteiskuntavastuullisuuden edellytyksenä pidetään toiminnan kannattavuutta, pankkipalveluiden saatavuutta sekä lakien ja säännösten noudattamista.

Yritysvastuu osuuskaupan toimitusketjussa –Tapaustutkimus

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälainen merkitys yritysvastuulla on osuuskaupan toimitusketjussa. Case-yritykseksi valittiin Etelä-Karjalan osuuskauppa, joka on S-ryhmän yksi alueosuuskaupoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka suoritettiin case-yrityksen paikallisille tavarantoimittajille joko puhelimitse tai sähköpostitse. Lisäksi analysoitiin S-ryhmän vuoden 2014 vastuuraportti, johon Etelä-Karjalan osuuskaupan yritysvastuuohjelma perustuu. Haastatteluihin pyydetyistä viidestä tavarantoimittajasta vain kaksi suostui haastateltavaksi. Yritysvastuuraportin analyysin perusteella S-ryhmä ja sen alueosuuskaupat pitävät toimitusketjun vastuullisuutta erittäin tärkeänä. Raportissa korostetaan tavarantoimittajan edellyttämistä rehelliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimitusketjun tarkkaa tuntemista, jotta vastuullisuuden tasoa voidaan kehittää yhteisvoimin. Tavarantoimittajien haastattelujen perusteella toimittajayrityksissä harjoitetaan yritysvastuutoimintaa, mutta ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä termin sisältöä, vaan toimitaan omien eettisten arvojen ja taloudellisten intressien perusteella. Molemmat haastateltavat totesivat, ettei osuuskauppa edellyttänyt tiettyä yritysvastuun tasoa, eikä varmentanut toimittajan vastuullisuutta. Tämän pienimuotoisen tapaustutkimuksen perusteella voi todeta, ettei Etelä-Karjalan osuuskauppa ole huomioinut yritysvastuuta tavarantoimitussopimuksia laatiessaan. Kyse voi olla joko siitä, ettei alueosuuskauppaa ole sitoutettu S-ryhmän vastuuohjelmaan tarpeeksi hyvin, tai että vastuuraportissa mainitut asiat huomioidaan vain globaaleissa toimitusketjuissa.

Opportunity meets uncertainty. Towards sustainable business in the Arctic region

The Arctic region is experiencing a significant change in terms of climate change and a growing economic interest towards its natural resources and emerging business opportunities. The purpose of this study is to explore how can Finnish companies create sustainable business in the Arctic. This is done by examining the arctic business environment, identifying sectors with growth potential, addressing challenges related to operating in the Arctic and suggesting how to ensure sustainability and succeed in the globally competed arctic market. The theoretical framework is based on theories of sustainable development, corporate social responsibility and the role of strategy in creating sustainable business. Empirical data was collected by using qualitative research methods: first, background knowledge was formed based on written documents and, secondly, six expert interviews were conducted in early 2014. The interviewees represented the viewpoints of companies, political decision makers and NGO’s. The analysis of the data was conducted using thematic categorization. The empirical findings of the study suggest that in order to create sustainable business in the Arctic companies should adopt a long-term perspective, embrace a holistic approach to sustainability, understand interdependencies between the dimensions of sustainability and aim at high-level engagement in responsible behavior. To succeed in the arctic market core competencies, customer needs, multivendor cooperation and long-term presence need to be invested in on a company level. In addition, to promote and advance arctic development on a national level support is needed in terms of investments in infrastructure, funding research and design, creating a regulative framework and removing barriers of trade.

Moral identity, youth engagement, and discussions with parents and peers /

The strength of adolescents' moral identity was examined in relation to their sense of social responsibility, frequency of community engagement, and interactions with parents and friends. Participants were 191 applicants to national youth conferences, ranging in age from 14-19, who completed a 40-minute survey. 76% of the participants were female. Social responsibility, community engagement, and discussion with parents and friends were measured using self-report questionnaires. Participants also reported on the importance of various values to themselves, their parents, and their friends, which were used to create an index of the degree of disagreement between the youth and their parents and friends. In addition, participants provided self-descriptions, which were used to measure moral identity with both a coding scheme and a ratings measure. Moral identity as measured by coding was not related to social responsibility, community engagement, or any other study variables, and thus did not appear to be a valid measure of moral identity. However, moral identity as measured by ratings was related to both social responsibility and community engagement, and thus appeared to be a valid measure. Neither disagreement nor discussion with friends was related to moral identity. However, disagreement with parents was positively related to moral identity ratings, and for girls only was negatively related to social responsibility. Furthermore, discussion with parents was positively related to moral identity for boys only. The hypothesis predicting a mediational model was not supported. Results were discussed in terms of theoretical positions on the role of parents and friends in children's moral development and suggestions for ftiture research were made.

Fade to black : picturing mortality in contemporary popular film /

This thesis attempts to understand representations of death in contemporary popular film within a framework that posits mortality as a category of particular social and political importance for the way we understand both individual subjectivity and social responsibility in the postmodern cultural moment. It addresses concerns over the social organizing categories of time and space, and performs a sustained consideration of predominant themes related to the popular representation of death, such as contingency, existential.meaning, and temporal finitude. Death consciousness and social consciousness are shown to be not just intertwined, but also vitally dependent on one another, and the analyses undertaken are ultimately aimed at making these intersections explicit in order • l to think through their potential implications for challenging consumer capitalist hegemony and envisioning the possibility of progressive social change through the lens of our mortality.

The carbon disclosure project, an evolution in international environmental corporate governance : motivations and determinants of market response to voluntary disclosures

This paper examines the factors associated with Canadian firms voluntarily disclosing climate change information through the Carbon Disclosure Project. Five hypotheses are presented to explain the factors influencing management's decision to disclose this information. These hypotheses include a response to shareholder activism, domestic institutional investor shareholder activism, signalling, litigation risk, and low cost publicity. Both binary logistic regressions as well as a cross-sectional analysis of the equity market's response to the environmental disclosures being made were used to test these hypotheses. Support was found for shareholder activism, low cost publicity, and litigation risk. However, the equity market's response was not found to be statistically significant.

Sport for Development Organizations: An Analysis of Stakeholder Dynamics

Sport for Development (SFD) uses the power of sport to support international development initiatives that affect social change and empower under-resourced communities (Levermore, 2008a). Currently, there are more than 1,000 SFD organizations globally (Doyle, Payne, & Wolff, 2011) working to enact change and development initiatives in the least developed regions of the world. Stakeholders are key components of the long-term sustainability, development, and success of these SFD organizations. The purpose of this research is to examine the relationships between SFD organizations and their stakeholders through the lens of social responsibility (SR). Through the analysis of interviews conducted with SFD leaders and their stakeholders, this research offers a modified version of Carroll’s (1979) four categories of SR. This modified version addresses the differences that exist with SFD stakeholder relationships from the perspectives of the organizations and their stakeholders. Further, broader implications will be discussed in terms of compatibility and long-term sustainability.

Indigenous Language Reclamation: The Learners Perspective

ABSTRACT This study explored the link between learning an Indigenous language and the meanings second language learners attach to their language recovery experiences. The study delves into the factors that motivate, enhance and serve as barriers to individual language revitalization efforts. With the goal of reasserting an Indigenous world view, the traditional teachings of the Ojibwe medicine wheel were combined with the lessons of the seven Grandfathers to provide a methodological basis for conducting ethical research with and for the benefit of First Nations people. Within the context of our relationships with self, community, spirit and environment, the pairing of Indigenous theory with the practical community experiences of Indigenous second language learners, demonstrates how Indigenous systems of thought and ontology lend themselves well to the critical understanding necessary to enhance the recovery our own endangered languages. These research findings indicate that there is a definite link between ancestral language reclamation and increased levels of self-esteem, a sense of grounded cultural identity and resilience, an overall sense of healing and the social responsibility that comes with receiving the gift of language. The barriers associated with learning an ancestral language intersect on multiple and often simultaneous levels making it difficult for the language learners to discover their origin.This research found that it was important for language learners to identify that they often carry a collective sense of shame associated with an internalized attachment to the modality of Indigeneity. Once the origin of this shame was acknowledged – as resulting from settler/assimilation logics, it was often possible for people to move forward in their language recovery journeys, while at the same time considering more broadly the structural barriers that make individual learning so difficult.

La corporation sert-elle bien ses stakeholders?

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures En vue de l'obtention du grade de Maîtrise en droit Option recherche (LL.M)"