Value added logistical support service: logistiikan palveluiden tarjoajat Suomessa. osa 4

Tämä osatutkimus on VALSSI- tutkimusprojektin (Value Added Logistical Support Service) neljäs osavaihe. VALSSI- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää logistiikkapalveluiden vaatimuksia business-to-business (B2B) ympäristössä ja määrittää logistiikkapalveluiden palvelukonsepti, jossa perinteiset logistiikkapalvelut on laajennettu tuotannollisilla ja lisäarvoa tuottavilla palveluilla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa ulkoistamista helpottavaa materiaalia erityisesti varastoinnin ja kuljetusten osalta. Edellisistä osavaiheista on saatavilla tutkimusraportit yliopiston Internet-sivuilta(www.lut.fi/tutkimus/valore). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomessa toimivien logistiikkapalveluyritysten palvelutarjonta. Tutkimus on keskittynyt palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat erikoistunutta logistiikkaa (mm. tuotannollisia palveluita, hankintoja ja pakkauspalveluita) asiakkailleen. Tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat suomalaisia ja kansainvälisiä sekä kuljetuspalveluita tarjoavia että logistiikkapalveluyrityksiä sekä alihankkijoina/tukkureina toimivia palveluntarjoajia. Huomionarvoista onkin, että moni yrityksistä käytti markkinoilta saatavia kuljetuspalveluita eikä toiminut itse kuljetusoperaattorina. Logistiikkapalveluyrityksissä huomattiin eroavaisuuksia asiakaspalvelun laajuudessa, ICT strategioissa, hankintojen ja kotiinkutsujen organisoinnissa, tuotannollisissa palveluissa sekä paluulogistiikassa. Varsinaiset varastointipalvelut ovat homogeenisia ja varastointiin liittyvät pakkaamispalvelut ovat pääasiassasamankaltaisia. Markkinoilla toimivien tukkukauppiaiden logistiikkaprosessit eroavat perinteisistä palveluntarjoajista. Tukkurit hoitavat laajasti mm. asiakaspalvelua, teknistä tukea sekä erikoistuneita tuotannollisia palveluita. Nykypäivänä asiakkaat asettavat enemmän vaatimuksia logistiikkapalveluyrityksen prosesseille ja prosessien johtamiselle. Tulevaisuudessa Suomessa ja maailmalla toimivat logistiikkapalveluyritykset tulevat toimimaan yhteistyöverkoissa Itä- Euroopan maat ovat entistä suuremmassa roolissa uusia jakelukanavia ja palveluita mietittäessä. Jo nyt on huomattavissa, että asiakkaat vaativat logistiikan palvelutarjoajia tarjoamaan entistä monipuolisempia ja tuotteistetumpia palveluita.

Value added logistical support service: logistiikan palveluiden tarjoajat Suomessa. osa 4

Tämä osatutkimus on VALSSI- tutkimusprojektin (Value Added Logistical Support Service) neljäs osavaihe. VALSSI- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää logistiikkapalveluiden vaatimuksia business-to-business (B2B) ympäristössä ja määrittää logistiikkapalveluiden palvelukonsepti, jossa perinteiset logistiikkapalvelut on laajennettu tuotannollisilla ja lisäarvoa tuottavilla palveluilla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa ulkoistamista helpottavaa materiaalia erityisesti varastoinnin ja kuljetusten osalta. Edellisistä osavaiheista on saatavilla tutkimusraportit yliopiston Internet-sivuilta(www.lut.fi/tutkimus/valore). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomessa toimivien logistiikkapalveluyritysten palvelutarjonta. Tutkimus on keskittynyt palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat erikoistunutta logistiikkaa (mm. tuotannollisia palveluita, hankintoja ja pakkauspalveluita) asiakkailleen. Tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat suomalaisia ja kansainvälisiä sekä kuljetuspalveluita tarjoavia että logistiikkapalveluyrityksiä sekä alihankkijoina/tukkureina toimivia palveluntarjoajia. Huomionarvoista onkin, että moni yrityksistä käytti markkinoilta saatavia kuljetuspalveluita eikä toiminut itse kuljetusoperaattorina. Logistiikkapalveluyrityksissä huomattiin eroavaisuuksia asiakaspalvelun laajuudessa, ICT strategioissa, hankintojen ja kotiinkutsujen organisoinnissa, tuotannollisissa palveluissa sekä paluulogistiikassa. Varsinaiset varastointipalvelut ovat homogeenisia ja varastointiin liittyvät pakkaamispalvelut ovat pääasiassasamankaltaisia. Markkinoilla toimivien tukkukauppiaiden logistiikkaprosessit eroavat perinteisistä palveluntarjoajista. Tukkurit hoitavat laajasti mm. asiakaspalvelua, teknistä tukea sekä erikoistuneita tuotannollisia palveluita. Nykypäivänä asiakkaat asettavat enemmän vaatimuksia logistiikkapalveluyrityksen prosesseille ja prosessien johtamiselle. Tulevaisuudessa Suomessa ja maailmalla toimivat logistiikkapalveluyritykset tulevat toimimaan yhteistyöverkoissa Itä- Euroopan maat ovat entistä suuremmassa roolissa uusia jakelukanavia ja palveluita mietittäessä. Jo nyt on huomattavissa, että asiakkaat vaativat logistiikan palvelutarjoajia tarjoamaan entistä monipuolisempia ja tuotteistetumpia palveluita.

Kytkentäisen lähiverkon palvelutason mittaaminen

Tässä diplomityössä tutkittiin yrityksen Ethernet-lähiverkon palvelutasoa, palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Tutkimus pohjautui käytännön tarpeeseen. Palvelun saatavuuteen verkon osalta vaikuttavat sen käyttöaste, virheet ja viiveet. Työssä käytettiin valmiita kaupallisia ohjelmia verkon hallintaan ja verkkostatistiikan keräämiseen. Työssä selvitettiin teoriapohjaa laitteiden, kytkentätekniikoiden, palvelulaatuprotokollien (QoS), tietoliikenneprotokollien, RMON:in, SNMP:in ja VLAN:in osalta, jotka yhdessä muodostavat kytkentäisen lähiverkon palvelutason. Työn tuloksena todettiin mittauskohteena olevan lähiverkon palvelutason olevan hyvällä tasolla. Työn tuloksista pääteltiin tulevaisuuden suurimpana haasteena olevan lähiverkkoja yhdistävien yhteyksien nostaminen selvästi paremmalle suoritustasolle. Lähiverkkojen teoreettinen suorituskyky onkin useimmiten riittävä, mutta lähiverkkojen hallinnassa on parantamisen varaa. Työssä toteutettiin seurantajärjestelmä, jolla on helppo seurata lähiverkon palvelutason kehitystä jatkossa.

Measuring mobile WAP protocol based services

WAP tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeässä roolissa, kun etsitään sopivaa tiedonsiirtoprotokollaa uusille mobiilipalveluille. Vaikka WAP jollain tavalla epäonnistui ensimmäisessä tulemisessaan sen suosio varmasti tulevaisuudessa tulee kasvamaan. WAP:in heikko suosio ei johtunut niinkään protokollan tiedonsiirto ominaisuuksista, vaan WAP-palveluiden kehittymättömyydestä. Tulevaisuuden palvelut kuitenkin ovat kehittyneempiä ja WAP:in suosio tulee kasvamaan. Viimeisimpänä WAP:ia käyttävänä palveluna on esitelty MMS. Kun uudet WAP:iin pohjautuvat palvelut yleistyvät, asettaa se uusia vaatimuksia myös WAP gateway:lle. Työssä tarkastellaan erilaisia mahdollisuuksia mitata mobiilisti WAP palvelujen palvelun tasoa. Työssä myös toteutetaan mobiili WAP palveluiden mittauskomponentti, joka toimii osana laajempaa ohjelmistoa. Tarkoituksena on toteuttaa mittauskomponentti, joka emuloi mahdollisimman hyvin todellista loppukäyttäjää.

Palveluiden hinnoittelumallit

Tässä työssä kuvataan erilaisia malleja palveluiden hinnoitteluun. Työn tavoitteena on saada kokonaiskuva erilaisista palveluiden hinnoittelumalleista. Lähtökohtana ovat palveluiden, hinnan, hinnoittelun ja kustannusten määritelmät. Malleista kuvataan hinnoittelun peruste, yleisiä käyttökohteita sekä vahvuuksia ja heikkouksia. Eri mallit on jaettu kahteen osaan. Yrityskohtaiset mallit kuvaavat laajasti hinnoitteluprosessia. Yksityiskohtaisemmat palvelukohtaiset mallit on jaettu resurssi-, tuotos-, käyttöoikeus- ja käyttöperusteisiin, sekä hyöty- ja arvoperusteisiin menetelmiin. Täydellistä kaikille palveluille sopivaa hinnoittelumenetelmää ei ole. Jokaisessa mallissa on heikkouksia ja vahvuuksia. Eri menetelmät soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja niitä käytetään yrityksissä usein rinnakkain niin sanottuina hybridimalleina. Lisäksi palveluiden hinnoitteluun liittyy yllättävän paljon intuitiota ja kokemuksellista tietoa.

Muutosprosessi laitevalmistajasta teollisten palveluiden tarjoajaksi

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan teollisten laitetoimittajien muutosprosessia teollisten palvelujen tarjoajiksi. Työn tavoitteena on muodostaa kuvaus muutosprosessista yrityksen siirtyessä laitevalmistajasta palveluyritykseksi, kertoa muutostarpeeseen johtaneista syistä, sekä muutosprosessin vaatimuksista ja ongelmista. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan laajalti jo olemassa olevia teoriaviitekehyksiä ja yritysesimerkkejä, joiden pohjalta muodostetaan johtopäätös–luvussa esitetty ehdotelma siitä, miten muutosprosessin tulisi edetä ja mitä jatkotutkimustarpeita aihealueella mielestämme on.

IT-palveluiden ulkoistaminen -transaktiokustannusteoreettinen tapaustutkimus

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä IT-palveluita ja miten yrityksen kannattaa ulkoistaa sekä arvioida ulkoistamiseen liittyviä välillisiä kustannuksia. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat transaktiokustannusteoria ja Simonsin päätöksentekomallista johdettu IT-palveluiden ulkoistamisprosessia kuvaava malli. Empiirisessä osassa käytetään esimerkkinä yritystä, joka on valikoivasti ulkoistanut IT-palveluitaan. Ulkoistamistapauksista kerättiin tietoja teemahaastatteluin. Tutkielman tulosten mukaan onnistuneen IT-palvelun ulkoistamisen tekijöitä ovat pohjatyön tekeminen ja vertailupohjan rakentaminen, sopimuksen tarkkuus, toimittajan toiminnan mittaaminen sekä IT-osaston välittävän roolin huomioiminen sopimuksen jälkeisessä toiminnassa.

ICT-palveluiden siirtohinnoittelu konserniyrityksessä talouden ohjauksen näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää siirtohinnoittelumenetelmä, joka voi toimia osana talouden ohjausjärjestelmää ja optimoida parhaiten koko konsernin tavoitteet. Tavoitteena on kartoittaa Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön näkökulmasta sitä, miten konsernin kannattaa määritellä siirtohinnat konserniyhtiöiden välillä ja miten tämä parhaiten optimoi koko konsernin etua. Tutkimus on empiirinen tutkimus, jossa selvitetään Suomessa toimivan yhtiön siirtohinnoittelumenetelmiä ja siirtohinnoittelun dokumentaatiota. Empiiristä osaa käsitellään osittain soveltavan eli konstruktiivisen tutkimuksen tavoin, sillä kohdeyritykselle kehitetään oma malli, jota kohdeyritys voi käyttää siirtohinnoittelumenetelmänä. Siirtohinnoittelumenetelmän tulee olla markkinaehtoinen, mutta usein konsernin sisäisille palveluille ei ole olemassa markkinahintaa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että konsernin sisäisille palveluille käytetään usein kustannusvoittolisämenetelmää, jossa toteutuneisiin kustannuksiin lisätään voittolisä.

Tietoteknisten palveluiden tuottaminen strategisena kumppanuutena - case Rajavartiolaitos

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laajennettujen transaktiokustannustarkastelun avulla tietoteknisten palveluiden hankintaa strategisena kumppanuutena. Tutkimus kuvaa empiirisen esimerkkitapauksen kautta ulkoistuksen kokonaisvaikuttavuutta eli kumppanuuden hyötyjä ja haittoja asiakkaan kannalta tilanteessa, jossa julkisen sektorin tehtävien uudelleenorganisoinnissa ei ole käytettävissä tehokkaita markkinoita. Kumppanuuden kokonaisvaikuttavuuden elementtien merkitys asiakkaalle on asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmista erilaisia. Asiakas pitää transaktiokustannuksia ja byrokratiahyötyjä tärkeinä. Toimittaja taas koros-taa transaktiohyötyjä ja byrokratiakustannuksia.

Teollisten palveluiden tarjoajien ja asiakkaan välisen yhteistyösuhteen kehittäminen

Työssä tutkitaan asennetun laitekannan kunnossapitopalveluun perustuvan yritysten välisen yhteistyösuhteen kehittämisen edellytyksiä. Tutkimus pohjautuu teollisten palveluiden, yritysten välisten yhteistyösuhteiden ja palveluiden kehittämisen osatekijöiden ja menestystekijöiden teoreettiseen tarkasteluun, sekä kohdeyrityksille suoritetun kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulosten analysointiin teoreettisen viitekehyksen valossa. Tavoitteena on muodostaa ehjä ja hallittava kokonaisuus monialaisen ongelmakentän kriittisistä osatekijöistä, sekä niiden keskinäisistä kausaliteeteista. Yritysten välisen yhteistyön lähtökohtana on, että kaikki yhteistyön osapuolet saavuttavat toiminnalla hyötyjä omasta näkökulmastaan tarkasteltuna. Yhteistyösuhteen kehittäminen ja yhteisen arvon toteutuminen edellyttää näin ollen, että tarjottavan palvelukokonaisuuden sisältämät potentiaaliset hyödyt ja toisaalta myös niitä vastaavat riskit ymmärretään sekä palveluntarjoajan että asiakkaan organisaatiossa. Yhteistyösuhteen kehittäminen edellyttää edelleen myös, että suhteen kehittymistä ja saavutettavia hyötyjä pystytään mittaamaan relevanttien mittareiden avulla. Tutkimuksessa keskitytään hyötypotentiaalin selvittämisen edellytyksiin, sekä hyötyjen viestimisen haasteisiin molempia osapuolia palvelevasta objektiivisesta näkökulmasta. Haastattelututkimuksessa havaittujen ongelmakohtien pohjalta eritellään kehityskohteita ja ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi sekä laajojen palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvän ongelmakentän hahmottamisen ja hallinnan helpottamiseksi.

Palveluiden hankintaprosessin tehostaminen

Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on löytää keinoja Yleisradio Oy:n palveluiden hankintaprosessiin tehostamiseen. Tarkastelussa huomioitiin hankintojen nykytila ja sen sisältämät ongelmat. Isona osana analysointia oli julkisten hankintojen sääntöjen ja säännösten peilaaminen hankintaprosessiin. Tutkimuksessa hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää sekä case – tutkimusta. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiirisen osan analysoinnille, jossa nostetaan esiin julkisen hankinnan sääntöjen noudattamisen haasteet hankintaprosessissa. Tutkimuksessa ilmeni, että palveluiden hankinnan tehostaminen vaatii kaikilta sidosryhmiltä panostusta jokaiseen prosessin vaiheeseen. Tulevaisuudessa menestyksekkääseen palveluiden hankintaan tarvitaan selkeät pelisäännöt, joiden toteutumisessa jokaisella on vastuu

Palvelun mallinnus apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa

Palvelun mallinnus on kehitetty uusien ja jo olemassa olevien palveluiden innovointiin ja kehittämiseen. Sen tarkoituksena on luoda palvelusta visuaalinen kuvaus, eli palvelukartta. Tutkielman tavoitteena on tutkia palvelun mallinnusta apuna ikääntyneiden palveluiden hankinnassa ja päätutkimuskysymyksenä on, miten ikääntyneiden palveluasumista voidaan mallintaa ja voidaanko mallinnuksen avulla verrata palvelua tarjouspyynnössä vaadittuun. Ikääntyneiden palveluista tutkittavaksi on valittu tehostettu palveluasuminen. Tutkimuskohteena on Espoon kaupunki ja sen tehostettua palveluasumista tarjoava palveluntuottaja, hoivakoti Villa Lauriina. Palveluntuottajan toiminnasta luodaan tutkielmassa palvelukartat, joita verrataan Espoon kaupungin palvelukonseptiin. Aineisto tutkielmaan on kerätty haastatteluilla sekä kyselytutkimuksella. Analysoinnin perusteella palvelun mallinnusta ei voi suoraan käyttää apuvälineenä palvelun vertaamisessa tarjouspyyntöön, tosin tuloksia ei voi yleistää, sillä kyselytutkimusta ei toteutettu tarpeeksi laajasti. Palvelun mallinnus on kuitenkin hyvä apuväline asiakas-lähtöisyyden korostamisessa palveluiden kehittämisessä ja hankinnassa.

Julkishallinnon sähköisten palveluiden arkkitehtuurit

Sähköinen asiointi on yleistynyt viime vuosien aikana nopeasti. Toimivia julkishallinnon sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti yhä uusiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä sähköisten palveluiden tarjontaa leimaa hajanaisuus. Jokainen palveluita tarjoava organisaatio kehittää palveluita itsenäisesti, omalla tavallaan. Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti edellyttää palvelukokonaisuuksien suunnittelua arkkitehtuuritasolla. Yksittäisten sovellusten kehittämisen lisäksi on huomioitava näiden sovellusten toimivuus yhteen, osana suurempaa kokonaisuutta. Palvelukeskeisessä arkkitehtuurisuunnittelussa lähtökohta on se, että jokainen yksittäinen sovellus on itsessään palvelu, joka tuottaa määritelmänsä mukaisen tulosteen sellaisessa muodossa, jota muut sovellukset kykenevät ymmärtämään. Työn tuloksena havaittiin, että vaikka sähköiselle hallinnolle on kehitetty useita viitearkkitehtuureja, on käytännön työ palveluiden integroimiseksi vielä kesken. Yksittäisten palveluiden liittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vaatii määrätietoista arkkitehtuurisuunnittelua sekä kansallista suunnittelun koordinointia. Tiedon jakaminen organisaatiorajojen yli muodostaa joukon kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastausta. Tietosuojaa ja yksityisyyttä ei voida uhrata sähköistä hallintoa suunniteltaessa.

Design and Analysis of Forward Error Control Coding and Signaling for Guaranteeing QoS in Wireless Broadcast Systems

Broadcasting systems are networks where the transmission is received by several terminals. Generally broadcast receivers are passive devices in the network, meaning that they do not interact with the transmitter. Providing a certain Quality of Service (QoS) for the receivers in heterogeneous reception environment with no feedback is not an easy task. Forward error control coding can be used for protection against transmission errors to enhance the QoS for broadcast services. For good performance in terrestrial wireless networks, diversity should be utilized. The diversity is utilized by application of interleaving together with the forward error correction codes. In this dissertation the design and analysis of forward error control and control signalling for providing QoS in wireless broadcasting systems are studied. Control signaling is used in broadcasting networks to give the receiver necessary information on how to connect to the network itself and how to receive the services that are being transmitted. Usually control signalling is considered to be transmitted through a dedicated path in the systems. Therefore, the relationship of the signaling and service data paths should be considered early in the design phase. Modeling and simulations are used in the case studies of this dissertation to study this relationship. This dissertation begins with a survey on the broadcasting environment and mechanisms for providing QoS therein. Then case studies present analysis and design of such mechanisms in real systems. The mechanisms for providing QoS considering signaling and service data paths and their relationship at the DVB-H link layer are analyzed as the first case study. In particular the performance of different service data decoding mechanisms and optimal signaling transmission parameter selection are presented. The second case study investigates the design of signaling and service data paths for the more modern DVB-T2 physical layer. Furthermore, by comparing the performances of the signaling and service data paths by simulations, configuration guidelines for the DVB-T2 physical layer signaling are given. The presented guidelines can prove useful when configuring DVB-T2 transmission networks. Finally, recommendations for the design of data and signalling paths are given based on findings from the case studies. The requirements for the signaling design should be derived from the requirements for the main services. Generally, these requirements for signaling should be more demanding as the signaling is the enabler for service reception.