Assessment as a Generative Dance : Connecting Teaching, Learning and Curriculum

This chapter focuses on learning and assessment as social and cultural practices situated within national and international policy contexts of educational change. Classroom assessment was researched using a conceptualization of knowing in action, or the ‘generative dance’. Fine-grained analyses of interactivity between students, and between teacher and student/s, and their patterns of participation in assessment and learning were conducted. The findings offer original insights into how learners draw on explicit and tacit forms of knowing in order to successfully participate in learning. Assessment is re-imagined as a dynamic space in which teachers learn about their students as they learn with their students, and where all students can be empowered to find success.

The effects of standardised assessment (NAPLAN) on teacher pedagogy at two Queensland schools

The purpose of this qualitative interpretative case study was to explore how the National Assessment Program – Literacy and Numeracy (NAPLAN) requirements may be affecting pedagogies of two Year 3, Year 5 and Year 7 teachers at two Queensland schools. The perceived problem was that standardised assessment NAPLAN practices and its growing status as a key measure of education quality throughout Australia has the potential to limit the everyday literacy and numeracy practices of teachers to instructional methods primarily focused on teaching to the test. The findings demonstrate how increased explicit teaching of NAPLAN content and procedural knowledge prior to testing has the potential to negatively impact on the teaching of everyday literacy and numeracy skills and knowledge that extend beyond those concerned with NAPLAN. Such teaching limited opportunity for what teachers reported as valued collaborative learning contexts aiming for long-term literacy and numeracy results.

Understanding VET teachers' dilemmas in providing quality education to international students in Brisbane

In the past fifteen years, increasing attention has been given to the role of Vocational Education and Training (VET) in attracting large numbers of international students and its contribution to the economic development of Australia. This trend has given rise to many challenges in vocational education, especially with regard to providing quality education that ensures international students' stay in Australia is a satisfactory experience. Teaching and learning is continuously scrutinized, teaching quality and student assessment are subject to regular audit (Takerei, 2010). VET teachers are key stakeholders in international education and share responsibility for ensuring international students gain quality learning experiences and positive outcomes, however, their experiences are generally not well understood. Therefore, this thesis, investigates particular challenges and associated dilemmas that VET teachers experience when teaching international students. The research participants were 15 teachers from several public and private VET institutions in Brisbane, Australia. The method involved responsive interviewing and inductive data analysis to identify and categorize teachers' challenges and dilemmas. The research reveals qualitatively different ways in which the 15 VET educators experienced challenges and associated dilemmas in their culturally diverse teaching context. The research shows that VET teachers experience numerous challenges and various inter-related professional, educational and personal dilemmas. These dilemmas result from ethical tensions teachers experience in their interactions with international students, teaching colleagues and their employment institutions. The dilemmas are often influenced by current economic and political conditions of international education. The dilemmas raised in the study by 15 VET teachers might be familiar to other teachers in VET and universities but to date they have received limited attention by researchers. This study's findings indicate significant implications for VET teachers, students, VET institutions and the government at a time of rapid economic, political, cultural and educational change. The findings are of potential interest to VET policy makers, managers and teachers. By giving voice to VET teachers, who are key stakeholders in the sustainability and future growth of VET, they contribute evidence for ongoing review and development of quality learning and teaching in the culturally diverse VET sector.

Free for all : a case study examining implementation factors of one-to-one device programs

Despite significant investment in school one-to-one device programs, little is known about which aspects of program implementation work and why. Through a comparison of two implementation models, adopter-diffusion and saturation, and using existing data from the One Laptop per Child Australia laptop program, we explored how factors of implementation may affect device diffusion, learning and educational outcomes, and program sustainability in schools. In this article we argue that more focused research into implementation of one-to-one device programs, moving beyond comparisons of “devices versus without devices,” is needed to provide reliable data to inform future program funding and advance this area of research.

Furthering the discourse in postcolonial education

This editorial provides a rationale for launching the new journal 'Postcolonial Directions in Education'. It discusses the term 'postcolonialism', applying it to the study of processes of domination that have their origin in European colonialism, extending beyond the period of direct colonisation to take on new forms, notably those of neo-colonialism, dependency and the intensification of globalisation. Postcolonial theory probes identity, knowledge, and social, cultural and economic structures in historical context, and challenges structures rooted in colonialism and imperialism.The editors invite the submission of manuscripts applying such perspectives to many aspects of education.

The relationship between teachers' perceptions of school leadership and their perceptions of the implementation of the national curriculum

The National Curriculum is a current innovation in Australian schooling history which is likely to have a widespread and long-term impact on schools, teachers and students. This paper has investigated educational change during the early phase of curriculum implementation in a large secondary school, north of Brisbane, Australia. Specifically, this study explored teachers’ perceptions of the principal’s transformational leadership skills during an early stage of the curriculum’s implementation along with teachers’ perceptions of implementing a National Curriculum in their classroom. For this research, sixty-nine teachers were surveyed about their perceptions of their principal’s leadership and their perceptions of the difficulty of implementation of the new curriculum. Findings indicated that teachers with positive perceptions of their principal's leadership also had positive perceptions of their capacity to implement the new National Curriculum. Specifically, teachers who perceived the principal as holding high expectations and providing intellectual stimulation believed they had the capacity to successfully implement curriculum change.

Context-sensitive evaluation: Determining the context surrounding the implementation of a government policy

This article explains the essence of the context-sensitive parameters and dimensions in play at the time of an intervention, through the application of Rog’s (2012) model of contextual parameters. Rog’s model offers evaluators a structured approach to examine an intervention. The initial study provided a systematic way to clarify the scope, variables, timing, and appropriate evaluation methodology to evaluate the implementation of a government policy. Given that the government implementation of an educational intervention under study did not follow the experimental research approach, nor the double cycle of action research approach, the application of Rog’s model provided an in-depth understanding of the context-sensitive environment; it is from this clear purpose that the broader evaluation was conducted. Overall, when governments or institutions implement policy to invoke educational change (and this intervention is not guided by an appropriate evaluation approach), then program evaluation is achievable post-implementation. In this situation, Rog’s (2012) model of contextual parameters is a useful way to achieve clarity of purpose to guide the program evaluation.

Virtuaalimaailmoja valtaamassa : verkko-opetusinnovaation leviäminen koulun maantieteeseen vuosituhannen vaihteessa

Tutkimus käsittelee verkko-opetusinnovaation leviämistä perusasteen ja lukion maantieteeseen vuosina 1998–2004. Työssä sovellettiin opetusinnovaation leviämismallia ja innovaatioiden diffuusioteoriaa. Aineisto hankittiin seitsemänä vuotena kyselylomakkeilla maantieteen verkko-opetuksen edelläkävijäopettajilta, jotka palauttivat 326 lomaketta. Tutkimuksen pääongelmat olivat 1) Millaisia edellytyksiä edelläkävijäopettajilla on käyttää verkko-opetusta koulun maantieteessä? 2) Mitä sovelluksia ja millä tavoin edelläkävijäopettajat käyttävät maantieteen verkko-opetuksessa? 3) Millaisia käyttökokemuksia edelläkävijäopettajat ovat saaneet maantieteen verkko-opetuksesta? Tutkimuksessa havaittiin, että tietokoneiden riittämätön määrä ja puuttuminen aineluokasta vaikeuttivat maantieteen verkko-opetusta. Työssä kehitettiin opettajien digitaalisten mediataitojen kuutiomalli, johon kuuluvat tekniset taidot, informaation prosessointitaidot ja viestintätaidot. Opettajissa erotettiin kolme verkko-opetuksen käyttäjätyyppiä: informaatiohakuiset kevytkäyttäjät, viestintähakuiset peruskäyttäjät ja yhteistyöhakuiset tehokäyttäjät. Verkko-opetukseen liittyi intensiivisiä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Se toi iloa ja motivaatiota opiskeluun. Sitä pidettiin rikastuttavana lisänä, joka haluttiin integroida opetukseen hallitusti. Edelläkävijäopettajat ottivat käyttöön tietoverkoissa olevaa informaatiota ja sovelsivat työvälineohjelmia. He pääsivät alkuun todellisuutta jäljittelevien virtuaalimaailmojen: satelliittikuvien toistaman maapallon, digitaalikarttojen ja simulaatioiden käytössä. Opettajat kokeilivat verkon sosiaalisia tiloja reaaliaikaisen viestinnän, keskusteluryhmien ja ryhmätyöohjelmien avulla. Mielikuvitukseen perustuvat virtuaalimaailmat jäivät vähälle sillä opettajat eivät juuri pelanneet viihdepelejä. He omaksuivat virtuaalimaailmoista satunnaisia palasia käytettävissä olevan laite- ja ohjelmavarustuksen mukaan. Virtuaalimaailmojen valtaus eteni tutkimuksen aikana digitaalisen informaation hyödyntämisestä viestintäsovelluksiin ja aloittelevaan yhteistyöhön. Näin opettajat laajensivat virtuaalireviiriään tietoverkkojen dynaamisiksi toimijoiksi ja pääsivät uusin keinoin tyydyttämään ihmisen universaalia tarvetta yhteyteen muiden kanssa. Samalla opettajat valtautuivat informaation kuluttajista sen tuottajiksi, objekteista subjekteiksi. Verkko-opetus avaa koulun maantieteelle huomattavia mahdollisuuksia. Mobiililaitteiden avulla informaatiota voidaan kerätä ja tallentaa maasto-olosuhteissa, ohjelmilla sitä voidaan muuntaa muodosta toiseen. Internetin autenttiset ja ajantasaiset materiaalit tuovat opiskeluun konkretiaa ja kiinnostavuutta, mallit, simulaatiot ja paikkatieto havainnollistavat ilmiöitä. Viestintä- ja yhteistyövälineet sekä sosiaaliset informaatiotilat vahvistavat yhteistyötä. Avainsanat: verkko-opetus, internet, virtuaalimaailmat, maantiede, innovaatiot

Kummimaatilatoiminta opettajien ja maatilojen sekä innovaatiotutkimuksen näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n alullepanemassa kummimaatilatoiminnassa mukana olleiden opettajien ja maatilojen käsityksiä ja kokemuksia toiminnasta sekä tarkastella kummimaatilatoimintaa innovaationa. Kummimaatilatoiminta liittyy Finfoodin internetissä julkaisemaan oppimateriaaliin suomalaisen ruoan tiestä. Kummimaatilatoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman monella peruskoululuokalla olisi oma kummimaatila, missä luokka voisi vierailla vuosittain, joka säilyisi luokalla mahdollisimman pitkään ja jonka kanssa luokka suunnittelee oman yhteistyönsä. Kummimaatilatoiminnan avulla pyritään omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta lisäämään nuorten tietoa maaseudun elämästä. Tutkimuksen tausta -osassa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan muiden tahojen yhteistyötä, esitellään tutkimuksia koulun ja teollisuusyritysten yhteistyöstä sekä koulun ja maatalouden yhteistyöhön liittyvää materiaalia. Lisäksi tarkastellaan innovaatiota ja innovaation diffuusiota. Koska kummimaatilatoiminta on uusi toimintamuoto, jossa toisena osapuolena on koulu, tutkimuksessa käsitellään myös kasvatuksen muutoksia (educational change). Tutkimusta käsitellään tapaus- ja toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistona ovat kummimaatilatoiminnan alkuvaiheessa syksyllä 1997 mukaan lähteneiden seitsemän opettajan ja kuuden maatilan teemahaastattelut. Tutkimuksessa on haastateltu myös Finfoodin edustajaa. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 1998 aikana. Innovaatiotarkastelun pohjana ovat lisäksi tutkijan omat kokemukset toiminnasta sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut. Opettajien ja maatilojen kokemuksista selvitettiin heidän toiminnan aloittamiseen johtaneita motiivejaan, toiminnalle asettamiaan tavoitteita, toiminnassa havaitsemiaan ongelmia sekä käsityksiä toiminnan onnistumisen avaintekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Suuria näkemyseroja ei opettajien ja maatilojen kokemusten välillä ollut. Osapuolet pitivät maaseutua tärkeänä ja halusivat tarjota lapsille kokemuksia elämästä siellä. Yhteisenä tavoitteena opettajilla ja maatiloilla oli, että toiminta olisi mahdollisimman laajaa, ei pelkkiä retkipäiviä maalle. Opettajat korostivat myös vierailujen toiminnallisuutta. Maatilat toivoivat voivansa lisätä toiminnalla myös omaa tietämystään ja ammattitaitoaan. Käytännön asiat kuten matkat olivat eniten ongelmia aiheuttaneita asioita. Muina mahdollisina ongelmina mainittiin asenteet ja tiedotus. Toiminnan avaintekijöinä pidettiin suunnittelua, molempien osapuolten motivoituneisuutta ja aktiivisuutta, vierailujen toiminnallisuutta, tiedottamista ja toiminnan laajentamista. Kehittämisideat liittyivät toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kummimaatilatoimintaa on ryhdytty kehittämään niin, että koko koululla yksittäisen luokan sijaan on yhteinen kummimaatila. Innovaatiotarkastelu osoitti, että kummimaatilatoiminnan kehittäminen ja levittäminen on pitkä prosessi, jossa koordinaattorin rooli on tärkeä. Osallistujien sitoutuminen toimintaan, osallistujien tukeminen sekä heidän kokemustensa hyödyntäminen on myös tärkeää. Tärkeimmät lähteet tutkimuksen taustateorian kannalta olivat Rogersin, Fullanin ja Hargreavesin teokset. Avainsanat: kummimaatilatoiminta, innovaatio, innovaation diffuusio, muutos Keywords: godfarms, farm visits, innovation, diffusion of innovation, educational change

Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet : Tapaustutkimus viiden maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta

Tutkielma on haastatteluaineistoon perustuva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan viittä pääkaupunkiseudulla elävää maahanmuuttajanaista suomen kielen oppijoina ja käyttäjinä. Työssä paneudutaan toisaalta identiteetin ja toisen kielen oppimisen suhteeseen ja toisaalta siihen, millaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa toisen kielen oppija pääsee puhumista harjoittelemaan. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ovat sosiokulttuurinen kielentutkimus ja jälkistrukturalistinen identiteettikäsitys. Työn innoittajana ja esikuvana on kanadalaisen Bonny Nortonin tapaustutkimus Identity and Language Learning: Gender, Ethnicity and Educational Change (2000), jonka keskeisistä käsitteistä on omaksuttu muun muassa kielenoppijan panostus. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden aikana ja koostuu 14 nauhoitetusta ja litteroidusta haastattelusta. Analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa osoitetaan yksilön sosiaalisen identiteetin yhteys toisen kielen oppimiseen kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat Suomeen muuton syyt ja tulevaisuudensuunnitelmat, kielenoppijuus ja monikielisyys sekä sukupuoli ja ikä. Olennainen päätelmä on, ettei yksilön toisen kielen oppimismenestystä voi erottaa identiteetistä. Toisessa osassa analysoidaan arkielämän vuorovaikutustilanteita: ensinnäkin sitä, millaisia mahdollisuuksia toisen kielen oppijalla on päästä puhumaan kohdekieltä ja toiseksi sitä, millaisiksi nuo tilanteet muotoutuvat. Keskeisin tutkimustulos on, että toisen kielen oppijalle tarjoutuu liian vähän vapaamuotoisia suomen puhumisen mahdollisuuksia. Vuorovaikutustilanteita hallitsevat usein epätasapainoiset valtasuhteet, jotka rajoittavat kielenoppijaa, toisinaan jopa vaientavat tämän. Toisen kielen oppimisen ja identiteetin suhdetta on Suomessa tutkittu varsin vähän. Niin ikään oppijan vaientaminen vuorovaikutustilanteissa on jäänyt huomiotta. Tutkielma avaa ajankohtaista aihepiiriä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusnäkymiä, joista yksi olisi vuorovaikutustilanteiden etnografinen havainnointi.

改革对教师工作生活质量影响的跨文化比较研究

From the organizational behavior point, this study initially explored how factors of educational changes influenced on teachers. This study adapted the questionnaire made up by Consortium for Cross-Culture Research in Education (CCCRE), by cooperating with other countries, interviewed 513 teachers in nine countries. The main results are as follows: 1. Factors of educational changes include: domain, origin, objective, teachers' role, and timetable. Comparative results show: More similarities than differences tend to be presented in five factors. The detail results are: in domain, it mainly involves teaching change and learning outcomes change; in origin, the educational change most teachers participated was initialed by government; in role, teachers more act as the implementer; in timetable, gradual development is the chief characteristic. 2. The domain of change, origin and teachers' role has a significant impact on the quality of worklife of teachers, but timetable of change has not. The further study about the influence of educational origin on the quality of worklife of teachers shows: Changes of teachers' time -using, professional development were significantly impacted by the origin of education, and there is a significant difference in the change of time-using among nine countries. 3. Change on students, change on teachers' relationship are two important factors to impact the teachers' evaluation about educational change. But the teachers' evaluation, teaching age and the change on relationship are valid factors to predicate teachers participate in next educational change. 4. Compared with the educational change of other eight countries, the change in school system management and the change in learning outcomes are more carried on in China. There is no significance about other factors between China and overall nine countries. In China, the educational change has a more positive impact on teachers' time-using and professional development, but professional development is also a important factor to impact teachers' evaluation on change; however there is a negative relationship between the Chinese teachers' evaluation and the teachers' participation in next change.

Politics, Power, PISA: a genealogy of mathematics education policy at second level in Ireland at the beginning of the 21st century

This thesis traces a genealogy of the discourse of mathematics education reform in Ireland at the beginning of the twenty first century at a time when the hegemonic political discourse is that of neoliberalism. It draws on the work of Michel Foucault to identify the network of power relations involved in the development of a single case of curriculum reform – in this case Project Maths. It identifies the construction of an apparatus within the fields of politics, economics and education, the elements of which include institutions like the OECD and the Government, the bureaucracy, expert groups and special interest groups, the media, the school, the State, state assessment and international assessment. Five major themes in educational reform emerge from the analysis: the arrival of neoliberal governance in Ireland; the triumph of human capital theory as the hegemonic educational philosophy here; the dominant role of OECD/PISA and its values in the mathematics education discourse in Ireland; the fetishisation of western scientific knowledge and knowledge as commodity; and the formation of a new kind of subjectivity, namely the subjectivity of the young person as a form of human-capital-to-be. In particular, it provides a critical analysis of the influence of OECD/PISA on the development of mathematics education policy here – especially on Project Maths curriculum, assessment and pedagogy. It unpacks the arguments in favour of curriculum change and lays bare their ideological foundations. This discourse contextualises educational change as occurring within a rapidly changing economic environment where the concept of the State’s economic aspirations and developments in science, technology and communications are reshaping both the focus of business and the demands being put on education. Within this discourse, education is to be repurposed and its consequences measured against the paradigm of the Knowledge Economy – usually characterised as the inevitable or necessary future of a carefully defined present.

Analysis of the admissions tests for teacher training in Spain and Finland: knowledge or competences

One of the most decisive factors in the quality of education and academic performance of students is quality, preparation and dedication of the teachers. The exquisite system of selecting candidates for teacher training programs is one of the fundamentals of success of the Finnish Education System. The responsibility of choosing the best students to convert them into teachers is a challenge that involves a significant reform of university admission. Achieving this goal involves the choice of strategies and educational tools in accordance to the complexity of the demands presented by the teaching profession in the digital age. This study describes, analyzes and compares the admission tests in the University of Spain (PAU) and Finland (VAKAVA), for those who wish to become professional educators, in order to understand the possible influence of these tests to select the most suitable candidates to develop into future teaching professionals. The results showed that in Spain, the entrance test to universities is developed in a general way for all the students that aspire to any field of knowledge, while in Finland, the test is specific and particular for students aspiring to the field of education. The results of this study can guide and encourage the necessary changes that have to be done in the admission tests to Spanish university in general and to teacher education faculties in particular.

The in-service teacher trainer: profile, career path and duties

This article is the result of a doctoral thesis that aims to understand the reality of teacher trainers at a given moment, when their professional role changes from being a managing training advisor to a role that is more centred on process counselling. Using in-depth interviews, we defined the personal and professional profile of training counsellors in the Balearic Islands, their career path, the process for their inclusion in Teacher Centres (CEP) and, finally, the duties and skills that they perform as teacher trainers. The data that has been collected shows the coexistence of different professional roles in the group of education advisors. Moreover, it also indicates a lack of definition of the profile needed to access an advisor's position. There are indeed some coincidences determining the access route to such a position when it comes to the teaching profession since their leadership qualities and group dynamics expertise are a common indicator in most cases. The research also shows that they are subjected not only to a wide range of roles and tasks but also to a vast array of competences required to tackle the education advisor's tasks.