Mètriques de productivitat de programari per a la gestió de projectes

Treball fi de carrera sobre les mètriques de productivitat de programari per a la gestió de projectes.

Electronic Construction Collaboration - Phase 1, 2009

Bridge construction projects are becoming increasingly complex as the demand for context-sensitive solutions, aesthetic designs, and accelerated bridge construction becomes more prevalent. In addition, the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) is entering a phase of design and construction of large border bridges, such as the I-80 (let 2008 for $56 million) and US 34 bridges over the Missouri River and I-74 over the Mississippi River. Compared to typical construction projects, these bridges generate more contractor Requests for Information (RFIs), Value Engineering (VE) proposals, Requests for Changes (RFCs), and shop drawings. Management of these submittals is a significant challenge for Resident Construction Engineers (RCEs) and other Iowa DOT staff. In addition, some submittals require cross-departmental and project consultant reviews. Commercially available software exists for managing submittals and project collaboration teams; in-house solutions may also be possible. Implementation is intended to speed construction submittal review time, reduce incidence of delay claims, and free up Iowa DOT staff from project management administrative tasks. Researchers from Iowa State University working with the Iowa DOT conducted a multi-pronged approach to indentify a web-based collaboration solution for Iowa DOT bridge projects. An investigation was launched to determine the functional needs of the Iowa DOT. Commercially available software programs were also evaluated to find what functionality is currently available. A Request for Proposals (RFP) was written to select a commercial web-based collaboration solution for pilot testing. In the second phase of research, a solution will be selected and implemented on two pilot projects. Lessons learned from these pilot projects will assist the Iowa DOT in developing and implementing a long-term solution to improve the management of Iowa DOT bridge projects.

Implementation of the Federal Highway Administration Final Rule on Work Zone Safety and Mobility, 2007

The Federal Highway Administration published the final rule updating 23 CFR 630 Subpart J in September 2004. The revised rule requires agencies using federal funding to address both safety and mobility in planning and construction of roadway improvements. The Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) requested the assistance of the Center for Transportation and Research in developing guidance for a policy and procedures to comply with the final rule. This report describes an in-depth examination of current Iowa DOT project development processes for all types of improvements, including maintenance, as well as a detailed characterization of work zone impact considerations throughout project completion. To comply with both the letter and perceived intent of the final rule on safety and mobility, the report features a suggested work zone policy statement and suggested revisions in the Iowa DOT project development processes, including a definition of the key element: significant projects.

Configuración de un equipo competitivo para la gestión de proyectos informáticos

Este trabajo final de carrera (TFC) se centra en el factor humano del equipo de proyectos informáticos y todos los elementos que intervienen tanto en la construcción o, si existe, en la configuración de un equipo para un proyecto determinado, como en la gestión del líder de proyectos informáticos, y, finalmente en el trabajo en equipo. El presente estudio es una guía intensiva sobre todo lo que afecta al equipo desde que se presenta el proyecto hasta que se culmina. Son muchos los factores que pueden alterar negativa o ayudar positivamente el funcionamiento del equipo; conocerlos es básico y necesario para obtener los resultados deseados.

Trabajo colaborativo en entornos e-learning y desarrollo de competencias transversales de trabajo en equipo: Análisis del caso del Máster en gestión de Proyectos en Cooperación Internacional, CSEU La Salle

Peer-reviewed

Business Development Efforts and Performance Improvements in SMEs Case Study of Business Development Projects Implemented in SME

Under the circumstances of the increasing market pressure, enterprises try to improve their competitive position by development efforts, and a business development project is one tool for that. There are not many answers to the question of how the development projects launched to improve the business performance in SMEs have succeeded. Theacademic interest in the business development project success has mainly focused on projects implemented in larger organisations rather than in SMEs. The previous studies on the business success of SMEs have mainly focused on new business ventures rather than on existing SMEs. However, nowadays a large number of business development projects are undertaken in existing SMEs, where they can pose a great challenge. This study focuses on business development success in SMEs thathave already established their business. The objective of the present study is to gain a deep understanding on business development project success in the SME-context and to identify the dimensions and factors affecting the project success. Further, the aim is to clarify how the business development projects implemented in SMEs have affected their performance. The empirical evidence is based on multiple case study. This study builds a framework for a generic theory of business development success in the SME-context, based on literature from the areas ofproject and change management, entrepreneurship and small business management, as well as performance measurement, and on empirical evidence from SMES. The framework consists of five success dimensions: entrepreneurial, project preparation, change management, project management and project success. The framework provides a systematic way for analysing the business development project and its impact on the performance and on the performing company. This case evidence indicates that successful business development projects have a balanced, high performance concerning all the dimensions. Good performance in one dimension is not enoughfor the project success, but it gives a good ground for the other dimensions. The other way round, poor performance in one success dimension affects the others, leading to poor performance of the project. In the SME-context the business development project success seems to be dependent on several interrelated dimensions and factors. Success in one area leads to success in other areas, and so creates an upward success spiral. Failure in one area seems to lead to failure in other areas, creating a downward failure spiral. The study indicates that the internal business development projects have affected the SMEs' performance widely also on areas and functions not initially targeted. The implications cover all thesuccess categories: the project efficiency, the impact on the customer, the business success and the future potentiality. With successful cases, the success tends to spread out to areas and functions not mentioned as the project goals, andwith unsuccessful cases the failure seems to spread out widely to the SMEs' other functions. This study also indicates that the most important key factors for successful business development project implementation are the strength of intention, business ability, knowledge, motivation and participation of the employees, as well as adequate and well-timed training provided to the employees.

Sähköasemaprojektoinnin kehittäminen Helsingin Energiassa

Työssä käsitellään Helsingin Energian sähköasemaprojektoinnin kehittämistä. Helsingin kaupunkiolosuhteissa valmiiden ratkaisujen hyödyntäminen ei ole usein mahdollista, vaan asemat on suunniteltava itsenäisinä, erilaisina projekteina. Rakennettavat sähköasemat ovat suuria ja eri osien kilpailuttamisella saavutetaan taloudellista hyötyä. HelenEngineeringillä on mahdollisuus toimia haastavissa projekteissa konsulttimaisena projektinhoitajana. Kun sähköasemaprojektien tarve on jatkuva, Helsingin Energialla on syytä säilyttää oma sähköasemaprojektointiosaaminen. Työtä varten tehtiin haastattelututkimus sähköasemaprojekteja toteuttaville yrityksille ja perehdyttiin kahteen viimeisimpään Helsingin Energialla toteutettuun sähköasemaprojektiin, jotka olivat Viikinmäen 20 kV ja Suvilahden110 kV sähköasemien uusimiset. Näiden perusteella muodostettiin malli toteuttaasähköasemaprojekteja Helsingin Energialla. Malli sisältää muun muassa rungon projektivaiheistukselle, ositukselle, organisaatiokaaviolle, aikataululle ja näkökulmia sopimusten laadintaan. Mallin täysimittainen soveltaminen vaatii kuitenkinjatkuvaa, suunniteltua kehitystyötä. Myös mallia on kehitettävä jatkuvasti.

Voimalaitosprojektin ennakoivan mittaamisen kehittäminen

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto3 -ydinvoimalaitosprojektille ennakoiva mittaristo projektin lopputuloksen mittaamiseen. Aluksi työssä perehdyttiin projektinhallinnan ja projektimittaamiseen teoriaan sekä prosessijohtamisen ja riskienhallinnan periaatteisiin. Lisäksi kartoitettiin ennakoivan mittaamisen perusteita ja menetelmiä. Työn empiirisessä osassa selvitettiin projektin nykytila, mahdollisuudet ennakoivaan mittaamiseen sekä ennakoivan mittaamisen lähtökohdat ja rajoitteet. Näiden pohjalta laadittiin kuvaus projektin nykyisistä menettelytavoista sekä kehitettiin perusmalli mittaristosta ennakoivaan tulosmittaamiseen. Lisäksi kartoitettiin projektin tavoitteet ja menestystekijät, joiden pohjalle ennakoiva mittaristo on rakennettu. Menestystekijöiden kartoituksessa käytettiin hyväksi myös organisaation kyselytutkimusta, joka tarjosikin erinomaista tietoa projektista ja mittaamisen mahdollisuuksista. Muodostettu mittaristo keskittyy aikataulu- kustannus- ja dokumentoinnin mittaamiseen. Muut lopputulokseen vaikuttavat projektinhallinnan osa-alueet on työn rajauksen puitteissa jätetty käsittelemättä. Jatkotoimenpide-ehdotuksena voidaan todeta, että mittariston edelleen kehittäminen ja laajentaminen myös muille projektinhallinnan osa-alueille voitaisiin tehdä esimerkiksi toisen diplomityöntekijäntoimesta.

Paperikoneen käyttöönoton onnistumisen riippuvuus valmistelutyöstä

Paperikoneinvestointi toteutetaan projekteina, joista muodostuvaa ketjua kutsutaan projektien elinkaareksi. Toteutusketjun viimeinen lenkki on käynnistykseen huipentuva käyttöönotto. Hyvä käyttöönotto palvelee investointia. Käyttöönotoissa koetaan erilaisia ongelmatilanteita, joista osa on satunnaisesti tai usein toistuvia. Investoinnin onnistumisen ja aikataulun asettama paine luo tilanteiden selvittämiseen erityishaasteita. Aina ei selvitä ilman takaiskuja. Tutkimustavoitteena oli kartoittaa käyttöönoton yleiset ongelmat ja niiden yhteydet projektihistoriaan, sekä ne projektinhallinnan osa-alueet, joita parantamalla varmistetaan käyttöönoton ja investoinnin onnistuminen. Tutkimus pohjautuu erilaisistainvestointiprojekteista ja käyttöönotoista saatuihin kokemuksiin, haastatteluihin (3 kpl) ja kyselypalautteeseen (42 kpl). Investoinnin onnistumisedellytykset luodaan projektihistoriassa, käyttöönotossa ne viimeistellään. Onnistuminen mitataan tuotto-odotusten saavuttamisena aikataulussa, johon vaikuttavia tekijöitä ovat tuotannon hallinta, käyttövarmuus ja markkinat. Käyttöönoton onnistumista tulee arvioida käyttöönottotehtävistäsuoriutumisen pohjalta, ei pelkästään investoinnille asetettujen aikataulu- ja tuotantotavoitteiden (laatu, määrä, hallinta) saavuttamisena, kuten usein tapahtuu. Tulosten perusteella käyttöönoton merkittävimmät ongelmat ovat tiedonkulun puutteet, ohjelmallisten korjausten suuri määrä ja palautumisajan riittämättömyys. Tärkeimmät painotukset ovat laiterikkojen estäminen, ohjelmavirheiden korjaaminen ja henkilöstön osaamisen varmentaminen. Konelinjan vaikeimmin hallittava osa on radan päänvienti. Osapuolten poikkeavat näkökulmat sekä työn laadun merkitys testauksissa, koulutuksissa ja kenttätoiminnoissa nousee tuloksista myös vahvasti esiin. Tutkimus on selvittänyt sille asetetut tavoitteet. Käyttöönoton merkittävimmät ongelmat syntyvät sen lähihistoriassa: testauksissa, koulutuksessa ja kenttätoiminnoissa. Käyttöönoton onnistumiseksi tulee painotusprojektinhallinnassa keskittää käynnistysvaiheen suunnitteluun sekä kenttätoimintojen hallintaan.

Pienten tuotekehityshankkeiden erityispiirteet konepajateollisuuden yrityksessä

Tutkimuksessa on tarkasteltu pienten tuotekehityshankkeiden tehokkuutta suuressa paperikoneita valmistavassa yrityksessä. Tutkimuksen osana on selvitetty sisäisen lanseerauksen kehitystarpeita oman myyntihenkilöstön aktivoinnissa, joka onolennainen osa uuden tuotteen onnistunutta markkinalanseerausta. Tuotekehityksen ja projektin johtamisen teoreettisen tutkimuksen esittelyn jälkeen tutkimuksessa on selvitetty liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia yrityksen pienille tuotekehityshankkeille. Luodun teoreettisen viitekehikon avulla on tarkasteltu neljää tuotekehitysprojektia ja niiden onnistumiseen vaikuttaneita fundamentteja. Paras kilpailukyky case-liiketoiminnassa saavutetaan korkean teknologian tuotteilla, joiden kehittäminen yrityksen sisällä on strategisesti perusteltua. Matalan teknologian tuotteet tulisi hankkia pienemmiltä kilpailijoilta. Pienten kehitysprojektien nopeampi läpivienti tuoteyksiköissä vaatii yhtenäistä osaamista vaativien tuoteryhmien muodostamista sekä nykyistä selkeämpiä rooleja tuotteiden ja tuotekehityshenkilöstön välille. Organisaatiomuutoksesta johtuen tuoteyksiköiden tulee kehittää kontaktit Service-liiketoimintalinjan alaiseen myyntiverkostoon myynnin tukemiseksi. Sisäisen lanseerauksen laajuus tulee heijastaa uuden tuotteen monimutkaisuutta. Lisäksi tuotetietomyyntiverkostossa ei ole halutulla tasolla ja vaatii kehitystoimenpiteitä jatkossa.

Liiketoimintaprosessien uudistaminen rakennusteollisuudessa

Työn tavoitteena oli etsiä ongelmakohtia olemassa olevasta prosessikuvauksesta ja prosessimaisesta toiminnasta. Samalla luotiin ehdotus uudesta mallista ja parannuksista. Uuden mallin avulla perustajaurakoinnin hankevaihe voidaan hahmottaa paremmin ja henkilöiden tehtäväkuvat tarkentuvat. Toinen tärkeä tavoite oli asettaa prosessimainen työskentely merkittävämpään asemaan yrityksessä. Työn teoriaosassa esitellään näkökulmia jotka vaikuttavat yrityksen tehokkaaseen toimintaan. Laatuajattelu, laatujohtaminen, prosessit ja niiden johtaminen standardi sekä prosessien uudistamisen laajuuden vaihtoehdot antavat hyvän kuvan siitä mihin kaikkeen prosessimainen toiminta vaikuttaa, ja mitkä tekijät ovat tehokkaan toiminnan takana. Empiriaosuudessa sovelletaan teoriaosuudessa esitettyjä tekniikoita tutkittaessa uuden mallin luomista. Havaittiin monia ongelmia prosessimaisen toiminnan tunnistamisessa ja tehtäväkuvauksien epämääräisyyttä. Tuloksena päädyttiin tekemään ehdotus jatkokehitystyölle ja esiteltiin prosessien tehokkuuden mittaamiseen erilaisia näkökulmia ja mittareita.

Laadullinen tutkimus ohjelmistotestauksen tehokkuuteen vaikutavista tekjöistä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ohjelmistotestauksen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla yritysten ohjelmistotestausta, hyviä toimintatapojasekä toiminnan ongelmia. Tutkimalla yritysten ohjelmistotestausta on mahdollista kehittää ohjelmistotestauksen tehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja malleja. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 26 yritystä, joista valittiin viisi case-yritystä tutkimuksen jatkovaiheisiin. Työn teoriaosuudessa esitetään sekä ohjelmistotestauksen teoria että käytetyn tutkimusmenetelmän teoriaa. Tässä diplomityössä keskitytään valittuihin viiteen case-yritykseen. Näiden viiden yrityksen sekä aiemman vaiheen 26 yrityksen kohdalla tehtiin kvalitatiivinen tutkimus käyttäen grounded-teorian mukaista tutkimusmenetelmää. Tämän kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen näkökulmat perustuivat aiempiin teknologiaselvitysvaiheen tuloksiin. Tämän diplomityön näkökulmana oli prosessien kehittäminen. Työn tuloksena löytyi tekijöitä, joilla näyttää olevan vaikutuksia testauksen tehokkuuteen. Tulosten avulla pystytään muodostamaan parannusehdotuksia testauksen tehokkuuden parantamiseksi yhdessä tutkimushankkeen muiden osa-alueiden tulosten kanssa. Testauksen tehokkuuteen vaikuttavatprosessinäkökulmasta mm. aikataulupaineet, lisääntyvä monimutkaisuus sekä ulkoahankittujen ohjelmiston osien testaamisen hankaluus. Ongelmia voidaan ratkaistatestauksen aikaisella mukanaololla projekteissa, ohjelmistotuotannon luonteen huomioimisella testauksessa, testauksen priorisoinnilla sekä ulkoisten komponenttien testattavuuden parantamisella.

Planning and control of internal development projects in a fast changing environment: Case study

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää kuinka sisäisiä kehityshankkeita voidaan hallita onnistuneesti kun toimitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimus kuvailee etenkin projekteille tärkeitä menestymistekijöitä, kuten suunnittelu, kontrollointi ja päätöksenteko. Tutkimus selvittää yleisimmät ongelma-alueet case-organisaation sisäisten kehityshankkeiden hallinnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Empiirisessa osassa käsittellään case-organisaation sisäisiä informaatioteknologia-hankkeita (IT) ja uusien konseptien kehityshankkeita (NCD). iSisäisten kehityshankkeiden erilaisuuden ymmärtäminen oli tutkimuksen tärkein tulos. Tutkimuksen empiirinen osio osoitti sen, että epävarmuudella on erittäin suuri vaikutus projektihallintaan sekä projektin kontrollointiin. Case-organisaation IT-projektien onnistuminen riippuu organisaatiomuu-toksen onnistumisesta. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat vaikuttavimmat NCD projektien epävarmuuksista. Näillä epävarmuuk-sil­la on vaikutusta projektihallintaan jonka myötä NCD projektit juuttuvat useim­mi­ten noidankehiin tai ne lopetetaan jo aikaisessa vaiheessa.

Kustannus- ja kannattavuusmallin rakentaminen projektiliiketoiminnan ohjausta varten nuoressa pk-yrityksessä

Tässä tutkielmassa selvitetään millainen yrityksen ensimmäisen kustannuslaskentajärjestelmän tulisi olla ja rakennetaan se kohdeyritykseen. Tutkimus on kvalitatiivinen casetutkimus, jonka tutkimusote on konstruktiivinen. Tutkielmassa selvitetään millaisia seikkoja on otettava huomioon kustannuslaskentajärjestelmää rakennettaessa. Tarkoituksena on selvittää miten erityisesti liiketoimintamalli (projektiliiketoiminta), yrityskoko (pieni) ja yrityksen ikä (nuori) vaikuttavat järjestelmän konfiguraatioon. Tutkimuksessa kootaan kustannuslaskentajärjestelmän rakentamisessa huomioitavista seikoista viitekehys. Tutkimuksessa selvisi, että kohdeyrityksen ensimmäisen kustannuslaskentajärjestelmän tulisi olla yksinkertainen, tuottaa oikeaa ja riittäväätietoa kustannuksista ja kannattavuuksista sekä projekti- että liiketoimintatasolla. Projektiliiketoiminnan kontekstissa järjestelmän on oltava joustava ja laskentakohteena tulee olla projektit. Nuoren iän ja pienen koon vuoksi talouden ohjauksen käytännöt vasta kehittyvät. Toiminnan kehittyminen ja ajankuluminen generoivat uusia talouden ohjauksen tarpeita.

In Search of Corporate Renewal: How to Benefit from Corporate Venturing?

Despite the rapid change in today's business environment there are relatively few studies about corporate renewal. This study aims for its part at filling that research gap by studying the concepts of strategy, corporate renewal, innovation and corporate venturing. Its purpose is to enhance our understanding of how established companies operating in dynamic and global environment can benefit from their corporate venturing activities. The theoretical part approaches the research problem in corporate and venture levels. Firstly, it focuses on mapping the determinants of strategy and suggests using industry, location, resources, knowledge, structure and culture, market, technology and business model to assess the environment and using these determinants to optimize speed and magnitude of change.Secondly, it concludes that the choice of innovation strategy is dependent on the type and dimensions of innovation and suggests assessing market, technology, business model as well as novelty and complexity related to each of them for choosing an optimal context for developing innovations further. Thirdly, it directsattention on processes through which corporate renewal takes place. On corporate level these processes are identified as strategy formulation, strategy formation and strategy implementation. On the venture level the renewal processes are identified as learning, leveraging and nesting. The theoretical contribution of this study, the framework of strategic corporate venturing, joins corporate and venture level management issues together and concludes that strategy processes and linking processes are the mechanism through which continuous corporate renewaltakes place. The framework of strategic corporate venturing proposed by this study is a new way to illustrate the role of corporate venturing as a purposefullybuilt, different view of a company's business environment. The empirical part extended the framework by enhancing our understanding of the link between corporate renewal and corporate venturing in its real life environment in three Finnish companies: Metso, Nokia and TeliaSonera. Characterizing companies' environmentwith the determinants of strategy identified in this study provided a structured way to analyze their competitive position and renewal challenges that they arefacing. More importantly the case studies confirmed that a link between corporate renewal and corporate venturing exists and found out that the link is not as straight forward as indicated by the theory. Furthermore, the case studies enhanced the framework by indicating a sequence according to which the processes work. Firstly, the induced strategy processes strategy formulation and strategy implementation set the scene for corporate venturing context and management processes and leave strategy formation for the venture. Only after that can strategies formed by ventures come back to the corporate level - and if found viable in the corporate level be formalized through formulation and implementation. With the help of the framework of strategic corporate venturing the link between corporaterenewal and corporate venturing can be found and managed. The suggested response to the continuous need for change is continuous renewal i.e. institutionalizing corporate renewal in the strategy processes of the company. As far as benefiting from venturing is concerned the answer lies in deliberately managing venturing in a context different to the mainstream businesses and establishing efficientlinking processes to exploit the renewal potential of individual ventures.