Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena

Yhä useampi etsii nykyään tietoa tuotteista ja palveluista internetin kautta. Vastapainoisesti lähes jokainen yritys käyttää internetsivujaan markkinointikanavana. Mietittäessä markkinoinnin peruskysymyksiä kuten kohdesegmentin saavuttamista tai kampanjan tuottoastetta ei vastausta usein osaa internetsivujen osalta antaa niin markkinointiosasto kuin IT-osastokaan. Hakukoneoptimointi on yksi hakukonemarkkinoinnin muoto, jonka avulla internetsivujen saavutettavuutta voidaan parantaa. Kehityksen toteamiseksi on oltava mittareita, joina internetsivuilla voidaan käyttää internetsivuille tarkoitettuja kävijäseurantaohjelmistoja. Tässä työssä käsitellään hakukoneoptimointia ja sen mahdollisuuksia parantaa sivustojen näkyvyyttä internetin hakukoneissa. Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan sivustojen teknisen toteutuksen muokkaamista hakukoneystävälliseksi ja sisällön muokkaamista niin, että sivustotsijoittuvat halutuin hakusanoin hakutulosten kärkipäähän. Onnistumisen mittaamiseksi työssä perehdytään kävijäseurannan mahdollisuuksiin ja toteutukseen. Työn tavoitteena oli tuoda Primesoft Oy:lle riittävä tietotaito hakukoneoptimoinnista, toteuttaa hakukoneoptimointipalvelu ja muokata yrityksen ohjelmistot hakukoneoptimointia tukeviksi. Työn tavoitteet saavutettiin pääosin ja tutustuminen hakukoneoptimointiin avasi portin koko internetmarkkinoinnin maailmaan. Palvelun toimivuutta testattiin Primesoftin omilla sivuilla ja tulokset osoittautuivat varsin rohkaiseviksi. Jatkossa hakukoneoptimointia voidaan tarjota palveluna asiakkaille.

Tuoteturvallisuusriskien hallinta suorituskyvyn johtamisen tukena sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa

Eurooppalaisia ja suomalaisia markkinavalvontatilastoja tutkimalla havaitaan, ettei tuoteturvallisuuden hallinta ole itsestään selvää sähkö- ja elektroniikka-alalla. Vuodesta 2000 maaliskuuhun 2006Euroopan markkinoilla havaittiin 3040 vaarallista kuluttajien käyttöön tarkoitettua sähkötuotetta. Työn päätavoitteena on selvittää, miten tuoteturvallisuusriskien hallinta kytkeytyy yrityksen suorituskyvyn johtamiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Aineistopohjaisen analyysin avulla kartoitetaan suorituskyvyn johtamisen teoriaa, suorituskyvyn käytännön mittaamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä tuoteturvallisuusriskejä jariskienhallinnan periaatteita. Lisäksi kartoitetaan lainsäädännön vaatimuksia, tuotesuunnittelua, valmistusta ja osaamista sekä tarkastellaan tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnan tuloksia. Tutkimuksessa analysoidaan kirjallisuutta ja tilastoja etsien tuoteriskien hallinnan ja suorituskyvyn johtamisen välistä yhteyttä. Analyysiä täydennetään tutkimuksen tekijän kokemuksella tuoteturvallisuuden testauksesta ja sertifioinnista, standardisoimistyöstä sekä tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Riskienhallinta muodostaa parhaimmillaan osan yrityksen johtamis- ja hallintakäytäntöä. Tuoteturvallisuusriskien hallinta on yrityksen strateginen päätös, joka tukee suorituskyvyn johtamista. Työssämallinnetaan kolme toimintatapaa, joilla eri kehitysvaiheessa olevat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden valmistajat voivat hallita tuoteturvallisuusriskejään.Työssä kootaan yhteen tuoteturvallisuuden tekijöitä, jotka suorituskyvyn mittareissa monitoroivat tuoteriskien tilaa. Lisäksi kootaan yhteen riskienhallinnan kustannuksia, joilla yritys voi arvioida etukäteen kokonaiskustannuksia.

Kriittiset menestystekijät suorituskyvyn mittaamisen tukena

Suorituskyvyn mittaamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun julkinen sektori on siirtynyt uusiin palkkausjärjestelmiin. Onnistuneen suorituskyvyn mittauksen taustalla on onnistuminen kriittisten menestystekijöiden määrittämisessä. Kriittisten menestystekijöiden yhdistämistä suorituskyvyn mittaamiseen ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Työssä selvitetään puolustusvoimien materiaalihankkeiden kriittiset menestystekijät. Työssä tarkastellaan kriittisten menestystekijöiden ja suorituskyvyn mittaamisen aikaisempaa tutkimusta ja teoriaa, jota on sovellettu työn empiirisessä osassa. Empiirisen aineiston muodostaa hankehenkilöstölle ja - johdolle suunnattu kysely. Kriittisten menestystekijöidenmäärittämisessä ja suorituskyvyn mittaamisen välistä yhteyttä tutkittaessa on käytetty hyväksi teoriaa, SWOT-analyysia, kyselyn tuloksia ja asiakkaan asiakirjoja. Valitut kriittiset menestystekijät ovat henkilöstö, avoin ympäristö sekä henki, riittävät resurssit, resurssien kustannustehokas käyttö,realistinen ja selkeä tavoite, vaatimustenmäärittelyn onnistuminen, yksityiskohtaiset ja päivitettävät suunnitelmat. Työssä pohditaan myös suorituskyvyn mittaamista hankkeissa ja tuloksena ehdotetaan SAKE- järjestelmän käyttöönottoa. Näkökulmiksi SAKE- järjestelmään ehdotetaan henkilöstöä, laatua, johtoa ja resursseja. Työn pohjalta tulisi käynnistää jatkotyö, jossa materiaalihankkeille luotaisiin varsinainen suorituskyvyn mittaristo.

Business Intelligence -järjestelmä päätöksentekijöiden tukena asiantuntijayrityksessä

Työn tarkoituksena oli kartoittaa ja tehdä esiselvitys Business Intelligencen(BI) mahdollisuuksista tiedon hallinnassa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yritys voi tietotekniikan avulla paremmin hyödyntää operatiivisten järjestelmien tuottamia tietoja päätöksenteon tukena. Työssä sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Business Intelligence -teknologiaan tutustuttiin aluksi kirjallisuuden avulla. Ongelmaa lähestyttiin selvittämällä kohdeyrityksen tiedonhallinnan nykytila ja siihen liittyvät ongelmat. Käyttäjävaatimukset selvitettiin strukturoidulla kyselytutkimuksella. Lisäksi työn empiriaosuudessa tutustuttiin kahteen Business Intelligence -toteutukseen ja arvioitiin teknologian kypsyyttä suhteessa asiakasvaatimuksiin. Tiedonhallinnalta toivottiin joustavuutta ja helppokäyttöisyyttä.Erityisesti tutkimuksessa esiin nousi se, että tiedon jakeluun tarvitaan monipuolisempia vaihtoehtoja. Käyttäjät olivat valmiita hyödyntämään uusia BI-ominaisuuksia varsin laajalti. Haastavinta tutkimuksessa oli liiketoiminnan ymmärtäminen. Suurimmat BI-teknologian puutteet havaittiin loppukäyttäjän sovelluksissa. Tietovarastointiprosessiin liittyvä teknologia todettiin toimivaksi.

Hankinnan kokonaiskustannukset hankintapäätösten tukena. Case: Incap Furniture Oy

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tehdä hankinnan kokonaiskustannusmalli tietylle case-yrityksen tuotteelle. Tarkoituksena oli selvittää, mikä on hankinnan kokonaiskustannusten merkitys strategisen kustannusten hallinnan osana ja mitä mahdollisia työkaluja voidaan käyttää hankinnan kokonaiskustannusten mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kuinka hankinnan kokonaiskustannuspäätökset voivat auttaa hankintapäätösten teossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta.Teoriaosa on luonteeltaan käsiteanalyyttinen ja empiriaosa vertaileva case-tutkimus. Teoreettisessa osassa selvitetään hankinnan kokonaiskustannusten teoriaa ja empiriaosassa tutkimus kohdennetaan case-yrityksen Forsby-jalkaan. Tutkimuksentuloksena syntyi case-yritykselle hankinnan kokonaiskustannusten malli, jota yritys käyttää ensisijaisesti toimittajien arviointiin. Hankinnan kokonaiskustannukset osoittautuivat tärkeäksi osaksi yrityksen strategista kustannusten hallintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että kohdeyrityksen erityispiirteiden ja käytössä olevien resurssien huomioiminen on erittäin merkittävä asia hankinnan kokonaiskustannusmallia muodostettaessa. Lisäksi tutkimuksen teon aikana nousi esiin useita asioita, joita case-yrityksen on jatkossa kehitettävä.

Tietojohtaminen toiminnanohjausjärjestelmän tukena; Case: Kespro Oy

Tutkielman tarkoituksena on tutkia oppimisprosessin muodostumista ja toteutumista sekä prosessijohtamisen ja prosessien roolia SAP:in käyttöönottoprojektissa. Tutkielman case-organisaationa toimii Kespro Oy ja tutkimuskohteena on SAP:in käyttöönottoprojekti Kespron tukuissa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva prosessijohtamisen ja prosessien roolista muutostilanteessa sekä oppimisprosessin muodostumisesta jatoteutumisesta. Johdon ja esimiesten tuen korostuminen sekä onnistunut strategisten linjausten tiedottaminen tulivat esille käytännön työssä prosessien toimivuuden ja oman työn merkityksen kautta. Tärkeänä haasteena osaamisen varmistamiseksi käyttöönoton yhteydessä oli varmistaa koulutuksen ja käyttäjäohjeiden riittävä taso ja sisältö. Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen korostuivat tiedon jakamisessa pääkäyttäjien ja henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja avunanto. Tehokas tiedon jakaminen mahdollisti käyttöönoton onnistumisen. Käyttöönottoon vaikutti oleellisesti myös tietotekninen näkökulma: käyttäjien kyky erottaa toisistaan oma osaaminen ja tietotekniset ongelmat. Näiden tekijöiden huomioiminen mahdollisti SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sujuvan liikkeellelähdön Kespron tukuissa mahdollisimman vähillä operatiivisilla ongelmilla.

Kuvia Suomen lasten elämästä : 10 piirrosta tehnyt R. Åkerblom; selitykset sommitellut Juhani H. - [Kansi]

Helsinki : G. W. Edlund 1882, F. Tilgmannin kirja- ja kivipaino

Elinkaariarviointi ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteiden asettamisen tukena

Diplomityössä tutkittiin elinkaariarvioinnin ja sillä saatavien tulosten käyttöä ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tukena. Työn alussa kuvaillaan niitä asioita, jotka yhdistävät yrityksen ympäristöasioihin. Työn aikana suoritettiin kahden yritysten tuotteille elinkaariarvioinnit. Näistä tutkimuksista saatuja käytännön kokemuksia on käytetty diplomityössä. Pääpainopiste käytännön kokemuksissa oli itse elinkaariarvioinnin tekemisessä esille tulleissa seikoissa sekä tulosten tulkinnassa ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteiden asettamisen näkökulmasta. Ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteet ovat: materiaali- ja energiakulutuksen vähentäminen, kierrätettävyyden parantaminen, tuotteen käyttöiän pidentäminen ja ympäristölle haitallisten raaka-aineiden välttäminen. Jokaisella ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteella on oma erityispiirteensä, joka on huomioitava elinkaariarviointia käytettäessä. Työn aikana havaittiin, että erityinen huomio on kiinnitettävä lähtötietojen keruuvaiheeseen. Vielä nykyään on vaikea saada, etenkin alihankkijoilta, kaikkia tarvittavia inventaariotietoja. Tähän elinkaariarvioinnin suorittamisen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen, on kaikkien osapuolten kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota. Myös tulosten tulkintaan kiinnitettiin huomioita. Merkittävien tekijöiden ja niihin vaikutusmahdollisuuksien havaitseminen on tärkeä osa tavoitteiden asettamista. Hyvin perusteltujen tavoitteiden asettamisen edellytys on kattavat ja luotettavat elinkaariarvioinnin tulokset. Nämä taas edellyttävät riittävän laajoja, laadukkaita ja yhdenmukaisia lähtötietoja, joita vielä nykyään on harvoin saatavilla.

Projektisalkkunäkymät teknologiaohjelman päätöksenteon tukena

Tämän diplomityön tavoitteena on kuvata Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) teknologiaohjelmien päätöksentekoa sekä kehittää teknologiaohjelman päätöksentekoa tukevia tiedon esittämistapoja eli projektisalkkunäkymiä. Työssä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Työn toteuttamisessa noudatettiin osallistuvan havainnoinnin toiminta-tutkimuksen periaatteita. Siinä tutkija itse osallistuu havaitun tutkimusongelman ratkaisuun yhdessä tutkimuskohteensa kanssa. Tämän työn empiirinen aineisto kerättiin vuoden 2002 ja 2003 aikana toteutetun teknologiaohjelman ohjaustyökalun pilotointiprojektin yhteydessä. Pilotointiprojektin aikana tehdyt havainnot ja kehittämistyön kuvaus ja tulokset on koottu työn empiriassa esiteltyihin analyyseihin, johtopäätöksiin sekä jatkotoimenpide-ehdotuksiin. Työn tutkimustuloksina voidaan esittää, että teknologiaohjelman päätöksenteko perustuu ohjelman nykytilaan, tulevaisuuteen, projektien hyödyntämispotentiaaliin, haastavuuteen sekä verkottumiseen liittyvien tietojen tarkasteluun. Päätöksenteko jakaantuu ohjelmaorganisaation edustajien johtoryhmän, ohjelmapäällikön ja teknologia-asiantuntijan kesken. Heillä on päätöksentekoon, kommentointiin, esittelyyn sekä tiedoksisaantiin liittyviä rooleja. Nykyisin teknologiaohjelmien päätöksentekokäytännöt vaihtelevat ohjelmittain hyvinkin paljon. Päätöksentekoon kaivataan systematiikkaa sekä objektiivisuutta. Pilotointiprojektissa saatujen kokemusten perusteella visualisoidut projektisalkkunäkymät antavat teknologiaohjelmien päätöksenteolle kaivattua tukea. Salkkunäkymien avulla voidaan tarkastella ohjelman nykytilaa, tulevaisuutta, verkottumista, riskejä sekä tuotto-odotuksia. Salkkunäkymien tuottamisen helpottamiseksi tulisi edelleen kehittää projektikohtaisen tiedon keräämistapoja sekä projektisalkun hallinta-prosesseja.

Strateginen laskentatoimi strategisen johtamisprosessin tukena. Case: SOK-yhtymän kiinteistötoiminnot

Tämän tutkielman päätavoitteena on tutkia niitä menetelmiä, joilla johdon laskentatoimi tukee strategista johtamista ja selvittää kuinka laskentatointa hyödynnetään strategisessa johtamisprosessissa. Empiirisessä osuudessa analysoidaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen laskentatoimen ja strategisen johtamisprosessin välistä yhteyttä. Tavoitteena on parantaa tämän tutkimuksen avulla laskentatoimen hyödyntämistä strategisessa johtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi selvitetään seuraavat aihealueet, niiden selvittämisestä muodostuvat myös tämän tutkimuksen osatavoitteet. Ensimmäisenä osatavoitteena on selvittää doktriiniin perustuen, mistä strategisessa johtamisessa ja johdon strategiaprosessissa on kysymys. Toisena osatavoitteena on tarkastella strategisen laskentatoimen teoriaa ja innovaatioita johdon näkökulmasta. Toisin sanoen, osatavoitteena on siis selvittää, mitä strateginen laskentatoimi on ja millaisia konkreettisia menetelmiä sillä on käytettävissään strategisen johtamisen tukemisessa. Kolmantena osatavoitteena on esitellä tutkielman empiirinen osuus, joka pohjautuu SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen strategiseen johtamisprosessiin ja sitä tukevaan johdon laskentatoimeen. Samalla kun tutkitaan johdon toimintoja prosessin eri vaiheissa, esitetään johdon tueksi erilaisia laskennallisia menetelmiä, joista on hyötyä päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa sekä strategian toteuttamiseen valvonnassa Tässä tutkimuksessa strategista johtamista ja strategista laskentatointa tarkastellaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen vuoden 2001 tilanteen mukaan osana S-ryhmän ja SOK-yhtymän jatkuvaa strategiaprosessia. Näkökulma tarkastelulle on sekä ylimmän yritysjohdon, että strategisen liiketoimintajohdon.

Henkilöstöraportointi henkilöstöjohtamisen tukena. Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) henkilöstöraportoinnin hyväksikäyttöä organisaation henkilöstöjohtamisessa. Tavoitteena on myös selvittää sitä, miten LTY:n henkilöstöraportointia tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin käytännön henkilöstöjohtamisen tarpeita. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen tapaustutkimus, mutta sisältää myös normatiivisia piirteitä. Teoriaosassa käsitellään asiantuntijaorganisaation erityispiirteitä, henkilöstöjohtamisen toimintakenttää sekä henkilöstövoimavarojen laskentatoimen ja raportoinnin käsitteitä ja malleja – myös yliopiston näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan LTY:n henkilöstöjohtamisen ja –raportoinnin nykytilaa ja pyritään asetettujen tavoitteiden mukaisesti tuomaan esiin myös uusia kehittämisideoita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTY:n henkilöstöraportointi ei nykyisellään vastaa organisaation esimiestehtävissä työskentelevien tarpeita. Henkilöstöraportointia tulisikin kehittää siten, että yliopiston strategiat, perustehtävät ja erityispiirteet huomioitaisiin myös tuotettaessa tietoa henkilöstöstä – organisaation keskeisimmästä voimavarasta ja pääomasta.