425 resultados para erityisen tärkeät elinympäristöt
Resumo:
Tämä tutkimuskeskittyy yritysten väliseen samanaikaiseen kilpailuun ja yhteistyöhön. Suurin mielenkiinto tässä tutkimuksessa kohdistuu yritysten väliseen tietämyksen siirtoon. Tietämyksen siirto samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa voi olla erityisen hyödyllistä samankaltaisten toimintalogiikoiden ja ymmärryksen takia. Toisaalta, mahdollinen kriittisen tiedon vuotaminen kilpailevalle yritykselle onriski, joka täytyy ottaa huomioon, kun yhteistyötä kilpailijan kanssa suunnitellaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka tietämystä siirretään samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa välttäen kuitenkin tähän liittyvät riskit. Tutkimuksen empiirinen osa sisältää kolme erilaista case-esimerkkiä samanaikaisista kilpailu- ja yhteistyösuhteista. Empiirisessä osassa tehdyt havainnot tukevat pääasiassa teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita. Tietämyksen siirron motiivit, suhdekohtaiset tietämyksen omaksumiskyvyt, tietojohtamiskäytännöt ja luottamus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat tietämyksen siirron tehokkuuteen. Pääasialliset keinot tietämyksen siirron riskin välttämiseksi samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa ovat hierarkkisen hallintomuodon käyttäminen tai horisontaalisesti ja vertikaalisesti rajattu yhteistyön laajuus.
Resumo:
Työssä tarkastellaan skenaariomenetelmän toimivuutta uuden tiedon luomisen välineenä ja eri teoreettisten mallien kykyä kuvata tiedon luomista tässä kontekstissa. Tutkimusmenetelminä käytetään osallistuvaa havainnointia skenaarioistunnossa, lomakekyselyä ja haastatteluja. Uuden tiedon luomista tarkastellaan erilaisten teoreettisten mallien kautta. Mukana on Nonakan SECI-malli ja Ba-käsite, Scharmerin piilevän tiedon luomisen spiraali, Snowdenin Cynefin-malli ja von Kroghin huolenpidon käsite. Työssä havaittiin, ettei mikään edellä mainituista uuden tiedon luomisen malleista ollut täysin tunnistettavissa skenaarioprosessissa, eikä mikään niistä kyennyt kuvaamaan uuden tiedon luomista kattavasti tässä kontekstissa. Erityisen vaikeaa tutkimustilanteessa oli tunnistaa kaaoksesta pulppuavaa, ei vielä muotoutunutta tietoa. Skenaariomenetelmä toimikin parhaiten strategisen ajattelun apuvälineenä. Tiedon luomisen kannalta se loi ennen kaikkea uutta ymmärrystä. Uusi tieto oli luonteeltaan synteesiä olemassa olevasta tiedosta, joka auttoi hahmottamaan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Resumo:
Toiminnanohjausjärjestelmät ovat oleellinen osa yrityksien liiketoimintaa. Järjestelmän päivittäminen uudempaan versioon tai kokonaan uuden järjestelmän käyttöönotto saattavat yrityksen ydintoiminnot ja prosessit hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Järjestelmien kokonaisvaltaisuus yhdessä reaaliaikaisen käyttöönoton kanssa tekevät näistä projekteista erityisen haasteellisia. Tämä pro gradu -tutkielman tapaustutkimuskohteena toimi Andritz Oy. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida kesäkuussa 2005 suoritettua toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa ja sitä kuinka hyvin tässä onnistuttiin. Tutkimus toteutettiin loppukäyttäjännäkökulmasta. Loppukäyttäjä omalla työllään voi vaikuttaa miten hyvin järjestelmästä tavoitellut hyödyt pystytään lunastamaan. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisestiprojektitiimin, johdon ja käyttäjien eroaviin näkemyksiin käyttöönoton onnistumisesta.
Resumo:
Työn tavoitteena oli selventää tietopääomaresurssien merkitys liiketoiminnassa riskien hallinnan kohteina. Tarkoitus oli määrittää eri tietopääomaresurssit ja niihin liittyviä riskejä. Tutkimus on kirjallisuustutkimus. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietopääomaresursseihin kohdistuu erilaisia riskejä ja, että liiketoiminnalle tärkeät ja kriittiset tietopääomaresurssit ovat riskienhallinnan kohteita. Tutkimuksessa syntyi tietopääomaresurssien hallintamalli,jossa 1) toimintatapa yhdistää 2) osaamisen, 3) tiedot ja tietovarannot sekä 4) aineettomat oikeudet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa kuvattiin kuhunkin resurssiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti, että liiketoiminnan tietopääomaresurssit voidaan tunnistaa ja niiden liiketoiminnallinen merkitys ja suojaustarve arvioida. Tietopääomaresurssien suojauskeinoja ovat yhteistyösopimukset, toimintatavat ja ohjeet sekä tietotekniset ja fyysiset suojausratkaisut.
Resumo:
Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää polttonesteiden toimituksiin osallistuvien tahojen, eli myyjän, itsenäisen rahdinkuljettajan ja ostajan vastuun jakautuminen.. Lähtökohtaisesti myyjällä on viivästystilanteissa sekä kuluttaja-, että yritysasiakkaita kohtaan kontrollivastuu välittömistä ja tuottamusperusteinen vastuu välillisistä vahingoista, mutta korvausvelvollisuudesta voidaan vapautua tietyt tunnusmerkit täyttävän esteen perusteella. Virhevastuukin perustuu samanlaiselle kaksinkertaiselle vahinkolajikohtaiselle vastuuperuste-erottelulle, mutta myyjän on aina korvattava kuluttajalle aiheutuneet välittömät vahingot aiheuttamisvastuun perusteella. Lisäksi hän voi joutua hyvittämään kaikki mahdolliset menetyksen annetun erityisen sitoumuksen nojalla. Maksuviivästystilanteissa ostajan molempia vahinkolajeja koskeva vastuuperuste sijoittuu puhtaan aiheuttamis- ja kontrollivastuun väliin. Lainmukaisen myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin aiheuttamat vahingot korvataan noudattamalla myyjän viivästysvastuusäännöksiä, mutta tavaran vastaanottamisen tai noutamisen osalta vastuun toteutuminen edellytetään vielä sitä, että kaupankohteen pois toimittamisella on ollut myyjäpuolelle erityistä merkitystä. Kuluttaja-asiakkaalla ei kuitenkaan ole edellä mainittua vastuuta. Rahdinkuljettajalla on tavara- ja viivästysvahingoista ankara vastuu tietyn force majeure poikkeuksin. Tavallisesti korvausvelvollisuus rajoittuu tavaravahinkojen osalta 20 euroon painokiloa kohti ja viivästysvahingot on korvattava rahtia vastaavaan rahamäärään saakka. Kyseinen taho voi myös vapautua vastuusta kokonaan laissa mainittujen vastuuvapausperusteiden nojalla, mutta tahallinen tai törkeän huolimaton toiminta aiheuttaa täyden vahingonkorvausvastuun.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää e-hankinnan (sähköisen hankinnan) perusteet ja e-hankinnoissa kohdattavia esteitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selkeyttää kuvaa sähköisestä liiketoiminnasta ja julkisistae-hankinnoista yleensä. Tutkimuksen kohteena oli valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n hankintakanava Merkaattori ja sen epäonnistumisen syiden tutkiminen.Tutkimuksen teoriaosa perustui aikaisempiin tutkimuksiin, artikkeleihin ja kirjallisuuteen. Tulokseksi saatiin kokonaisvaltainen kuva niin sähköisestä liiketoiminnasta kuin e-hankinnoistakin. Teoriaan pohjautuvan kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hansel Oy:n hankintakanava Merkaattorin epäonnistumiseen johtaneita tekijöitä. Kysely lähetettiin Hanseliin sähköpostiviestinä ja se sisälsi13 aiheeseen liittyvää kysymystä. Kyselyn tuloksena voitiin päätellä, että Merkaattori kaatui aivan tavallisiin e-hankinnan esteisiin, esim. asiakkaiden tarpeita ei täytetty riittävästi. Jos nämä tutkimuksessa ilmenneet esteet olisi poistettu, Merkaattori olisi ollut menestys. Kaiken kaikkiaan tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta e-hankintojen saavan nopeasti jalansijaa liike-elämässä. Turhien epäonnistumisten välttämiseksi on tärkeätä tietää e-hankintoihin liittyvistä haasteista ja esteistä.
Resumo:
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen ja valtion velkakirjojen väliseen tuottoeroon. Strukturaalisten luottoriskin hinnoittelumallien mukaan luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä ovat yrityksen velkaantumisaste, volatiliteetti ja riskitön korkokanta. Tavoitteena on erityisesti tutkia, kuinka hyvin nämä teoreettiset tekijät selittävät tuottoeroja ja onko olemassa muita tärkeitä selittäviä tekijöitä. Luottoriskinvaihtosopimusten noteerauksia käytetään tuottoerojen määrittämiseen. Selittävät tekijät koostuvat sekä yrityskohtaisista että markkinalaajuisista muuttujista. Luottoriskinvaihtosopimusten ja yrityskohtaisten muuttujien data on kerätty yhteensä 50 yritykselle Euroalueen maista. Aineisto koostuu kuukausittaisista havainnoista aikaväliltä 01.01.2003-31.12.2006. Empiiriset tulokset osoittavat, että strukturaalisten mallien mukaiset tekijät selittävät vain pienen osan tuottoeron muutoksista yli ajan. Toisaalta nämä teoreettiset tekijät selittävät huomattavasti paremmin tuottoeron vaihtelua yli poikkileikkauksen. Muut kuin teoreettiset tekijät pystyvät selittämään suuren osan tuottoeron vaihtelusta. Erityisen tärkeäksi tuottoeron selittäväksi tekijäksi osoittautui yleinen riskipreemio velkakirjamarkkinoilla. Tulokset osoittavat, että luottoriskin hinnoittelumalleja on kehitettävä edelleenniin, että ne ottaisivat huomioon yrityskohtaisten tekijöiden lisäksi myös markkinalaajuisia tekijöitä.
Resumo:
Yrityskauppojen sekä fuusioiden määrä sekä niiden merkitys ovat kasvaneet jatkuvasti markkinoiden muuttuessa yhä globaalimmiksi. Tämän vuoksi yrityskauppoja sekä fuusioita toteutettaessa, kaupan eri osapuolten tulee paneutua entistä tarkemmin siihen, onko kauppaa järkevää toteuttaa, mitä hyötyjä siitä seuraa, kuinka itse kauppaprosessi toimii sekä mitkä yrityskaupan sekä fuusion muodotovat osoittautuneet aikaisemmin menestyksekkäimmiksi. Yrityskauppaprosessin alussa ostajan ja myyjän on tärkeätä valmistautua huolellisestikauppaprosessiin. Ostajan tulee suorittaa perinpohjainen myyjän yrityksen taustan tutkiminen eli due diligence. Samassa yhteydessä tulisi suorittaa myynnin kohteena olevan yrityksen arvonmääritys substanssiarvon, tuottoarvon sekä goodwillin mukaisesti, jotta nähdään missä tilassa yritys oikeasti on. Samalla tulee myöspohtia erilaisia toimenpiteitä, joita pitää suorittaa ennen yrityskaupan toteutumista, kuin myös suunnitella neuvottelujen kulkua ja toimenpiteitä, joita yrityskaupan jälkeen on tehtävä. Työssä tarkastellaan myös, millä tavoin yrityskauppaa voidaan rahoittaa sekä mitä veroseuraamuksia myyjä kokee yrityskaupan myötä eri yritysmuodoissa. Tämän lisäksi työssä käsitellään taloudellisten tekijöiden lisäksi myös henkilöstökysymyksiä, joista käy ilmi, kuinka henkilöstö tulisi ottaaosaksi yrityskauppaa tiedottamisen kautta. Työn lopuksi esitetään käytännön tuloksia siitä, miten yrityskauppojen onnistuminen vaihtelee eri yrityskauppamuotojen välillä, onko ostettavan yrityksen koolla vaikutusta yrityskaupan onnistumiseen sekä mitä vaikutuksia yrityskaupoilla ja fuusioilla on yrityksen innovointikykyyn.
Resumo:
Aiempien tutkimusten mukaan suorituskyvyn mittauksella on selvä vaikutus henkilöstön työmotivaatioon ja toiminnan tehokkuuteen. Tämän vaikutuksen taustalla ovat tavoitteiden ymmärtäminen, viestinnän onnistuminen, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutus ja työympäristö. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistamista. Tutkimuksessa perehdytään ensin asiantuntijapalvelun tuotteistamiseen kirjallisuuden perusteella, jonka jälkeen tätä teoriaa testataan käytännössä tuotteistamalla case-tapauksena oleva suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelu. Asiantuntijapalvelut ovat kaikkein abstrakteimpia palveluja, joten niiden tuotteistaminen on vaikeaa, mutta myös samalla erityisen tärkeää. Ne ovat monestitäysin asiakaskohtaisesti räätälöityjä, joka tekee muun muassa niiden hinnoittelusta ja myynnistä vaikeaa. Tuotteistamalla saadaan esimerkiksi asiantuntijapalveluiden tuottamisprosessit ja hinnat vakioitua, jolloin niiden kannattava myynti helpottuu. Tutkimuksen empiria-osassa tuotteistettiin case-tapaus ja tuotteistuksessa seurattiin erästä kirjallisuudessa esitettyä tuotteistusprosessimallia. Tutkimuksessa selvisi, että asiantuntijapalvelun tuotteistusprosessi sisältää useita eri vaiheita, joiden käsittelyyn on varattava aikaa. Lisäksi on tärkeää tutustua asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen jo ennen tuotteistamisen aloittamista. Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisessa voidaanhyvin käyttää yleisiä asiantuntijapalvelun tuotteistamisen teorioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ja valmisteltaessa asiantuntijapalvelun tuotteistamista ja tutkimus tarjoaa myösneuvoja tuotteistuksen toteutukseen.
Resumo:
Diplomityössä tutkittiin kaupallisen monikappaledynamiikkaohjelmiston soveltuvuutta kiinnirullaimen dynamiikan ja värähtelyjen tutkimiseen. Erityisen kiinnostuneita oltiin nipin kuvauksesta sekä nipissä tapahtuvista värähtelyistä. Tässä diplomityössä mallinnettiin kiinnirullaimen ensiö- ja toisiokäytöt sekä tampuuritela. Malli yhdistettiin myöhemmin Metso Paper Järvenpäässä rinnakkaisena diplomityönä tehtyyn malliin, joista muodostui kahteen ratkaisijaan perustuva simulointimalli. Simulointimalli rakennettiin käyttämään kahta erillistä ratkaisijaa, joista toinen on mekaniikkamallin rakentamisessa käytetty ADAMS-ohjelmisto ja toinen säätöjärjestelmää ja hydraulipiirejä kuvaava Simulink-malli. Nipin mallintamiseksi tampuuritela ja rullaussylinteri mallinnettiin joustaviksi käyttäen keskitettyjen massojen menetelmää. Siirtolaitteissa sekä runkorakenteissa tapahtuvat joustot kuvattiin yhden vapausasteen jousi-vaimennin voimilla kuvattuina järjestelminä. Tässä diplomityössä on myös keskitytty esittelemään ADAMS-ohjelmiston toimintaa ohjeistavasti sekä käsittelemään parametrisen mallintamisen etuja. Työssä havaittiin monikappaledynamiikan soveltuvuus kiinnirullaimen dynamiikan sekä dynaamisten voimien aiheuttamien värähtelyjen tutkimiseen. Suoritetuista värähtelymittauksista voitiin tehdä vain arvioita. Mallin havaittiin vaativan lisätutkimusta ja kehitystyötä
Resumo:
Tämän työn tarkoituksena oli esimerkkitapauksen avulla arvioida Jokilaaksojen Työterveys Oy:n kehittämän ja toteuttaman työterveyshuollon sekä tyky-toiminnan vaikutuksia pk-yritykseen. Erityisenä tarkastelun kohteena toiminnan taloudelliset vaikutukset. Tyky-toiminnan vaikutuksia tarkasteltiin viidestä eri näkökulmasta: työntekijä, työ- ja työolot, työyhteisö ja työorganisaatio, ammatillinen osaaminen sekä taloudelliset vaikutukset. Tässä työssä arviot perustuvat haastatteluaineistoon, sekä kohdeyrityksen kirjanpidosta saatuun materiaaliin. Aineistoa on kerätty vuodesta 2000 alkaen. Selvityksen kohdejoukko oli varsin pieni mutta edustava. Tästä johtuen haastatteluaineisto jäi varsin suppeaksi, mutta työn kannalta keskeisiä asioita nousi esiin. Kirjanpitoaineistossa päädyttiin selkeyden vuoksi huomioimaan vain oleellisimmat ja selkeimmin vaikutuksia kuvaavat lukemat. Työterveyshuoltoon ja sen myötä tyky-toimintaan sijoittamisella on pk-yrityksissä, verrattuna suuryrityksiin, ratkaisevasti erilaiset intressit. Näitä sijoituksia ei nähdä taloudellisesti kovinkaan kannattavina. Arvioiden perusteella Jokilaaksojen Työterveys Oy:n toiminnalla on kustannuksia säästävä vaikutus kohdeyrityksen talouteen. Kirjanpidosta saatu aineisto tukee näitä arvioita. Tämä selvitys antaa viitteitä, että Jokilaaksojen Työterveys Oy:n tuottamiin palveluihin kannattaa sijoittaa pk-sektorilla. Toiminnalla on osoitettu olevan kustannuksia säästävä vaikutus pk-yrityksen talouteen.
Resumo:
Tehokkaimpia keinoja vähentää rakennusten lämmitysenergian kulutusta ja lämmityksen aiheuttavia hiilidioksidi- ja happamoitavia päästöjä on tiukentaa rakentamismääräysten lämmöneristysvaatimuksia. Hyvin lämmöneristetyissä, tiiveissä ja ilmanvaihdoltaan optimoiduissa taloissa on pienet lämpöhäviöt. Näin ympäristöä kuormittava vaikutus saadaan paljon vähemmäksi kuin nykynormien mukaisissa asuinrakennuksissa. Johtumislämpöhäviö pienenee suoraan eristekerroksia paksuntamalla ja siihen on helpointa vaikuttaa. Mitä suurempiin eristepaksuuksiin mennään sen suuremmaksi tulee konvektion osuus kokonaislämpöhäviöstä. Tulevaisuudessa parempia ratkaisuja haetaan erityisesti konvektiosta ja säteilystä aiheutuvien lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Eristeen osastointi ilmanpitävillä, vesihöyryä diffuusisesti läpäisevillä pystysuuntaisilla konvektiokatkoilla vähentää tehokkaasti paksun seinäeristeen kuljettumis-ilmavirtauksia. Katkoina käytetään erilaisia kalvoja ja rakennuspapereita, joilla on pieni emissiviteetti. Katkojen merkitys kasvaa, kun mennään uusien normien mukaisiin eristepaksuuksiin. Lämmöneriste voidaan toteuttaa myös kokoamalla ohuita kalvoja paketiksi, jotka jakavat ilmatilan ja siis eristeelle varatun paksuuden suljettuihin ilmaväleihin. Kun kalvoiksi valitaan pieniemissiviteettisiä pintoja, saadaan säteilylämmönsiirto lähes eliminoiduksi. Tällaisen ilmatilan lämmönjohtumisluku lähestyy paikallaan pysyvän ilman lämmönjohtumislukua, l = 0,025 W/Km, eli tällä rakennesysteemillä on mahdollista toteuttaa ohuempia rakenteita kuin perinteisillä eristeillä. Hygroskooppisen massan käyttö sisäilman kosteutta tasaavana rakenteena voi olla tulevaisuutta. Kehitystyö tuottaa uusia, kosteusteknisesti toimivia sovelluksia. Toisaalta palomääräykset tulevat kehitystyötä vastaan. Hygroskooppinen pintamateriaali on kevyt (pieni tiheys) ja paloteknisesti arka. Suoraa sähkölämmitystä ei voida pitää ympäristöystävällisenä. Sen jalostusketju on pitkä ja monivaiheinen. Millä peruspolttoaineella sähköä tuotetaan, vaikuttaa asiaan luonnollisestikin. Suoraa sähkölämmitystä voidaan suositella vain yksinäisen ihmisen taloudessa lämmitysmuotona taloudellisista syistä. Halvan polttoaineen säästöllä ei voida maksaa suuria laiteinvestointeja. Aurinkoenergian hyvä hyödyntäminen edellyttää hyvää säätöä, joka kytkee lämmityksen pois päältä silloin, kun aurinko lämmittää. Auringon hetkelliset säteilytehot ovat suuria verrattuna rakenteen lämpöhäviöihin ja huonetilojen lämmöntarpeeseen. Ratkaisu aurinkoenergian hetkellisyyteen ja paikallisuuteen on energian siirtäminen lämmöntarpeen mukaan rakennuksen eri osiin ja sen varastoiminen päivätasolla. Kun varastoivasta massasta ei ole suoraa yhteyttä ulos, voidaan kerääjäeristeeltä saatu lämpö käyttää häviöttömästi huonetilojen lämmittämiseen. Vaikka lämmitysenergian käytössä päästään 30 % vähennyksiin uudisrakennusten osalta, ei kokonaisenergian käyttö merkittävästi pienene, jos taloussähkön kulutus pysyy vakiona. Sama pätee myös CO2 -päästöihin. Saavutettava etu lämmitys-energian kulutuksessa voidaan hukata yhä suurenevaksi taloussähkön käytöksi, mikä olisi erityisen huono asia ympäristön kannalta.
Resumo:
Biotekniikkaa pidetään yhtenä lupaavimmista nykyään tunnetuista teknologioista. Biotekniikan alalta erityisesti uusien lääkeaineiden kehittely on saavuttanut huomiota julkisuudessa. Biotekniikkaa lääkeaineiden kehittämiseen soveltavien yritysten määrä on kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tämänhetkiset tulokset osoittavat, että yritykset voisivat hyötyä riskien hallintaan ja kaupallistamiseen liittyvien prosessien kehittämisestä. Tutkielma keskittyy biolääkkeiden kaupallistamiseen, erityisesti suomalaisten uusien biolääkeyritysten kannalta. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa tutkii kaupallistamista käsitteenä ja biolääkeliiketoiminnan erityispiirteitä. Toinen osa keskittyy kaupallistamisen empiiriseen tutkimukseen, joka kattaa viisi suomalaista uutta biolääkeyritystä. Empiirisen osan tavoitteena oli tunnistaa ne keinot, jotka auttavat menestyksekkään kaupallistamisprosessin luomisessa tuotekehitysvaiheen läpäisseelle lääkeaineelle. Saavutetut tulokset voidaan tiivistää neljän kriittisen menestystekijän ympärille, jotka ovat 1) tuote, 2) viestintä, 3) uskottavuus ja 4) yhteistyökumppanin valinta. Ensimmäinen menestystekijä on ainutlaatuinen biolääke, joka parantaa kansantaloudellisesti merkittäviä tauteja. Toisen menestystekijän avulla yritys viestittää uudesta ainutlaatuisesta tuotteestaan mahdollisille yhteistyökumppaneilleen. Kolmas menestystekijä kohdistuu yrityksen uskottavuuteen uutena korkean teknologian biolääkeaineiden kehittäjänä. Uskottavuustekijä on erityisen tärkeä suhteiden luomisessa kansainvälisiin lääkeyrityksiin. Neljäs tekijä keskittyy yhteistyökumppanin valintaan, joka alan erityisluonteesta johtuen on tärkeä uudelle biolääkeyritykselle. Viimeiseksi havaittiin, että uusi biolääkeyritys virtuaalisen rakenteensa vuoksi tarvitsee hyvät johdon suhdemarkkinointikyvyt.
Resumo:
Työn tavoitteena oli selventää Elcoteqin Suomen ja Venäjän välisten yksiköiden logistista prosessia ja erityisesti siihen liittyviä ongelmia. Työ on tehty Elcoteqin Engineering Services yksikköön, jossa ei tyypillisesti ole ollut asiaan liittyvää tietoa. Pääasiallisena työmenetelmänä olivat haastattelut sekä tutustuminen logistiseen putkeen käytännössä. Myös kirjallisuudella oli oma osansa, sekä tullaukseen että asiaan liittyvien teorioiden osalta. Teorioita ja käytännön kokemuksia yhdistäen edettiin analysointiin ja vertailuun, jonka perusteella annettiin suosituksia tulevia projekteja silmällä pitäen. Myös tulevaisuuden odotuksia on käsitelty yleisellä tasolla, lähinnä liittyen erilaisten kehitysohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Logistiikka Suomen ja Venäjän välillä on huomattavasti monimutkaisempaa kuin ensisilmäyksellä näyttää. Ongelmia on niin rajanylityksen, tullauksen kuin lisenssiprosessinkin kanssa. Asioiden kehittämiseksi on kuitenkin paljon tehtävissä, kehityspotentiaali on valtava. Vahvaa panostusta liiketoiminnan kehittämiseksi Venäjällä on jatkettava, vaikka siihen liittyvät ongelmat välillä tuntuvatkin ylivoimaisen suurilta. Erityisen turhauttavia ovat asiat, joihin ei pystytä vaikuttamaan. Työn edetessä tuli kuitenkin esiin uusia näkökulmia, joita ei aiemmin ole otettu huomioon. Tuotteiden valintaan on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Silti myös kuljetuksen ja rajanylityksen nopeuttamisen tutkimista on edelleen jatkettava.
Resumo:
Jatkuvasti muuttuva työympäristö vaatii organisaatiolta kykyä muuntua nopeasti vastaamaan tehokkaasti uusiin haasteisiin. Organisaation on tärkeää tuntea kriittiset menestystekijänsä ja pystyä mittaamaan suorituskykyään. Tämän vuoksi asiantuntijaorganisaatioiden suorituskykyyn on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittareiden käyttö asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamisessa ei ole kovinkaan yleistä johtuen tehtävän työn erityispiirteistä. Asiantuntijatyössä älyllisellä pääomalla, kuten esimerkiksi henkilöstön tiedoilla ja osaamisella, on merkittävä rooli organisaation toimintaan. Tämä asettaa omat erityisvaatimuksensa suorituskyvyn mittaamiselle, toiminnan ohjaamiselle ja erityisesti motivoinnille. Tutkielmassa pyrittiin löytämään tutkimuksen kohteena olleen yrityksen kehittämisen tärkeät toiminta-alueet henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla. On erittäin tärkeää, että henkilöstö kokee mittauksen ja tehostamistoimenpiteet omaa työtä tukeviksi asioiksi. Tutkimuksen tuloksena löytyivät selkeästi kehittämistä vaativat osa-alueet. Haastava jatkotoimenpide on määritellä sopivat suorituskykymittarit älylliseen pääomaan liittyville kriittisille menestystekijöille.