Rahavirta-analyysit, erityisesti kassavirtalaskelma, kunnan talouden ohjauksen apuvälineenä

 The aim of this research was to determine whether a cash basis financial statement would give additional value for the financial management of a local government and whether the cash flow statement would assist in getting a true and fair view of the financial position of the local government. The goal was to develop a cash flow statement and cash flow based key ratios for the needs of local government and the possibilities to utilise them were studied. In the theoretical part of this work, the literature review section,municipal economy, the main objectives and key ratios of financial control in municipal financial management, central control systems, control instruments and different financial statements were studied. In the empirical part the possibilities of utilising the information of these different financial statements as onecontrol instrument of municipal financial management were compared. Also empirical testing of the exploitation of these financial statements was carried out. The suggestion for municipal cash flow statement and its key ratios were defined on the basis of the theoretical and empirical parts. The results show that the municipal cash flow statement is most effective in a three-part form: cash flow from ordinary operations, cash flow from investments and funding cash flow. The added value of the cash flow statement comes from its ability to better attest the financial ability for investments better than the profit and loss account. Themunicipal cash flow statement is therefore especially suitable when analysing of the sufficiency of money. In addition to absolute ratios, such as the financial margin, also relative cash basis ratios such as the financial margin percentage, liquidity percentage and investment income financing percentage are important. Also the simple cash based calculation about receiving and using money is applicable to local governments. The statement could be a part of municipal financial statements, budgets and annual reports. On the other hand, working capital flow and expense and revenue flow statements do not give added value for municipal financial management.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, antaisiko kassavirtaperusteinen rahoituslaskelma lisäarvoa kunnan talouden ohjaukseen ja edesauttaisiko se kunnan tulosta ja taloudellista asemaa koskevan oikean ja riittävän kuvan muodostamisessa. Tutkimusongelmaan vastauksen löytämiseksi tutkimuksessa pyrittiin kehittämään kuntasektorin tarpeisiin soveltuva kassavirta-analyysi tunnuslukuineen ja tarkastelemaan sen hyödynnettävyyttä kunnan talouden ohjauksessa. Työn teoreettisessa osassa tarkasteltiin kunnallistaloutta, kuntien talousprosessia ja keskeisiä taloustavoitteita, kuntien talouden ohjausjärjestelmiä ja ohjausvälineitä sekä tutkittiin erilaisia rahavirta-analyysejä ja niiden soveltuvuutta kuntataloutta kuvaaviksi ja mittaaviksi analysointimenetelmiksi. Empiirisessä osassa vertailtiin erilaisten rahavirta-analyysien informaation hyödynnettävyyttä kunnan talouden ohjauksen apuvälineenä sekä suoritettiin empiirinen testaus erilaisten rahavirta-analyysien informaatiosta ja hyödynnettävyydestä kunnan talouden ohjauksen apuvälineenä. Teoreettisen ja empiirisen osan perusteella määriteltiin kuntalouteen soveltuva kassavirtalaskelma tunnuslukuineen. Tutkimustulostenperusteella näyttäisi, että kunnan kassavirta-analyysi on tehokkaimmillaan selkeästi varsinaisen toiminnan kassavirtaan, investointien kassavirtaan ja rahoituksen kassavirtaan jaoteltuna. Kassavirta-analyysin lisäarvo on erityisesti sen kyvyssä osoittaa suoriteperusteista tuloslaskelmaa paremmin kunnan investointien rahoituskyvyn. Kassavirta-analyysi soveltuukin siten erityisesti kunnan rahan riittävyyden analysointiin. Absoluuttisten tunnuslukujen, erityisesti rahoitusjäämän, ohella esitettäviä kassavirtaperusteisia tunnuslukuja ovat rahoitusjäämäprosentti, maksuvalmiusprosentti ja investointien tulorahoitusprosentti. Tutkimustulosten valossa myös kassaperusteiselle rahan lähteet ja rahan käyttö -laskelmalle löytyy käyttöä. Kassaperusteisen rahan lähteet ja rahan käyttö -laskelman esittäminen osana kunnan tilinpäätös- ja talousarvioinformaatiota saattaisi olla hyvä käytäntö. Rahan lähteet ja rahan käyttö -laskelma voitaisiin niin ikään sisällyttää osaksi kunnan toimintakertomusta. Liikepääomavirta- ja meno-tulovirta-analyysit eivät tutkimuksen mukaan juurikaan anna lisäarvo kunnan talouden ohjaukselle.