Reporting of Green Supply Chain Management and Industrial Symbiosis

The purpose of this thesis is to examine how the reporting of operations related to green supply chain management and industrial symbiosis has evolved in UPM, Fortum and Kemira within the last ten years. The focus is on the improved operations, which are studied based on annual reports of these companies. The study provides a deeper understanding of the nature of green supply chain management and industrial symbiosis as well as the possibilites that their combination offers. The research is part of the DemaNET research project The study indicates that the environmental regulations and reporting standards have forced the studied companies to report their operations related to green supply chain management and industrial symbiosis more in detail during the last ten years. The operations related to green supply chain management in the studied companies are more common compared to operations related to industrial symbiosis. Often these two operations were also partially integrated, indicating a hybrid model. Even though firms often used hybrid models they still focused mainly on greening the internal operations rather than finding alternative ways for symbiosis outside the organization. The integration of green supply chain management and industrial symbiosis is most likely to occur when mutually beneficial relationships align the interests of all parties, thus resulting in the co-creation of value. The findings suggest that identifying mutual benefits and the flow of by-products are the ones that companies should give more attention to.

Toimittajayhteistyön arviointi, luokittelu ja mittaaminen

Toimittajien arviointi, luokittelu sekä suorituskyvyn mittaaminen ovat nousseet yhdeksi merkittäväksi tekijäksi yritysten pyrkiessä kilpailukyvyn parantamiseen. Sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi painopistettä ollaan siirtämässä yhä enemmän toimittajien koordinointiin ja jopa heidän omien prosessiensa kehittämiseen. Globaalit markkinat ovat mahdollistaneet uusien toimittajien löytämisen, minkä seurauksena toimittajamäärä on kasvanut rajusti. Jatkuvan resurssien kiristämisen takia toimittajien kanssa tehtävän yhteistyön jatkuva seuranta ei kuitenkaan ole mahdollista. Yritysten tulee löytää juuri ne potentiaalisimmat toimittajat, joiden kanssa tehty yhteistyö tuottaa parhaimmat tulokset. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka toimittajayhteistyötä voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskitytään toimittajien arviointiin, luokitteluun ja suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimuksen empiriaosuus muodostuu teemahaastatteluista, jossa haastateltiin sekä toimittajia että tilaajia yhteistyön tekemisen näkökulmasta. Saatuja vastauksia analysoitiin aiempaa kirjallisuutta vastaan. Tuloksena esitetään kohdeyritykselle malli, jonka avulla voidaan löytää potentiaalisimmat toimittajat ja auttaa kehittämään yhteistyötä heidän kanssaan. Tutkimuksen merkittävimpinä havaintoina voidaan pitää liikevaihdon osuuden merkitystä kehitysaktiivisuuteen sekä ei-taloudellisten mittareiden huomioon ottamista.

Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020 : Mahdollisuuksien maaseutu – Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2014–2020 vision mukaan vuonna 2020 Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Kaakkois-Suomen vahvuutena ovat puhdas luonto ja luonnonvarat, jotka ovat tärkeitä niin maataloudelle kuin matkailulle. Tilakoon kasvun, tilojen erikoistumisen ja muun yritystoiminnan kautta tilojen elinkelpoisuus ja maatalouden jatkuvuus alueella voidaan turvata. Kaakkois-Suomen sijainti Pietarin ja pääkaupunkiseudun välissä, alueen historia ja kulttuuri sekä ihmisten vieraanvaraisuus, luovat hyvät edellytykset erityisesti matkailun kehittämiselle. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tarvitaan uudenlaista yritystoimintaa, koska metsäteollisuuden rakennemuutos on vienyt alueelta runsaasti työpaikkoja. Metsän merkitys Kaakkois-Suomelle on kuitenkin edelleen suuri. Alueella on mittavat metsävarat ja korkeatasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaakkois-Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia kehittyvän biotalouden raaka-aineen tuottajana ja hyödyntäjänä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella 2014–2020 ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Kehittämissuunnitelma sisältää alueiden keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen siitä, mitkä ovat tärkeimmät painopisteet ja toimenpiteet alueen maaseudun kehittämisessä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman strategisina painopisteitä ovat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistaminen. Lisäksi kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat. Suunnitelman tavoitteita edistetään kehittämishankkeiden ja yrityskohtaisten hankkeiden avulla. Kehittämishankkeilla vahvistetaan yrittäjien ammattitaitoa, kehitetään yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja yhteistyötä, lisätään maaseutuväestön hyvinvointia ja parannetaan ympäristön tilaa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson toimijoita kannustetaan etsimään innovatiivisia ratkaisuja mm. maaseudun palveluiden järjestämiseen, biotalouden vauhdittamiseen ja matkailun kehittämiseen. Kehittämistyössä on tärkeää yhteistyö yli toimiala- ja sektorirajojen. Maaseudun yritystuen avulla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kannustetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta ja luoda maaseudulle uusia työpaikkoja.

Lastensuojelun intensiivinen kotikuntoutus asiakirjojen valossa

Tutkimuksessa tarkastellaan yhden kaupungin lastensuojelun avohuollossa vuosina 2012–2013 ostopalveluna toteutettuja avoperhekuntoutuksia seuranta-ajan jälkeen. Tutkimusmenetelmänä on perhetyön ja -kuntoutuksen tutkimukseen nojaava teoriaohjaava sisällönanalyysi. Käytän aineistona lastensuojelun asiakassuunnitelmia ja asiakaskertomusmerkintöjä. Aineisto koostuu 25 lasta koskevista asiakirjoista. Tutkimuskysymyksenä on, miten intensiivinen kotikuntoutus edistää asiakkaiden elämänhallintaa ja lasten hyvinvointia. Tutkimusotteeni on arvioiva. Seuranta-aika vaihtelee kolmesta 18 kuukauteen. Perheet ovat ennen kotikuntoutusta käyttäneet sekä peruspalveluita että lastensuojelun tukitoimia. Perheissä on nähtävissä kasautuneita ongelmia sekä vanhemmilla että lapsilla. Tuen tarve perheissä on intensiivinen, 2-4 viikkotapaamista. Kuntoutusjaksot ovat asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä yksilöllisiä kokonaisuuksia. Onnistuneiden kotikuntoutusjaksojen kesto vaihteli kolmesta kuukaudesta vuoteen. Kotikuntoutus lisäsi erityisesti arjen sujuvuutta, arkielämätaitoja ja vakautta perhetilanteisiin. Vanhempia pystyttiin tukemaan lapsia kuntouttavan arjen rakentamisessa erityisesti käytöshäiriöisten lasten kanssa. Kotikuntoutuksia oli käytetty perheissä, joissa oli lisääntynyt huostaanoton uhka. Kuntoutusjaksoja keskeytyi sekä vanhempien sitoutumattomuuteen, lapsen sijoitukseen kesken kotikuntoutusjakson että laitoskuntoutuksen aloittamiseen. Keskeinen huomio kiinnittyy jatkotuen saumattomaan järjestämiseen kotikuntoutusjakson lopuksi. Kotikuntoutuksen hyödyt säilyvät parhaiten, kun jatkossa tarvittava tuki on saatu alkamaan jo kuntoutuksen aikana. Kotikuntoutusta saaneilla perheillä on asiakkuus useissa eri palveluissa. Yhteistyö sekä viranomais- että läheiskontakteihin on tärkeää työskentelyn aikana. Kotikuntoutuksella pystytään vähentämään huostaanoton uhkaa lastensuojeluperheessä, kun vanhemmat ovat työskentelyyn motivoituneita. Kuntoutusjaksojen tulee olla riittävän pitkiä, noin kuusi kuukautta. Kotikuntoutustyöskentely sopii laitoskuntoutuksen jatkoksi tai siihen motivoivaksi jaksoksi, mutta myös itsenäiseksi tukitoimeksi.

Valmistavan tehtaan tuotannon tehostaminen reaaliaikaisen tiedon avulla

Teollinen toimintaympäristö on muuttunut globalisaation seurauksena. Sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset ovat entistä haastavampia toimitusajan, laadun ja kustannusten suhteen. Yritysten on automatisoitava toimintoja, jotta voidaan saavuttaa kilpailuetua ja parantaa yrityksen tehokkuutta. Diplomityön tarkoitus on kirjallisuus- ja vertailututkimuksen yhteenvetona koostaa asiakasyrityksen tarpeisiin soveltuva toimintomalli reaaliaikaisen tiedon hyödyntä-miseen valmistavan tehtaan tuotannon tehostamisessa. Kirjallisuustutkimusten avulla pyritään analysoimaan valmistavan teollisuuden erityispiirteet toimintaympäristön osalta, kartoittamaan soveltuvin teknologia haastavaan toimintaympäristöön sekä löytää keinot kuinka reaaliaikaista tietoa hyödynnetään tuotannon tehokkuuden toteutumisessa. Vertailututkimuksessa analysoidaan kahta reaaliaikaista tietoa toiminnoissaan hyödyntävää yritystä, joiden tuloksia verrataan kirjallisuustutkimuksen aineistoon. Työn soveltavassa osuudessa luotiin toimintomalli asiakasyrityksen tarpeisiin, huomioiden tehtaan toiminnot kokonaisuutena. Toimintomallin avulla yritys pystyy toteuttamaan reaaliaikaisen tiedon keräämisen sekä hyödyntämisen yrityksen toi-minnoista. Toimintomallin toimivuus todettiin soveltamalla pilot-projekti asiakasyrityksen tuotantoon ja analysoitiin saavutettuja tuloksia haastattelujen sekä kvalitatiivisten tulosten perusteella. Työn tutkimukset osoittivat haasteet valmistavan teollisuuden toimintaympäristön ja automaatioteknologian soveltamisessa. Yritysten tulee suunnitteella toimintamallin kokonaisuus ja pohtia järjestelmän toimivuutta ongelmatilanteissa. Reaaliaikaisen tiedonkeruun soveltaminen onnistuneesti mahdollistaa hyötyjä monella tapaa. Merkittävimmät ovat tehokkuuden kehittyminen toimintojen nopeutumisena sekä resurssisäästöt toimintojen automatisoinnin johdosta. Reaaliaikaista tietoa voidaan hyödyntää myös suorituskyvyn johtamisessa mittariston avulla.

Toimittajahallintaprosessin kehittäminen

Nykyaikaisessa monipuolisessa liiketoimintaympäristössä, tieto joka saadaan koko toimitusketjun osapuolilta, on perusedellytys menestykselle. Ammattimaisessa hankinnassa keskitytään kokonaisuuden hallintamenetelmiin, joissa keskitytään ohjaamaan toimittajasuhteita, prosesseja ja tuloksia. Näistä erityispiirteistä johtuen, toimittajahallinta on yksi tärkeimmistä hankinnan tehtävistä. Toimittajahallinta vaatii laaja-alaista asiantuntijuutta ja yhteistyötä, niin sisäisten, kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kokonaisvaltaisesti hankintaa ja toimittajahallintaa, sekä kehittää suositukset kattavalle toimittajahallintaprosessille kohdeyrityksen hankintakategorialle. Tutkimuksen kirjallisuusselvitys perustuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat olennaisia kohdeyrityksen kokonaisvaltaisessa hankintaprosessissa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan hankintatoimea yrityksen sisäisistä näkökulmista, joita ovat hankinta, muutoksenhallinta ja prosessijohtaminen. Toisessa osassa hankintatoimea tarkastellaan toimittajayhteistyön näkökulmista, joita ovat toimittajahallinta, toimittajien luokittelu ja suorituskyvyn mittaaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella kohteena olevan hankintakategorian kehityskohteiksi erityisesti nousivat kokonaisuuden ja kaikkien toimitusketjun osien kustannustehokkuuden analysointi, kokonaiskustannustenhallinta, prosessien määrittäminen ja syklisyys, sekä yhteistyön merkitys poikkifunktionaalisten ryhmien kanssa.

Suomessa ja Itävallassa toimivien liiketoimintamallien siirrettävyys puupohjaisen uusiutuvan energian tuotantoon Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan

Tutkimus kuvaa tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoa Suomesta ja Itävallasta Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan hajautetussa puupohjaisessa sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa. Metsävaroiltaan rikas ja bioenergia-asioissa toimintatavoiltaan edistynyt Suomi toimi Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) johdolla tutkimuksen empiirisen aineiston tuottaneen kehittäjäverkostohankkeen pääkoordinaattorina vuosina 2011-2014. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hankkeen dokumentaation sisällönanalyysiä. Itävalta on tunnettu edistyksellisistä bioenergia-alan tuki- ja ohjausjärjestelmistä. Suomi ja Itävalta kuuluvat EU:n viiden edistyneimmän maan joukkoon uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten Suomessa ja Itävallassa hyvin toimivia liiketoimintamalleja voidaan siirtää kohdemaihin puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannossa hyödynnettäviksi. Työssä kuvataan tiedonsiirtäjämaiden eli Suomen ja Itävallan ydinosaaminen kiinteän biomassan energiantuotannossa politiikkatasolta käytännön liiketoiminnan tasolle. Lisäksi työssä analysoidaan poliittisen ohjauksen merkitystä alan kehittämisessä, missä käydään läpi maakohtaiset uusiutuvan energian toimintasuunnitelmat vuodelta 2010. Lopuksi arvioidaan tiedonsiirtäjä- ja tiedonhyödyntäjämaiden välisiä eroavaisuuksia kyseisellä liiketoiminta-alueella, ja onko olemassa sellaisia tekijöitä, mitkä estävät tiedonsiirtoa tai hyväksi todettujen liiketoimintamallien soveltamista kohdemaissa. Kussakin maassa metsänomistusolosuhteet ratkaisevat kiinteän biomassan tarjonnan toimivuuden eli tilanteen toimitusketjun alkupäässä. Tuotannon ohjauksen pyrkimys on myös hyödyntää mekaanisen puunjalostuksen sivutuotevirrat mahdollisimman tarkoin energiantuotannon tarpeisiin. Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat ketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen. Yksin energiantuotannon tarpeisiin puunkorjuuta ei kannata suunnitella, koska se harvemmin erikseen toteutettuna on kannattavaa liiketoimintaa. Puun käyttö energiantuotantoon tarvitsee hyvin suunniteltua tuki- ja ohjausjärjestelmää, joista kansalliset hallitukset vastaavat. Suomalainen tuotannon suunnittelun ja ohjauksen ajattelutapa sekä itävaltalainen energiapuun varastointi biomassan logistiikkakeskuksiin koettiin kohdemaiden yrittäjäkunnassa varteenotettavimpina liiketoiminnan kehittämisvaihtoehtoina paikallisissa toimintaympäristöissä. Lean-tuotantoajatteluun kuuluva hukan poistaminen toimitusketjusta liittyy mm. varastonhallinnan järjestelyihin ja sivutuotevirtojen hyödyntämiseen. Näitä piirteitä oli myös löydettävissä tiedonhyödyntäjämaiden yritysten toiminnassa hankkeen toteutuksen aikana.

Vertaileva tutkimus suomalaisten päivittäistavara kaupan alan yritysten likviditeetin hallinnasta vuosina 2009 - 2013

Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on tutkia suomalaisten päivittäistavarakaupan alan yritysten likviditeetin hallintaa vuosina 2009 - 2013. Tutkielmassa tutkitaan, millä tavalla suomalaisten päivittäistavarakaupan alan yritysten käyttöpääoman hallinta on muuttunut rajatulla ajanjaksolla. Lisäksi työssä tutkitaan millä tavoin valikoitujen yritysten kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuosina 2009 - 2013. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, miten suomalainen päivittäistavarakauppa on kehittynyt tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus on rajattu koskemaan neljää suurinta suomalaista päivittäistavarakaupan, pois lukien Lild Suomi Ky taloudellisten tietojen puuttumisen takia, alan ryhmittymää käyttäen kriteerinä vuoden 2013 päivittäistavaramyyntiä sekä markkinaosuuksia. Edellä mainittujen kriteerien perusteella tutkimukseen valikoitui seuraavat ryhmittymät: S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa Oy sekä Stockmann Oyj Abp.Teoriapohjaan tutkimuksessa käytetään aikaisempaa kirjallisuutta ja julkaistuja akateemisia tutkimuksia toimitusketjun ja sen hallinnasta, sekä käyttöpääomasta ja sen hallinnasta. Valikoitujen yritysten tilinpäätöstiedot on koottu Virre -tietokannasta ja toimiala tiedot tilastokeskuksen ohjelmalla PC -Axis 2008. Tutkimuksessa havaittiin käyttöpääomaprosentin ja quick ratio - tunnusluvun välillä pieniä yhtymäkohtia. Kun käyttöpääomaprosentti pienenee, quick ratio -tunnusluku paranee. Käyttöpääomaprosentin muutoksilla oli negatiivinen korrelaatio koko pääoman tuottoprosenttiin sekä liikevoittoprosenttiin. Tutkimuksen kohdeyritykset ovat pystyneet pitämään käyttöpääomaprosentin erilaisilla tehostamistoiminnoilla hyvin tasaisena tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

Toimitusvarmuuden kehittäminen aikatauluhallinnan ja tavaravirran ohjauksen menettelyillä

Vuonna 2009 Kespron horeca-tuotteille perustettiin oma keskusvarasto, jolloin logistiikka- ja ostotoiminnot eriytettiin vähittäiskaupan toiminnoista säilyttäen synergiaetuja. Tilaus-toimitusketjun vaatimukset ovat lisääntyneet jatkuvasti ja se on luonut painetta aikatauluhallinnan merkitykselle. Ruuhka-Suomen asiakkaille on paine toimittaa tuotteet entistä nopeammin kilpailukyvyn takaamiseksi. Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia ruokaputken toimitusvarmuuden heikoimpia kohtia aikatauluhallinnan ja tavaravirran ohjauksen näkökulmista. Lisäksi varastonohjausparametrien paikkansapitävyys nostettiin tutkimuksessa esille, jotta kehitysehdotuksia ja malleja toiminnan kehittämiselle voitiin luoda. Tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi ajettiin runsaasti logistista dataa varastoinnista ja kellonajoista sekä analysoitiin näitä erilaisten parametrien valossa. Tarkasteltavina ajanjaksoina käytettiin vuoden 2014 lokakuuta ja osittain pääsiäistä. Raportti sisältää tutkimusta tukevan teoriakatsauksen ja yrityksen toimintaa käsittelevän empiirisen osuuden, joka perustuu vahvasti kvantitatiiviseen tutkimukseen sisältäen kuitenkin runsaasti haastatteluja ja keskusteluja. Tämän tutkimuksen tuloksena todettiin, että aikatauluhallintaa tulee kehittää tavaravirtojen oikea-aikaisen kohtaamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi järjestelmätuen kehittäminen yhdessä varastonohjauksen ja tilausaikojen kanssa ovat todistetusti yhteydessä aikatauluhallinnan kehittämisen kanssa. Merkittävä havainto kehityksen kannalta oli toimittajien ja tuoteryhmien pilkkominen omiksi kokonaisuuksiksi ja tätä kautta aikatauluhallinnan ja tavaravirtojen ohjauksen kehittäminen. Näiden havaittujen kehittämispainopisteiden pohjalta on luotu myös mittari, jolla voitaisiin vaihtoehtoisesti mitata toimittajan kyvykkyyttä suhteutettuna varaston puutekeräystyöhön. Työ antaa hyödynnettävää tietoa ja kehitysideoita toimitusvarmuuden parantamiseksi aikatauluhallinnan menetelmillä.

Ammattina muotibloggaaja?

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin muotibloggaamisen ammattimaistumista; onko se totta, ja jos on, miten se ilmenee. Asian selvittääkseni tutustun kahteen suomalaiseen muotiblogiin ja haastattelen näiden blogien kirjoittajia. (Muoti)bloggaamisen ammattimaistumiseen viittaavia seikkoja näkyy mediassa ja jopa kauppojen lehtihyllyillä päivittäin. Muotilehdet kirjoittavat juttuja ammatikseen bloggaavista nuorista naisista ja heidän näkemyksiään vaate- ja kaunestrendeistä kuunnellaan. Jos bloggaajilla on tänä päivänä käytössään tällaisia näkyvyyden edistämiskeinoja, on blogosfääri todella muuttunut muutamassa vuodessa paljon. Tutkimuksessani käy ilmi tämän muutoksen luonne. Kuten tutkimuksessani tulee selville, voi tänä päivänä muotibloggaaminen olla ihmisen ammatti ja toimeentulon lähde. Vaikka bloggaajan ammattimaisuus voi lukijan silmissä näyttää itsestäänselvältä pelkästään blogia lukemalla, ei tämä tosiasiassa kerro koko totuutta siitä, onko bloggaaja ammattilainen. Bloggaaja voi kokea, ettei ole ammattilainen, vaikka hän toimisi ammattimaisella tavalla esimerkiksi yritysten kanssa tekemissään kampanjoissa. Ammattimaisen bloggaamisen kokemus lähtee aina bloggaajasta itsestään, eikä kukaan ulkopuolinen voi määrittää bloggaajan ammattimaisuutta. Jatkotutkimusaiheena laajempi bloggaamisen ammattimaistumista käsittelevä tutkimus on mielestäni paikallaan. Tutkimus voisi koostua useamman muotibloggaajan haastatteluista ja blogien tutkimisesta sekä laajemmalle bloggaajajoukolle tehdystä (verkko)kyselystä. Bloggaamisen ammattimaistumista pitää mielestäni tutkia edelleen, koska aihe on uusi ja innostava. (Muoti)bloggaamisen ammattimaistumisen edetessä myös uusia, tällä hetkellä pimennossa olevia teemoja noussee esiin. Bloggaamisen ammattimaistuminen on hyvin laaja käsite, ja tämä pro gradu -tutkimukseni jäi melko lailla vain pintaraapaisuksi. Lisäksi keskityn tutkimuksessani vain muotiblogeihin, vaikka ammattimaisten blogien tyylit vaihtelevat ruokablogeista poliittisiin ja tietoteknisiin blogeihin. Vaikka kaikkien aihealuiden ammattimaisten blogien tutkiminen lienee mahdotonta, voi ammattimaistumisesta varmasti erottaa joitakin yleisoletuksia, jotka näkyvät kaikissa ammattiblogeissa alasta huolimatta. Voisin kuvitella, että tällainen yleisoletus olisi ainakin bloggaajan ammattimainen yhteistyö yritysten kanssa eri kampanjoissa.

Kestävän kehityksen innovaatioiden edistäminen alueellisissa verkostoissa

Yritykset ja yhteiskunta ovat joutuneet kohtaamaan haastavan taloustilanteen tuomat paineet ja aktiivisesti etsimään uusia keinoja kilpailukyvyn elvyttämiselle. Sekä akateemisesti että yritys- ja yhteiskuntatasoilla on tunnistettu innovaatioiden merkitys ja innovaatiotoiminnassa on havaittu etenkin kestävän kehityksen periaatteiden luomat mahdollisuudet uusien ideoiden synnyttämiseen. Työssä selvitetään kestävän kehityksen innovaatiotoiminnan nykytilaa ja edistämistä alueellisten verkostojen avulla. Työn alussa perehdymme kestävää kehitystä, verkostomaista liiketoimintaa sekä alueellista innovaatiotoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen. Teorian pohjalta laadimme haastattelututkimuksen, jonka avulla selvitämme kestävän kehityksen mukaisen innovaatiotoiminnan nykytilaa alueellisessa ympäristössä. Tutkimuksen perusteella kestävää kehitystä ei vielä huomioida alueellisessa innovaatiotoiminnassa ja lisäksi alueen verkoston toimintaan tulisi tehostaa. Tunnistamalla erityisosaamisalueet sekä vahvuudet alueella on potentiaalia kehittyä merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi kestävän kehityksen saralla. Verkoston koordinoinnin ja kommunikoinnin lisäämisellä saadaan edistettyä innovaatiotoimintaa alueellisesti.

Luottamus PTR-yhteispartioinnissa

Johtajan ja alaisen välistä luottamussuhdetta on tutkittu paljon, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt samassa asemassa työskentelevien välille syntyvä luottamus ja sen merkitys työn tehokkuuteen. Tutkielmassani selvitän luottamuksen muodostumismahdollisuuksia PTR-yhteispartioinnin näkökulmasta. Luottamus yhteispartioinnissa muodostuu sosiaalisen vuoro-vaikutuksen välityksellä. Vuorovaikutus voi tarkoittaa kasvokkain puhumista, videoneuvotte-lua tai muiden elektronisten laitteiden avulla tapahtuvaa kommunikointia. Tärkeintä vuoro-vaikutuksen kannalta on, että sen ei välttämättä tarvitse olla sanallista. Työnjaollisesti samaan asemaan kuuluvilla työntekijöillä on parhaat edellytykset jakaa sa-mankaltaista kokemusainesta ja tuntea solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Luottamus on kuin eräänlainen odotus siitä, että toisen toiminta tuo hyötyä omalle toiminnalle. Ihmiset luovat suhteita sellaisten kanssa joista he uskovat hyötyvänsä, ja yhteistyö tuottaa parempaa tulosta kuin yksin toimimalla. Työyhteisön vastavuoroisuutta voidaan korostaa sillä, että työnjako suunnitellaan joustavaksi, työtehtävät jaetaan tasapuolisesti, osaaminen on korkeaa ja tiedon-jako on avointa. Tällöin työyhteisössä on helppoa pyytää apua työkavereilta, koska luottamus luo halun auttaa työkaveria. Tutkielmaan tehdyn kyselyn tulosten perusteella tärkein esille tullut ominaisuus, joka kasvat-taa luottamusta on ammattitaito. Tämä ominaisuus tuli esille kaikissa vastauksissa. Tutkiel-massa luottamus havaittiin tärkeäksi tekijäksi yhteispartioinnissa. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että yhteispartiointia suorittavat Rajavartiolaitoksen virkamiehet luottavat poliisiin ja Tulliin ja yhteispartiointi koetaan mielekkääksi.

Julkisen arvostuksen huutokaupat : Suomen 800 MHz taajuushuutokauppa

Taajuuksien toimiva käyttö on tärkeää yhteiskunnan näkökulmasta, koska monet työelämän elementit ovat riippuvaisia taajuuksia hyödyntävästä teknologiasta. Viestimien tarve kasvaa jatkuvasti, mikä toimii myös monen innovaation lähtökohtana. Yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää allokoida käyttöoikeudet, niin että allokaatio tukee teknologian kehitystä ja yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät ovat tärkeitä onnistuneen taajuushuutokaupan suunnittelussa, ja miten ne ilmenevät sovelluksessa. Taajuushuutokaupassa haasteellisuutta lisäävät erityisesti vaadittu ymmärrys kaupan taustalla vaikuttavista tekijöistä ja näitä tukevan huutokauppamallin valinta. Kilpailuolosuhteiden ymmärtäminen ja alan toimijoiden riittävä tunteminen ovat olleet kriittisiä onnistuneen huutokaupan kannalta. Julkisen arvostuksen huutokaupassa tehokkuutta vähentävät samat kilpailupoliittiset tekijät kuin yksityisen arvostuksenkin huutokaupassa. Erityisesti tarjoajien eriarvoisuus, osallistumisen estyminen ja epärehellinen yhteistyö voivat johtaa siihen, että kohde ei päädy sitä korkeimmin arvostavalle. Koska lainsäädäntö ei yksinään voi taata tehokkuuden toteutumista julkisen arvostuksen huutokaupassa, huutokaupan suunnittelulla on erityinen painoarvo. Hyvin suunnitellun huutokaupan kriteereiksi tunnistettiin oikean mallin valinta ja sitä tukevien sääntöjen suunnittelu sekä markkinoiden riittävä ymmärrys. Olennaiseksi suunnittelussa todettiin tehokkuuden painotus kaupan tavoitteissa, riippumattomuus suunnittelussa sekä tehokkaan kilpailun edistäminen.