Päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät

Tämän Pro Gradu–tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää mitkä ovat päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät ja löytyykö me-nestyksen takana olevista tekijöistä ja ilmiöistä yhdistäviä tekijöitä. Tut-kimus on laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin päijäthämäläisiä nuoria yrittäjiä, joilla on jo näyttöä menestymisestä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös miten nuori yrittäjä tunnistaa omat menestystekijänsä ja mitkä ovat nuorten yrittäjien mielestä tärkeimmät menestymisen kriteerit. Tutkimustulokset osoittavat, että päijäthämäläisten nuorten yrittäjien tärkeimmät menestystekijät ovat tapa, jolla yrittäjäksi on ryhdytty, sidosryhmät ja verkostot sekä kokonaisuutena yrittäjä itse. Yrittäjän itsensä muodostamasta kokonaisuudesta nousi tutkimuksessa vahvimmin esiin kolme eri osatekijää: yrittäjän persoona, yrittäjämäisyys sekä sisäinen menestymi-nen. Tutkimustulokset osoittavat, että yhdistäviä tekijöitä menestykselle löytyy ja että nuoret yrittäjät tunnistavat omia menestystekijöitään.

Pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen menestystekijät

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa pohjoiskarjalaisten kasvuyritysten menestystekijöitä. Tutkimuksen tarkoitus oli tehdä alustava pohjatyö pohjoiskarjalaisten kasvuyritysten ja niissä vaikuttavien menestystekijöiden tarkempaa tutkimusta varten. Laajemmassa mittakaavassa tämän tutkimuksen toivotaan tuovan hyötyä pohjoiskarjalaiselle elinkeinoelämälle ja erityisesti aloittaville yrittäjille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljän pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen edustajia soveltamalla teemahaastattelua. Kohdeyritykset määriteltiin kasvuyrityksiksi käyttämällä EurostatOECD:n kasvuyrityksen kriteeriä. Kohdeyrityksistä haastateltiin kahdesta kolmeen ylimpään johtoon kuuluvaa avainhenkilöä, joista useimmat olivat myös yritysten omistajia. Haastattelujen perusteella muodostetut yritysnarratiivit toimivat jatkoanalysoinnin perustana. Tutkimuksessa todettiin, että pohjoiskarjalaisen kasvuyrityksen merkityksellisimmät menestystekijät polveutuvat omistajan yrittäjämäisestä asenteesta ja vasta tämän jälkeen tulevat yrittäjän kasvuasenteisiin, yrityksen strategiseen sopivuuteen ja yrityksen resursseihin lukeutuvat menestystekijät. Myös kulttuuristen tekijöiden epäsuorasta vaikutuksesta yrityksen kasvuun saatiin tutkimuksessa viitteitä.

O Brasil na nova cartografia global da religião

Este artigo analisa as mudanças sociais, econômicas, culturais e religiosas que fizeram do Brasil um polo importante de produção do sagrado numa emergente cartografia global. Esta cartografia é policêntrica e entrecortada por uma miríade de redes transnacionais e multi-direcionais que facilitam o rápido movimento de pessoas, ideias, imagens, capitais e mercadorias. Entre os vetores que vamos examinar estão: imigrantes brasileiros que na tentativa de dar sentido ao processo deslocamento e de manter ligações transnacionais com o Brasil levam suas crenças, práticas, identidades religiosas para o estrangeiro, missionários e outros "entrepreneurs" religiosos, o turismo espiritual de estrangeiros que vão ao Brasil em busca de cura ou desenvolvimento espiritual, e as indústrias culturais, a mídia e a Internet que disseminam globalmente imagens do Brasil como uma terra exótica onde o sagrado faz parte intrínseca de sua cultura e natureza.

Entrepreneurship Education in Basic and Upper Secondary Education – Measurement and Empirical Evidence

The starting point of this study is to direct more attention to the teacher and those entrepreneurship education practices taking place in formal school to find out solutions for more effective promotion of entrepreneurship education. For this objective, the strategy-level aims of entrepreneurship education need to be operationalised into measurable and understandable teacher-level practices. Furthermore, to enable the effective development of entrepreneurship education in basic and upper secondary level education, more knowledge is needed of the state of affairs of entrepreneurship education in teaching. The purpose of the study is to increase the level of understanding of teachers’ entrepreneurship education practices, and through this to develop entrepreneurship education. This study builds on the literature on entrepreneurship education and especially those elements referring to the aims, resources, benefits, methods, and practises of entrepreneurship education. The study comprises five articles highlighting teachers’ role in entrepreneurship education. In the first article the concept of entrepreneurship and the teachers role in reflection upon his/hers approaches to entrepreneurship education are considered. The second article provides a detailed analysis of the process of developing a measurement tool to depict the teachers’ activities in entrepreneurship education. The next three articles highlight the teachers’ role in directing the entrepreneurship education in basic and upper secondary level education. Furthermore, they analyse the relationship between the entrepreneurship education practises and the teachers’ background characteristics. The results of the study suggest a wide range of conclusions and implications. First, in spite of many outspoken aims connected to entrepreneurship education, teachers have not set any aims for themselves. Additionally, aims and results seem to mix. However, it is possible to develop teachers’ target orientation by supporting their reflection skills, and through measurement and evaluation increase their understanding of their own practices. Second, applying a participatory action process it is possible to operationalise teachers’entrepreneurship education practices. It is central to include the practitioners’ perspective in the development of measures to make sure that the concepts and aims of entrepreneurship education are understood. Third, teachers’ demographic or tenure-related background characteristics do not affect their entrepreneurship education practices, but their training related to entrepreneurship education, participation in different school-level or regional planning, and their own capabilities support entrepreneurship education. Fourth, a large number of methods are applied to entrepreneurship education, and the most often used methods were different kinds of discussions, which seem to be an easy, low-threshold way for teachers to include entrepreneurship education regularly in their teaching. Field trips to business enterprises or inviting entrepreneurs to present their work in schools are used fairly seldom. Interestingly, visits outside the school are more common than visitors invited to the school. In line, most of the entrepreneurship education practices take place in a classroom. Therefore it seems to be useful to create and encourage teachers towards more in-depth cooperation with companies (e.g. via joint projects) and to network systematically. Finally, there are plenty of resources available for entrepreneurship education, such as ready-made materials, external stakeholders, support organisations, and learning games, but teachers have utilized them only marginally.

Omistuksen tavoitteellisuus perheyrityksissä - kartoitus omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä, uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja kansainvälistymistä. Yrittä-jyydelle asetetaankin suuria odotuksia. Suurin huomio yrittäjyyden tarkastelussa on kuitenkin keskittynyt liiketoimintojen kehittämiseen – sen sijaan omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämän seurauksena myös omistajuuden vaikutusta yrityksen kehittymi-seen ja menestykseen on analysoitu vähän. Edistääkseen yrityksen kehittymistä, tulee omistuksen olla tavoitteellista. Omistamisen tavoittei-den tarkastelu on kuitenkin harvinaista ja parhaimmillaankin yksiulotteista: omistamisen tavoit-teiden nähdään liittyvän lähes yksinomaan taloudellisiin tavoitteisiin, ja tavoitteiden moninaisuus unohdetaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoit-teellisuutta, tavoitteiden määrittelyä sekä omistajaohjauksen keinoja, lähinnä hallituksen roolia, omistukseen liittyvien ratkaisujen tekijänä. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin EK:n ja Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä. Aineisto kerät-tiin joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 web-pohjaisella kyselyllä ja siihen vastasi määräajan kuluessa 332 vastaajaa. Vastaajista perheyrityksiä oli 241 kpl. Tarkemman analyysin kohteeksi jäi 233 perheyritystä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan. Puhtaasti taloudellisiin motiiveihin perustuvan yri-tysten omistamisen ohella liiketoimintaan kohdistuva mielenkiinto ja halu toimia yrittäjänä ovat merkittäviä omistamisen vaikuttimia. Suuri joukko yritysten omistajista ei kuitenkaan tietoisesti pohdi omistamisen tavoitteita vaan omistuksen tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tavoitteiden tai totuttujen tapojen ja perinteiden kautta. Osalla yritysten omistajista omistus muuttuu tavoit-teellisemmaksi yrityksen kehittyessä ja omistajajoukon kasvaessa. Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoi-minnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet moni-puolistuvat ja monimutkaistuvat, eivätkä enää perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menes-tysodotuksiin. Hallitustoiminnan aktivointi aktivoi myös omistuksen tavoitteellisuuden kehittymistä. Omistus-pohjan hajaantuminen lisää tarvetta erilaisten omistajaohjauksen mekanismien hyödyntämiselle. Hallituksella näyttää olevan rooli omistusratkaisuiden arvioinnissa sekä yrityksen operatiiviseen toimintaan liittyvissä omistusratkaisuissa, mutta myös läheisemmin omistamiseen ja omistajapoh-jaan liittyvissä omistusratkaisuissa. Perheomistukseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää perheyrityksen hallituksen toiminnassa myös yrityksen toiminnan vakiintuessa. Sen sijaan, että perheeseen liittyvät omista-misen tavoitteet katoaisivat yrityksestä, muuttuu niiden määrittely tietoisemmaksi ja osaksi yri-tyksen hallintoa. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivi-sesta toiminnasta, tai sen johtamisesta kasvaa. Tutkimuksen tulokset kertovat omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä. Selvityksen lopussa luotiin määritelmä päämäärätietoiselle omistajalle: Päämäärätietoinen omistaja on omista-ja, joka tietoisesti pohtii tavoitteita omistamiselleen sekä käyttää aktiivisesti omistajavaltaansa valitsemiensa päämäärien saavuttamiseksi.

Learning information technology business in a changing industry landscape. Introducing Team Entrepreneurship in Renewing Bachelor Education in Renewing Bachelor Education in Information

Speed, uncertainty and complexity are increasing in the business world all the time. When knowledge and skills become quickly irrelevant, new challenges are set for information technology (IT) education. Meta-learning skills – learning how to learn rapidly - and innovation skills have become more essential than single technologies or other specific issues. The drastic changes in the information and communications technology (ICT) sector have caused a need to reconsider how IT Bachelor education in Universities of Applied Sciences should be organized and employed to cope with the change. The objective of the study was to evaluate how a new approach to IT Bachelor education, the ICT entrepreneurship study path (ICT-ESP) fits IT Bachelor education in a Finnish University of Applied Sciences. This kind of educational arrangement has not been employed elsewhere in the context of IT Bachelor education. The study presents the results of a four-year period during which IT Bachelor education was renewed in a Finnish University of Applied Sciences. The learning environment was organized into an ICT-ESP based on Nonaka’s knowledge theory and Kolb’s experiental learning. The IT students who studied in the ICT-ESP established a cooperative and learned ICT by running their cooperative at the University of Applied Sciences. The students (called team entrepreneurs) studied by reading theory in books and other sources of explicit information, doing projects for their customers, and reflecting in training sessions on what was learnt by doing and by studying the literature. Action research was used as the research strategy in this study. Empirical data was collected via theme-based interviews, direct observation, and participative observation. Grounded theory method was utilized in the data analysis and the theoretical sampling was used to guide the data collection. The context of the University of Applied Sciences provided a good basis for fostering team entrepreneurship. However, the results showed that the employment of the ICT-ESP did not fit into the IT Bachelor education well enough. The ICT-ESP was cognitively too tough for the team entrepreneurs because they had two different set of rules to follow in their studies. The conventional courses engaged lot of energy which should have been spent for professional development in the ICT-ESP. The amount of competencies needed in the ICT-ESP for professional development was greater than those needed for any other ways of studying. The team entrepreneurs needed to develop skills in ICT, leadership and self-leadership, team development and entrepreneurship skills. The entrepreneurship skills included skills on marketing and sales, brand development, productization, and business administration. Considering the three-year time the team entrepreneurs spent in the ICT-ESP, the challenges were remarkable. Changes to the organization of IT Bachelor education are also suggested in the study. At first, it should be admitted that the ICT-ESP produces IT Bachelors with a different set of competencies compared to the conventional way of educating IT Bachelors. Secondly, the number of courses on general topics in mathematics, physics, and languages for team entrepreneurs studying in the ICTESP should be reconsidered and the conventional course-based teaching of the topics should be reorganized to support the team coaching process of the team entrepreneurs with their practiceoriented projects. Third, the upcoming team entrepreneurs should be equipped with relevant information about the ICT-ESP and what it would require in practice to study as a team entrepreneur. Finally, the upcoming team entrepreneurs should be carefully selected before they start in the ICT-ESP to have a possibility to eliminate solo players and those who have a too romantic view of being a team entrepreneur. The results gained in the study provided answers to the original research questions and the objectives of the study were met. Even though the IT degree programme was terminated during the research process, the amount of qualitative data gathered made it possible to justify the interpretations done.

Kevyen istutuskoneen suunnittelu puuntaimille

Työssä pyritään suunnittelemaan kevyempi versio jo olemassa olevasta puuntaimien istutuslaitteesta. Työ koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä teoria osuudessa käydään läpi mekatronisen koneen suunnittelussa huomioitavia seikkoja ja järjestelmällistä tuotekehitysprosessia yleisesti. Toisessa osassa esitellään nykyisten istutuslaitteiden kehityshistoriaa ja nykyisin koneellisessa metsänistutuksessa käytössä olevia laitteita. Loppuratkaisujen aikaan saamisessa pyritään QFD-menetelmää käyttämällä saamaan aikaan kevyen istutuskoneen vaatimusprofiili ja profiilissa ilmi tulleiden vaatimusten ja toiveiden pohjalta kehitettiin ratkaisuja joilla perinteistä koneellista istutus toimintaa voidaan uudistaa. Materiaalinvalinnan avulla optimoitiin kevyttä istutuskonetta pyrkimällä löytämään ympäristöystävälliset materiaalit jotka ovat tuotteen elinkaarta kokonaisuutena ajatellen parhaat mahdolliset. Työssä saatiin aikaan malli jolla on mahdollista jatkokehittelyn jälkeen ja kunnolla tuotteistettuna edistää koneellisen metsänistutuksen yleistymistä. Työn aikana huomattiin, että suurimmat esteet metsän istutuksen koneellistumiselle ovat nykyisten koneiden korkeat hankinta- ja käyttökustannukset sekä koneiden käyttämisen vaatima ammattitaito. Kustannuksia alentamalla ja käyttökynnystä madaltamalla voi edistää koneellisen metsänistutuksen yleistymistä tehostamisen rinnalla.

Suomessa ja Itävallassa toimivien liiketoimintamallien siirrettävyys puupohjaisen uusiutuvan energian tuotantoon Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan

Tutkimus kuvaa tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoa Suomesta ja Itävallasta Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan hajautetussa puupohjaisessa sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa. Metsävaroiltaan rikas ja bioenergia-asioissa toimintatavoiltaan edistynyt Suomi toimi Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) johdolla tutkimuksen empiirisen aineiston tuottaneen kehittäjäverkostohankkeen pääkoordinaattorina vuosina 2011-2014. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hankkeen dokumentaation sisällönanalyysiä. Itävalta on tunnettu edistyksellisistä bioenergia-alan tuki- ja ohjausjärjestelmistä. Suomi ja Itävalta kuuluvat EU:n viiden edistyneimmän maan joukkoon uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten Suomessa ja Itävallassa hyvin toimivia liiketoimintamalleja voidaan siirtää kohdemaihin puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannossa hyödynnettäviksi. Työssä kuvataan tiedonsiirtäjämaiden eli Suomen ja Itävallan ydinosaaminen kiinteän biomassan energiantuotannossa politiikkatasolta käytännön liiketoiminnan tasolle. Lisäksi työssä analysoidaan poliittisen ohjauksen merkitystä alan kehittämisessä, missä käydään läpi maakohtaiset uusiutuvan energian toimintasuunnitelmat vuodelta 2010. Lopuksi arvioidaan tiedonsiirtäjä- ja tiedonhyödyntäjämaiden välisiä eroavaisuuksia kyseisellä liiketoiminta-alueella, ja onko olemassa sellaisia tekijöitä, mitkä estävät tiedonsiirtoa tai hyväksi todettujen liiketoimintamallien soveltamista kohdemaissa. Kussakin maassa metsänomistusolosuhteet ratkaisevat kiinteän biomassan tarjonnan toimivuuden eli tilanteen toimitusketjun alkupäässä. Tuotannon ohjauksen pyrkimys on myös hyödyntää mekaanisen puunjalostuksen sivutuotevirrat mahdollisimman tarkoin energiantuotannon tarpeisiin. Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat ketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen. Yksin energiantuotannon tarpeisiin puunkorjuuta ei kannata suunnitella, koska se harvemmin erikseen toteutettuna on kannattavaa liiketoimintaa. Puun käyttö energiantuotantoon tarvitsee hyvin suunniteltua tuki- ja ohjausjärjestelmää, joista kansalliset hallitukset vastaavat. Suomalainen tuotannon suunnittelun ja ohjauksen ajattelutapa sekä itävaltalainen energiapuun varastointi biomassan logistiikkakeskuksiin koettiin kohdemaiden yrittäjäkunnassa varteenotettavimpina liiketoiminnan kehittämisvaihtoehtoina paikallisissa toimintaympäristöissä. Lean-tuotantoajatteluun kuuluva hukan poistaminen toimitusketjusta liittyy mm. varastonhallinnan järjestelyihin ja sivutuotevirtojen hyödyntämiseen. Näitä piirteitä oli myös löydettävissä tiedonhyödyntäjämaiden yritysten toiminnassa hankkeen toteutuksen aikana.

Collective Memory Embodied in Poetry as Poison. The Mnemonic Role of Romantic Poets Discussed on the Basis of Adam Mickiewicz’ Konrad Wallenrod and Forefathers (Part III)

This thesis constitutes an interdisciplinary approach to the Polish Romanticism combining literature studies with memory studies, nationalism research and psychoanalysis. This phenomenon-based study attempts to answer the question, how the Polish national poet Adam Mickiewicz (1798–1855) – or more exactly the implied authors in his works – perceived the role of poetry in mnemonic terms and how it changes in course of time. Consequently, ‘memory in literature’ (Astrin Erll and Ansger Nünning) is discussed here. Two pieces of writing by Mickiewicz – Konrad Wallenrod [1828] and the third part of Forefathers [1832], where a bard respectively a poetic genius appears – are seen as meta-texts defining goals of poets in time of the political non-existence of a state. Poetry is supposed to keep memory of the glorious past alive, kindle the love for the motherland, support the collective identity of a group and initiate a liberation movement. Poets function as memory guards, leaders of the nation and prophets. Thus, literature is a medium of collective memory – it stores crucial contents, transmits them and acts as a cue. Nevertheless, shifting the focus from the community towards well-being of individuals, which is consistent with the postmodern thinking, the impact that poetry has on members of a given memory culture (Jan Assmann) can be described in ‘vampiric’ terms (Maria Janion). Poetry embodying collective memory may be compared to ‘poison’, ‘infecting’ people with a nationalistic way of thinking to their disadvantage as far as their personal lives are concerned.

Brand Identity of an Ecological Oriented SME

Tämän eksploratiivisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yrittäjän persoonallisuuden roolia ekologisesti suuntautuneen brändin identiteetin ja assosiaatioiden rakentamisessa. Tutkimus on tehty yrittäjän näkökulmasta, jonka kontekstina ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Tämä tutkimus pyrkii laajentamaan ja saamaan ymmärrystä keskeisistä käsitteistä, ja samalla edistämään PK-yrityksiin liittyvää kirjallisuutta. Tämän lisäksi tutkimus tarkastelee mitä assosiaatioita ekologisesti suuntautunut brändi korostaa identiteetissään. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena. Laadullista primääridataa kerättiin teemahaastattelemalla yrittäjää, havainnoimalla yhtä case-yrityksen messuosastoa, sekä keräämällä yrittäjän persoonallisuusattribuutteja. Jotta tutkimus saavuttaisi myös datan triangulaation, sekundääristä dataa kerättiin vahvistamaan aiempaa tutkimusta. Yhtenä sekundäärilähteenä toimivat kaksi artikkelia, jotka auttoivat vahvistamaan aiemmin esiin nostetut yrittäjän persoonallisuusattribuutit. Persoonallisuusattribuutteja verrattiin case-yrityksen brändin identiteettiin, jotta yrittäjän persoonallisuuden rooli brändin identiteetin rakentamisessa saataisiin selville. Tulokset osoittivat yhteyden brändin identiteetin ja yrittäjän persoonallisuuden välillä ekologisesti suuntautuneessa case-yrityksessä. Tulokset paljastivat myös joitakin yleisiä assosiaatioita joita luodaan ja vahvistetaan brändin identiteetin eri osa-alueiden avulla.

Moscovey in Europe. From latest observations. Humbly inscrib'd to Abel Ketelbey of the Inner Temple Esqz. By I. Senex.

[N. 1:4250000].

Comparison of bone quantity by ultrasound measurements of phalanges between white and black children living in Paraná, Brazil, with Europeans

The objective of this study was to determine bone quantity by ultrasound measurements of the proximal finger phalanges (AD-SoS = amplitude-dependent speed of sound) of healthy Brazilian schoolchildren living in Paraná, Brazil and to compare these values with European populations. The sample was composed of 1356 Brazilian schoolchildren of both genders (660 males, 696 females), aged 6 to 11 years, divided into white (840) and black (516) groups and compared to age- and gender-matched Europeans. AD-SoS of the schoolchildren increased significantly with age for both genders. Significantly higher AD-SoS values were observed for the white children (1916 ± 58) compared to their black counterparts (1898 ± 72) and for the female gender (1920 ± 61) compared to the male gender (1898 ± 66). Overall, the AD-SoS outcomes for females were similar to those of European studies. However, the AD-SoS of the Brazilian schoolchildren of both genders and skin colors was lower than that reported for children in Poland. AD-SoS outcomes for Brazilian schoolboys were similar to those obtained in Italian studies and were lower than those of the Spanish children. In conclusion, Brazilian schoolchildren of both genders and skin colors showed lower bone quantities than Polish children and Spanish males, and levels similar to Italian children and Spanish females.

Pienyrittäjän velkajärjestely

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (VJL, 57/1993) muuttui 1.1.2015. Yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat saivat aiemmin velkajärjestelyn yksityistalouden veloille, mutta uutta on se, että myös elinkeinotoiminnan velkoja voidaan järjestellä samassa yhteydessä. Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voi hakea pelkästään yrityksen velkoihin. Jotta elinkeinon- ja ammatinharjoittaja voisi saada velkajärjestelyn, yritystoiminnan pitää olla pienimuotoista ja perustua yrittäjän omaan työpanokseen. Laki ei koske yhtiömuotoisia yrityksiä, joten ne rajataan tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten velkajärjestelylaki kohtelee pienyrittäjää. Velkajärjestelylakiin tuli 30 muutosta, mutta keskityn tutkimuksessani pienyrittäjän kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää pienyrittäjän epäonnistumisen syitä ja seurauksia. Työn tutkimuksellinen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla epäonnistumisen kokeneita yrittäjiä tammi-maaliskuussa 2015. Teoriaosuudessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tuomioistuimen oikeustapaukseen ja hallituksen esityksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että velkajärjestelylain muutos mahdollistaa ammatin- ja elinkeinonharjoittajien pääsyn velkajärjestelyyn ja velkajärjestelyssä voidaan tietyin edellytyksin järjestellä elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Menettely on kevyempi ja edullisempi kuin yrityssaneeraus. Lakimuutos on historiallinen insolvenssioikeuden alalla ja se asettaa elinkeinon- ja ammatinharjoittajat tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa ottaen huomioon elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle asettamat erityispiirteet. Velkajärjestelyn edellytykset ovat pienyrittäjälle hyvin tiukat, eli olettavasti moni velallinen ei hakeudu velkajärjestelyyn. Käytäntö osoittaa, onko säännöstö niin tiukka, etteivät yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat hae velkajärjestelyä, vaan lopettavat mieluummin liiketoimintansa.

Measurement of social value creation with non-financial measures

This research examines the concept of social entrepreneurship which is a fairly new business model. In the field of business it has become increasingly popular in recent years. The growing awareness of the environment and concrete examples of impact created by social entrepreneurship have encouraged entrepreneurs to address social problems. Society’s failures are tried to redress as a result of business activities. The purpose of doing business is necessarily no longer generating just profits but business is run in order to make a social change with the profit gained from the operations. Successful social entrepreneurship requires a specific nature, constant creativity and strong desire to make a social change. It requires constant balancing between two major objectives: both financial and non-financial issues need to be considered, but not at the expense of another. While aiming at the social purpose, the business needs to be run in highly competitive markets. Therefore, both factors need equally be integrated into an organization as they are complementary, not exclusionary. Business does not exist without society and society cannot go forward without business. Social entrepreneurship, its value creation, measurement tools and reporting practices are under discussion in this research. An extensive theoretical basis is covered and used to support the findings coming out of the researched case enterprises. The most attention is focused on the concept of Social Return on Investment. The case enterprises are analyzed through the SROI process. Social enterprises are mostly small or medium sized. Naturally this sets some limitations in implementing measurement tools. The question of resources requires the most attention and therefore sets the biggest constraints. However, the size of the company does not determine all – the nature of business and the type of social purpose need to be considered always. The mission may be so concrete and transparent that in all cases any kind of measurement would be useless. Implementing measurement tools may be of great benefit – or a huge financial burden. Thus, the very first thing to carefully consider is the possible need of measuring value creation.

Yrittäjän poistuminen – yrittäjän yritystoiminnasta poistumisen suunnittelu

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laadullisia menetelmiä käyttäen lisätä ymmärrystä yrittäjän poistumisen ilmiöstä. Yrittäjän näkökulmasta tutkimuksessa tarkastellaan poistumiseen suhtautumista ja sen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavia yrittäjän sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Lahden lähialueen yrittäjiltä käyttäen teemahaastattelun menetelmää. Aineiston analyysin menetelmänä oli teemoittelu. Psykologista omistajuutta sovellettiin tutkimuksen viitekehyksenä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin yrittäjien suunnittelevan poistumistaan kahdessa vaiheessa, poistuen ensin yrittäjän roolista ja vasta määräämättömän ajan jälkeen kokonaan yrityksen toiminnasta ja sen tukijan roolista. Toimintatapa helpottaa yrittäjän psykologisesta omistajuudesta ja identiteetin muutoksesta johtuvaa luopumisen vaikeutta. Ulkoisista poistumiseen vaikuttavista tekijöistä tutkimuksessa nostetaan esille perheyritysten perintöveroon liitetyt ennakkokäsitykset, jotka voivat vaikuttaa poistumisen lykkäämiseen. Psykologisen omistajuuden käsite ja tutkimuksessa havaittu poistumiseen liitetty tabu selittävät osittain yrityksen ostajan löytämisen vaikeutta ja lopettavien yrittäjien määrää Suomessa. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä yrittäjyyttä ja omistajanvaihdoksia edistävien toimijoiden kannalta.