928 resultados para newYAWL, workflow technology, workflow patterns, business process management, coloured Petri nets.
Resumo:
This report is the document summarizing the research project as final work research project done as a final work of the degree in Computer Engineering to determine which are the critical success factors in the implementation of a business strategy process management (BPM).
Resumo:
El presente proyecto consiste en la implantación de un sistema destinado a la gestión empresarial en el que se complementa el actual ERP con un sistema Business Intelligence.
Resumo:
Actualment a Catalunya existeixen zones amb importants limitacions per l’aplicació de purins al sòl, pel que és imprescindible trobar alternatives de gestió i tractament que permetin l’aprofitament adequat dels recursos continguts a les dejeccions ramaderes sense afectar el medi. La digestió anaeròbia és una de les tècniques utilitzades en el tractament de les dejeccions ramaderes. L’efluent líquid que s’obté d’aquest tractament no modifica el contingut de nitrogen i fòsfor i per tant ha de ser gestionat correctament. L’objectiu general d’aquest projecte és avaluar la precipitació d’estruvita (sal de magnesi, amoni i fosfat) com una alternativa de gestió de l’efluent líquid d’una planta de digestió anaeròbia i compostatge que tracta dejeccions ramaderes conjuntament amb altres residus orgànics. S’han avaluat els efectes dels diferents paràmetres operacionals en la formació d’estruvita (pH, temperatura, velocitat d’agitació, alcalinitat), mitjançant assaigs en discontinu amb solució sintètica. A continuació s’ha procedit a obtenir estruvita a partir de la fracció líquida digerida de purí (FLD), en assaigs en discontinu per estudiar l’efecte del contingut de matèria orgànica i sòlids Totals (ST), així com el contingut en fosfats i el pH de reacció. Finalment, s’han optimitzat els paràmetres de procés en continu, mitjançant la posada en marxa d’un reactor a escala de laboratori i estudi de l’efecte de la velocitat d’agitació i de la introducció del stripping de CO2, tant amb solució sintètica com amb la fracció líquida digerida del purí. Dels resultats obtinguts es pot concloure que els factors que tenen una major influència en el procés d’obtenció d’estruvita són el pH (el pH òptim es situa al voltant de 9), i la presència de matèria orgànica i sòlids ens suspensió, que interfereix de forma quantitativa i qualitativa en la formació de l’estruvita. En el procés en continu s’ha aconseguit reduccions d’un 84% i 98% d’amoni i fòsfor respectivament, obtenintse estruvita que pot ser utilitzada com a fertilitzant d’alliberació lenta. Es pot concloure que la precipitació d’estruvita és una bona alternativa per millorar la gestió de les dejeccions ramaderes alhora que permet recuperar nutrients i tancar cicles. La combinació amb un tractament previ que elimini la matèria orgànica, com podria ser la digestió anaeròbia, i una separació de fases, per eliminar els sòlids en suspensió, es presenta com una configuració amb molts avantatges.
Resumo:
Because of the increase in workplace automation and the diversification of industrial processes, workplaces have become more and more complex. The classical approaches used to address workplace hazard concerns, such as checklists or sequence models, are, therefore, of limited use in such complex systems. Moreover, because of the multifaceted nature of workplaces, the use of single-oriented methods, such as AEA (man oriented), FMEA (system oriented), or HAZOP (process oriented), is not satisfactory. The use of a dynamic modeling approach in order to allow multiple-oriented analyses may constitute an alternative to overcome this limitation. The qualitative modeling aspects of the MORM (man-machine occupational risk modeling) model are discussed in this article. The model, realized on an object-oriented Petri net tool (CO-OPN), has been developed to simulate and analyze industrial processes in an OH&S perspective. The industrial process is modeled as a set of interconnected subnets (state spaces), which describe its constitutive machines. Process-related factors are introduced, in an explicit way, through machine interconnections and flow properties. While man-machine interactions are modeled as triggering events for the state spaces of the machines, the CREAM cognitive behavior model is used in order to establish the relevant triggering events. In the CO-OPN formalism, the model is expressed as a set of interconnected CO-OPN objects defined over data types expressing the measure attached to the flow of entities transiting through the machines. Constraints on the measures assigned to these entities are used to determine the state changes in each machine. Interconnecting machines implies the composition of such flow and consequently the interconnection of the measure constraints. This is reflected by the construction of constraint enrichment hierarchies, which can be used for simulation and analysis optimization in a clear mathematical framework. The use of Petri nets to perform multiple-oriented analysis opens perspectives in the field of industrial risk management. It may significantly reduce the duration of the assessment process. But, most of all, it opens perspectives in the field of risk comparisons and integrated risk management. Moreover, because of the generic nature of the model and tool used, the same concepts and patterns may be used to model a wide range of systems and application fields.
Resumo:
The discipline of Enterprise Architecture Management (EAM) deals with the alignment of business and information systems architectures. While EAM has long been regarded as a discipline for IT managers this book takes a different stance: It explains how top executives can use EAM for leveraging their strategic planning and controlling processes and how EAM can contribute to sustainable competitive advantage. Based on the analysis of best practices from eight leading European companies from various industries the book presents crucial elements of successful EAM. It outlines what executives need to do in terms of governance, processes, methodologies and culture in order to bring their management to the next level. Beyond this, the book points how EAM might develop in the next decade allowing today's managers to prepare for the future of architecture management.
Resumo:
Estudi de les tecnologies Web Service Modeling Ontology (WSMO) i Business Process Execution Language For Web Services (BPEL4WS) i anàlisi de WSMO i de BPEL4WS documentant els punts clau de cada tecnologia, a continuació se'n realitzarà una comparativa entre les esmentades tecnologies, posant una especial atenció a WSMO
Resumo:
Web-palvelut muodostavat keskeisen osan semanttista web:iä. Ne mahdollistavat nykyaikaisen ja tehokkaan välineistön hajautettuun laskentaan ja luovat perustan palveluperustaisille arkkitehtuureille. Verkottunut automatisoitu liiketoiminta edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta kaikilta osapuolilta. Lisäksi sitä tukevan järjestelmäntulee olla joustava ja sen tulee tukea monipuolista toiminnallisuutta. Nämä tavoitteet voidaan saavuttamaan yhdistämällä web-palveluita. Yhdistämisprosessi muodostuu joukosta tehtäviä kuten esim. palveluiden mallintaminen, palveluiden koostaminen, palveluiden suorittaminen ja tarkistaminen. Työssä on toteutettu yksinkertainen liiketoimintaprosessi. Toteutuksen osalta tarkasteltiin vaihtoehtoisia standardeja ja toteutustekniikoita. Myös suorituksen optimointiin liittyvät näkökulmat pyrittiin ottamaan huomioon.
Resumo:
Tässä diplomityössä käsitellään paperitehtaan kunnossapitoprosessien hallintaa ja niiden uudistamista yrityksen strategisista lähtökohdista. Diplomityön tavoitteena on etsiä merkittävimmät poikkeamat toimintojen nykytilan ja strategiassa määritellyn tavoitetilan välillä, ja tämän perusteella esittää kehitysehdotuksia toimintojen parantamiseksi. Tutkimuksen kirjallisessa osassa tutkimusongelmaa käsitellään prosessien kuvaamisen, ydinprosessien määrittelemisen ja toimintamallimuutoksen käyttöönoton näkökulmasta. Lisäksi kirjallisissa lähteissä hyödynnetään kunnossapidon johtamisen ajatuksia. Diplomityön empiirisessä osassa toteutetaan haastattelututkimus kohdeyrityksen kunnossapito-organisaatiossa sekä benchmark -tyyppinen haastattelu ulkopuolisessa yrityksessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnossapitotoimintojen toteuttaminen on hajanaista niin yrityksen strategiaan kuin osastojen väliseen toimintaan suhteutettuna. Näiden tulosten perusteella suositellaan johdolle aktiivisempaa otetta toimintamallimuutoksen loppuunsaattamiseen.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena oli tunnistaa kohdeyrityksessä kehitysmahdollisuuksia. Kehitysmahdollisuuksien etsiminen käyttäjätukiprosessin aloitettiin prosessin nykytilan analysoinnilla, jolla pyrittiin tunnistamaan prosessin ominaisuuksia sekä ongelma-alueita, joita korjaamalla prosessia voitiin tehostaa. Tutkimus on jaettu teoria ja empiria osaan.Teorian alussa käsitellään tietotekniikkapalveluiden organisointia, jotta ymmärretään toiminnanohjausjärjestelmien ja niihin liittyvien tukiprosessien merkitys yrityksissä. Tämän jälkeen perehdytään prosessijohtamiseen ja sen keinoihin liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tuloksena voidaan sanoa, että prosessien virtaviivaistaminen on nopea ja edullinen tapa tehostaa prosessin toimintaa ja päivittää vanha prosessi vastaamaan yrityksen nykyisiä tarpeita. Prosessien virtaviivaistamisella ei saada suuria kustannussäästöjä, vaan hyödyt liittyvät prosessin tehostumiseen. Virtaviivaistetusta prosessista on poistettu turhat toiminnot ja se on suunniteltu vastaamaan tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näin prosessin virtaviivaistaminen lisää myös asiakkaan kokemaa arvoa.
Resumo:
Diplomityö käsittelee prosessilähtöisen ajattelun soveltamista julkisen terveydenhuolto-organisaation toiminnan kehittämiseen. Työn tavoitteena on tutkia terveydenhuollon palveluprosesseja ja tehostaa niiden toimintaa. Työssä analysoidaan tietty palveluprosessien kokonaisuus, palveluketju asiakkaan näkökulmasta ja pyritään löytämään siitä ongelma- jakehityskohtia. Työn teoreettisessa osassa on pohjustettu tutkimusta luomalla katsaus julkisen organisaation toimintaan sekä prosessijohtamisen periaatteisiin, painotuksen ollessa asiakaslähtöisyydessä sekä teknologiassa. Palveluketjun analysointi suoritettiin prosessimallinnuksen periaatteiden mukaisesti, hyödyntäenprosessikuvausohjelmistoa. Kuvaus toteutettiin istunnoissa, joissa paikalla oliterveydenhuollon ammattihenkilöitä, prosessimallinnuksen tekninen asiantuntija sekä tutkimusryhmän edustajia. Tutkittavan prosessikokonaisuuden nykytila dokumentoitiin prosessikaavioksi sekä kaaviota tukeviksi dokumenteiksi. Ongelmakohtienkehittämisen perustaksi määritettiin oletuksia sekä tietoteknisistä ratkaisuista että toimintatapojen muutoksista. Kehitysehdotusten pohjalta luotiin palveluketjulle kaksi erilaista tavoitetilaa. Prosessilähtöisen johtamisen periaatteet soveltuivat julkisen terveydenhuollon toimintaprosessien analysointiin ja kehittämiseen. Esitetyillä kehittämisehdotuksilla voitiin saavuttaa kustannussäästöjä sekä tehostaa työajan kohdentumista. Myös asiakkaan hoidon laatua sekä hänen osallisuuttaan palveluun oli mahdollista lisätä.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on kuvata tiedonkulkua projektiliiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä sekä analysoida kuvausta määrittäen mahdolliset kehityskohdat. Työssätuotetut kuvaukset ja kehityskohtien määrittäminen toimivat pohjana yrityksen kehittäessä projektien hallintaansa tulevaisuudessa. Työssä valitaan tietojohtamisen näkökulma sopivaksi lähestymistavaksi yrityksen toiminnananalysointiin. Haastatteluin kerätyn tutkimusmateriaalin perusteella luodaan prosessikuvaukset jotka mallintavat tietovirtoja yrityksen projektien aikana tapahtuvien prosessien välillä. Kuvausta peilataan tietämyksen luomisen sekä projektien tietojohtamisen teoriaan ja määritetään kehityskohteita. Kehityskohteiden määrittämisen lisäksi ehdotetaan mahdollisia toimenpiteitä tiedon ja tietämyksen hallinnan kehittämiseksi. Kokemusten ja opittujen asioiden sekäpalautteen kerääminen projektien aikana sekä niiden jälkeen havaittiin tärkeimmäksi kehityskohdaksi. Näiden keräämisen voidaan todeta vaativan järjestelmällisyyttä jotta projektien onnistumiset sekä niissä saavutetut parannukset voidaan toistaa jatkossa ja virheet sekä epäonnistumiset sitä vastoin välttää.
Resumo:
Tutkimuksen keskeisin tavoite oli kartoittaa Beneq Oy:n innovaatiokyvykkyys ja kuvata yrityksen innovaatioprosessi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yleiset valintaperusteet BI (business intelligence) - ohjelmiston hankinnalle. Tutkimus oli tärkeä, jotta kohdeyritys voi tulevaisuudessa kehittää innovatiivisuuttaan ja hankkia innovaatiotoimintaa tukevan ohjelmiston. Työ on tehty osana TEKESin rahoittamaa yritysten innovatiivisuutta tukevaa LIIMA - projektia. Ensin työssä tutkittiin innovaatiotoimintaaja - prosesseja teoriassa. Tämän jälkeen yrityksen käytäntöjä selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä sekä käymällä läpi tuote- ja asiakastapauksia. Yrityksen nykyiseen tietojärjestelmään tutustuttiin käytännössä ja BI - ohjelmiston valintaperusteita kerättiin kirjallisuuslähteistä. Työn tuloksena valmistuivat kartoitukset Beneq Oy:n ja sen partneriyrityksen innovaatiokyvykkyydestä. Myös yrityksen innovaatioprosessi määriteltiin ja havainnollistettiin kuvana. Lisäksi työn tuloksena syntyivät yleiset valintaperusteet BI - ohjelmiston hankintaan. Saatujen tulosten perusteella Beneq Oy voi tehokkaasti kehittää innovatiivisuuttaan tulevaisuudessa. Työn yhteydessä kehitettyä innovaatioprosessimallia voidaan todennäköisesti hyödyntää innovaatiotutkimuksessa laajemminkin.
Resumo:
Tieto on aina ollut yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista, mutta vasta nyt siihen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Tiedonjohtaminen ja tietämyksen hallinta ovat haastavia ja osin hankaliakin toimintoja, koska on vaikeaa johtaa sellaista, mitä ei voi kuvata. Tietojohtamista voidaan kuitenkin ajatella prosessina, joka koostuu useammasta alaprosessista, kuten tiedon hankinta, tiedon luominen, tiedon varastointi, tiedon jakaminen ja tiedon soveltaminen. Kun ongelma-alue pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, on siihen helpompi vaikuttaa. Tässä diplomityössä kehitettiin Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Varkauden tehtaalle toimivia työkaluja/-menetelmiä tiedonjohtamisen ja tietämyksen hallinnan tueksi. Työssä luotiin yrityksen tarpeita vastaava mittaristomalli ja keskityttiin siinä erityisesti aineettomaan pääomaan liittyviin mittareihin. Jotta voidaan mitata jotain, on se ensin pystyttävä kuvaamaan. Siksi työssä käsiteltiin myös prosessijohtamista ja analysoitiin hieman yrityksen prosesseja sekä kehitettiin yritykselle uusi "tietojohtaminen" -prosessi. Mittariston ja prosessin luomisen lisäksi työssä esitettiin muutamia toimivia työkaluja/ menetelmiä tiedonjohtamisen ja tietämyksen hallinnan avuksi. Työn teoriaosuudessa tutustuttiin ensin prosessijohtamisen yleisimpiin teorioihin ja tarvittaviin käsitteisiin. Tämän jälkeen luotiin teoriapohja mittariston rakentamiseksi määrittelemällä käsitteet tieto ja aineeton pääoma sekä käsittelemällä muutamia mittaristomalleja, mittariston rakentamista ja aineettoman pääoman mittaamista. Tutkimuksen empiirisessä osassaanalysoitiin yrityksen johtamismalleja sekä määriteltiin prosessijohtamisessa käytetyt termit teorian pohjalta. Pääpaino työssä oli mittariston rakentamisessa ja tiedonjohtamisen sekä tietämyksen hallinnan tehostamisessa. Mittaristomalli luotiin useamman teorian pohjalta painottuen kuitenkinselvästi Balanced Scorecard -menetelmään. Työn tuloksena oli kattava mittaristomalli, aineettoman pääoman mittareita sekä uusia työkaluja/-menetelmiä tiedonjohtamiseen ja tietämyksen hallintaan.
Resumo:
Diplomityössä tarkastellaan prosessijohtamista energialaitoksen kunnossapidossa. Tarkastelun kohteena on Helsingin Energian voimalaitosten kunnossapito. Asioita tarkastellaan kunnossapitoliiketoiminnon näkökulmasta. Työ kertoo tapahtuneista muutoksista, nykyisestä toimintatavasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista. Työn lähtökohtana ovat energia-alalla tapahtuneet toimintaympäristön muutokset ja yrityksen organisaation muutos. Yrityksen organisaatio on muutettu funktionaalisesta organisaatiosta liiketoimintopohjaiseksi, joka toi mukanaan sisäisen kaupankäynnin. Kunnossapidon toimittamiseen asiakkaalle sovelletaan prosessijohtamista. Prosessin kehittyminen on hidasta ja vaatii määrätietoista työtä edistyäkseen. Prosessit on kuvattava ja otettava käyttöön, jonka jälkeen voidaan tunnistaa kehityskohteita. Kunnossapitoprosessi ylittää liiketoimintojen välisen rajan, jonka toimivuus on ratkaisevaa prosessin suorituskyvylle. Prosessijohtamisen edistämiseksi on tunnistettu tärkeimmiksi kehityskohteiksi kunnossapitostrategian kehittäminen, rajapinnan selkiyttäminen ja prosessin mittaaminen.
Resumo:
Työn tavoitteena oli etsiä ongelmakohtia olemassa olevasta prosessikuvauksesta ja prosessimaisesta toiminnasta. Samalla luotiin ehdotus uudesta mallista ja parannuksista. Uuden mallin avulla perustajaurakoinnin hankevaihe voidaan hahmottaa paremmin ja henkilöiden tehtäväkuvat tarkentuvat. Toinen tärkeä tavoite oli asettaa prosessimainen työskentely merkittävämpään asemaan yrityksessä. Työn teoriaosassa esitellään näkökulmia jotka vaikuttavat yrityksen tehokkaaseen toimintaan. Laatuajattelu, laatujohtaminen, prosessit ja niiden johtaminen standardi sekä prosessien uudistamisen laajuuden vaihtoehdot antavat hyvän kuvan siitä mihin kaikkeen prosessimainen toiminta vaikuttaa, ja mitkä tekijät ovat tehokkaan toiminnan takana. Empiriaosuudessa sovelletaan teoriaosuudessa esitettyjä tekniikoita tutkittaessa uuden mallin luomista. Havaittiin monia ongelmia prosessimaisen toiminnan tunnistamisessa ja tehtäväkuvauksien epämääräisyyttä. Tuloksena päädyttiin tekemään ehdotus jatkokehitystyölle ja esiteltiin prosessien tehokkuuden mittaamiseen erilaisia näkökulmia ja mittareita.