Päijät – Hämeen kuntien teknisen toimialan varautuminen tulevaisuuden työvoimapulaan innovatiivisten hankintojen ja yhteistyön avulla

Tämän diplomityön tavoite on tuottaa Päijät-Hämeen kuntien tekniselle toimelle ajatuksia ja ehdotuksia, joilla voidaan vastata lähestyvän työvoimapulan mukana tuleviin ongelmiin. Työn taustalla on neljä teoriaa, joiden avulla asiaa lähestytään. Pääteoria on New Public Management johtamisteoria, jota on käytetty julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä ympäri maailmaa jo yli kah denkymmenen vuoden ajan. Muut työssä käytetyt teoriat liittyvät innovatiivisuu teen, verkostoitumiseen ja henkilöstön rekrytointiin. Tämän työn teoriaosuus lin kitetään käytäntöön haastattelututkimuksen ja Paras - hankkeen raporttien avulla. Tämän tutkimuksen empiirisessä osassa asioita käsitellään puhtaasti kuntien teknisen sektorin kuuden päätoimialan mukaisesti. Päätoimialat ovat kaavoitus, mit taus, liikennealueet, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta ja toimitilat. Tutkimus tuloksista selviää, että tulevaisuuden kehittämismandollisuudet liittyvät pääosin yhteistyön lisäämiseen ja verkottumiseen. Käytetty teoria tukee johtopäätöksiä, joita tutkimuksen perusteella on tehty. Tutkimuksen lopuksi on annettu suosituksia ja ehdotuksia Päijät-Hämeen kuntien teknisen toimen kehittämistä varten.

Julkishallinnon verkkopalvelut maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen tukena : Case Infopankki.fi

Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida julkishallinnon verkkopalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena sekä viranomaisten työn tukena. Esimerkkinä julkishallinnon verkkopalvelusta käsitellään Infopankkia. Infopankki on verkkopalvelu, joka tarjoaa 15 kielellä tietoa Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Palvelun kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajatyötä tekevät viranomaiset. Opinnäytteen pohjana käytetään keväällä 2007 toteutettua Infopankin kävijäkyselyn tutkimusraporttia. Tämän lisäksi toteutettiin syksyllä 2007 henkilöhaastatteluja eri julkishallinnon viranomaisille. Suomessa on maahanmuuttajia suhteellisen vähän. Työvoimapulan lähestyessä on painopiste kuitenkin siirtynyt maahanmuuton rajoittamisesta työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Työllistyminen ei kuitenkaan onnistu ilman toimivaa kotouttamista. Kotouttamisen onnistuminen puolestaan riippuu siitä, kuinka nopeasti maahanmuuttaja saadaan ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa ja näin integroitua yhteiskuntaan. Tämä edellyttää, että tietoa tarjotaan alkuvaiheessa maahanmuuttajan omalla äidinkielellä. Tulokset osoittavat, että Infopankin kaltaiselle monikieliselle verkkopalvelulle on kysyntää. Se tukee viranomaisia kotouttamistyössä ja toimii tiedonhakukanavana myös niille maahanmuuttajille, jotka eivät kuulu kotouttamisohjelman piiriin. Verkkopalvelu ei kuitenkaan voi korvata suoraa asiakaspalvelua vaan näiden kahden palvelun tulisi toimia toistensa tukena. Tällä hetkellä valtaosa julkishallinnon verkkopalveluista ei tarjoa kotimaisten kielten lisäksi muuta kuin englanninkielistä tietoa. Infopankki toimii edelläkävijänä maahanmuuttajaviestinnän kentällä. Palveluun on kuitenkin panostettava enemmän resursseja ja siirryttävä projektimallisesta rahoituksesta pysyvämpään. Myös muissa julkishallinnon verkkopalveluissa on tehtävä periaatepäätös monikielisen tiedon tarjoamisesta ja pyrittävä tasalaatuisuuteen. Infopankki yksin ei pysty tyydyttämään monikielisen tiedonsaannin tarpeita. - Opinnäytetyössä on liitteenä Infopankki-kävijäkyselyn 2007 tulokset -raportti (59 s.)

Las enseñanzas sobre fiscalidad ambiental. Un estado de la cuestión y algunas experiencias concretas

La fiscalidad ambiental constituye en la actualidad un elemento importante de las reformas tributarias en un número elevado de países modificando, aunque en distinto grado, las condiciones de eficiencia y equidad de los sistemas fiscales. Desde un punto de vista docente, la enseñanza de la fiscalidad ambiental ofrece amplias posibilidades al tratarse de un tema que engarza con la hacienda pública desde diversas perspectivas: fallos de mercado, bienes públicos globales, teoría de la imposición y federalismo fiscal. En este artículo se presentan dos experiencias docentes que abordan la fiscalidad ambiental en sendas asignaturas de libre elección realizadas en las Universidades de Barcelona y Zaragoza, poniendo el énfasis en aquellos aspectos metodológicos más novedosos y tratando su posible adaptación al marco de los ECTS.

Gestió dels residus alimentaris municipals procedents de les activitats comercials del municipi de Montmeló per tal de reduir, reutilitzar i reciclar-los

En el present treball es proposa com lluitar contra el malbaratament alimentari que es genera al llarg de tota la cadena alimentària, sent aquest degut a causa d'una planificació poc adequada. L'objectiu principal és planificar i implantar un sistema de gestió per tal de recuperar l'excedent alimentari que es genera als comerços i les indústries del municipi de Montmeló, elaborant així un protocol per tal de poder redistribuir aquest aliment als sectors de la població en situacions econòmiques més precàries. Com a objectius secundaris, es pretén conscienciar, fomentar i potenciar el treball en xarxa entre els diferents agents implicats, com ara: la ciutadania, les entitats socials (Càritas Parroquial Montmeló), sector privat (establiments alimentaris del municipi, mercat municipal, indústries del sector alimentari) i el sector públic (departament de serveis socials, medi ambient, comerç i brigada municipal). A l'hora de planificar i implantar un sistema de gestió per tal de recuperar l'excedent alimentari, s'ha analitzat i valorat el camí que hi realitza, des d'on es genera fins al beneficiari final. Aquest s'ha gestionat per etapes, en les que s'han identificat els generadors, el tipus i quantitat d'aliment que malbaraten. S'ha proposat un nou sistema de recollida d'informació i les pautes que han de seguir per garantir el bon estat de l'aliment com: una taula de conservació, un protocol de funcionament, un document d'entrega i una fitxa de control de les condicions d'higiene. Per tal d'assolir una bona coordinació entre totes les parts, s'han realitzat reunions conjuntes entre els generadors, serveis socials i Càritas on s'ha acabat signant un acord de col·laboració. Entre les conclusions més rellevants cal destacar que ha servit per establir un precedent d'aprofitament alimentari al municipi de Montmeló, aconseguint alimentar a un gran nombre de famílies amb greus problemes econòmics. A més s'ha arribat a disminuir la quantitat de residus generats, amb el conseqüent estalvi de recursos econòmics i materials on s'ha recuperat un total de 5.760 Kg d'aliments aptes pel consum.

Väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien sovittaminen toiminnanohjausjärjestelmään

Tiehallinto ja Ratahallintokeskus (väylävirastot) ovat hankkineet yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän. Työn tavoitteena on kuvata väylävirastojen hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessit ja selvittää, onko väylävirastoille löydettävissä Sampo-järjestelmään yhtenäiset toimintamallit prosesseille, sekä määrittää virastoille yhteinen sanasto. Lisäksi työn tavoitteena on tutkia, millaisia menetelmiä ja malleja on olemassa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin läpiviemiseksi. Teoriaosuudessa tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden käyttöönottoprosessimalleja sekä prosesseja ja niiden kuvaamista. Empiriaosuuden alussa tarkastellaan toteutus- ja käyttöönottoprojektin etenemistä teoriassa esitetyn mallin mukaisesti. Työssä kuvataan hankkeen ja hankesalkun hallintaprosessien nykytila, tavoitetila sekä järjestelmään sovittaminen. Väylävirastot löysivät yhtenäisen tavoitetilan. Prosessien sovittaminen järjestelmään on vielä kesken. Kesällä 2008 näytti siltä, että väylävirastojen yhtenäiset tavoitetilan prosessit saadaan sovitettua pienillä muutoksilla järjestelmään. Järjestelmä tuo toimintaan paljon muutoksia ja vaikutuksia. Kevään aikana yhtenäisen sanaston tärkeys korostui.

Kunnallisen palveluyksikön toimintojen kehittäminen ja kustannusten

Työn tavoitteena on sisäisen palveluyksikön prosessikuvauksien kautta kehittää nykyistä toimintaa, laskea tuotettujen palveluiden yksikkökustannuksia ja arvioida palkitsemisen vaikutusta sisäisten tukipalveluiden tuottamisen tehostamiseen Nurmijärven kunnassa. Toimintolaskennalla saadaan aikaiseksi tuotetuille palveluille kustannukset ja tuotehinnoittelu. Tällä saadaan aikaan lähes aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen. Lisäksi työssä arvioidaan kustannusten kautta saavutettavaa toiminnan tehokkuutta. Työssä haastateltiin yksikön henkilökuntaa, minkä tuloksena saatiin toiminnasta prosessikuvaukset. Toimintolaskennassa tiedot kerättiin eri järjestelmistä ja yksikössä mitattiin työtehtävien hoitoon käytettyä aikaa. Kannusteiden vaikutuksista järjestettiin kolmen organisaation tietotekniikkayksiköiden henkilökunnalle kysely sekä yksikön esimiehet haastateltiin. Haastattelun avulla selvitettiin palkitsemisen nykytilannetta ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Tuloksena saatiin tukipalveluhinnasto, jolla toteutettiin sisäisten kustannusten kohdistaminen organisaatiossa. Tukipalveluprosessien kuvaamisen tuloksena saatiin toimenpide-ehdotuksia toteutukseen ja lisäkehittämishankkeita. Työntekijöiden kannustekyselyn tuloksena rahapalkitsemisen lisäksi nousi esiin esimiehen antaman palautteen arvostus sekä oman osaamisen kehittäminen.

Digitaalisen sisältöliiketoiminnan ja viestinnän klusterin synty ja menestystekijät

Kiinnostus digitaalista sisältöliiketoimintaa ja viestintää kohtaan on kasvanut suuresti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Niin alan yritysmäärä kuin tuotteet ovat lisääntyneet entisestään viestinnän siirtyessä yhä enemmän tietoverkkoihin. Myös Suomen valtion ja Euroopan unionin tasolla tähän kehitykseen on reagoitu voimakkaasti eri ohjelmien ja hankkeiden kautta. Suomi on tehnyt kolmannen tietoyhteiskuntastrategiansa ja Euroopan unionillakin on laadittuna omat strategiansa ja tavoitteensa tuleville vuosille. Kouvolan kaupunki on nostanut digitaalisen sisältöliiketoiminnan ja viestinnän yhdeksi tulevaisuuden kärkialueikseen, minkä vuoksi tämä tutkimus on tilattu. Tutkimuksessa selvitettiin digiklusterin nykytilaa, mahdollisuuksia ja menestystekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytettiin syvähaastatteluita avaintoimijoille sekä vertailua aiemmin menestyneisiin ICT- ja sisältöliiketoiminnan klustereihin. Tutkimuksessa perehdytään ensin aihealueeseen teoriatiedon ja aiempien tutkimustulosten kautta. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkittavaa aluetta tilastotiedon, hankkeiden ja haastatteluiden kautta. Lisäksi alueen osaamispääomaa on kartoitettu haastatteluiden ja selvitysten perusteella. Tutkimustuloksena havaittiin, että menestyäkseen klusterin tulee panostaa olemassa olevaan yrityskantaan sekä houkutella alueelle erityisesti kasvuvaiheen yrityksiä. Lisäksi kävi ilmi, että klusterikehitys on mahdollista vain yhteisten päämäärien ja tavoitteiden kautta. Mukana kehittämisessä tulee olla niin alueen yrittäjät kuin julkisen hallinnon edustajat. Kehitys onnistuu parhaiten, mikäli hankkeissa kiinnitetään huomiota yritysnäkökulmaan ja toimijat tietävät oman roolinsa. Korkean osaamisen klusterissa keskeisellä sijalla on alueen koulutus- ja tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen hallinnon saumaton yhteistyö.

Verkkolaskuinvestoinnin kriittiset menestystekijät - empiirinen tutkielma

Kvalitatiivisen tutkielman tavoitteena oli selvittää verkkolaskuinvestoinnin kriittiset menestystekijät: investointiprojektin eri vaiheiden onnistumisen edellytykset sekä investoinnin nykyarvoon ratkaisevimmin vaikuttavat tekijät. Case-kohteen, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin, osalta tavoitteena oli analysoida verkkolaskujen vastaanoton menestyksellisen käyttöönoton edellytykset julkisen sektorin erityispiirteet huomioiden. Verkkolaskuinvestointiprojektin vaiheista tärkeimmäksi osoittautui suunnitteluvaihe, jossa ennakoidaan tämänhetkisen tilanteen lisäksi myös tulevaisuuden tarpeet. Hankkeen nykyarvon kannalta kriittisimmiksi tekijöiksi kulminoituivat puolestaan arvio ajan käytön tehostumisesta paperilaskun ja verkkolaskun käsittelyketjua verrattaessa sekä verkkolaskujen osuus yrityksen kaikista laskuista. Case-kohteella on hyvät edellytykset onnistuneeseen verkkolaskuinvestointiin. Verkkolaskuinvestoinnin hyötyjen optimointi edellyttää kuitenkin jonkinlaista toimintakulttuurin muutosta prosessien tehokkuuden varmistamiseksi.

Energiatehokkuuden edistäminen rakentamisen ja asumisen alalla

Suomi haluaa energiatehokkuuden edelläkävijäksi maailmassa, mutta se ei onnistu ilman rakennusalan osallistumista energiatehokkuustalkoisiin. Toistaiseksi energiatehokkuuden kehitys asumisen ja rakentamisen osalta ei ole ollut niin nopeaa kuin muualla Euroopassa. Energiatehokkuustalkoiden takana on huoli ilmastomuutoksen vaikutuksista. Ilmastomuutoksen torjuminen aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, mutta pidemmällä aikavälillä se on halvempaa kuin puuttumatta jättäminen. Omakotitalojen suosio lisääntyy koko ajan ja energian kulutus niissä kasvaa. Erityisesti sähkönkäyttö lisääntyy koko ajan erityisesti viihde-elektroniikan suosion myötä. Energiatehokkuuteen yritetään vaikuttaa monenlaisilla ohjauskeinoilla, joita ovat muun muassa taloudelliset ja lainsäädännölliset ohjauskeinot. Lainsäädännön lisäksi yksi tärkeimmistä kannustimista energiatehokkuuteen on öljyn hinta. Rakennusten energiatehokkuudessa kokonaisuus ratkaisee ja erityisesti tiiveys. Julkisen sektorin rooli energiatehokkuuden edistämisessä on merkittävä sekä säädösten laatijana että esimerkin näyttäjänä. Vastuuta ilmastotalkoista halutaan jakaa myös kunnille.

Ajopuusta asiantuntijaksi – luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa

Tässä johtaminen ja organisaatiot –oppialaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään luottamushenkilöarvioinnin merkitystä kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa. Tutkimuksessa kuvataan luottamushenkilöiden tekemää kunnan talouden ja hallinnon arviointia ja sen merkitystä kunnan johtamisen ja päätöksenteon palautemekanismina. Empiirisen haastatteluaineiston avulla kuvataan eteläkarjalaisten tarkastuslautakuntien toimintaa ja niiden puheenjohtajina toimineiden henkilöiden kokemuksia tarkastuslautakuntien olemassaolon kahdella ensimmäisellä valtuustokaudella 1997–2000 ja 2001–2004. Tutkimus kohdistuu julkiselle sektorille, kuntien poliittis-hallinnolliseen päätöksentekoon. Tarkastuslautakuntien synnyn taustalla ymmärretään vaikuttavan yleisenä viitekehyksenä erityisesti New Public Managementin (NPM) eli uuden julkisjohtamisen ilmaisemat ajatukset mm. toimintojen tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä arvioinnista osana päätöksentekoa. Tutkimuksessa hyödynnetään kehysteoriana uuden julkisjohtamisen doktriinia ja substanssiteoriana arviointiin ja arviointitutkimukseen liittyvää teoreettista tietovarantoa. Tutkimuksen ensisijainen empiirinen aineisto koostuu 16 tarkastuslautakunnan puheenjohtajan haastattelusta, jotka on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Tausta-aineistona on käytetty 112 tarkastuslautakuntien arviointikertomusta. Tutkimus on ensimmäinen väitöskirjatasoinen työ tältä aihealueelta. Työn keskeinen kontribuutio on tutkimuksessa esitettävä näkemys luottamushenkilöarvioinnista ja sen merkityksestä kunnan johtamisessa arviointitutkimuksen, uuden julkisjohtamisen ja tarkastuslautakunnista tähän mennessä tehtyjen tutkimusten sekä empiirisen haastattelututkimuksen pohjalta. Luottamushenkilöarvioinnin painopisteen nähdään siirtyneen tarkastuslautakunnan lainmukaisen tehtävänannon eli valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista kunnan toiminnan kehittämiseen, jolloin sillä on konkreettisemmin päätöksentekoa tukeva merkitys. Taaksepäin suuntautunutta arviointia ei koeta kovinkaan merkitykselliseksi, vaikka virheistä oppimisen näkökulmasta ja päätöksenteon palautemekanismina myös ex post –arviointi on tärkeää. Tutkimuksessa on sovellettu poikkitieteellistä lähestymistapaa organisaatiotutkimuksen ja uuden julkisjohtamisen, arviointitutkimuksen sekä kuntatutkimuksen näkökulmia yhteen sovittamalla. Tutkimuksessa esitetään väite, että tarkastuslautakuntia kahlitsee niiden voimakas yhteys ja perustuminen tilintarkastukseen. Tarkastuslautakuntien arviointi ei ole kehittynyt omaehtoisesti ja luottamushenkilöarvioinnin merkitys on vielä osin tunnistamatta eritoten johtamisen itsensä arvioinnin näkökulmasta.

Henkilöstön johtamisen haasteet organisaation muutosprosessissa. Case: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstö johdetaan onnistuneesti muutoksen kautta uuteen organisaatioon ja miten henkilöstö tällä hetkellä kokee tulevan organisaatiomuutoksen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään organisaatiomuutokseen ilmiönä ja siihen liittyviin asioihin sekä tarkastellaan henkilöstön ja esimiestyön roolia muutosprosessissa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmisteluorganisaation kymmenen henkilöstöedustajan haastattelut. Haastatteluaineisto kerättiin ja analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiossa kaivataan enemmän avointa ja toimivaa tiedonkulkua koskien muutosta. Henkilöstö on tällä hetkellä epävarma tulevaisuudesta, ja heitä tulisi ottaa enemmän mukaan muutosprosessiin. Työntekijät kaipaavat myös enemmän tietoa, tukea ja ohjausta esimiehiltään. Muutoksen onnistumisessa osaavalle ja tehokkaalle esimiestyöskentelylle asetettiin paljon painoarvoa. Vaikka tutkimustulokset eivät annakaan yhtä oikeaa tapaa toteuttaa muutosta, tuovat ne hyvin esille asiat, jotka tulisi huomioida muutosta eteenpäin vietäessä.

La regulación de la Administración electrónica y sus principios rectores

[spa] Actualmente, nos encontramos inmersos en un proceso de globalización y tecnificación al que las Administraciones públicas, como parte integrante de l a sociedad, no pueden permanecer ajenas. Todas las Administraciones, en sus distintos niveles y ámbitos de actuación, han introducido en su actividad las nuevas tecnologías de la información y la comunicación, y han puesto en marcha un proceso transformación de carácter cultural, organizativo y jurídico que ha fructificado en un nuevo modelo de gestión de la actividad pública conocido bajo el nombre de Administración electrónica. El uso de las nuevas tecnologías y la transición de una Administración «en pa pel» a una Administración electrónica han conllevado una serie de reformas de nuestro ordenamiento jurídico: nuevas normas y reforma de otras ya existentes que regulan los aspectos técnicos derivados de la utilización de las nuevas tecnologías por parte de la Administración, así como los derechos y garantías de los que están revestidos los ciudadanos cuando se relacionan con la Administración por medios telemáticos. Con este telón de fondo, podemos definir un elenco de principios que regirán la actuación de la Administración electrónica y en los que se erigen como protagonistas aquellos que persiguen garantizar la igualdad y la no discriminación de los ciudadanos, combatiendo la denominada brecha digital.

Tietoteknisten palveluiden tuottaminen strategisena kumppanuutena - case Rajavartiolaitos

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laajennettujen transaktiokustannustarkastelun avulla tietoteknisten palveluiden hankintaa strategisena kumppanuutena. Tutkimus kuvaa empiirisen esimerkkitapauksen kautta ulkoistuksen kokonaisvaikuttavuutta eli kumppanuuden hyötyjä ja haittoja asiakkaan kannalta tilanteessa, jossa julkisen sektorin tehtävien uudelleenorganisoinnissa ei ole käytettävissä tehokkaita markkinoita. Kumppanuuden kokonaisvaikuttavuuden elementtien merkitys asiakkaalle on asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmista erilaisia. Asiakas pitää transaktiokustannuksia ja byrokratiahyötyjä tärkeinä. Toimittaja taas koros-taa transaktiohyötyjä ja byrokratiakustannuksia.

Luottamuksen rooli ja rakentuminen organisaation sisäisten yksiköiden välisessä yhteistyössä

Tämä tutkielma tarkastelee luottamuksen roolia organisaation sisäisessä yhteistyössä. Tavoitteena on tutkia niitä mekanismeja, joiden avulla luottamuksen ilmenemistä sisäisessä yhteistyössä voidaan vahvistaa. Toiseksi työ tarkastelee sitä, onko luottamus yhteystyössä henkilöityvää vai ei-henkilöityvää. Koska luottamusta on pääsääntöisesti tutkittu yrityskontekstissa, työn kolmantena tavoitteena on tarkastella sitä, vaikuttavatko kuntaorganisaation erityispiirteet luottamuksen ilmenemiseen yksiköiden välisessä yhteistyössä. Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin narratiiveja, jotka olivat kuntaorganisaation keskijohdolta kerättyjä tarinoita. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus on perusedellytys toimivalle yhteistyösuhteelle ja se rakentuu hyvin pitkälle käyttäytymisen ja kommunikoinnin kautta. Luottamus yhteistyössä ilmenee hyvin usein ei-henkilöityvänä luottamuksena, jolloin se kohdistuu siihen yksikköön, minkä kanssa yhteystyötä tehdään. Kuntaorganisaation erityispiirteillä ei ole merkittävää roolia luottamuksen ilmenemisessä yhteistyössä, vaikka virkamiehen virkavastuu onkin tarinoista nähtävissä.

Tietotyön avainhenkilöiden sitoutuminen - Case Kymenlaakson sairaanhoitopiirin lääkärit

Tutkielmassa tarkasteltiin affektiivista eli tunnepohjaista sitoutumista organisaatioon ja selvitettiin, mitkä ovat sitä lisääviä ei-taloudellisia motivointikeinoja. Tulokset osoittivat, että organisaatioon sitoutumista lisääviä ulottuvuuksia ovat itsensä kehittäminen, työtehtävien vaihto ja työn arvostus. Lisäksi selvitettiin affektiivisen sitoutumisen ja innovatiivisuuden välistä suhdetta ja niiden välillä todettiin merkittävä positiivinen yhteys. Tarkastelun kohteena olivat tietotyön avainhenkilöt, joiden sitoutuminen organisaatioon on merkityksellisintä sen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Ilmiötä tarkasteltiin ensisijaisesti tilastollisin menetelmin. Teoriaa testattiin empiirisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiirin lääkäreihin, jotka edustavat erikoisosaamista julkisella sektorilla.