Liiketoimintatiedonhallinta strategisen suunnittelun tietolähteenä, Case: OP-Pohjola-ryhmä

Finanssiala on kokonaisuutena suurten muutosten ja vaatimusten kohteena. Toisaalta globalisaatio ja kehittyvä tietotalous antavat toiminnalle suuria mahdollisuuksia, toisaalta finanssikriisin jälkeistä aikaa on leimannut perinteisen korkokatteen supistuminen ja uusien tulonlähteiden etsintä. Entistä tehokkaampi tietojenkäsittely ja asiakastietojen hyväksikäyttö luo edellytyksiä toimia alalla entistä tehokkaammin ja ohjata yrityksen päätöksentekoa tiedolla. Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia tiedon roolia OP-Pohjola-ryhmän strategiaprosessissa ja luoda malli, jolla liiketoimintatietoa pystyttäisi käyttämään tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin hyväksi strategiatyössä. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto hankittiin haastattelemalla organisaation strategiaprosessiin osallistuvia tahoja. Tutkimuksen tulosten mukaan OP-Pohjola-ryhmällä ei ole määrämuotoista tapaa käyttää hyväksi liiketoimintatiedonhallinnan tuottamaa dataa. Strategiaprosessin päätöksenteossa merkittävä rooli on yksilöiden toisaalta omista organisaatioista tuottaman liiketoimintatiedon ja toisaalta yksilöiden hiljaisen tiedon varassa. Tutkimuksen lopputuloksena luotiin malli, jolla strategiaprosessiin tuotetaan tietoa määrämuotoisen ja toistettavan prosessin kautta.

Roles of leadership in complex environments : Enhancing Knowledge Flows in Organisational Constellations through Practice-Based Innovation Processes

Global challenges, complexity and continuous uncertainty demand development of leadership approaches, employees and multi-organisation constellations. Current leadership theories do not sufficiently address the needs of complex business environments. First of all, before successful leadership models can be applied in practice, leadership needs to shift from the industrial age to the knowledge era. Many leadership models still view leadership solely through the perspective of linear process thinking. In addition, there is not enough knowledge or experience in applying these newer models in practice. Leadership theories continue to be based on the assumption that leaders possess or have access to all the relevant knowledge and capabilities to decide future directions without external advice. In many companies, however, the workforce consists of skilled professionals whose work and related interfaces are so challenging that the leaders cannot grasp all the linked viewpoints and cross-impacts alone. One of the main objectives of this study is to understand how to support participants in organisations and their stakeholders to, through practice-based innovation processes, confront various environments. Another aim is to find effective ways of recognising and reacting to diverse contexts, so companies and other stakeholders are better able to link to knowledge flows and shared value creation processes in advancing joint value to their customers. The main research question of this dissertation is, then, to seek understanding of how to enhance leadership in complex environments. The dissertation can, on the whole, be characterised as a qualitative multiple-case study. The research questions and objectives were investigated through six studies published in international scientific journals. The main methods applied were interviews, action research and a survey. The empirical focus was on Finnish companies, and the research questions were examined in various organisations at the top levels (leaders and managers) and bottom levels (employees) in the context of collaboration between organisations and cooperation between case companies and their client organisations. However, the emphasis of the analysis is the internal and external aspects of organisations, which are conducted in practice-based innovation processes. The results of this study suggest that the Cynefin framework, complexity leadership theory and transformational leadership represent theoretical models applicable to developing leadership through practice-based innovation. In and of themselves, they all support confronting contemporary challenges, but an implementable method for organisations may be constructed by assimilating them into practice-based innovation processes. Recognition of diverse environments, their various contexts and roles in the activities and collaboration of organisations and their interest groups is ever-more important to achieving better interaction in which a strategic or formal status may be bypassed. In innovation processes, it is not necessarily the leader who is in possession of the essential knowledge; thus, it is the role of leadership to offer methods and arenas where different actors may generate advances. Enabling and supporting continuous interaction and integrated knowledge flows is of crucial importance, to achieve emergence of innovations in the activities of organisations and various forms of collaboration. The main contribution of this dissertation relates to applying these new conceptual models in practice. Empirical evidence on the relevance of different leadership roles in practice-based innovation processes in Finnish companies is another valuable contribution. Finally, the dissertation sheds light on the significance of combining complexity science with leadership and innovation theories in research.

Tiedonhallinta verkostoituneessa logistiikkaketjussa – Case: VR-Yhtymä

Tiedon tehokas jakaminen ja tiedon hallinta näyttelee tärkeätä roolia yritysten kannattavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä. Laadukkaan tiedon tehokas jakaminen ja omaksuminen korostuvat verkostoituneessa logistiikkaketjussa ja kolmannen osapuolen logistiikkaa harjoittavissa yrityksissä. Tehokkaalla tiedon jakamisella, tietämyksen hallinnalla sekä tietojohtamisen keinoilla voidaan luoda tehokkaita ja kilpailukykyisiä businessprosesseja. Työn tuloksena saavutettiin kuvaus tietojohtamisen eri näkökulmista sekä tietojohtamisesta tiedon hallinnan työkaluna. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään tietoa ja sen eri tasoja sekä perspektiivejä tietojohtamisessa käytettyinä syötteinä, sen prosesseina sekä lopputuloksena, joita tietojohtamisen käsitteen alla olevilla työkaluilla ja käytännöillä toteutetaan. Aiempi tutkimus osoittaa, että tietojohtaminen on yksi johtamisen malli, jonka avulla voidaan saavuttaa tehokkaan yritystoiminnan edellytykset sekä asetetut strategiset tavoit- teet. Kirjallisuuden perusteella pyrittiin kartoittamaan verkostoituneen logistiikkaketjun tiedonhallinnan esteet ja sitä rajoittavat tekijät. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena kysely- sekä haastattelututkimuksena, jonka avulla kerättiin työssä käytetty tutkimusaineisto. Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin kohdeorganisaation tiedonhallintaprosesseja sen kuljetustuotannon toiminnoissa, sekä niiden toteuttamista vaikeuttavia ja hidastavia tekijöitä. Empiirisen aineiston perusteella yritykselle ehdotettiin organisaation muokkaamista enemmän tiedon jakamista tu- kevaan suuntaan, joka voidaan teoriatiedon perusteella toteuttaa esimerkiksi luomalla fyysisiä ja henkisiä tiloja tietoprosessien toteuttamiselle.

The consequences of e-HRM on line managers

The purpose of this research was to provide a deeper insight into the consequences of electronic human resource management (e-HRM) for line managers. The consequences are viewed as used information system (IS) potentials pertaining to the moderate voluntaristic category of consequences. Due to the need to contextualize the research and draw on line managers’ personal experiences, a qualitative approach in a case study setting was selected. The empirical part of the research is loosely based on literature on HRM and e-HRM and it was conducted in an industrial private sector company. In this thesis, method triangulation was utilized, as nine semi-structured interviews, conducted in a European setting, created the main method for data collection and analysis. Other complementary data such as HRM documentation and statistics of e-HRM system usage were utilized as background information to help to put the results into context. E-HRM has partly been taken into use in the case study company. Line managers tend to use e-HRM when a particular task requires it, but they are not familiar with all the features and possibilities which e-HRM has to offer. The advantages of e-HRM are in line with the company’s goals. The advantages are e.g. an transparency of data, process consistency, and having an efficient and easy-to-use tool at one’s disposal. However, several unintended, even contradictory, and mainly negative outcomes can also be identified, such as over-complicated processes, in-security in use of the tool, and the lack of co-operation with HR professionals. The use of e-HRM and managers’ perceptions regarding e-HRM affect the way in which managers perceive the consequences of e-HRM on their work. Overall, the consequences of e-HRM are divergent, even contradictory. The managers who considered e-HRM mostly beneficial to their work found that e-HRM affects their work by providing information and increasing efficiency. Those managers who mostly perceived challenges in e-HRM did not think that e-HRM had affected their role or their work. Even though the perceptions regarding e-HRM and its consequences might reflect the strategies, the distribution of work, and the ways of working in all HRM in general and can’t be generalized as such, this research contributed to the field of e-HRM and it provides new perspectives to e-HRM in the case study organization and in the academic field in general.

Vapaaehtoiset vesienhoidon organisaatiot Toimintamallianalyysi 2012

Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan vesistöjen tulee saavuttaa hyvä ekologinen tila. Vesienhoidon toteuttamisen tueksi ELY-keskukset ovat laatineet vesienhoitosuunnitelmat ja niiden osana alueelliset toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää vesien kuormitusta ja toteuttaa kunnostuksia. Toimenpiteille ei ole määritelty lakisääteistä toteuttajaa, joten on keskeistä, että vesistöalueiden kaikki intressitahot sitoutuvat vesienhoidon toteutukseen. Yksittäisiä paikallisia kunnostus- tai hoitotoimia voidaan tehdä asukkaiden ja maanomistajien omin voimin, mutta useimmiten toimenpiteet ovat tehokkaampia organisoidulla yhteistyöllä, ja samalla taataan hoidon ja seurannan jatkuvuus. Järjestäytyminen yhdistykseksi tai muuksi organisaatioksi ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus, eikä organisaation ylläpito saa muodostua hoitotoimintaa suuremmaksi työksi, vaan organisoitumisen tapa ja laajuus on syytä valita toiminnan mukaan. Tällä toimintamallianalyysilla on pyritty selvittämään erilaisia vapaaehtoisen toiminnan malleja ja tekemään vapaaehtoisen organisoitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvitettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Haastatteluilla kartoitettiin organisaatioiden syntyhistoriaa, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelujen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön kokemusten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Analyysin perusteella on tarkasteltu Lounais-Suomen vesistöjen organisoitumisen tilaa ja pyritty löytämään mahdollisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Toimintamallianalyysi on osa Karvianjoen kunnostusohjelma 2007–2015 -koordinaatiohanketta, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta on rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla), jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Henkilöstön sitoutuminen muutoksessa - Case: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön sitoutumiseen muutoksessa. Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään ensiksi muutossitoutumista vahvistavia ja siinä huomioitavia tekijöitä muutosprosessissa onnistuneen muutosjohtamisen kautta, jonka jälkeen syvennytään niihin tekijöihin jotka erityisesti vaikuttavat henkilöstön muutossitoutumiseen. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ikäihmisten palveluiden kolmentoista henkilön haastattelut. Henkilöistä kymmenen toimi työntekijätehtävissä, kaksi lähiesimiestehtävissä sekä yksi johtoryhmässä. Haastatteluaineisto kerättiin sekä analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilöstön muutossitoutumiseen vaikuttivat eniten viestintä sekä sen ilmeneminen case-organisaation muutosprosessissa. Kaikki puutteet ja onnistuneisuudet muutosjohtamisessa kiteytyivät viestintään; henkilöstön muutossitoutumisen kannalta erityisesti esimiehen hallitsemaan viestintään ja muutosjohtajuuteen. Muutosviestinnän ollessa onnistunutta se vahvisti selkeästi henkilöstön luottamusta muutosprosessin vaiheissa ja näin lisäsi muutokseen sitoutumista.

Model-Based Management

Tämä kandidaatintyö on kirjallisuustutkimus, joka selventää lukijalle mitä tarkoittaa käsite Model-Based Management (MBM). Työssä tarkastellaan keskeisiä suuntauksia, joihin MBM pohjautuu. Lisäksi tutkitaan miksi MBM on kehittynyt ja miten sitä voidaan hyödyntää yrityksissä. Nykyiset käytössä olevat johtamismallit ovat aikaansa jäljessä, eivätkä ne hyödynnä nykyteknologian luomia mahdollisuuksia. Teknologian kehityksen myötä tiedonsaanti on helpottunut ja monipuolistunut. Globalisaation seurauksena organisaatioiden toimintaympäristöt ovat monimutkaistuneet ja organisaatioiden rakenteet ovat muuttuneet. Tiedonsaannin helppous yhdistettynä yritysten monimutkaisiin rakenteisiin aiheuttaa ongelmia yrityksen johtamisen ja hallinnan kannalta. Johtajat eivät kykene ymmärtämään kokonaisuuksia, joiden kanssa he ovat tekemisissä. Kokonaisuuksien ymmärtämisessä hyödynnetään systeemiajattelua ja mallintamista. Malleja on käytetty yrityksissä jo pitkään johtamisen apuna. MBM pohjautuu siihen, että mallit ovat johtamisen lähtökohta. Mallit auttavat ymmärtämään kokonaisuuksia ja hahmottamaan eri tekijöiden yhteyksiä toisiinsa. MBM:n näkökulmasta organisaation rakenteiden mallintaminen on elintärkeää sen toimintakyvyn kannalta.

Sähköverkon säävarmuuden kehittäminen verkkoliiketoiminnan valvontamallin näkökulmasta

Sähkömarkkinalain uudistuminen syksyllä 2013 aiheutti sähköverkkoyhtiöille velvoitteen parantaa sähköverkkoja siten, että ne täyttävät uuden lain mukaiset keskeytysaikavaatimukset. Laissa asemakaava-alueilla sallitaan enintään 6 tunnin mittainen sähkönjakelunkeskeytys ja haja-asutusalueella 36 tunnin keskeytys. Diplomityössä kehitetään ElMil Oy:lle palvelumalli, jonka avulla pyritään parantamaan sähköverkkojen säävarmuutta ja arvioimaan parannuksien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia verkkoyhtiön kannattavuuteen verkkoliiketoiminnan valvontamallin kautta. Työn teoriaosiossa käydään läpi uuden sähkömarkkinalain muutoksia toimitusvarmuuden kannalta sekä avataan verkkoliiketoiminnan valvontamallin komponentteja ja sitä kuinka niitä on hyödynnetty tässä työssä. Kyseisiä tietoja hyödynnetään case-tarkastelussa, jossa testataan kehitetyn palvelumallin toimivuutta Järvi-Suomen Energia Oy:n sähkönjakeluverkon kahden sähköaseman jakeluverkkojen kokoisella alueella. Tarkastelualueen sähkönjakeluverkolle tehdään suurhäiriömalli, jonka perusteella arvioidaan vaadittavaa säävarman verkon osuutta, jotta sähkömarkkinalain vaatimukset täyttyvät. Alueen investointikohteet optimoidaan kannattavuuden perusteella, jolloin saadaan kustannustehokas investointiohjelma tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Lisäksi suurhäiriömallin parametreja varioidaan herkkyystarkasteluissa. Työn lopputuloksena saadaan ElMil Oy:lle kehitettyä palvelumalli. Case-tarkasteluissa havaitaan, että investointikustannukset nousevat merkittävästi. Verkkoliiketoiminnan valvontamallin kannustinvaikutuksista ja sallitusta tuotosta saadaan hyvä näkemys. Herkkyystarkasteluista nähdään, että suurhäiriömalli on hyvin riippuvainen valituista parametreista, jolloin niiden valintaan tulee kiinnittää huomiota

Rakennuksen tietomallien hyödyntämisen edellytykset rakentamisen valmistelu- ja rakennusvaiheessa

Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka rakennuksen tietomallia voidaan hyödyntää rakennusliikkeen tuotannonsuunnittelu- ja rakennusvaiheessa sekä mitä sen hyödyntäminen edellyttää rakennuksen tietomallin informaatiosisällöltä. Tavoitteena oli myös tunnistaa tuotannonohjauksen ”pullonkauloja”, joissa kohdin toimintaa voitaisiin tietomallien avulla tehostaa. Työn teoreettisena taustana on aineettoman pääoman merkitys yrityksen kilpailuedun luojana, tietämyksen hallinta ja teknologian hyödyntäminen tietämyksen hallinnassa. Työssä tutkittiin rakennustuotannon johtamista ja tietomallintamisen hyödyntämistä rakentamisessa sekä tietomallien hyödynnettävyyden varmistamista yleisellä tasolla. Työssä tutustuttiin kohdeyritykseen tuotannonohjaukseen ja rakennusvaiheen tietomallien hyödyntämisen nykytilaan. Tuloksina voidaan todeta, että tietomallien tuotannonsuunnittelu- ja rakennusvaiheen tietomallien hyödyntämisen perusedellytys on tietomallien oikeellisuus sekä tietomallien ja perinteisten suunnitteludokumenttien yhdenmukainen tietosisältö. Tämän lisäksi tarvitaan suunnitellut toimintatavat ja toimivat tiedonjakelukanavat sekä kyky hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Tietomallit eivät tämän tutkimuksen perusteella näytä luoneen tarvetta uudenlaisille tuotanto-organisaation roolituksille. Tietomalleilla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia rakennusvaiheen muutostenhallinnassa. Tuotantoorganisaation henkilöillä oli positiivisia odotuksia tietomallien hyödyntämisestä tuotannonohjauksessa. Tietomallien odotetaan tukevan erillisten suunnitelmien muodostamien kokonaisuuksien hahmottamista, rakennusvaiheen osapuolten yhteistyötä ja töiden yhteensovitusta sekä logistiikan suunnittelua ja vaikutusten havainnointia.

Taipuisa työhyvinvointi : puheenvuoro vastavuoroisuuden puolesta

Kirjallisuusarvostelu

Tunneäly johtajan päätöksenteon työkalupakissa

Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti kasvavia tehokkuusvaatimuksia, mutta monen nykypäivän organisaation voidaan sanoa kuluttaneen perinteiset tuotannon ja toiminnan tehostamisen keinot loppuun. Sosiaalinen pääoma on organisaatioiden viimeisiä käyttämättömiä voimavaroja tehokkuusvaatimuksiin pääsemiseksi. Tämän inhimillisen pääoman hyödyntämiseksi tarvitaan tunneälyä. Tunneälyn on osoitettu oleva merkitsevä tekijä onnistuneessa johtamisessa. Olennaisen osan johtajan työstä muodostaa päätöksenteko. Tunneälyn osuutta päätöksenteossa on kuitenkin tieteellisesti tutkittu hyvin vähän. Tämä tutkimus tarkastelee tunneälyä johtajan päätöksenteossa. Tutkimusongelmana on miten tunneäly on mukana johtajan päätöksenteossa? Ongelmaa lähestytään kahden alakysymyksen avulla, jotka ovat mitkä ovat tunneälyn keskeiset käsitemallit ja miten johtaja toimii päätöksentekotilanteessa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaus-tutkimuksena, jonka metodina on ollut teemahaastattelut. Tutkimuksen haastateltavat ovat teollisuuden ja logistiikan alan toimitus- ja yksikönjohtajia. Tutkimuksen aihetta lähestytään johtajien subjektiivisten näkökantojen kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tunneäly on osana heidän päätöksentekoprosessiaan. Tunneälyllä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa ja tulkita omia ja muiden tunteita ja käyttää tätä tietoa hyväksi omassa ajattelussa ja toiminnassa, sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tutkimuksen mukaan johtajan päätöksenteko on kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja interaktiivista. Päätökset voidaan erotella helppoihin, nopeasti tehtäviin rutiininomaisiin ratkaisuihin ja monimutkaisiin, kompleksisempiin ongelmiin, jotka vaativat enemmän resursseja niiden ratkaisemiseen. Haastatteluiden mukaan tunteet ovat mukana päätöksenteossa, ja ne voivat joko helpottaa päätöksentekoa tai saavan päätöksentekijän analysoimaan vaihtoehtoja tarkemmin. Päätöksiä ei kuitenkaan yleensä tehdä pelkän tunteen perusteella. Haastatteluissa korostuivat intuition ja kokemuksen hyödyntäminen päätöksenteossa. Lisäksi esiin nousivat päätöksentekijän itsetuntemus eli realistinen kuva omista vahvoista ja heikoista alueistaan päätöksenteon suhteen, terve itseluottamus tehdä päätöksiä myös epävarmoissa tilanteissa, itsehillintä sekä itsekuri tehdä vaikeitakin päätöksiä. Päätöksentekijä tarvitsee myös sosiaalisia taitoja, joista esiin nousivat erityisesti tunneilmapiirien tunnustelu ja oman käytöksen säätely sekä empatia. Haastatteluissa korostui myös optimistinen näkökulma päätöksentekoon ja tärkeänä pidettiin muutosvalmiutta. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että tunneälyn avulla päätöksentekijät voisivat paremmin hyödyntää tunteitaan osana päätöksentekoa.

Ekspatriaattien sopeutuminen ja kulttuuriulottuvuuksien merkitys ulkomaankomennuksen onnistumiseen

Ekspatriaattien merkitystä ei voida aliarvioida alati kansainvälistyvässä maailmassa. Yhä suurempi määrä työntekijöitä toimii kansainvälisissä tehtävissä ympäri maailmaa. Ekspatriaattien voidaan sanoa toimivan yritysten keulakuvina, yritysten lähtiessä uusille markkina-alueille. Yritysjohdossa on ymmärretty ekspatriaattien tärkeys yrityksen menestymisen kannalta ja samalla on keskitytty entistä enemmän varmistamaan ekspatriaattien sopeutuminen ja onnistunut ulkomaankomennus. Ekspatriaatteja valittaessa halutaan varmistaa, että heillä on oikeat ominaispiirteet tukemaan sopeutumisprosessia. Ekspatriaattien valmennukseen ennen komennusta ja komennuksen aikana on keskitetty entistä enemmän huomiota. Ulkomaankomennuksen ollessa monimutkainen prosessi, kaikki mahdolliset tekijät tulee ottaa huomioon ulkomaankomennusta suunniteltaessa. Kulttuuriulottuvuuksien ja kulttuurierojen vaikutus sopeutumiseen on olennainen osa tätä tutkimusta. Aiheena ekspatriaatit ja kulttuurierot herättivät mielenkiintoa, koska tutkijalla itsellään on kokemuksia työskentelystä eri kulttuuriympäristöissä ja tähtäimessä on kansainvälinen ura. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus tutkia, miten ekspatriaattien sopeutumista uuteen multikulttuuriseen ympäristöön ja sen kulttuuriulottuvuuksiin voidaan edesauttaa, ja mitkä ovat suurimmat siihen vaikuttavat tekijät. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä ja tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, hyödyntäen teemahaastatteluja. Empiria osuutta varten tehtiin teemahaastattelu kymmenelle ulkomaankomennuksella olleelle ekspatriaatille, liitteestä 2 näkee heidän koti- ja kohdemaansa. Päätutkimuskysymykseksi nousi, miten ekspatriaattien sopeutumista eri kulttuuriulottuvuuksiin voidaan edesauttaa. Kirjallisuustutkimus kohdistui ekspatriaatteihin, kulttuurivalmennukseen, sopeutumiseen ja kulttuuritekijöihin. Teoria pohjautuu suomalaisiin ja kansainvälisiin artikkeleihin ja kirjallisuuteen. Haastattelujen pohjalta ilmeni, että kulttuurivalmennuksella on positiivinen vaikutus ekspatriaattien sopeutumiseen ja samalla nousi esiin tarve koko perheen valmentamiseen. Kulttuuritekijöitä tutkittaessa korostui se, miten valmennus oli entistä tärkeämpää suurien kulttuurierojen kohteissa. Aikaisempia ulkomaankomennuksia pidettiin selkeästi positiivisesti sopeutumiseen vaikuttavana tekijänä. Kielitaidot, kommunikaatiokyky, motivaatio, ominaispiirteet ja avoimuus nousivat esiin sopeutumisen kannalta tärkeinä tekijöinä. Samalla korostui myös tuen merkitys, niin perheen kuin organisaation taholta. Kokonaisuuden pitää toimia, jotta ulkomaankomennuksen onnistumisprosentti saadaan mahdollisimman korkeaksi.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on jalkauttaa valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Suunnitelma täsmentää ja konkretisoi valtakunnallisia toimenpiteitä alueen liikenneturvallisuustilanteen ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden. Suunnitelmassa kuvataan myös alueellisen liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamalli. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja haasteita Kaakkois-Suomessa. Nykytilan analyysien pohjalta ja valtakunnalliset linjaukset huomioiden liikenneturvallisuustyölle on asetettu visio, tavoitteet ja painopistealueet. Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien osalta tavoitteena on, että vuonna 2020 alueen liikenteessä menehtyy korkeintaan 9 henkeä. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu monipuolinen toimenpideohjelma vuosille 2014–2020. Suunnitelmaan sisältyy toimenpide-ehdotuksia mm. liikennekasvatusta ja -tiedotusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa sekä liikenteen ja maankäytön suunnitteluperiaatteita koskien. Tiiviillä yhteistyöllä ja monipuolisilla toimenpiteillä lisätään työn laaja-alaisuutta ja vaikuttavuutta. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyö ehdotetaan organisoitavan siten, että koko ELY-keskuksen tasolla liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja seurannasta vastaa ELY-keskuksen vetämä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä. Poikkihallinnollista liikenneturvallisuustyötä ja vuorovaikutusta tukemaan perustetaan Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Maakunta- ja seututasolla liikenneturvallisuustyö sisällytetään osaksi jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä maakunnallisten liikennejärjestelmätyöryhmien kautta. Paikallistason toiminnan koordinoinnin lähtökohtana ovat kunnalliset poikkihallinnolliset liikenneturvallisuustyöryhmät. Lisäksi ELY-keskuksen alueella otetaan laajamittaisesti käyttöön liikenneturvallisuustoimijamalli. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja toimintatapoihin kohdistuvat linjaukset tukevat toteutuessaan tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden saavuttamiseen vaikuttavat myös monet toimintaympäristötekijät, kuten kansantalouden kehitys ja veropolitiikka, itäliikenteen kehittyminen ja ajoneuvokannan uudistuminen. Keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin olemassa. Suurimpia haasteita ovat liikennekäyttäytymisen merkittävä parantaminen, kestävien liikkumismuotojen tukeminen ja liikenneinfrastruktuurin investointien rahoituksen voimakas lisääminen. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu vuosittain Kaakkois-Suomen alueella 250 miljoonan euron kustannukset. Liikenneonnettomuuksien vähentyminen suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeastikin arvioiden 60 miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä tavoitevuonna 2020. Vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena on koetun liikenneturvallisuuden parantuminen, joka vaikuttaa keskeisesti ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin, elinympäristöjen viihtyisyyteen ja liikkumisvalintoihin.

”En mä tiedä voiko se olla mitään muuta kun se että jokainen meistä tekee työnsä mahdollisimman hyvin” : päälliköiden ja varapäälliköiden käsityksiä perusyksikön maineenhallinnasta

Maine ja maineenhallinta ovat esiintyneet viimeaikoina usein liikkeenjohdollisen tutkimuksen viitekehyksessä keskeisinä strategisina tekijöinä menestyksen ja onnistuneen liiketoiminnan kannalta. Myös muissa organisaatioissa, kuten puolustusvoimissa, on havaittavissa lisääntyvää kiinnostusta tarkastella ja pyrkiä hallitsemaan mainetta. Tässä tutkimuksessa puolustusvoimien maineenhallintaa pyrittiin tarkastelemaan käytännön tasolla koulutusta antavan perusyksikön viitekehyksessä. Perusyksikön katsottiin varusmieskoulutusta antavana organisaation osana olevan keskeisessä asemassa puolustusvoimien maineen muodostumisen kannalta. Lisäksi perusyksikköön kuuluu palkattua henkilökuntaa, mikä lisää sen monipuolisuutta tutkimuskohteena. Perusyksikön maineenhallintaa selvitettiin tässä tutkimuksessa perusyksiköiden päälliköiden ja varapäälliköiden käsitysten kautta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sijoittuu kehykseltään kokemustutkimuksen piiriin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografiaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa perehdyttiin aluksi maineen ja maineenhallinnan tutkimukseen ja valittiin teoreettinen näkökulma, jonka perusteella muodostettiin esiymmärrys aiheesta. Teemahaastattelun runko pohjautui tähän teoreettiseen näkökulmaan ja esiymmärrykseen. Haastatteluaineisto analysoitiin tämän jälkeen fenomenografisen menetelmän mukaisesti. Menetelmän avulla perusyksikön maineenhallinnan kannalta keskeisiin aihealueisiin liittyvien käsitysten perusteella pyrittiin esittämään kokonaisuus siitä, minkälaisena ilmiönä perusyksikön maineenhallinta päälliköille ja varapäälliköille näyttäytyy. Tulosten perusteella voidaan esittää, että perusyksikön maineenhallinta on keskittynyt voimakkaasti varusmieskoulutuksen ympärille. Omaa henkilökuntaa ei nähty maineenhallinnan kannalta kovinkaan keskeisenä sidosryhmänä. Käytännön keinoista maineenhallinta pohjaa perusyksikössä voimakkaasti tekoihin, joiden koetaan viestivän puolestaan. Viestinnällä ei koeta olevan perusyksikössä kovinkaan suurta roolia. Keskeisenä sidosryhmänä maineen kannalta ovat varusmiehet, joiden varusmiesaikaisten kokemusten koetaan määrittävän vahvasti puolustusvoimien mainetta. Varusmiesten myös koetaan vaikuttavan läheistensä ja sitä kautta koko yhteiskunnan käsityksiin puolustusvoimista. Varusmiehille mainetta pyritään hallitsemaan ensisijaisesti pyrkimällä tekemään heidän palveluksestaan mahdollisimman mielekäs. Maineenhallinnaksi nähtiin myös perusyksikön varusmiesten ja henkilökunnan asiallinen esiintyminen ja hyvä käyttäytyminen yksikön ulkopuolella. Maineenhallinta yleisenä käsitteenä ei ole päälliköille ja varapäälliköille tuttu, kuitenkin se yhdistetään monesti lopulta viestintään.

Startupin henkilöstöjohtamismallin valinta - Case Voimaporkkana Oy

Tässä diplomityössä valitaan startup-yritykselle henkilöstöjohtamisen malli. Diplomityön kohdeyritys on teknologiayrittäjyyden koulutusohjelman aikana alkunsa saanut spinoffyritys. Työssä käydään läpi henkilöstöjohtamisen yleisiä teorioita sekä malleja. Lisäksi käsitellään startup-yrityksen sekä kasvumallien teoriaa. Varsinaisena tutkimuksena suoritettiin tutkimalla henkilöstöjohtamisen yleisiä tunnuspiirteitä Cranet-verkoston globaalista tutkimusaineistosta. Cranet-tarkastelun johdosta löydettiin yleiset tunnuspiirteet joista yhdessä HRM-teorian kanssa hahmoteltiin kohdeyrityksen henkilöstöjohtamisen mallia strategisella tasolla. Käytännön taso rajattiin työn ulkopuolelle jatkotutkimuksia varten. Diplomityön tuloksena kohdeyritykselle on kehitty skaalautuva henkilöstöjohtamisen malli. Malli on kontekstuaaliseen malliin pohjautuva ja sitä voidaan käyttää kohdeyrityksen startup-vaiheessa. Organisaation laajentuessa diplomityön mallia voidaan päivittää käytäntöjen osalta vastaamaan kohdeyrityksen tarpeita liiketoimintakentässä.