Spin-offien vaikutus omistaja-arvoon

Perusteluna spin-offien toteuttamisen taustalta löytyy pyrkimys omistaja-arvon kasvattamiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää spin-offien vaikutusta omistaja-arvoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Aluksi tutkielmassa on tehty selkoa ulkomaisista tutkimustuloksista, joissa käsitellään spin-offien vaikutusta omistaja-arvoon. Saatuja tuloksia on verrattu lopuksi kolmeen suomalaiseen spin-offiin. Aikasempien tutkimusten tuloksiksista käy ilmi että spin-offien toteuttamisella on positiivinen vaikutus omistaja-arvoon sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Samanlainen positiivinen vaikutus voidaan todeta myös tässä tutkielmassa tutkituissa kolmessa suomalaisessa spin-off-tapauksessa. Omistaja-arvoon vaikuttavina tekijöinä otettiin huomioon yhtiöiden osakekurssien kehitys, jaetut osingot, osakkeiden jakamiset ja mahdolliset pääomanpalautukset. Tutkittavien suomalaisten yhtiöiden omistaja-arvojen kehitystä mitattiin spin-offin ilmoituspäivän läheisyydessä sekä noin yhdestä kolmeen vuotta spin-offin toteutuksen jälkeen. Saatuja tuloksia verrattiin kotimaisilta osakemarkkinoilta saatuihin keskimääräisiin tuottoihin.

Tunnuslukujen monimuotoisuus: ROI, RI ja EVA

Tässä työssä käsitellään sijoitetun pääoman tuottoprosentin, jäännöskatteen ja taloudellisen lisäarvon historiaa, käsitteitä ja käyttöä. Erityisesti keskitytään näistä tunnusluvuista käytettyjen määritelmien moninaisuuteen. Aluksi tutustutaan tunnuslukujen historiaan ja määritelmiin. Tämän jälkeen tutkitaan niiden käyttömahdollisuuksia johdon ja rahoituksen laskentatoimessa. Lopuksi tutkitaan empiirisen aineiston avulla näiden tunnuslukujen käyttöä yrityksissä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti syntyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa, josta se levisi maailmanlaajuiseksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on suosittu tunnusluku sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Rahoituksen laskentatoimen puolella on annettu tarkat ohjeet sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskemiseksi, koska sen esittäminen ulkoisessa tiedottamisessa on joillekin yrityksille lakisääteistä. Johdon laskentatoimessa ei ole olemassa sääntöjä tämän tunnusluvun laskemiseksi, ja se voidaan laskea yrityksen haluamalla tavalla. Jäännöskate on ensimmäisen kerran mainittu kirjallisuudessa jo 1700-luvun loppupuolella, mutta sen käytöstä tuli yleisempää vasta 1900-luvulla. Jäännöskate ei kuitenkaan koskaan saavuttanut suurta suosiota, eikä sitä nykyään juuri käytetä. Jäännöskatteeseen pohjautuva taloudellinen lisäarvo nousi julkisuuteen, kun Stern Stewart & Co. rekisteröi sen tuotemerkikseen 1980-luvun lopussa. Verrattuna jäännöskatteeseen taloudellinen lisäarvo vastaa paremmin yrityksen todellista arvonmuodostusta. Näiden tunnuslukujen laskenta ei ole lakisääteisiä, joten kaikki yritykset voivat laskea ne omalla tavallaan. Jäännöskatetta ja taloudellista lisäarvoa käytetään lähinnä johdon laskentatoimessa, mutta vähitellen ne ovat siirtymässä myös rahoituksen laskentatoimeen.

Markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin teknologiaosakkeissa vuosina 2005 – 2009

Tutkimusongelmana oli selvittää markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin viidentoista teknologiayrityksen osalta ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen sen perusteella. Alaongelmina oli selvitellä vaikuttaako yrityksen koko, kasvu tai osingonjako markkinalisäarvon kehitykseen. Kasvun mittarina käytettiin Net Operating Profit after Taxes:n muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimusta varten haettiin vuosilta 2005 – 2009 yhtiöiden oman pääoman kirja- ja markkina-arvot, sekä muut edellä mainitut alaongelmien tiedot. Arvot laskettiin MS Excelissä ja taulukoitiin. Saatujen arvojen perusteella yritykset asetettiin paremmuusjärjestykseen. Lisäksi analysoitiin vaikuttivatko tutkimuksen alaongelmat saatuun tulokseen. Tutkimustuloksena viisitoista yritystä kyettiin laittamaan paremmuusjärjestykseen markkinalisäarvon kehityksen mukaan. Markkinalisäarvon kehitys vaihteli suuresti eri yrityksillä. Vain kolme yritystä pystyi ajanjaksolla kasvattamaan sitä. Alaongelmien tarkastelu jätti jälkeensä hyvin ristiriitaisia tuloksia. Niiden perusteella ei pysty ilman tilastollista analyysia sanomaan varmasti alaongelmien vaikutusta markkinalisäarvon kehitykseen.

CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY from theory into financial statement: UPM-Kymmene Oyj

For number of reasons social responsibility in corporations has become a more essential part of business operations than before. Corporate social responsibility (CSR) is dealt with different means and aspects but the overall effects it has on organisations performance, communication and underline actions is indisputable. The thesis describes corporate social responsibility and the main objective was to observe how corporate social responsibility has developed in our case company with answering to main research question how CSR reporting has evolved in UPM-Kymmene Oyj? In addition following questions were also addressed: Is there a monetary value of CSR? What does proficient CSR report consist of? What does corporate social responsibility consist of? Qualitative research method, content analysis to be precise, was chosen and excessive literature study performed to find the theoretical back ground to perform the empirical part of the study. Data for the empirical part was collected from UPM-Kymmene Oyj financial data and annual reports. The study shows that UPM-Kymmene Oyj engagement to CSR and reporting of CSR matter have improved due time but still few managerial implications could be found. UPM-Kymmene Oyj economic key figures are only building shareholder value and stakeholders are identified in very general level. Also CSR data is scattered all over the annual report which causes problems to readers. The scientific importance of this thesis arises from the profound way CSR has been addressed in a holistic manner. Thus it is giving a good basis to understand the underlying reasons of CSR from society towards the organisation and vice versa.

Social ventures : the development of the theory of sustainable contributive advantage and initial empirical tests

This thesis attempts to fill gaps in both a theoretical basis and an operational and strategic understanding in the areas of social ventures, social entrepreneurship and nonprofit business models. This study also attempts to bridge the gap in strategic and economic theory between social and commercial ventures. More specifically, this thesis explores sustainable competitive advantage from a resource-based theory perspective and explores how it may be applied to the nonmarket situation of nonprofit organizations and social ventures. It is proposed that a social value-orientation of sustainable competitive advantage, called sustainable contributive advantage, provides a more realistic depiction of what is necessary in order for a social venture to perform better than its competitors over time. In addition to providing this realistic depiction, this research provides a substantial theoretical contribution in the area of economics, social ventures, and strategy research, specifically in regards to resource-based theory. The proposed model for sustainable contributive advantage uses resource-based theory and competitive advantage in order to be applicable to social ventures. This model proposes an explanation of a social venture’s ability to demonstrate consistently superior performance. In order to determine whether sustainable competitive advantage is in fact, appropriate to apply to both social and economic environments, quantitative analyses are conducted on a large sample of nonprofit organizations in a single industry and then compared to similar quantitative analyses conducted on commercial ventures. In comparing the trends and strategies between the two types of entities from a quantitative perspective, propositions are developed regarding a social venture’s resource utilization strategies and their possible impact on performance. Evidence is found to support the necessity of adjusting existing models in resource-based theory in order to apply them to social ventures. Additionally supported is the proposed theory of sustainable contributive advantage. The thesis concludes with recommendations for practitioners, researchers and policy makers as well as suggestions for future research paths.

Internationalization of small and medium-sized enterprises and impact of institutions on international entrepreneurship in emerging economies: the case of Russia

The doctoral study presents a comprehensive analysis of the impact of the institutional environment on the internationalization-based growth strategic choices of small and mediumsized enterprises (SMEs) in emerging economies. In responding to the calls for more research on institutions and international entrepreneurship, this dissertation extends the linkages between the two to the context of emerging economies. The study presents a comprehensive analysis of institutional challenges and their impact on the internationalization of SMEs in emerging economies, particularly in Russia. The research contributes to the adoption of the institution-based view in international entrepreneurship. The dissertation is presented through five research papers. Based on primary and secondary data, the study categorizes the possible sources of institutional influences on internationalization and empirically tests their impact by applying a method triangulation research design. The result of the conducted research is a proposed theoretical model of the institutional impact on the internationalization of SMEs in emerging economies. The model is specifically focused on the growth stage of the entrepreneurial process and considers only its internationalization facet. The research identifies and provides empirical support for the existence of a positive influence of a transparent and supportive regulatory environment, an institutionalized pool of general business knowledge, and collectivistic value orientation on the proclivity of SMEs to internationalize. A level of appreciation of entrepreneurial initiatives in home country and a greater positive institutional gap provide a positive impact on the international performance of SMEs. The research provides contextualized knowledge of the institutional impact on the internationalization of SMEs in Russia. The obtained results present theoretical value in terms of showing how the environmental conditions effect the entrepreneurial internationalization-based growth in emerging economies, providing the methodological insights into the measurement of the institutional effects, and empirically contextualizing the linkage between institutions and internationalization in the Russian business environment. The research also provides value for the business and policy making stakeholders by identifying ways of utilizing the conditions in the external institutional environment.

Pääomasijoittamisen tehostaminen suomalaisen pkt-sektorin kehittämisessä

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää systemaattinen toimintamalli sekä luoda suorituskyvyn esi-merkkimittaristo pääomasijoittajan toiminnan tehostamiseksi. Pääomasijoittajan tärkein tehtävä on pyrkiä kasvattamaan sijoituskohdeyrityksen osakkeiden ja siten omistaja-arvoa keskipitkällä aika-jänteellä. Strategioiden kehittämistä ja toteuttamista on tutkittu sangen laajasti, mutta käytännölli-sempi lähestymiskulma hallitustyöskentelyn vaikutuksista sekä strategioiden toteutuksen varmis-tamisesta on jäänyt näissä aikaisemmissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Varsinainen perusta omistaja-arvolle ja sen kasvattamiselle suomalaisen pkt-yrityksen pääomasi-joittamisessa luodaan hyvien ja tulevaisuuden kasvupotentiaalia omaavien kohdeyritysten etsimisellä, riittävän tarkalla analysoinnilla sekä sijoitushetken kohtuullisella arvostuksella. Sijoitusaikana ei enää pystytä korjaamaan mahdollisia alkuvaiheen epäonnistumisia. Kun kohdeyhtiöön on valittu ammattitaitoinen ja motivoitunut hallitus, tulee pääomasijoittajan panostaa valittujen strategioiden toteuttamiseen havainnollisilla ja tehokkailla työkaluilla. Ne mahdollistavat kohdeyrityksen visioiden ja arvojen jakamisen edelleen helpommin ymmärrettäviksi avainmittareiksi ja –tavoitteiksi kaikille organisaatiotasoille. Suorituskyvyn mittaamisen ja analysoinnin päätehtävä sekä suurissa että pienissäkin yrityksissä on yritysjohdon päätöksenteon tukeminen luotettavan, säännöllisen ja riittävän tarkan informaation tuottamisella huolellisesti valituista mittauskohteista. Suorituskyvyn analysointi auttaa myös hahmottamaan paremmin kokonaisnäkemystä yrityksen menestykseen vaikuttavista tekijöistä sekä niiden välisistä syy-yhteyksistä. Alunperin suuryritysten tarpeisiin kehitetyt suorituskyvyn analysointi- ja mittausmenetelmät ovat poikkeuksetta liian monimutkaisia ja raskaita vastatakseen pienempien yritysten vaatimuksia. Liiketoiminnan seuraamisessa ja ohjaamisessa pkt-yrityksen hallituksen tulee ottaa perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi mukaan myös keskeisimpiä, ei-taloudellisia seurattavia asioita, joiden avulla muodostuu ajantasaisempi kuva kohdeyhtiön kilpailukyvystä sekä menestyksestä. Pääomasijoittajan toimintamallissa esitellään kansainvälisesti käytössä olevia menetelmiä strategian jalkauttamiseen, yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseen sekä suorituskyvyn johtamisen tukemiseen. Pkt-yrityksille pyrittiin luomaan yksinkertainen mallimittaristo suorituskyvyn analysointiin ja yrityksen johtamisen tueksi. Sijoituskohdeyritysten hallituksilla on jo tällä hetkellä käytettävissään erilaisia kuukausittaisia taloudellisia tunnuslukuja sekä tilikauden tuloksestakin jotain ennakkotietoa. Näiden pohjalle olisi varsin yksinkertaista rakentaa myös yrityksen sisäisiä prosesseja, asiakkuustyöskentelyä, myyntiä ja markkinointia sekä toiminnan yleistä systemaattisuutta kuvaavia mittareita.

Metsäteollisuuden puunhankinnan ohjaus: Hankintalähteen kannattavuus ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkielmassa rakennettiin laskentamalli metsäteollisuuden puunhankinnan hankintalähteen kannattavuuden määrittämiseksi ja selittämiseksi. Tutkimuksessa noudatettiin konstruktiivisen tapaustutkimuksen tutkimusotetta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli kansainvälisesti toimivan metsäteollisuusyrityksen Suomen puunhankintaorganisaatio. Kannattavuusmalli määrittelee hankintalähteen kannattavuuden sekä käsitteellisellä että laskentamenettelyn tasolla. Kannattavuusmallin katesuure on porttikate, joka rakennettiin taloudellisen lisäarvon teoriaan nojaten kohdeorganisaation tarpeiden ja sen laskenta-asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Kannattavuusmallin rakenne ja osat kuvattiin seikkaperäisesti. Kannattavuusmallin käyttämän liiketoimintadatan poiminta ja laskentasuureiden raportointi testattiin. Mallin tarvitsemat laskentatiedot on saatavissa kohdeorganisaation kehitteillä olevasta toiminnanohjausjärjestelmästä. Laskentamallin hyödyntämismahdollisuudet arvioitiin. Hankintalähteen kannattavuutta mittaavalla porttikatteella voidaan ohjata puunhankintaorganisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa. Malli ilmaisee porttikatteeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen, minkä avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä hankintalähteiden hyödyntämisessä. Aiemmista tutkimuksista poiketen malli huomioi hankintalähteen suoritteen arvon tärkeimmille asiakastehtaille perustuen todellisiin liiketapahtumiin. Kannattavuusmallia voidaan hyödyntää laajalti metsäteollisuusyritysten tavaralajimenetelmään perustuvassa puunhankinnassa. Kannattavuusmallin rakentaminen rohkaisee puunhankinnan johtoa ja laskentahenkilöitä hedelmällisen yhteistyöhön.

Collectiveness within startup teams – Leading the way to initiating and managing collective pursuit of opportunities in organizational contexts

While traditional entrepreneurship literature addresses the pursuit of entrepreneurial opportunities to a solo entrepreneur, scholars increasingly agree that new ventures are often founded and operated by entrepreneurial teams as collective efforts especially in hightechnology industries. Researchers also suggest that team ventures are more likely to survive and succeed than ventures founded by the individual entrepreneur although specific challenges might relate to multiple individuals being involved in joint entrepreneurial action. In addition to new ventures, entrepreneurial teams are seen central for organizing work in established organizations since the teams are able to create major product and service innovations that drive organizational success. Acknowledgement of the entrepreneurial teams in various organizational contexts has challenged the notion on the individual entrepreneur. However, considering that entrepreneurial teams represent a collective-level phenomenon that bases on interactions between organizational members, entrepreneurial teams may not have been studied as indepth as could be expected from the point of view of the team-level, rather than the individual or the individuals in the team. Many entrepreneurial team studies adopt the individualized view of entrepreneurship and examine the team members’ aggregate characteristics or the role of a lead entrepreneur. The previous understandings might not offer a comprehensive and indepth enough understanding of collectiveness within entrepreneurial teams and team venture performance that often relates to the team-level issues in particular. In addition, as the collective-level of entrepreneurial teams has been approached in various ways in the existing literatures, the phenomenon has been difficult to understand in research and practice. Hence, there is a need to understand entrepreneurial teams at the collective-level through a systematic and comprehensive perspective. This study takes part in the discussions on entrepreneurial teams. The overall objective of this study is to offer a description and understanding of collectiveness within entrepreneurial teams beyond individual(s). The research questions of the study are: 1) what collectiveness within entrepreneurial teams stands for, what constitutes the basic elements of it, and who are included in it, 2) why, how, and when collectiveness emerges or reinforces within entrepreneurial teams, and 3) why collectiveness within entrepreneurial teams matters and how it could be developed or supported. In order to answer the above questions, this study bases on three approaches, two set of empirical data, two analysis techniques, and conceptual study. The first data set consists of 12 qualitative semi-structured interviews with business school students who are seen as prospective entrepreneurs. The data is approached through a social constructionist perspective and analyzed through discourse analysis. The second data set bases on a qualitative multiplecase study approach that aims at theory elaboration. The main data consists of 14 individual and four group semi-structured thematic interviews with members of core entrepreneurial teams of four team startups in high-technology industries. The secondary data includes publicly available documents. This data set is approached through a critical realist perspective and analyzed through systematic thematic analysis. The study is completed through a conceptual study that aims at building a theoretical model of collective-level entrepreneurship drawing from existing literatures on organizational theory and social-psychology. The theoretical work applies a positivist perspective. This study consists of two parts. The first part includes an overview that introduces the research background, knowledge gaps and objectives, research strategy, and key concepts. It also outlines the existing knowledge of entrepreneurial team literature, presents and justifies the choices of paradigms and methods, summarizes the publications, and synthesizes the findings through answering the above mentioned research questions. The second part consists of five publications that address independent research questions but all enable to answer the research questions set for this study as a whole. The findings of this study suggest a map of relevant concepts and their relationships that help grasp collectiveness within entrepreneurial teams. The analyses conducted in the publications suggest that collectiveness within entrepreneurial teams stands for cognitive and affective structures in-between team members including elements of collective entity, collective idea of business, collective effort, collective attitudes and motivations, and collective feelings. Collectiveness within entrepreneurial teams also stands for specific joint entrepreneurial action components in which the structures are constructed. The action components reflect equality and democracy, and open and direct communication in particular. Collectiveness emerges because it is a powerful tool for overcoming individualized barriers to entrepreneurship and due to collectively oriented desire for, collective value orientation to, demand for, and encouragement to team entrepreneurship. Collectiveness emerges and reinforces in processes of joint creation and realization of entrepreneurial opportunities including joint analysis and planning of the opportunities and strategies, decision-making and realization of the opportunities, and evaluation, feedback, and sanctions of entrepreneurial action. Collectiveness matters because it is relevant for potential future entrepreneurs and because it affects the ways collective ventures are initiated and managed. Collectiveness also matters because it is a versatile, dynamic, and malleable phenomenon and the ideas of it can be applied across organizational contexts that require team work in discovering or creating and realizing new opportunities. This study further discusses how the findings add to the existing knowledge of entrepreneurial team literature and how the ideas can be applied in educational, managerial, and policy contexts.

Native women, theory and research : contexts and contestations

In this thesis I outline a critical approach to interpreting the considerable academic literature on Aboriginal women in North America. I locate the scholarship concerning Native women within an understanding of three developments related to a philosophy of science: (I) paradigmatic shifts concerning the philosophy of science, (2) materialist-idealist debates and (3) transitions in feminist theory characterized by what is tenned the shift from second to third wave feminism. My exploration of emergent themes suggests that the elements indicated above provide overlapping frameworks within which most scholarship about Indigenous women is positioned. I illustrate my finding that employing critical discourse analysis and postcolonial feminism as both method and theory provides a useful approach in attending to intersecting experiences of 'race, class, and gender.' I view these intersecting experiences as central to the socio-political positioning of Indigenous women within contemporary feminist theorizing. I conclude my thesis by reflecting on the conceptual struggles I experienced in fonnulating and organizing the thesis and the significance of my underlying epistemological position and value-orientation as both a feminist and Native woman.

Corporate Social Responsibility, Corporate Governance, And Managerial Risk-Taking

This dissertation investigates the association between corporate social responsibility (CSR) and managerial risk-taking, as well as the differences in governance structure that affect this association. Using a sample of US public firms from 1995 to 2009, we find that firms with strong CSR records engage in higher risk-taking. Furthermore, we find that this relationship is robust when accounting for differences in governance structure and correcting for endogeneity via simultaneous equations modeling. Additional testing indicates that performance in the employee relations dimension of CSR in particular increases with risk-taking, while high firm visibility dampens the association between CSR and the accounting-based measures of risk-taking. Prior literature establishes that high managerial risk-tolerance is necessary for the undertaking of risky yet value-enhancing investment decisions. Thus, the main findings suggest that CSR, rather than being a waste of scarce corporate resources, is instead an important aspect of shareholder value creation. They contribute to the debate on CSR by documenting that corporate risk-taking is one mechanism among others through which CSR maps into higher firm value.

Caracterización de la cultura organizacional y lineamientos de intervención para la implementación de procesos de cambio en las organizaciones. Caso empresa sector financiero

El presente Trabajo de Grado busca caracterizar la cultura organizacional de una empresa del sector Financiero en Colombia y realizar orientaciones de acciones para el cambio organizacional de acuerdo con la estrategia de perdurabilidad establecida por la Alta Dirección de dicha empresa. Para este fin, se realiza una cuidadosa revisión y actualización del estado del arte de los conceptos clave ¨Cultura Organizacional¨ y ¨Cambio Organizacional¨. Es de resaltar que para el primero de ellos, se toma como punto de partida el estado del arte sobre Cultura Organizacional realizado por el profesor Carlos Eduardo Méndez Álvarez y cuyo marco temporal abarca desde los orígenes del concepto en el siglo XIX hasta el año 2006. Asimismo, luego de una cuidadosa revisión de los Modelos de Cambio Organizacional existentes y de la realidad de la empresa objeto de estudio, se adopta el Modelo ADKAR que consta de cinco fases: Conciencia del Cambio, Deseo, Conocimiento, Capacidad – Habilidad y Refuerzo. Asimismo, a partir de la construcción de un fundamento teórico sólido y a través de la aplicación de la metodología para describir la Cultura Organizacional en Colombia MEDECO se busca una aproximación a la Cultura Organizacional de la empresa objeto de estudio con el fin de describir e identificar los rasgos predominantes de su cultura organizacional y entregar una propuesta final con los rasgos necesarios que alientan la consecución exitosa de los procesos de cambio.

How can strategic philanthropy contribute to innovation for companies

This investigation proposes to explore the existing link between a strategic conception of philanthropy and innovation. Indeed, the nature of the research question relies on an unexplored field in the CSR and Innovation management academic literature. It starts with the interest to know which the benefits are for a firm encouraged to invest strategically in philanthropy. In this regard, the analysis contributes in fitting this gap by following different objectives in an exploratory perspective. Throughout the research it will be analyzed the concept and the current and past contributions on the different branches of innovation (product innovation, managerial innovation, technological innovation), to accentuate the relation between an accurate strategic approach to philanthropy and the impact on the organizational value. Indeed, analyzing philanthropic innovation may provide insights about business opportunities and notions related to social investments and profit. That aspect includes the link between those strategic decisions that a firm can use to maximize those investments as it was part of their core business. It also proves the existing link between CSR and innovation, and the possibilities that the enterprises have towards this subject.

Teoría del caos y la complejidad en la representación de la relación estratégica comunitaria y marketing en los estados financieros

El presente trabajo tiene como finalidad caracterizar conceptos y elementos clave del caos y de la complejidad existente en la relación entre las organizaciones y la comunidad. Esta relación parte de la base de satisfacer las necesidades de los actores involucrados y, así mismo, mejorar el desempeño de cada uno, y contribuir al bienestar de la sociedad y a la perdurabilidad de las empresas. Para alcanzar el objetivo planteado, inicialmente se hace necesario contextualizar conceptos que estarán presentes durante todo el escrito. Por esto se expondrán términos como teoría de la complejidad, teoría del caos, los aspectos más representativos de la relación comunitaria y el marketing y su impacto en las comunidades. La teoría de la complejidad permitirá entender los sistemas como un todo, en donde las relaciones e interacciones de cada una de sus diferentes partes nos conducen a innumerables escenarios posibles. También se buscará entender la importancia de la relación organización-comunidad, ya que la comunidad puede jugar un papel determinante cuando las organizaciones se adaptan a los cambios. Es de suma importancia establecer relaciones estratégicas con la comunidad, entendiendo a la comunidad como un sistema o grupo social con determinadas características, que permitan tanto a las organizaciones como a la misma comunidad entender, comprender y satisfacer eficazmente las necesidades subyacentes y, así, llegar a establecer un entorno de retroalimentación continua y sostenibilidad a lo largo del tiempo. Actualmente, el funcionamiento del mundo ha cambiado en cierta medida, ya que antes la base del conocimiento se centraba en función del orden y la regularidad. Ahora, en cambio, se destaca la creatividad y la dinámica que son causadas por el desorden y la irregularidad presentes en los sistemas. El mundo se plantea como un grupo de innumerables sistemas auto-organizados, donde su funcionamiento puede provocar resultados impredecibles o aleatorios. La materia de complejidad en los sistemas se ha desarrollado por diferentes autores según aproximaciones desde diferentes ramas de la ciencia, como la cibernética, basada en los mecanismos de retroalimentación y control; desde la teoría general de los sistemas, que da énfasis en el dinamismo presente en los sistemas y cómo la organización está presente en su estructura. En el presente proyecto se realizará un estudio de tipo teórico-conceptual: se seleccionarán las bases de datos, fuentes de información y los documentos más representativos o que proporcionen la mayor información posible que permita el completo entendimiento de la investigación y de sus alcances propuestos. Es así que esta investigación busca aportar más elementos dentro de los diferentes estudios que pretenden explicar y mejorar la perdurabilidad de las empresas bajo las diferentes líneas de investigación. A través del tiempo, el GIPE ha ido evolucionando de acuerdo con los resultados de las investigaciones y se ha centrado en cuatro líneas de investigación: Liderazgo, Realidad, Estrategia y Gerencia. El proyecto de investigación “Relación de las organizaciones con el medio y marketing” hace parte de la línea de gerencia y busca identificar oportunidades gerenciales para las organizaciones que las acerquen al conocimiento y manejo de las áreas funcionales (Facultad de Administración, 2013). Además, el proyecto se adentra en las organizaciones en entornos complejos y su relación con la comunidad, y se observa así la organización como un ser vivo que contribuye al bienestar de la sociedad que, finalmente, es lo que garantiza su perdurabilidad.

Divulgación on-line de los códigos de buen gobierno en las IES y su determinación para el posicionamiento en el ranking QS

Dado el interés que se presenta con los temas de gobierno corporativo, este trabajo busca describir si la divulgación on-line de los contenidos de los códigos de buen gobierno, es determinante en el posicionamiento que tienen las Instituciones de Educación Superior (IES) en el ranking QS. Partiendo de una muestra de 20 IES, se recolectaron un conjunto de datos dicotómicos para 30 variables independientes y se relacionaron con la variable dependiente denominada posicionamiento en el ranking. A partir de lo anterior, se elaboró un trabajo descriptivo y correlacional con el fin de probar las hipótesis de investigación. Este estudio reveló que la divulgación on-line de los contenidos de los códigos de buen gobierno en las IES, no es determinante para el posicionamiento en el ranking QS.