The effect of patient, provider and financing regulations on the intensity of ambulatory physical therapy episodes : a multilevel analysis based on routinely available data

Background: Many studies have found considerable variations in the resource intensity of physical therapy episodes. Although they have identified several patient-and provider-related factors, few studies have examined their relative explanatory power. We sought to quantify the contribution of patients and providers to these differences and examine how effective Swiss regulations are (nine-session ceiling per prescription and bonus for first treatments). Methods: Our sample consisted of 87,866 first physical therapy episodes performed by 3,365 physiotherapists based on referrals by 6,131 physicians. We modeled the number of visits per episode using a multilevel log linear regression with crossed random effects for physiotherapists and physicians and with fixed effects for cantons. The three-level explanatory variables were patient, physiotherapist and physician characteristics. Results: The median number of sessions was nine (interquartile range 6-13). Physical therapy use increased with age, women, higher health care costs, lower deductibles, surgery and specific conditions. Use rose with the share of nine-session episodes among physiotherapists or physicians, but fell with the share of new treatments. Geographical area had no influence. Most of the variance was explained at the patient level, but the available factors explained only 4% thereof. Physiotherapists and physicians explained only 6% and 5% respectively of the variance, although the available factors explained most of this variance. Regulations were the most powerful factors. Conclusion: Against the backdrop of abundant physical therapy supply, Swiss financial regulations did not restrict utilization. Given that patient-related factors explained most of the variance, this group should be subject to closer scrutiny. Moreover, further research is needed on the determinants of patient demand.

Impact of severe epilepsy on development: Recovery potential after successful early epilepsy surgery.

Purpose: Epilepsy surgery in young children with focal lesions offers a unique opportunity to study the impact of severe seizures on cognitive development during a period of maximal brain plasticity, if immediate control can be obtained. We studied 11 children with early refractory epilepsy (median onset, 7.5 months) due to focal lesion who were rendered seizure-free after surgery performed before the age of 6 years. Methods: The children were followed prospectively for a median of 5 years with serial neuropsychological assessments correlated with electroencephalography (EEG) and surgery-related variables. Results: Short-term follow-up revealed rapid cognitive gains corresponding to cessation of intense and propagated epileptic activity [two with early catastrophic epilepsy; two with regression and continuous spike-waves during sleep (CSWS) or frontal seizures]; unchanged or slowed velocity of progress in six children (five with complex partial seizures and frontal or temporal cortical malformations). Longer-term follow-up showed stabilization of cognitive levels in the impaired range in most children and slow progress up to borderline level in two with initial gains. Discussion: Cessation of epileptic activity after early surgery can be followed by substantial cognitive gains, but not in all children. In the short term, lack of catch-up may be explained by loss of retained function in the removed epileptogenic area; in the longer term, by decreased intellectual potential of genetic origin, irreversible epileptic damage to neural networks supporting cognitive functions, or reorganization plasticity after early focal lesions. Cognitive recovery has to be considered as a "bonus," which can be predicted in some specific circumstances.

"Roseum memoriale divinorum eloquiorum, auct. Petro de Rosentheim.

Ex-libris du XVe s. "Iste liber est beate Marie de Amberto. 348" et ajout du XVIIIe s. "nunc S. Germani a Pratis" (1); — ex-libris du XVIe s. "Hic liber me jurae posside [sic] qui vocatus sum Edmondus Theveneon" suivi d'une formule en grec "Tevenon bonus puer" (f. de garde)

Do Financial Incentives Affect Firms' Demand For Disabled Workers?

A number of OECD countries aim to encourage work integration of disabled persons using quota policies. For instance, Austrian firms must provide at least one job to a disabled worker per 25 nondisabled workers and are subject to a tax if they do not. This "threshold design" provides causal estimates of the noncompliance tax on disabled employment if firms do not manipulate nondisabled employment; a lower and upper bound on the causal effect can be constructed if they do. Results indicate that firms with 25 nondisabled workers employ about 0.04 (or 12%) more disabled workers than without the tax; firms do manipulate employment of nondisabled workers but the lower bound on the employment effect of the quota remains positive; employment effects are stronger in low-wage firms than in high-wage firms; and firms subject to the quota of two disabled workers or more hire 0.08 more disabled workers per additional quota job. Moreover, increasing the noncompliance tax increases excess disabled employment, whereas paying a bonus to overcomplying firms slightly dampens the employment effects of the tax.

The impact of eliminating a child benefit on birth timing and infant health

We study the effects of the cancellation of a sizeable child benefit in Spainon birth timing and neonatal health. In May 2010, the government announced that a2,500-euro universal "baby bonus" would stop being paid to babies born startingJanuary 1, 2011. We use detailed micro data from birth certificates from 2000 to 2011,and find that more than 2,000 families were able to anticipate the date of birth of theirbabies from (early) January 2011 to (late) December 2010 (for a total of about 10,000births a week nationally). This shifting took place in part via an increase as well as ananticipation of pre-programmed c-sections, seemingly mostly in private clinics. We findthat this shifting of birthdates resulted in a significant increase in the number ofborderline low birth weight babies, as well as a peak in neonatal mortality. The resultssuggest that announcement effects are important, and that families and healthprofessionals may face effective trade-offs when deciding on the timing (and method) ofbirth.

Home Tightening, Insulation and Ventilation, 2011

The average Iowa family spends more than half of its annual household energy bill on heating and cooling. That’s a significant number, but you can dramatically reduce these costs—up to 20 percent, according to ENERGY STAR®—by making some simple energy-saving weatherization and insulation improvements to your home. In addition—with a little attention to proper ventilation—you can protect your home from moisture damage year-round, reduce problems caused by ice dams on the roof during the winter and significantly cut summer cooling costs. As a bonus, these projects can extend the life of your home and may increase the resale value of your property. If you like to fix things around the house, you can handle many of the projects suggested in this book and make the most of your energy-improvement budget. However, don’t hesitate to call a professional for help if you’d rather not do the work yourself; the dollars gained through energy savings in upcoming years will be worth the expense.

Identity [R]Evolution: Multi-Disciplinary Perpectives

The identity [r]evolution is happening. Who are you, who am I in the information society? In recent years, the convergence of several factors - technological, political, economic - has accelerated a fundamental change in our networked world. On a technological level, information becomes easier to gather, to store, to exchange and to process. The belief that more information brings more security has been a strong political driver to promote information gathering since September 11. Profiling intends to transform information into knowledge in order to anticipate one's behaviour, or needs, or preferences. It can lead to categorizations according to some specific risk criteria, for example, or to direct and personalized marketing. As a consequence, new forms of identities appear. They are not necessarily related to our names anymore. They are based on information, on traces that we leave when we act or interact, when we go somewhere or just stay in one place, or even sometimes when we make a choice. They are related to the SIM cards of our mobile phones, to our credit card numbers, to the pseudonyms that we use on the Internet, to our email addresses, to the IP addresses of our computers, to our profiles... Like traditional identities, these new forms of identities can allow us to distinguish an individual within a group of people, or describe this person as belonging to a community or a category. How far have we moved through this process? The identity [r]evolution is already becoming part of our daily lives. People are eager to share information with their "friends" in social networks like Facebook, in chat rooms, or in Second Life. Customers take advantage of the numerous bonus cards that are made available. Video surveillance is becoming the rule. In several countries, traditional ID documents are being replaced by biometric passports with RFID technologies. This raises several privacy issues and might actually even result in changing the perception of the concept of privacy itself, in particular by the younger generation. In the information society, our (partial) identities become the illusory masks that we choose -or that we are assigned- to interplay and communicate with each other. Rights, obligations, responsibilities, even reputation are increasingly associated with these masks. On the one hand, these masks become the key to access restricted information and to use services. On the other hand, in case of a fraud or negative reputation, the owner of such a mask can be penalized: doors remain closed, access to services is denied. Hence the current preoccupying growth of impersonation, identity-theft and other identity-related crimes. Where is the path of the identity [r]evolution leading us? The booklet is giving a glance on possible scenarios in the field of identity.

2015-16 Student Loan Repayment and Forgiveness Programs

Many loan repayment and incentive programs are available to encourage college students and graduates to enter into and continue to work in designated high-need careers. More and more Iowans are reaping the rewards of these federal, state and private programs that help reduce student loan debt while allowing them to pursue their career goals. Some programs make payments directly to the recipient’s student loan servicer to reduce the balance owed (loan repayment), while others may provide the option of an income stipend or bonus for eligible recipients who meet specified employment and other criteria. This guide provides information on many of the federal and state loan repayment and incentive programs currently available.

Juego 2D para Android

El proyecto consistirá en diseñar desde cero un juego para smartphones que utilicen el sistema operativo Android. El objetivo del juego será sobrevivir a las oleadas de enemigos, que aparecerán en el extremo derecho de la pantalla y se dirigirán al lado opuesto, durante el tiempo suficiente para superar el nivel actual. Al mismo tiempo tendremos que tratar de esquivar los obstáculos y recoger los objetos que nos proporcionarán un bonus de puntos. En el juego habrá un número finito de niveles, cada uno más difícil que el anterior.

Srategisen suunnittelun piirteitä yrityksen talousjohtamisessa: tapaustutkimus budjetoinnista

Tutkimuksen tavoitteena on ensiksi teoreettisesti tuoda esille miten budjetointia käytetään yrityksen strategisessa johtamisessa, ja sitten testata miten case-yritys soveltaa budjetointia strategiatyöskentelyssä. Case-tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että budjettiensoveltamisroolit ovat samanlaisia kuin oli kuvattu teoriaosuudessa. Siksi suunnittelu-, toteuttamis- sekä valvontaroolit löytyivät case-yhtiöstä. Bonuksiin liittyvää budjettiharhaa ei voitu objektiivisesti löytää case-yhtiöstä. Kuitenkin kävi ilmi, että yhtiössä oli budjettiharhaa liittyen investointien tuottoarvioiden systemaattiseen minimointiin. Simonsin teoreettinen yrityksen johtamisen suorituskyvyn analysoinnin malli on käytössä case-yhtiössä koska yhtiö tekee pitkän aikavälin strategisen investointibudjetin. Investointiehdotuksia arvioidaan pääomantuottoasteen, markkinaosuuskehittymisen sekä nykyarvomenetelmän avulla. Case-tutkimus toi esille, että yksikönjohtajat haluavat enemmän päätösvaltaa ja riskinottoa, erityisesti investointibudjettia tehtäessä.

Temperatura de armazenamento e tipo de corte para melão minimamente processado

O presente trabalho teve como objetivo determinar a temperatura de armazenamento e o tipo de corte que proporciona melhor manutenção da qualidade de melões minimamente processados. Melões rendilhados, híbrido Bonus II, foram processados em câmara fria a 12ºC. Os frutos foram cortados manualmente em 8 fatias longitudinais. Em um dos tratamentos, as fatias foram divididas em pedaços de aproximadamente 3 cm de base e, no outro tratamento, foram utilizadas fatias inteiras. O produto minimamente processado foi acondicionado em embalagem rígida de politereftalato de etileno e armazenado a 3; 6 e 9ºC. O delineamento experimental foi inteiramente casualizado em esquema fatorial. Foram realizadas análises físico-químicas e sensoriais a cada 3 dias, por um período de 9 dias. A coloração e o teor de sólidos solúveis totais não foram afetados pelos tratamentos. O produto armazenado a 3ºC manteve maiores valores de firmeza, independentemente do tipo de corte. A aparência foi considerada boa até o 9º dia de armazenamento e o aroma, até o 6º dia, para melões a 3ºC. Em todos os tratamentos, houve declínio das notas atribuídas ao sabor durante o armazenamento. Pelos resultados obtidos, conclui-se que a qualidade de melões minimamente processados pode ser mantida por 6 dias a 3ºC, independentemente do tipo de corte.

S-Etuhuollon mainnonan tavoittavuus ja huoltopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä

Tämän insinöörityön tarkoituksena on tutkia S-Etuhuollon lähettämien mainosten tavoittavuutta ja samalla tutkia, millä asioilla oli vaikutusta huoltopaikan valintaan. Tammikuussa 2008 alettiin jakaa autoaan huoltoon tuoville asiakkaille kyselylomakkeita, jotka koskivat S-Etuhuollon mainoksia ja huoltopaikan valintaan liittyviä tekijöitä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, mitkä asiat olivat vaikuttaneet päätökseen tuoda auto S-Etuhuoltoon ja mitä tarjolla olevia lisäpalveluja he olivat arvostaneet. Haastattelun tuloksien ja omien kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että mainoksista menestyneimpiä ovat olleet suoramarkkinointikirjeinä lähetyt Etuhuolto-pakettitarjoukset, vaikka ne eivät saavuttaneetkaan kaikkien automerkkien asiakkaiden suosiota.Tästä huolimatta muutamiin automerkkeihin kohdistuneet Etuhuolto-paketit olivat suosittuja ja ne ovat täyttäneet tehtävänsä eli luoneet pohjan asiakassuhteelle, jolloin asiakas soittaa seuraavaa huoltoa tai korjausta tarvitettessaan tuttuun paikkaan. Tärkeimmäksi huoltopaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi havaittiin erityisesti koko laskun loppusummasta saatu S-Bonus. Tämä on monelle asiakkaalle hyvin tärkeä asia. Lisäksi huoltopaikan sijainnilla on merkitystä valintaan. Keskeinen sijainti ja hyvät julkiset kulkuyhteydet olivat olennaisia, koska huollon ajaksi saatavilla olevaa edullista sijaisauton vuokraa ei pidetty tärkeänä valintakriteerinä huoltopaikkaa valittaessa. Sijaisauton vuokrausmahdollisuus, auton pesupalvelut ja renkaiden kausisäilytykset eivät ole huoltopaikan valintaan voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä, vaan enemmänkin lisäpalveluja, joita olisi tarjottava asiakkaalle aktiivisemmin varausvaiheessa tai auton ollessa huollossa. S-Etuhuollon nuoren iän johdosta yrityksen tunnettuus on vielä monelle huono, joten säännöllinen mainonta toivotulle asiakaskunnalle on erittäin tärkeää. Työn tulososa sisältyy vain yritykselle luovutettuun liitteeseen.

Osuustoiminnasta kilpailuetua huoltoasemaliiketoiminnassa case: S-ryhmän ABC-ketju ja Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO)

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua liiketaloustieteissä käytävään keskusteluun osuustoimintayritysten kilpailuedun lähteistä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus ja tutkielman empiirisenä aineistona toimivat kohdeorganisaatioiden S-ryhmän ABC-ketjun ja Suomalaisen Energiaosuuskunnan (SEO) johtajien haastattelut. Tutkimuksen tavoitteena on kirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta ymmärtää ja kuvata, mitä on osuustoiminnan kilpailuetu ja tarjoaako osuustoiminnallisuus itsessään sekä yritysmuotona kilpailuetua Suomen huoltoasemaliiketoiminnassa. Tutkimuksen mukaan osuustoiminta tarjoaa kilpailuetua huoltoasemaliiketoiminnassa erityisesti organisaatiomuodon vuoksi. S-ryhmän ABC-ketjun keskeisiä kilpailuetuja ovat paikallisuus, asiakasomistajuus, bonusjärjestelmä, asemaverkosto, huoltoasemakonsepti ja toimitusketjun kustannustehokkuus. Suomalaisen Energiaosuuskunnan (SEO) kilpailuetuja ovat puolestaan suomalaisuus, paikallisuus ja yrittäjävetoisuus.

Lisäarvoa tuottavan palvelutarjooman kehittäminen asiakaslähtöisen palveluorganisaation kansainvälisille yritysasiakkaille

Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten voidaan kehittää asiakaslähtöisen palveluorganisaation kansainvälisten yritysasiakkaiden kannalta lisäarvoa tuottava, toisin sanoin ideaalinen, palvelutarjooma. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palvelupaketin hyötyjen ja kustannusten tunnistamiseen, jotta kansainvälisille yritysasiakkaille koituva hyöty voidaan maksimoida eli tarjota heille mahdollisimman paljon lisäarvoa. Toimeksiantajana tässä pro gradussa oli suomalainen työeläkeyhtiö, jonka asiakaslähtöisyys palveluorganisaationa muodosti tutkimuksen ainutlaatuisen kontekstin, koska työeläkeyhtiöiden toimintaa leimaa hyvin pitkälle lakisääteisyys. Tutkimus toteutettiin markkinatutkimuksena, jonka tutkimusote oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kyselyn perusteella onnistuttiin tunnistamaan niitä palvelupaketin ominaisuuksia, jotka tuottavat asiakkaille hyötyä ja kustannuksia. Lisäetuna saatiin selville myös niitä tekijöitä, joilla ei ole kansainvälisten yritysasiakkaiden ideaalisen palvelutarjooman kannalta mitään vaikutusta. Myös nämä tekijät voidaan ja kannattaa ottaa huomioon työeläkeyhtiön palvelujen kehittämisessä. Tutkimuksen avulla voitiin toteuttaa palvelujen tuotteistamismallia tiettyyn pisteeseen asti käytännössä eikä tyydytty pelkästään teoreettiseen tarkasteluun.

Nuorten KTM-naisten näkemyksiä työmotivaatiosta ja sitoutumisesta palkitsemisen näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten KTM-naisten näkemyksiä työmotivaatiosta ja sitoutumisesta aineellisen ja aineettoman palkitsemisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu työmotivaation osalta klassisiin teorioihin: Maslow’n motivaatioteoriaan, Vroomin odotusarvoteoriaan, Locken päämääräteoriaan, Adamsin oikeudenmukaisuusteoriaan ja Decin sisäisen motivaation teoriaan. Sitoutumisen tarkastelu on jaettu organisaatioon ja työhön sitoutumiseen. Organisaatioon sitoutumista lähestytään Meyerin & Allenin teorian kannalta ja työhön sitoutumista Morrow’n teorian pohjalta. Tarkasteluun on otettu myös Steersin näkemyksiä sitoutumisesta. Palkitsemisen tarkempi määrittely on tehty Kauhasen kokonaispalkitsemisen mallia mukaillen ja se on jaettu aineelliseen ja aineettomaan palkitsemiseen. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusote deskriptiivinen. Tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys huomioon ottaen, aineistonkeruun menetelmäksi on valittu teemahaastattelu. Tutkimuksessa on haastateltu yhtätoista tutkimuksen kriteerit täyttävää henkilöä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten KTM-naisten näkemykset työmotivaatiosta ja sitoutumisesta olivat tulkittavissa työn teoreettisen viitekehyksen muodostavien teorioiden valossa. Tutkimustulosten mukaan sekä aineellisen että aineettoman palkitsemisen keinoin voidaan vaikuttaa nuorten KTM-naisten työmotivaatioon ja sitoutumiseen. Palkitsemistapojen vaikutuksessa tutkittaviin ilmiöihin oli havaittavissa selkeä ero. Aineellisen palkitsemisen vaikutus sekä työmotivaatioon että sitoutumiseen koettiin suhteellisen heikoksi. Rahallinen palkitseminen, rahapalkka, koettiin eräänlaisena motivaation perusedellytyksenä, ei varsinaisena motivaatiotekijänä. Poikkeuksena erilaiset bonus- ja kannustinjärjestelmät, joilla koettiin olevan motivoivaa vaikutusta. Aineellisen palkitsemisen vaikutus sitoutumiseen koettiin rajallisena, sillä se vaatii taakseen myös muita keinoja ja tekijöitä. Aineettomalla palkitsemisella sen sijaan havaittiin olevan positiivista vaikutusta sekä työmotivaatioon että sitoutumiseen; joko mo-lempiin yhtä aikaa, vain toiseen tai työmotivaation kautta sitoutumiseen tai päinvastoin. Aineeton palkitseminen koettiin aineellista palkitsemista tukevaksi tai kompensoivaksi tekijäksi. Aineettomat palkitsemiskeinot liittyivät niin työuraan kuin sosiaalisiin palkkioihin. Motivaation osalta aineettomien palkitsemiskeinojen vaikutus koettiin vahvana. Aineetonta palkitsemista pidettiin hyvin sitouttavana, mutta vaikutukseltaan lyhytaikaisena.