583 resultados para Interviewing.
Resumo:
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on perehtyä suomalaisen rakennusyhtiön toimittajayhteistyön nykytilaan, yhteistyön tiivistämiseen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä toimittajakannan segmentointiin. Työ pyrkii antamaan kokonaiskuvan yrityksen yhteistyösuhteiden tilasta sekä muodostamaan näkemyksiä mahdollisista ongelmakohdista. Näin ollen pyritään tarjoamaan yritykselle myös mahdollisuus tarttua toimittajasuhteisiin liittyviin asioihin, jotka eivät ole vielä yrityksen haluamalla tasolla. Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoriaosuuteen sekä haastatteluiden avulla kerättyyn empiriaosioon. Haastattelut on suoritettu puolistrukturoituina ja materiaali on analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimus osoitti, että kehittämällä toimittajasuhteita oikeanlaisten toimittajien kanssa, on yrityksen mahdollista saavuttaa paljon kaivattua kilpailuetua. Hyötyjen tavoitteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta projektiluontoisella rakennusalalla, jossa toimittajasuhteista on haastavaakehittää jatkuvia suhteita vaihtuvien projektien vuoksi. Kohdeyrityksessä pyritään jo nyt hyödyntämään toimittajayhteistyöstä kumpuavia etuja, mutta paljon on vielä tekemättä. Nykyään hinta vaikuttaa vielä liikaa toimittajavalintaan, yhteistyön kehittämiselle ei ole olemassa tunnettua järjestelmää ja yhteistyösuhteiden merkitystä tulisi läpi organisaation painottaa vahvemmin. Yrityksen henkilöstö tiedostaa haasteet, joita yhteistyösuhteiden kehittämiseen liittyy, mutta yleinen mielipide on kuitenkin se, että toimittajasuhteiden kehittäminen on kannattavaa haasteellisuudesta huolimatta. Tulevaisuudessa yrityksen kannattaa yhä vahvemmin lähteä tavoittelemaan yhteistyösuhteita kehittämällä saavutettavissa olevia kilpailullisia etuja, koska osaamista ja resursseja siihen löytyy. Ennen kehittämisprosessia johdon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimuksessa ilmenneisiin eriäviin mielipiteisiin muun muassa henkilösuhteiden vaikutuksesta ja organisaatiotason ymmärryksestä, jotta toimittajayhteistyön hyödyt saadaan realisoitumaan halutulla tavalla.
Resumo:
O pão, um dos alimentos mais consumidos a nível mundial, tem como principal função o fornecimento de energia ao organismo. Considerado como um alimento funcional é igualmente dotado de benefícios nutricionais que podem ajudar no combate do excesso de peso e obesidade, sendo indispensável para uma dieta saudável. Deste modo, o objetivo deste trabalho consiste em dar a conhecer os hábitos de consumo de pão e as preferências dos consumidores da região de Viseu, pretendendo-se aferir em que medida os hábitos de consumo, compras e entendimento relativo ao consumo do pão, diferem com base nas variáveis individuais. O estudo foi realizado através de um inquérito por questionário, por entrevista direta. Os dados demográficos, hábitos de consumo, compras e o entendimento relativo ao consumo de pão, foram os parâmetros selecionados para a estruturação do inquérito. A amostra era composta por 500 inquiridos, onde 35,40% pertenciam ao género masculino e 64,06% ao género feminino. A maioria da população em estudo gosta de pão e inclui pão na sua dieta. Observou-se que o pão de mistura era o pão mais consumido e a refeição onde se ingeria mais pão seria ao pequeno-almoço. Os filhos dos inquiridos ao pequeno-almoço consumiam mais leite e o pão era o terceiro alimento mais consumido. De um modo geral, os inquiridos valorizavam mais as características sensoriais no ato de compra do pão. O local mais requisitado para comprar de pão era a pastelaria. No que diz respeito ao nível de conhecimentos, a grande maioria dos inquiridos respondeu corretamente a pelo menos metade das questões. Pode-se concluir que o pão faz, em geral, parte da dieta alimentar da população da amostra em estudo. Comparativamente com um estudo nacional efetuado em 2011 pela Federação Portuguesa de Cardiologia e o Museu do Pão, existem semelhanças nos resultados, no que diz respeito às refeições onde se consome mais pão e ao tipo de pão consumido. Existe uma falha de informação a nível nacional, sobre o tema pão, havendo a necessidade de este tema ser mais estudado/explorado.
Resumo:
The purpose of this thesis was to study how uncertainty in economic conditions of the FDI host country affects location decision of an investment, and what kinds of motives are behind the investment decision to a country in economic recession, in this case Portugal. The country has attracted foreign direct investment steadily, but it is evident that most multinational firms and investors tend to be more interested in emerging economies in general. The aim was to find out also which host country specific advantages are important in this kind of cross-border investment and which factors are important for an FDI to succeed under economic uncertainty at the host country. The study was done by analyzing three Finnish case companies: a private equity and real estate investment firm Pontos Group, A wave energy technology research and development company AW Energy and NSN, Nokia Solutions and Networks, a global telecommunications company. The research was done empirically, by interviewing experts on the subject, mainly persons representing these companies. In addition relevant articles, journals and content from case companies’ web-pages is used for the desk research regarding the topic. The results of this thesis showed that the FDIs with strategic asset-seeking investments seem most profitable FDI types under uncertain economic conditions. This kind of investments aim to strengthen the company’s long-term strategy, including the time after recession. Firm-specific ownership advantages that bring competitive advantage proved out to be important under these circumstances, as well as first-mover advantages and externally created assets such as government promotional policies regarding FDI incentives. Also the location was considered suitable for resource- or efficiency seeking motives, based on the lowered price level at the host country. Problems were related mainly to financing, but as foreign companies receive financing usually from their home countries, the economic recession of the host country does not have significant effect for FDI decision, according to this study
Resumo:
This study answers to How scenario analysis could help acquiring companies to reduce uncertainty in the acquisition process? It is due to the mismatch between academic world’s caveat emptor and business world’s eagerness to pursue acquisitions that motivated this study. Acquisitions are as popular as ever, thus, managing the uncertainty surrounding these transactions is relevant. This study creates a generic theoretical model with a strategy-level scope. Thus, the study does not discuss nor does it seek answers to operational issues related in both fields. This study is explorative and constructivist in nature. It discusses briefly the concepts and relatedness of risk and uncertainty and establishes a hierarchy between these two: Risks being a “sub-section” of uncertainty, although not with clear boundaries. Acquisition theory follows the process view that understands acquisitions as a process with various levels – some strategic, some operational. Scenario analysis is presented as tool for management to enrich their strategic discussion and understand their future options. The empirical data collection is done through interviewing. The results are reflected on literature on strategic management, scenario literature, and on a consultancy’s report picturing firm’s strategies in accordance with their acquisition processes. The study has an abductive approach as it tries to combine multiple views and generates discussion between literature review, interviews, the report, and second round of literature. The model suggests three propositions: First, at the strategic decision making level, when the decision whether or not to pursue an acquisition growth strategy has been made, it provides firms new data and enriches the strategic discussion. Second, when the acquisition strategy has been created, it can be applied as a tool to measure possible acquisition targets against the backdrop of the first set of scenarios. Third, due to the scenario analysis’ requirement to include people with various backgrounds and from multiple levels of the corporate hierarchy, it could help managers to avoid biases stemming from hubris.
Resumo:
Collecting and analyzing consumer data is essential in today’s data-driven business environment. However, consumers are becoming more aware of the value of the information they can provide to companies, thereby being more reluctant to share it for free. Therefore, companies need to find ways to motivate consumers to disclose personal information. The main research question of the study was formed as “How can companies motivate consumers to disclose personal information?” and it was further divided into two subquestions: 1) What types of benefits motivate consumers to disclose personal information? 2) How does the disclosure context affect the consumers’ information disclosure behavior? The conceptual framework consisted of a classification of extrinsic and intrinsic benefits, and moderating factors, which were recognized on the basis of prior research in the field. The study was conducted by using qualitative research methods. The primary data was collected by interviewing ten representatives from eight companies. The data was analyzed and reported according to predetermined themes. The findings of the study confirm that consumers can be motivated to disclose personal information by offering different types of extrinsic (monetary saving, time saving, self-enhancement, and social adjustment) and intrinsic (novelty, pleasure, and altruism) benefits. However, not all the benefits are equally useful ways to convince the customer to disclose information. Moreover, different factors in the disclosure context can either alleviate or increase the effectiveness of the benefits and the consumers’ motivation to disclose personal information. Such factors include the consumer’s privacy concerns, perceived trust towards the company, the relevancy of the requested information, personalization, website elements (especially security, usability, and aesthetics of a website), and the consumer’s shopping motivation. This study has several contributions. It is essential that companies recognize the most attractive benefits regarding their business and their customers, and that they understand how the disclosure context affects the consumer’s information disclosure behavior. The likelihood of information disclosure can be increased, for example, by offering benefits that meet the consumers’ needs and preferences, improving the relevancy of the asked information, stating the reasons for data collection, creating and maintaining a trustworthy image of the company, and enhancing the quality of the company’s website.
Resumo:
O crescente interesse na compreensão e na gestão da interface trabalho-família provém das já demonstradas consequências do conflito trabalho-família no bem estar profissional e pessoal e no desempenho dos papéis de trabalho e de família. A participação das mulheres na força de trabalho levou a que combinem as responsabilidades familiares e profissionais. A combinação do papel de trabalho e do papel de família poderá levar ao conflito trabalho-família. A investigação realizada centra-se na forma como os indivíduos manipulam as exigências do trabalho e da família na tentativa de criar modelos de relacionamento e de actividades que sejam gerí- veis. Actualmente, as preocupações dos investigadores vão mais longe e procuram, também, encontrar soluções no local de trabalho que facilitem a conciliação entre o trabalho e a família. O objectivo deste estudo é o de verificar a existência e as diferenças na percepção do conflito trabalho- família entre homens e mulheres. Os dados foram obtidos através de entrevistas a 33 trabalhadores de uma empresa de produtos lácteos.
Resumo:
This paper considers recent attempts to introduce managerial reform in higher education. In exploring the issues the paper draws on an interviewing programme conducted with female and male academics in Sweden and England responsible for delivering change: heads of department, heads of division and principal lecturers. The aim is to examine the implications for the day-to-day work of academics arising from the reforms and to consider the gender implications. The paper conceptualises the areas of academic responsibility along the following dimensions identified by the academics themselves: dog work, tough work, care work, real work and nice work. In bringing into sharper focus the harsher realities of academe, and exploring the overlap and connectivity between gender and academic labour, it is argued that intellectual labour is hard work indeed, particularly for women.
Resumo:
Poliisin rakenneuudistus Pora III ja Puolustusvoimauudistus 2011–2015 ovat olleet viime vuosien esimerkkejä julkisen sektorin työn tehostamisen vaatimuksista. Sekä Puolustusvoimilla että poliisilla, kahdella turvallisuusalan viranomaistaholla, on lakisääteiset tehtävänsä, jotka tulee työn tehostamisen vaatimuksista huolimatta suorittaa. Turvallisuusala yksityistyy vauhdilla, ja keskustelua käydään siitä, mitä tehtäviä viranomainen hoitaa itse, mitä annetaan kaupallisen toimijan tai järjestöjen hoidettavaksi ja mistä kansalainen vastaa itse jatkossa. Resurssi- ja tehostamisvaatimuksia mietittäessä nousee esille upseereiden kohdalla koko maan puolustus ja turvaaminen. Kyetäänkö tämän tehtävän täyttämiseen mahdollisessa sotatilanteessa enää nykyisellä tai mahdollisesti vähenevällä resursoinnilla? Poliisitoimen osalta vasteajat eri puolilla Suomea puhuttavat, samoin se, miten tehtäviä priorisoidaan hoidettavaksi. Saavatko kansalaiset enää perusoikeuksiinsa kuuluvaa arjen turvallisuutta, jonka vielä tänä päivänä katsotaan kuuluvan valtion perustehtäviin? Viranomaisten pitäisi tutkimukseen valittujen aineistojen sekä lakien perusteella hoitaa tehtävänsä laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Nykyiset sisäistä ja ulkoista turvallisuutta käsittelevät asiakirjat, esimerkiksi strategiat, puhuvat laajasta turvallisuuskäsityksestä, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajojen hämärtymisestä globalisoitumisen seurauksena ja lisääntyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä toimintaa ohjaavana ajattelumallina. Viranomaisyhteisyötä tulisi lisätä osana normaalia toimintaa, samoin yhteistyötä järjestöjen, elinkeinoelämän ja jokaisen kansalaisen kanssa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2013) peräänkuulutetaan uusia, innovatiivisia tapoja hoitaa sekä valtion että kuntien tehtäviä. Yhteisen toiminnan kohteen eli laajan turvallisuuskäsityksen viitekehyksessä on mahdollisuus pohtia uudenlaista turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä, eli etsiä perusteluja upseeri- ja poliisiprofession syvemmälle yhteistyölle – yhteiskehittelylle. Tutkimukseni tavoitteena on herätellä keskustelua siitä, onko yhteisen toiminnan kohteen löytymiselle edellytyksiä. Nähtävissä on, että valtiolle kuuluvia toimintoja tehostetaan jatkossakin. Yksi järkevä tapa tehostamisessa on löytää töiden rajapintoja ja yhdistää resurssit näiden osalta. Jotta toiminta olisi tehokasta, sen pitää olla osa jokapäiväistä toimintaa eikä perustua vain muutamiin yhteistoimintaharjoituksiin tai jo tapahtuneiden poikkeustilanteiden hoitoon. Suurin osa kriisiajan toiminnasta perustuu normaaliolojen toimintaan, jolloin sen lähtökohdat voisivat olla yhteisessä työssä ja alkaa jo koulutuksesta, mikä nostetaan tässä työssä yhtenä mahdollisuutena esille. Koulutuksellinen yhteistyö ja liikkuvuus ovat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perusteella mahdollista myös kahden eri hallinnonalan koulutuksessa. Tällaista koulutuksen tehostamista haetaan tällä hetkellä muualla yhteiskunnassa. Mutta halutaanko omasta toiminnasta ja tehtävistä luopua edes osittain ja tehdä yhteistyötä mahdollisesti oman työn hallinnan, vallan tai resurssien menettämisen pelossa? Vai onko kyse vain siitä, että yhteistyön syventämiselle ei ole nähty kovinkaan suurta tarvetta tai hyötyä eikä yhteistyö näytä tuovan mitään uutta ammattikuntien osaamiseen? Tutkimuksen aineisto koostuu valtionhallinnon aineistoista, kuten strategioista, mietinnöistä ja raporteista niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alalta. Aineistona käytetään myös upseeri- (n=71) ja poliisipäällystöopiskelijoille (n=65) suunnattua kyselyä ja kirjoitelmaa tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta vuonna 2030. Lisäksi opiskelijavastauksista tehtyä analyysia syvennetään molempien korkeakoulujen (Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu) rehtoreiden sekä molempien hallinnonalojen (puolustusministeriö sekä sisäministeriö) kansliapäälliköiden haastatteluilla. Aineistojen avulla pyritään herättelemään ajatuksia siitä, voisiko yhteisiä töitä löytyä yhteistyön pohjaksi. Tarkoituksena on perustella, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja ikään kuin vastata etukäteen vastaväitteisiin, miksi sitä ei voitaisi tehdä. Strategioiden yhteistyön tahtotilaa verrataan muihin strategioiden toimenpide ehdotuksiin ja sitä kautta vielä kyselyaineistoon. Opiskelijakyselyllä haetaan näkemyksiä tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta ja mahdollisesta yhteistyöstä sekä sen painopisteistä. Muilla asiantuntijahaastatteluilla haetaan korkeakoulujen sekä ministeriön tason näkemyksiä opiskelijoiden mielipiteisiin. Opiskelijakyselyn avulla on haluttu selvittää sitä, mitä jo työelämässä olleet mutta vaihteeksi opiskelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja poliisin päällystötutkinnon opiskelijat Poliisiammattikorkeakoulussa ajattelevat turvallisuusalan ja -asiantuntijuuden muutoksesta. Minkälaisena he näkevät oman tulevan työnsä ja yhteistyökentän muiden viranomaisten kanssa? Selvää opiskelijavastausten mukaan on se, että turvallisuus halutaan pitää jatkossakin viranomaisen vastuulla ja välttää viimeiseen asti yksityisen sektorin liiallista vastuuta enempää kuin on pakko. Yhteistyötä halutaan edelleen lisätä, ja erityisesti tämä koskee viranomaisten välistä yhteistyötä. Tutkimus on tietoisesti rajattu koskemaan kahta turvallisuusalan viranomaistoimijaa, ammattikorkeakoulutuksen käyneitä poliiseja ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevia upseereita, joiden tehtävistä ja koulutuksesta on löydettävissä yhteisiä rajapintoja ja yhteistyön alueita. Kiinnostus syventyä valittuun kahteen ammattialaan johtuu myös siitä, että usein esimerkiksi sisäasianhallinnon strategioissa Puolustusvoimat jätetään ulkopuolelle varsinkin normaaliolojen yhteistyötä tarkasteltaessa tai vain yksittäisen maininnan asteelle. Sama huomio on havaittavissa puolustushallinnon strategioista. Tämä nousee esille erityisesti alueellista yhteistyötä tai viranomaisyhteistyötä pohdittaessa. Silti sekä sisäministeriön että puolustusministeriön hallinnonalan strategiat ym. perustuvat laajaan turvallisuuskäsitykseen, ja usein eri ammattikuntia analysoitaessa puhutaan tehtävistä, joita tekevät useat ammattikunnat ja professiot. Puhutaan niin sanotuista harmaista alueista. Ministeriöiden tahtotilassa ja toiminnassa on tutkimukseni mukaan nähtävissä ristiriita. Koulutuksen osalta yhteistyön lisääminen on mahdollista etenkin nyt, kun Poliisiammattikorkeakoulussa peruskoulutus on muuttunut ammattikorkeakoulutasoiseksi ja näin tämän ammattikunnan professioasema koulutuksen näkökulmasta on vahvistunut entisestään. Käsittelenkin tutkimuksessani kahta professiota professiotutkimuksen perinteisiä kriteereitä käyttäen, eli rinnastaessani näitä kahta ammattia. Rinnastettavuus koulujen kesken on tullut mahdolliseksi sekä tutkintojen että osaamisen tarkastelun näkökulmasta. Tämän myötä myös molempia korkeakouluja hyödyttävää yhteistyötä olisi mahdollista miettiä osana muutakin hallinnon tehostamista ja rauhan ajan viranomaistoimintaa.
Resumo:
Research suggests that those suspected of sexual offending might be more willing to reveal information about their crimes if interviewers display empathic behaviour. However, the literature concerning investigative empathy is in its infancy, and so as yet is not well understood. This study explores empathy in a sample of real-life interviews conducted by police officers in England with suspected sex offenders. Using qualitative methodology, the presence and type of empathic verbal behaviours displayed was examined. Resulting categories were quantitatively analysed to investigate their occurrence overall, and across interviewer gender. We identified four distinct types of empathy, some of which were used significantly more often than others. Female interviewers displayed more empathic behaviour per se by a considerable margin.
Resumo:
This work intends to describe and analyze the parties of forró that happen in Serra da Gameleira, in São Tomé/RN. Serra is a divided social space: groups of different ethnic origins live together in Gameleira de Baixo, Salgadinho (or Gameleira de Cima) and Chaves Belas. They are approximately two hundred families that live exclusively from agriculture. We try to understand how the parties inform about the social organization, the ethnic composition of the families that live there and the past of Serra, through the genealogy offorró players. In the discussion, we identify the festive places: in the total, we have Five houses of forró that function regularly one of them has been described. The private and public spaces inside them are intimate related, with no clear limits between the house of forró and the residence. Each house of forró has an owner, that regularly makes the parties, mobilizing a big part of the inhabitants, and provoking the straitening of the social relations. Observing the festive sociability between different social segments, the forró appears like na element that minimizes social conflicts, providing news ways of association and cooperation in the space of Serra da Gameleira. For the collection of facts, we used the ethnographic method, through the direct observation, interviewing and documentary research. The local history is recounted following the routes of oral memory and historical documents analysis. In the end of the analysis, we concluded that music and party are elements that aggregate the different groups that live in the location and determine forms of expression of what is seen as a traditional culture
Resumo:
Os recentes movimentos migratórios para a Europa decorrentes da atual crise de refugiados é dos temas mais debatidos na atualidade. A instabilidade em países de África e do Médio Oriente, associada a Estados frágeis, cujas instituições deixaram de exercer o efetivo controlo, desenvolvendo-se sob a forma de conflitos armados, muitas vezes fundamentados em radicalismos de natureza étnica, religiosa e ideológica, estão na base das principais causas que provocaram os recentes movimentos migratórios descontrolados e sem precedentes. Estes massivos fluxos migratórios, terão necessariamente repercussões a vários níveis quer sobre as populações deslocadas, quer sobre as comunidades de acolhimento. As migrações atuais adquirem novos contornos, que nos levam a inserir este tema na agenda de investigação dos estudos de segurança. É neste âmbito que surge a investigação intitulada “Os Movimentos Migratórios para a Europa – Implicações para a Segurança Nacional”, que tal como o tema sugere, tem como objetivo primordial apurar quais as principais implicações para a segurança de Portugal, decorrentes dos atuais movimentos migratórios para a Europa, acabando também por propor algumas medidas de nível estratégico e operacional que permitam minorar os impactos na segurança. Assim sendo, a metodologia utilizada nesta investigação tem por base o método de investigação hipotético-dedutivo, que para a validação ou não das respetivas hipóteses formuladas, recorreu-se à realização de entrevistas a entidades que muito têm a dizer sobre esta temática. Conclui-se com a presente investigação que, apesar de Portugal, não fazer parte dos principais destinos desta recente vaga de imigrantes, e de as consequências destes massivos movimentos migratórios não serem fáceis de prever a médio e longo prazo, o nosso país, como parte integrante da UE e signatário do acordo de Schengen, depara-se com um conjunto de ameaças de natureza global, que podendo ser potenciadas por este fenómeno, também podem colocar em causa a nossa segurança.
Resumo:
Este trabalho de investigação aplicada visa estudar as principais capacidades do sistema C-RAM e a sua aplicabilidade no Exército Português, tendo por objetivo a caracterização e avaliação da possível constituição e modo de emprego de uma unidade C-RAM no Exército Português, de acordo com o poder de fogo, a capacidade radar e a mobilidade. A metodologia de investigação adotada consiste no método analítico e inquisitivo, concretizado pela realização de entrevistas a Oficiais de Artilharia. Como principais conclusões, constatamos que os sistemas Phalanx e Oerlikon se evidenciam como os sistemas C-RAM de eleição, por disporem de alcances e cadências de tiro mais adequadas às necessidades da Artilharia Antiaérea Portuguesa no âmbito da proteção da força, ou de pontos e áreas críticas, contra este tipo de ameaças.
Resumo:
Dans un contexte de prévention secondaire, les interventions motivationnelles brèves (IMB) effectuées par les infirmières ont le potentiel de réduire les facteurs de risque cardiovasculaires. De par sa flexibilité, la formation en ligne s’impose aujourd’hui comme une méthode pédagogique essentielle au développement des habiletés cliniques des professionnels de la santé. Le but de ce projet était d’évaluer la faisabilité, l’acceptabilité et l’effet préliminaire d’une plateforme de formation en ligne sur les IMB (MOTIV@CŒUR) sur les habiletés perçues et l’utilisation clinique des IMB chez des infirmières en soins cardiovasculaires. Pour ce faire, une étude pilote pré-post à groupe unique a été menée. MOTIV@CŒUR est composée de deux sessions d’une durée totale de 50 minutes incluant des vidéos d’interactions infirmière-patient. Dans chaque session, une introduction théorique aux IMB est suivie de situations cliniques dans lesquelles une infirmière évalue la motivation à changer et intervient selon les principes des IMB. Les situations ciblent le tabagisme, la non-adhérence au traitement médicamenteux, la sédentarité et une alimentation riche en gras et en sel. Il était suggéré aux infirmières de compléter les deux sessions de formation en ligne en moins de 20 jours. Les données sur la faisabilité, l'acceptabilité et les effets préliminaires (habiletés perçues et utilisation clinique auto-rapportée des IMB) ont été recueillies à 30 jours (± 5 jours) après la première session. Nous avons recruté 27 femmes et 4 hommes (âge moyen 37 ans ± 9) en mars 2016. Vingt-quatre des 31 participants (77%) ont terminé les deux sessions de formation en moins de 20 jours. À un mois suite à l’entrée dans l’étude, 28 des 31 participants avaient complété au moins une session. Un haut niveau d’acceptabilité a été observé vu les scores élevés quant à la qualité de l'information, la facilité d'utilisation perçue et la qualité de la plateforme MOTIV@CŒUR. Le score d'utilisation clinique auto-rapporté des interventions visant la confiance était plus élevé après les deux sessions qu’avant les sessions (P = .032). Bien que tous les scores fussent plus élevés après les deux sessions qu’au début, les autres résultats n’étaient pas statistiquement significatifs. En conclusion, l’implantation d’une plateforme de formation en ligne sur les IMB est à la fois faisable et acceptable auprès d’infirmières en soins aigus cardiovasculaires. De plus, une telle formation peut avoir un effet positif sur l'utilisation clinique d’interventions motivationnelles visant la confiance face au changement de comportement de santé.
Resumo:
Urban inequality has emerged as one of the dominant themes of modern life and globalization. More than three million people experienced homelessness in the United States last year; in Miami-Dade, more than 15,000 individuals were homeless. Surviving extreme poverty, and exiting or avoiding homelessness, involves negotiating a complex mix of public and private assistance. However, a range of factors influence what types of help are available and how they can be accessed. Frequently, larger social structures determine which resource are available, leaving many choices entirely out of the individual’s control. For single men, who are ineligible for many benefits, homelessness can be difficult to avoid and even harder to exit. My study seeks to better understand how adult, minority men living in extreme poverty in Miami-Dade negotiate their daily survival. Specific research questions address: Do black and Hispanic men who are homeless or at risk of homelessness have different personal characteristics and different experiences in avoiding or exiting homelessness? How does Miami’s response to extreme poverty/homelessness, including availability of public benefits and public and private service organizations, either maximize or constrain the choices available to this population? And, what is the actual experience of single, adult men who are homeless or at risk of homelessness, in negotiating their daily survival? A mixed methods approach combines quantitative survey data from 7,605 homeless men, with qualitative data from 54 semi-structured interviews incorporating the visual ethnography techniques of Photo Elicitation Interviewing. Results show the differences experienced by black and Hispanic men who are poor and homeless in Miami. Findings also highlight how the community’s official and unofficial responses to homelessness intersect with the actual experiences of the persons targeted by the policies and programs, challenging preconceived notions regarding the lives of persons living in extreme poverty. It adds to the existing body of literature by focusing on the urban Miami context, emphasizing disparities amongst racial and ethnic groups. Findings are intended to provide an empirically grounded thesis that humanizes the subjects and illuminates their personal experiences, helping to inform public policy around the needs of extremely poor populations.
Resumo:
There is a growing societal need to address the increasing prevalence of behavioral health issues, such as obesity, alcohol or drug use, and general lack of treatment adherence for a variety of health problems. The statistics, worldwide and in the USA, are daunting. Excessive alcohol use is the third leading preventable cause of death in the United States (with 79,000 deaths annually), and is responsible for a wide range of health and social problems. On the positive side though, these behavioral health issues (and associated possible diseases) can often be prevented with relatively simple lifestyle changes, such as losing weight with a diet and/or physical exercise, or learning how to reduce alcohol consumption. Medicine has therefore started to move toward finding ways of preventively promoting wellness, rather than solely treating already established illness.^ Evidence-based patient-centered Brief Motivational Interviewing (BMI) interventions have been found particularly effective in helping people find intrinsic motivation to change problem behaviors after short counseling sessions, and to maintain healthy lifestyles over the long-term. Lack of locally available personnel well-trained in BMI, however, often limits access to successful interventions for people in need. To fill this accessibility gap, Computer-Based Interventions (CBIs) have started to emerge. Success of the CBIs, however, critically relies on insuring engagement and retention of CBI users so that they remain motivated to use these systems and come back to use them over the long term as necessary.^ Because of their text-only interfaces, current CBIs can therefore only express limited empathy and rapport, which are the most important factors of health interventions. Fortunately, in the last decade, computer science research has progressed in the design of simulated human characters with anthropomorphic communicative abilities. Virtual characters interact using humans’ innate communication modalities, such as facial expressions, body language, speech, and natural language understanding. By advancing research in Artificial Intelligence (AI), we can improve the ability of artificial agents to help us solve CBI problems.^ To facilitate successful communication and social interaction between artificial agents and human partners, it is essential that aspects of human social behavior, especially empathy and rapport, be considered when designing human-computer interfaces. Hence, the goal of the present dissertation is to provide a computational model of rapport to enhance an artificial agent’s social behavior, and to provide an experimental tool for the psychological theories shaping the model. Parts of this thesis were already published in [LYL+12, AYL12, AL13, ALYR13, LAYR13, YALR13, ALY14].^