Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Rahavirta-analyysit, erityisesti kassavirtalaskelma, kunnan talouden ohjauksen apuvälineenä

 The aim of this research was to determine whether a cash basis financial statement would give additional value for the financial management of a local government and whether the cash flow statement would assist in getting a true and fair view of the financial position of the local government. The goal was to develop a cash flow statement and cash flow based key ratios for the needs of local government and the possibilities to utilise them were studied. In the theoretical part of this work, the literature review section,municipal economy, the main objectives and key ratios of financial control in municipal financial management, central control systems, control instruments and different financial statements were studied. In the empirical part the possibilities of utilising the information of these different financial statements as onecontrol instrument of municipal financial management were compared. Also empirical testing of the exploitation of these financial statements was carried out. The suggestion for municipal cash flow statement and its key ratios were defined on the basis of the theoretical and empirical parts. The results show that the municipal cash flow statement is most effective in a three-part form: cash flow from ordinary operations, cash flow from investments and funding cash flow. The added value of the cash flow statement comes from its ability to better attest the financial ability for investments better than the profit and loss account. Themunicipal cash flow statement is therefore especially suitable when analysing of the sufficiency of money. In addition to absolute ratios, such as the financial margin, also relative cash basis ratios such as the financial margin percentage, liquidity percentage and investment income financing percentage are important. Also the simple cash based calculation about receiving and using money is applicable to local governments. The statement could be a part of municipal financial statements, budgets and annual reports. On the other hand, working capital flow and expense and revenue flow statements do not give added value for municipal financial management.

Una aproximación a la manipulación de los resultados en las PYMES españolas

[spa] Esta comunicación investiga la manipulación de resultados en las pymes españolas en el período 2000-2008. Se trabaja con dos muestras de empresas (solventes e insolventes) y el proceso seguido ha consistido en recoger datos contables de los cinco años previos antes del concurso de acreedores y emparejarlas con otras de similares características en el año de la declaración. A partir de estas muestras se han aplicado los modelos que más frecuentemente se utilizan para estudiar la manipulación, los basados en variables de devengo y en ingresos. Los resultados ponen de relieve lo poco adecuados que resultan en general por los bajos resultados obtenidos y la superioridad de los basados en ingresos sobre los basados en el devengo. El siguiente paso ha consistido en aplicar indicadores de posible manipulación y reestimar los modelos antes citados de acuerdo con estas variables. Los resultados no han sido mejores y la aplicación del mejor modelo para detectar a las empresas que probablemente podían ser manipuladoras, reafirman su poca capacidad explicativa.

Una aproximación a la manipulación de los resultados en las PYMES españolas

[spa] Esta comunicación investiga la manipulación de resultados en las pymes españolas en el período 2000-2008. Se trabaja con dos muestras de empresas (solventes e insolventes) y el proceso seguido ha consistido en recoger datos contables de los cinco años previos antes del concurso de acreedores y emparejarlas con otras de similares características en el año de la declaración. A partir de estas muestras se han aplicado los modelos que más frecuentemente se utilizan para estudiar la manipulación, los basados en variables de devengo y en ingresos. Los resultados ponen de relieve lo poco adecuados que resultan en general por los bajos resultados obtenidos y la superioridad de los basados en ingresos sobre los basados en el devengo. El siguiente paso ha consistido en aplicar indicadores de posible manipulación y reestimar los modelos antes citados de acuerdo con estas variables. Los resultados no han sido mejores y la aplicación del mejor modelo para detectar a las empresas que probablemente podían ser manipuladoras, reafirman su poca capacidad explicativa.

Tilinpäätösanalyysi yrityskumppanuuden arviointivälineenä

Tutkielman päätavoitteena on tutkia tilinpäätösanalyysia yrityskumppanuuteen liittyvän riskin arviointivälineenä. Teoriaosan alatavoitteena on tutkia, mitä merkitystä tilinpäätösanalyysilla ja luottokelpoisuusluokituksella on yrityskumppanuuteen liittyvässä riskienhallinnassa. Toisena alatavoitteena on kartoittaa tilinpäätösanalyysin ja luottotietojen avulla, minkälainen riski yrityskumppaneihin liittyy. Kolmantena alatavoitteena on tutkia, onko yhteistyösopimuksilla vaikutusta yrityskumppaneiden kannattavuuteen. Kohdeyritys on Fortum. Teoriaosan tutkimusdoktriinina on käytetty kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita. Tutkielman empiirinen osa perustuu kohdeyrityksen yrityskumppaneiden tilinpäätösanalyyseihin. Empiirisessä osassa on käytetty myös haastatteluja sekä kohdeyrityksen omaa materiaalia sekä luottotietokyselyjä Kyseessä on case-tutkimus, jossa on hyödynnetty paljon tilinpäätöksiä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että tilinpäätösanalyysi on merkittävin toteutettavissa ole riskin arviointiväline, mikäli arvioinnin kohteena on yrityskumppanin taloudellinen tila. Luottotiedot on myös hyvä tarkistaa tässä yhteydessä. Full Text: Null

Aineettomien oikeuksien kirjanpidollinen käsittely, Case: Innokarelia Oy

Aineettomat oikeudet ovat erittäin ajankohtainen aihe sekä yritysmaailmassa että tutkimuspiireissä, koska niiden taloudellinen merkitys on kasvanut viime vuosikymmenenä räjähdysmäisesti. Tällä muutoksella on ollut vaikutusta useilla eri liiketoiminnan osa-alueilla, esimerkiksi kirjanpidossa. Tutkielman tarkoituksena on tehdä sekä teoreettinen että empiirinen katsaus aineettomiin oikeuksiin. Tarkastelu aloitetaan kirjanpidon teoreettisten lähtökohtien käsittelyllä. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan aineettomia oikeuksia eri tilinpäätösnormistojen (IAS, US GAAP ja kirjanpitolaki) näkökulmasta. Näistä muodostuu yhdessä tutkielman teoreettinen viitekehys. Empiirisessä osassa pyritään sen sijaan selvittämään kirjanpitoon liittyvää problematiikkaa erityistapauk-sessa, jossa lisensiointiyhtiö tekee liiketoimintaa yksinomaan aineettomia oikeuksia välittämällä. Kysymyksessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Sen lopputuloksena pyritään tekemään johtopäätöksiä yhtiön valitsemasta kirjanpidollisesta toimintamallista ja esittämään sille vaih-toehtoisia malleja. Johtopäätökset perustuvat pääasiassa teemahaastatteluin tehtyihin asiantuntijanäkemyksiin.

Arvostus- ja jaksotussäännökset – FAS vs. IAS - suomalaiset pörssiyritykset 1997-2000

Tämän pro gradu –tutkielman teoriaosan tavoitteena on tutkia vertai-lemalla IAS-tilinpäätöstä (International Accounting Standards) ja IAS-standardeja, sekä vuosina 1993 ja 1997 voimaan tulleita kirjanpitolakeja, ja selvittää millaisia eroja näiden välillä on arvostus- ja jaksotus-säännöksien osalta. Empiirisessä osuudessa tavoitteena on tutkia, ovatko suomalaiset pörssiyhtiöt valinneet Suomen kirjanpitolaista sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat lähempänä IAS-standardeja (arvostus- ja jaksotussäännösten osalta). Tutkimuksen metodologia on lähinnä nomoteettista tutkimusotetta. Tutkimus on komparatiivista analyysiä kirjanpitolain ja IAS-tilinpäätöksen välillä. Tutkimuksessa käsitellään kaikki IAS-standardit, mutta tarkempi tarkastelu käydään arvostus- ja jaksotussäännösten osalta. Näitä eriä verrataan Suomen kirjanpitolain vastaaviin kohtiin. Empiirisessä osassa tutkitaan yritysten vuosikertomuksien avulla onko ns. IAS-yritysten ja FAS-yritysten (Finnish Accounting Standards) välillä eroja. Kuusi tarkastelussa mukana olevaa erää ovat arvostusmenetelmät, hankintameno, alimman arvon periaate, tutkimus- ja kehittämismenot, leasing ja eläkemenot. Eroja löytyy, joten monilla yrityksillä saattaa tulla vielä tulla kiire, sillä tilinpäätökset pitää tehdä IAS:n mukaisesti vuoteen 2005 mennessä

El resultado global: una aproximación de la información contable a la realidad de los mercados

Un elemento novedoso que incorporan las cuentas anuales es el resultado global, como nuevo concepto de resultado (que incorpora el tradicional resultado neto más o menos los ajustes en patrimonio neto) en sintonía con la realidad de los mercados. En nuestro trabajo analizamos si la información derivada del resultado global, en el período 2009-2011 para las empresas del IBEX 35, añade más poder informativo al análisis de los estados financieros y en especial a las rentabilidades como indicadores de la realidad de los mercados.

IFRS-osavuosikatsauksen liitetiedot

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää osavuosikatsauksen liitetietojen merkitystä yrityksen taloudellisessa viestinnässä. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja sisältää empiirisen osan, jossa perehdytään case-yritys Larox:n sijoittajaviestintään ja IFRS-raportointiin siirtymiseen. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin teoksiin sijoittajaviestinnästä, voimassa oleviin IFRS-standardeihin sekä yrityksestä saatuun aineistoon. Yrityksen taloudelliseen raportointiin kuuluvat osavuosikatsaukset. Niistä säädetään sekä suomalaisessa lainsäädännössä että kansainvälisissä IFRS-standardeissa. IFRS-standardit muuttavat osavuosikatsauksia laajentuneiden liitetietovaatimustensa pohjalta. Liitetietoja vaaditaan suomalaisia periaatteita laajemmin mm. yritysten rakennemuutosten ja segmenttiraportoinnin osalta. Laajentuneiden vaatimusten avulla pyritään parantamaan sijoittajien yrityksestä saamaa tietoa. Hyödyt jäävät ainakin ensimmäisten osavuosikatsausten osalta vaatimattomiksi. Tilanne tulee muuttumaan, kunhan ensin julkaistaan täydelliset tilinpäätökset, joita sitten osavuosikatsauksilla täydennetään. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden suomalaisen suuryrityksen jo vuonna 2004 julkaisemia IFRS-osavuosikatsauksia. Tutkimus osoitti osavuosikatsausten sisältävän IFRS-standardien vaatimat tiedot, mutta yrityskohtaisia eroja löytyi. Tarkemmin paneuduttiin case-yritys Larox:n osavuosikatsaukseen, sijoittajaviestintään sekä IFRS-raportointiin. Liitetiedoilla voidaan taata sijoittajille lisäinformaatiota, mutta niiden hyödyt raportoinnin avoimuudelle nähdään vasta myöhemmin.

OKO:n luottoriskiluokitus: tunnuslukumallin kehittäminen suomalaisyritysten arviointiin

Pro gradu -tutkielma keskittyy OKO:n yritysasiakkaiden luottoriskiluokituksessa käyttämään tunnuslukumalliin. Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten suomalaisyritysaineistosta johdettu tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä eri tavalla OKO:n nykyiseen malliin verrattuna. Tutkielma rakentuu kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta viitekehyksestä sekä varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia tutkimusmetodeja, joissa aineiston tarkastelun avulla pyritään tekemään järkeistettyjä päätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu 4889 tilinpäätöksestä vuosilta 1991-2001, jotka on saatu Etlan 500 suurimman suomalaisyrityksen tilinpäätöstietokannasta. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisyritysten tunnuslukujen jakautumista viidellä toimialalla sekä kahdessa ajanjaksossa. Toimialakohtaisista tunnuslukujakaumista johdetaan uuden mallin tunnuslukukohtaiset luokkarajat. Uusien luokkarajojen voidaan todeta olevan tunnusluvusta riippuen joko korkeammat tai matalammat kuin nykyisen yhdysvaltalaisaineistoon pohjautuvan tunnuslukumallin luokkarajat. Uuden ja nykyisen tunnuslukumallin antamia luokituksia verrataan 51 case-yrityksen avulla. Tutkimus osoittaa, että uusi tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä pääasiassa parempiin tai samoihin luottoriskiluokkiin kuin nykyinen malli. Luokitusmuutoksia esiintyy useammin spekulatiivisen tason yrityksillä kuin investointitason yrityksillä

Vuokrasopimusten kirjanpidollinen käsittely ja esittäminen tilinpäätöksessä case: Rocla-konserni

Julkisten pörssiyritysten konsernitilinpäätökset ovat muutoksen edessä Euroopan Unionissa. Vuodesta 2005 tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen tulee noudattaa IFRS-standardistoa, mikä maasta ja yrityksen aikaisemmista laskentaperiaatteista riippuen saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia. IAS 17-standardi käsittelee vuokrasopimuksia ja suurimmat sen aiheuttamat muutokset tulevat rahoitusleasingsopimusten kirjanpidollisesta käsittelystä. Standardi poistaa aikaisemmin mahdollisesti onnistuneen taseen ulkopuolisen rahoituksen vuokrasopimuksilla ja sillä saattaa olla suuri vaikutus yrityksen tuloslaskelmaan sekä tilinpäätöksen tunnuslukuihin ja yleiseen vuokrasopimuksista annettavaan informaatioon. Liiketoiminnallisesti uudella standardilla ei liene suurta merkitystä. Tulevaisuudessa kaikkien vuokrasopimusten käsittely saattaa muuttua rahoitusleasingin kaltaiseksi, mikä jälleen muokkaisi yritysten tilinpäätöksiä.

Ship Leases under IAS 17, case Fortum Shipping

International accounting standards will be applied from the1st of January 2005 in accounting of member states of the EU with a view of harmonizing the accounting practices in Europe, and on the long term even more widely. The purpose of adopting IAS accounting standards is to make the financial statements and financial information received from companies more comparable and more transparent for investors and other interest groups. IAS 17 introduces the treatment of a lease agreement in the light of the new accounting standards. Finnish companies have used finance leases widely as an alternative, off-balance sheet form of financing capital investments consistently with Finnish GAAP. Along with the appliance of IAS 17 the off-balance-sheet financing possibility of leases classified as finance leases will no longer exist. IAS 17 states that finance leases are going to be recognized in the balance sheet as both assets, in form of fixed assets, and loans in liabilities classified as long and short term loans. IAS 17 will make two major changes to the income statement. Firstly, the lease payments formerly treated as variable costs are moved below the operating profit level to finance costs. Secondly, the depreciations from the leased assets are also introduced. The effects to the case company's, Fortum Shipping's, income statement and balance sheet are remarkable. Along with the appliance of IAS Fortum Shipping's net assets are somewhat going to be doubled, the amount of liabilities increases significantly and the earnings before interests and taxes increases moderately. The preceding factors have a big effect on the case company's financial key figures. So, the IAS originated effects on balance sheet and income statement have essential impacts on a company's key financial indicators. Most significant changes can be found in key ratios measuring profitability, capital structure, and efficiency. This means that when comparing the IAS calculated profits of companies with the profits calculated prior with Finnish GAAP, the analysis should be made with prudence because the figures are not comparable on straight-forward basis.

International Accounting Standards –normistoon siirtymisen vaikutukset suomalaisten pörssiyritysten taloushallintoon ja tilinpäätökseen

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia IAS-tilinpäätösstandardien käyttöön siirtyminen aiheuttaa suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöksissä ja taloushallinnossa. Tähän tavoitteeseen edettiin alatavoitteiden avulla. Näitä olivat tilinpäätösten kansainvälisen harmonisoinnin, Euroopan Unionin IAS-asetuksen ja itse IAS-tilinpäätöksen selvittäminen. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta ja suomalaisille pörssiyrityksille tehdystä kyselystä. Tutkimuksen teoriaosassa käytetään käsiteanalyyttista ja empiirisessä osassa nomoteettista tutkimusotetta. Tutkielman mukaan tiedon lisääntyminen lisää myönteisyyttä IAS-standardistoa kohtaan. Henkilöstön koulutus onkin avainasemassa siirtymäprojektissa. Toinen merkittävä vaikutus on uuden laskentaohjeistuksen luontitarve. Merkittävin standardi vaikutuksiltaan on IAS 14 Segmenttiraportointi.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyt IFRS-standardien mukaan

Tutkimuksen tavoitteena on IFRS-standardien eli uusien kansainvälisten raportointistandardien tuomien muutosten selvittäminen koskien konsernitilinpäätöksen yhdistelyjä. Tutkimusmenetelmä on normatiivinen, teoreettinen ja kvalitatiivinen. IAS/IFRS (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards eli kansainväliset raportointistandardit) tulee pakolliseksi pörssiyrityksille 1.1.2005 alkaen Euroopan Unionin alueella. IAS/IFRS:n mukaan tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä, osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmällä ja yhteisyritykset suhteellisella yhdistelyllä. Yritysten yhteenliittymät – standardi on olennaisesti uudistettu 31.3.2004. Pooling-menetelmä kiellettiin kokonaan. Hankintamenomenetelmässä kaikki yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin. Aineettomien hyödykkeiden ryhmittelyssä on tapahtunut muutoksia. Yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet, esimerkiksi asiakassuhteet, aktivoidaan taseeseen ja poistetaan. Aineettomat hyödykkeet, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, tulee testata pakollisilla arvonalentumistestauksella. Siihen ryhmään kuuluu esimerkiksi liikearvo.

Kirjanpidon luotettavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen on luotettava kirjanpito, ja kuinka tilintarkastaja ja verotarkastaja varmistavat kirjanpidon luotettavuuden. Tutkimusmetodologiana käytetään käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka kirjanpito ja tilinpaatos muodostuvat lakien ja hyvän kirjanpitotavan säätelemänä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Luotettava kirjanpito on ajanmukaista ja täydellistä. Se pitää yrityksen liiketapahtumat erillään yrityksen sidosryhmien liiketapahtumista ja omaisuudesta, täyttää todennettavuuden vaatimukset ja on laadittu sekä varovaisuuden periaatetta että kaikkia muita kirjanpidon yleisiä periaatteita noudattaen. Tilintarkastaja ja verotarkastaja tarkastavat kirjanpidon luotettavuutta. Jokaisella osakeyhtiöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus. Verotarkastusta ei pystytä toimittamaan kaikissa yhtiöissä jälkiverotusaikana, vaan verotarkastuksella on voimakas virheitä ennaltaehkäisevä vaikutus. Tilintarkastuskertomus on julkinen asiakirja. Yrityksen kaikki sidosryhmät voivat hyödyntää tilintarkastajan lausuntoja. Verotarkastus palvelee lähinnä verotusta. Tilintarkastajan tulee noudattaa työssään hyvää tilintarkastustapaa, verotarkastajan hyvää verotarkastustapaa.