1000 resultados para kuva: Tiina Tuukkanen
Resumo:
Työ on tehty Lindström Oy:lle tavoitteena löytää tuotevaihtoprojektien kulminaatiopisteet, joissa prosessin sujuvuutta, tiedonhallintaa ja toimintamalleja voitaisiin kehittää. Tavoitteena oli hyödyntää teoriatiedon ja empiirisen tutkimuksen tietämys toimintamalleiksi asiakasräätälöityjen tuotteiden vaihtoprojektissa. Tarkoituksena on ollut huomioida elinkaarihallinta osana tuotekehitystä sekä tuotetiedon hallinta ja sen ohjaava vaikutus projektin eri vaiheissa. Asiakaslähtöisyys ja elinkaarihallinta sekä tietojohtaminen ovat olleet tutkimuksen näkökulmina. Työssä yhdistettiin teorian pohjustama tuotetieto, tuotekehityksen prosessit sekä projektihallinta empiirisen tutkimustuloksen luomiksi kehittämisehdotuksiksi. Tuotevaihtoprojekteihin luotiin kaksi toimintamallia, joissa hyödynnetään tiedon kerääntymistä tietojärjestelmiin. Tuloksissa elinkaarihallinta ehdotetaan linkitettäväksi osaksi tuotekehitysprosessia, jolloin asiakkaan saama arvon lisäys on suoraan taloudellisestikin mitattavissa. Lisäksi työn tuloksena ehdotetaan, että tuotekehityksen systemaattista tiedon keruuta alkuvaiheessaan kehitetään sekä asiakkaan tarvetiedon tarkempaa ja määritellympää tiedon kirjaamista lisätään, tietojärjestelmien suomin mahdollisuuksin.
Resumo:
Tutkimuksen toimeksiantaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yliopiston asiakasorganisaatioiden hankintapäätös muodostuu. Pääpaino tutkimuksessa on päätöksentekoyksikön ja päätöksentekokriteerien kartoittamisessa. Teoriaosuus koostuu työn kannalta keskeisimmistä aikuiskoulutuspalveluiden sekä organisaation ostokäyttäytymisen teorioista. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Pääpaino on haastattelututkimuksella ja aineisto analysoidaan laadullisin menetelmin. Otanta koostuu kahdeksasta asiakasorganisaatiosta ja kahdeksasta organisaatiosta, joiden kanssa toivotaan yhteistyötä. Yritykset ovat toimeksiantajan asiakasmatriisista. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva yritysten koulutuksen hankinnasta. Henkilöstön kouluttaminen koetaan yrityksissä tärkeäksi ja siihen panostetaan paljon. Merkittävästi päätöksentekoon yrityksessä ottavat osaa koulutusvastaava ja henkilöstöhallinto. Päätös muodostetaan yhteistyössä asiantuntijan kanssa, joka on usein liiketoimintayksikön esimies. Merkittävimmät päätöksentekoon vaikuttavat kriteerit selkiytyivät koulutuksen tarjoajan, koulutuksen sekä hankintaprosessin osalta sekä asiakasorganisaatioissa että potentiaalisissa yrityksissä. Vaikka tutkimustulosten ja toimenpide-ehdotusten raportointi tapahtuu tässä tutkimuksessa yleisellä tasolla, saa Koulutus- ja kehittämiskeskus tutkimuksen konkreettiset tulokset kuten kontaktoitavat henkilöt, päätöksentekoyksikön jäsenet sekä päätöksentekokriteerit kussakin yrityksessä omaan yksityiseen käyttöönsä. Päätöksentekokriteerit ovat hyödyksi erityisesti toivottavien potentiaalisten organisaatioiden vaatimusten ymmärtämisessä.
Resumo:
Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kustannukset tulee jakaa osatuloutuksen keinoin hankkeen valmistusajalle. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan pitkäaikaishankkeiden osatulouttamista osana ERP -investointia. Tavoite on kartoittaa kohdeyrityksen nykyistä osatuloutuskäytäntöä sekä tutkia tähän liittyviä mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksessa hahmotetaan ensin ERP:n toimintaa ja etenkin SAP:n tarjoamia mahdollisuuksia osatulouttamiselle. Tämän jälkeen selvitetään osatuloutusta koskevaa sääntelyä ja siihen liittyvää muutoshanketta. Empiirisessä osassa osatuloutusta käsitellään kohdeyrityksen näkökulmasta laskelmien, kirjallisuuden ja osallistuvan havainnoinnin kautta. Tutkimuksen mukaan case -yrityksen kannattaa toteuttaa osatuloutusta siten, että myös komponenttikustannukset kerryttävät valmistusastetta. Käytännössä tämän toteuttaminen on kuitenkin erittäin haasteellista. Tutkimus suositteleekin siirtymistä sisäisen laskennan osalta käyttämään komponenttien hinnoittelun pohjana standardikustannushintoja.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on valita sopiva lämmitysjärjestelmä case taloon käyttäen apuna päätöksentekoprosessia ja eri vaiheissa sovellettavia menetelmiä. Työn avulla pyritään selvittämään kuinka hyvin päätöksentekomenetelmät sopivat lämmitysjärjestelmän valintaan ja mitä hyötyjä se tuo tullessaan. Prosessissa selvitetään lämmitysjärjestelmiin liittyviä asiakastarpeita, arvioidaan lämmitysjärjestelmien ominaisuuksia ja tehdään valinta näiden tietojen pohjalta. Kymmenhenkinen kuluttajaryhmä teki lopullisen päätöksen valittavasta lämmitysjärjestelmästä. Menetelmien avulla saatiin luotua kattava kuva erilaisista asiakastarpeista, jotka otettiin huomioon valinnassa. Ryhmä valitsi case taloon seitsemästä yleisestä lämmitysjärjestelmästä maalämmön. Työssä käytetyt menetelmät toimivat hyvin yhteistyössä toistensa kanssa. Menetelmien käyttö mahdollisti kaikkien kriteereiden huomioimisen ja tuloksien lähemmän tarkastelun. Työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää lämmitysjärjestelmän valinnassa ottaen huomioon erilaiset lähtötilanteet. Herkkyysanalyyseissa maalämpö kesti monien kriteerien painotuksien muuttamista ja osoittautui tällä tavoin sopivimmaksi järjestelmäksi.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia käsityksiä maahanmuuttokriitikoilla on maahanmuutosta ja suomalaisuudesta. Maahanmuuttokriitikot ovat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kielteisesti suhtautuvia, jotka vaativat maahanmuuton rajoittamista. Nimitys on heidän itsensä käyttämä, joka on median myötä levinnyt yleisempään käyttöön. Tässä tutkielmassa maahanmuuttokriitikoksi käsitetään henkilö, joka toimii aktiivisesti maahanmuuttokriittisillä foorumeilla. Tutkimusaihetta käsitellään kansallisen identiteetin ja nationalismin teorioiden kautta. Niiden avulla pyritään selvittämään, miten maahanmuuttokriitikot rakentavat kansallista identiteettiä sekä kuvaa maahanmuutosta. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyy dikotominen jako suomalaisiin ja heihin ’muihin’. Jaolla vahvistetaan kansallista identiteettiä sulkemalla muut sen ulkopuolelle. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka on tehty talvella 2010-2011. Haastateltavat tavoitettiin Internetistä, maahanmuuttokriittiseltä Hommaforumilta. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä aineisto on teemoiteltu ja siitä on muodostettu tiivistetty kuvaus. Teemoilla on tuotu esiin keskeisimpiä asioita, jotka liittyvät maahanmuuttokriittiseen diskurssiin. Maahanmuuttokriittinen diskurssi voidaan nähdä eräänlaisena näkökantana ja puhetapana, joka sekä mahdollistaa että rajoittaa näkemyksiä niin maahanmuutosta kuin suomalaisuudestakin. Maahanmuuttokriitikoiden käsitykset maahanmuutosta ovat tutkimuksen tulosten mukaan yksinkertaistavia. Maahanmuuttajista luodaan puheissa stereotyyppinen ja yksiulotteinen kuva. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia korostamalla luodaan uhkakuvia, joilla perustellaan tarvetta maahanmuuton rajoittamiseen. Käsityksissä maahanmuuttajista esiintyy rodullistamista, jolloin maahanmuuttajien kulttuuriset piirteet mielletään luonnollisen kaltaisiksi, maahanmuuttajia määritteleviksi faktoiksi. Maahanmuuttajilta vaaditaan myös assimilaatiota, eli maahanmuuttajien omien kulttuuripiirteiden häivyttämistä ja suomalaisten piirteiden omaksumista. Suomalaista kulttuuria halutaan siis suojella ulkoisilta vaikutuksilta eli pitää suomalaisuus puhtaana. Kansallista identiteettiä maahanmuuttokriitikot konstruoivat erontekojen kautta. Suomalaisuuden kriteereiksi mielletään syntymäpaikka, geeniperimä, yhteinen historia, luterilaisuus sekä länsimainen sivistys. Nämä kriteerit muodostavat kapean suomalaisuuskäsityksen, joka korostaa suomalaisuutta periytyvänä ominaisuutena.
Resumo:
Yrityksen yhteisellä liiketoimintanäkemyksellä tarkoitetaan organisaation kykyä ymmärtää liiketoiminnan olennaiset elementit, ja varmistaa, että työntekijöillä ja yrityksen asiakkailla on positiivinen ja yhdenmukainen kuva ja kokemus kyseisestä organisaatiosta. Tämän Pro-gradu – tutkielman tuloksena kehitettiin mittari, jolla yhteisen liiketoimintanäkemyksen tilaa voidaan yrityksessä mitata. Lisäksi tutkielma selvittää tietojohtamisen merkitystä yhteisen liiketoimintanäkemyksen kehityksessä. Tutkimusaineisto kerättiin Internet -kyselytutkimuksella, johon saatiin 158 vastausta. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että tiedon jakamisella ja verkostoitumisella on tilastollisesti merkittävä vaikutus yhteisen liiketoimintanäkemyksen kehittymisessä. Tästä syystä yritysten tulisi integroida tietojohtamisen periaatteet strategioihinsa ja luoda systemaattinen malli, joka kannustaa organisaatiota tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Lectio praecursoria Lapin yliopistossa 30.10.2010.