Desarrollo, implementación y publicación de los geoservicios WMS Y WFS del Parc Natural de Collserola

Projecte Final de Màster consistent en la posada en marxa de serveis d'informació geogràfica a través d'Internet seguint els estàndards d'interoperabilitat WMS (Web Map Service) per publicar mapes en format imatge i WFS (Web Features Service) per publicar capes d'entitats geogràfiques amb atributs, dictats pel OGC (Open Geospatial Consorcium). Permeten la interoperabilitat entre Sistemes d'Informació Geogràfica i a través de la World Wide Web. Aquests serveis implementats són accessibles des d'altres sistemes d'informació geogràfica i des d'Internet gràcies a la implementació expressa d'una aplicació web desenvolupada amb recursos Open Source

Herramientas digitales de trabajo colaborativo para comunidades de práctica (2ª Ed)

Peer-reviewed

E-portal de cartografía de las bibliotecas de la UPC: acceso a las colecciones mediante un mapa sensible

Peer Reviewed

Sistema de gestió Sauleda pastissers

Sauleda Pastissers, és un negoci familiar que es remunta al 1969. A data d'avui la Pastisseria consta de 5 botigues en diferents pobles del Maresme, elcentre de producció està ubicat al Polígon Industrial Sot de les Vernedes de Sant Cebrià de Vallalta que distribueix la producció a la resta de botigues.A part de les botigues, Sauleda Pastissers ofereix servei de càtering per a qualsevol tipus d'esdeveniment. La finalitat del sistema de gestió, que es presenta en aquest projecte final de carrera ésdisposar d'una eina que ajudi a l'organització, producció i control del dia a dia de Sauleda Pastissers.L'objectiu d'aquest projecte és desenvolupar l'anàlisi, disseny i implementació d'un sistema web multi plataforma que sigui escalable per a noves funcionalitats, que cobreixi al màxim, les necessitats funcionals del negoci, des del punt de vista informàtic i que pugui ser accessible per a dispositius mòbils tipus tablet

Sistema de gestió Sauleda pastissers

Sauleda Pastissers, és un negoci familiar que es remunta al 1969. A data d'avui la Pastisseria consta de 5 botigues en diferents pobles del Maresme, elcentre de producció està ubicat al Polígon Industrial Sot de les Vernedes de Sant Cebrià de Vallalta que distribueix la producció a la resta de botigues.A part de les botigues, Sauleda Pastissers ofereix servei de càtering per a qualsevol tipus d'esdeveniment. La finalitat del sistema de gestió, que es presenta en aquest projecte final de carrera ésdisposar d'una eina que ajudi a l'organització, producció i control del dia a dia de Sauleda Pastissers.L'objectiu d'aquest projecte és desenvolupar l'anàlisi, disseny i implementació d'un sistema web multi plataforma que sigui escalable per a noves funcionalitats, que cobreixi al màxim, les necessitats funcionals del negoci, des del punt de vista informàtic i que pugui ser accessible per a dispositius mòbils tipus tablet

Internet-based workflows

Workflow technology is expanding rapidly. In doing so, new technologies are employed. The internet, which is one such technology, could allow every user within an organization to make use of workflow. The internet- based workflows are discussed in this thesis from technical and, also, from economical points of view. First, as an ampler introduction, there are presented the basic concepts related to this topic: the workflow concept, about processes and workflows and the workflow management system. Also in this introduction it is discussed about the XML language and the overview of the Web Services stack. Then is explained how the internet-based workflows work: is presented the architecture of an internet-based enterprise and, also, the flows between web-services. Finally, there are presented, briefly, some workflow languages. In addition, based on this knowledge, a sample workflow was implemented.

Ammattikorkeakoulun imago pk-yritysten keskuudessa. Case: Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkielman tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun imagoa pk-yritysten keskuudessa. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään palvelujen laadun teorioihin ja siihen, miten laatu voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun imagoon. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin noin 1500 päijäthämäläiselle pk-yritykselle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimus osoitti, että Lahden ammattikorkeakoulun imago oli vielä selkiytymätön, mutta sen tärkeys alueelle oli kiistaton. Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja päijäthämäläisten pk-yritysten käsitykset olivat samansuuntaisia. Palveluja pidettiin keskimäärin hyvinä ja konkreettista hyötyä antavina. Pk-yritykset toivoivat opiskelijoilta lisää käytännön osaamista ja työharjoittelua sekä ammattikorkeakoululta lisää yhteydenottoja. Internetiä ei juurikaan käytetty etsittäessä tietoja Lahden ammattikorkeakoulun kotisivuilta tai rekrytointi-palveluista. Pääasiallisin tieto löytyi lehdistä ja esitteistä. Kyselyyn vastanneet pk-yrittäjät olivat keskimäärin keski-ikäisiä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia pienyrittäjiä, joilla oli ollut teollisuusyritys yli kymmenen vuotta.

Työnkulkukoneen soveltuvuus sähköisen huutokauppajärjestelmän toteutuksessa

Sähköiset huutokaupat ovat virtuaalisia markkinapaikkoja, jotka sijaitsevat jossain päin internetiä. Sähköistä huutokauppaa käydään yritysten välillä (B2B), yritysten ja kuluttajien välillä (B2C) sekä kuluttajien kesken (C2C). Tässä työssä sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan ensin mainittua, yritysten keskinäistä kaupankäyntiä. Työn tarkoituksena on tutkia työnkulkukoneen soveltuvuutta sähköisen huutokauppajärjestelmän moottorina. Työssä perehdytään avoimen lähdekoodin ActiveBPEL-koneeseen, ja tutkimus tapahtuu suunnittelemalla, mallintamalla ja testaamalla liiketoimintaprosessi, joka rekisteröi ostajan ja myyjän tiedot järjestelmään. Toteutettava prosessi on yksi osa sähköistä huutokauppaa, mutta saman periaatteen mukaisesti olisi mahdollista toteuttaa myös kokonainen huutokauppa. Tässä työssä tarkastellaan sähköistä huutokauppaa, joka perustuu web-palveluihin, ja jolla on selvä koordinaattori. Koordinaattori ohjaa toisia mukana olevia web-palveluja ja niiden ajettavia operaatioita. Korkean tason mallit kuvataan BPMN-notaation avulla, itse prosessi toteutetaan BPEL-kielellä. Prosessin mallinnuksessa ja simuloinnissa käytetään apuna ActiveBPEL Designer -ohjelmaa. Työn tavoitteena on paitsi toteuttaa osa huutokaupasta, myös antaa lukijalle käsitys siitä liiketoimintaympäristöstä, johon huutokauppa kuuluu, sekä valottaa huutokaupan taustalla olevia teknologioita. Erityisesti web-palvelut ja niihin liittyvät käsitteet tulevat lukijalle tutuiksi.

Módulo para gestionar el modelo de usuario y permisos, el sistema de archivos y el de noticias en la plataforma CoSpace

CoSpace és una plataforma web dissenyada per proporcionar un espai virtual d’interacció i col•laboració entre formadors en comunitats virtuals. Es va originar com a resultat de les necessitats addicionals que van sorgir quan els professors que treballen en temes educatius en context de diversitat (en àrees de llenguatge, matemàtiques i ciències) van necessitar una eina per afavorir o recolzar la interacció i la col•laboració entre ells per compartir idees, experiències, objectes virtuals d’aprenentatge, entre d’altres, des d’una perspectiva actual de l’ús de la tecnologia i des d’una visió més propera a l’usuari final. Aquest paradigma promou la idea que les aplicacions han de ser concebudes per a usuaris poc experts i tenint en compte els principis d’usabilitat i accessibilitat.L’abast del projecte està definit per la necessitat de gestió per part dels professors, de la informació del seu perfil personal, permetent als usuaris la creació, edició, consulta i eliminació d’aquesta informació. També la necessitat de compartir arxius, publicar notícies entre comunitats de pràctica i, finalment, de la necessitat de gestionar els permisos d’usuari per tal que gestionin mòduls de la plataforma

Tietoturvan huomioiminen tietojärjestelmien ulkoistamisessa; Case: Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi

Tässä diplomityössä tarkastellaan tietoturvan huomioimista tietojärjestelmien ja niiden palveluiden ulkoistamisen yhteydessä. Ulkoistuksen myötä tietohallinnon rooli on muuttunut. Ennen organisaatio on itse määrittänyt halutun tietoturvatason ja varmistanut sitä kautta oman tiedon turvaamisen. Ulkoistamalla omia tietojärjestelmiä tai palveluita, joutuu organisaatio määrittelemään myös näille ulkoistetuille palveluille tietoturvatason ja valvomaan tason saavuttamista ja kehittämistä. Tämä on tuonut muutosta ja sitä kautta paineita ymmärtää ulkoistamista ja sen vaativia toimenpiteitä myös tietoturvan kannalta. Työssä paneudutaan ulkoistamisen teoreettiseen taustaan käymällä läpi ulkoistamisen syitä ja motiiveja. Tässä osassa kuvataan myös erityisesti niitä elementtejä, jotka ovat keskeisiä tietojärjestelmien ja tietohallinnon ulkoistamiselle. Suomen lainsäädäntö ei tunne yhtä ainoaa lakia, joka ottaa kantaa tietoturvaan tai – suojaan, vaan tietoturvan määrittäviä lakeja ja säädöksiä on useita. Tässä työssä tarkastellaan yleisimpiä tietoturvaan vaikuttavia lainsäädäntöjä ja standardeja. Tietoturvan tasoon ulkoistetuissa järjestelmissä voidaan vaikuttaa vain sopimus- käytännön kautta. Ulkoistamisen ja sitä kautta tietoturvan yksi tärkeimpiä elementtejä on sopimuskäytäntö, joten sen läpikäynti tutkimuksessa on yksi oleellisimmista asioista. Tutkimuksen empiirisessä osassa käydään läpi Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmien ulkoistamisprosessi ja peilataan sitä teoreettiseen taustaan. Tietoturvan ulkoistamisprosessi esitellään sen eri osa-alueiden kautta niin, että siinä huomioidaan erikseen tekninen tietoturva, dokumentaatio ja tietoturvaorganisaatio sekä henkilöturvallisuus.

Kymenlaakson kirjastojen verkkopalveluosaamisen kehittäminen

Tässä työssä tutkittiin kirjastohenkilökunnan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotka liittyvät verkon kautta käytettäviin e-aineistoihin sekä verkkopalvelusovellusten käyttöön. Työn olennaisina osina olivat käyttökoulutuksen suunnittelu ja toteutus sekä siihen liittyvän ennakkotehtävän ja koulutuksen lopuksi kerätyn palautteen analysointi. Koulutustarve oli todettu ennen tätä tutkimusta tehdyllä kyselytutkimuksella. Koulutukseen osallistuneiden osaamistasoa mitattiin ennen koulutusta ennakkotehtävällä. Saatujen tutkimustulosten perusteella e aineistojen ja verkkopalvelusovellusten tuntemus ja käyttökokemus oli vahaista. Koulutuksen jälkeen tehdyn palautekyselyn perusteella vastanneet vaikuttivat motivoituneilta ja tyytyväisiltä koulutuksen antiin. Koulutuksesta saatu hyöty nähtiin yleissivistyksen, tiedonhaun sekä asiakkaiden opastuksen kannalta. Saadun palautteen perusteella koulutusta tulee edelleen kehittää ajankäytön, sisällön suunnittelun ja arvioinnin osalta. Tämän vuoksi tarvitaan tavoiteltavien tietojen ja taitojen tarkempaa määrittelyä. Koulutuksen onnistumisen ja vaikutusten lopullinen arviointi, joka tulisi suorittaa noin vuoden kuluessa koulutuksen päättymisen jälkeen, jäi tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Palvelutuotteiden kehitysmalli kansainvälisessä verkostossa toimivalle yritykselle

Työn tavoitteena oli luoda palvelutuotteiden kehitysmalli kansainvälisessä verkostossa toimivalle teollisuusyritykselle. Lisäksi työssä luotiin katsaus keskeisimpiin menestystekijöihin laitevalmistajasta palvelutarjoajaksi muuntautumisessa. Mallin kehittäminen aloitettiin kirjallisuuskatsauksella palveluiden tuotteistamiseen ja kehittämiseen, palveluliiketoimintaan sekä laitevalmistajasta palvelutarjoajaksi muuntautumiseen. Tämän lisäksi suoritettiin kohdeyrityksen palveluliiketoiminnan lähtötilanteen kartoitus. Tulevaisuuden visioon lähtötilanteesta pääsemiseksi luotiin kehitysmalli, jolla palvelutarpeista ja -ideoista saadaan tuotteistettua palvelutuote, joka voidaan liittää palvelutarjoamaan kansainvälisen verkoston toteutettavaksi. Palvelujen osuus laitevalmistusyrityksillä on voimakkaassa kasvussa. Palvelutuotantoon siirtymisen keskeisiä syitä ovat laitevalmistajan asiakkaiden arvonluontiprosesseja tukevan osaamisen tuotteistaminen, palveluiden tehokkaan tuottamisen mahdollistaminen sekä kilpailijoista erottautuminen. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on laaja kokonaisuus. Työn keskeisenä tuloksena oli osaltaan edistää palvelutuotannon alkamista ja antaa työvälineet palvelutuotteiden edelleen kehittämiselle. Esiin tulleita jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi palvelutoimitusten asiakkaan kokema laatu sekä millaisia haasteita pitkät laitevalmistusperinteet omaava teollisuusyritys kohtaa muuntuessaan ratkaisutoimittajaksi.

Suunnitelma WWW-palvelun monikanavaistamiseksi

Tämän diplomityön tavoitteena on kuvata suunnitelma, jossa alun perin WWW-ympäristöön kehitettyä palvelua muokataan siten, että palvelu skaalautuu mahdollisimman hyvin tulevaisuuden laajennuksiin. Selainpohjaisten palveluiden lisäksi esimerkiksi mobiili-palvelut ja erilaiset työpöytäsovellusintegraatiot ovat kasvattaneet suosiotaan. Samoin eri palveluiden välisestä yhteistoiminnasta on kasvanut merkittävä osa Internet-palveluiden loppukäyttäjilleen tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Esimerkkejä WWW-palveluiden integroinneista päätelaitteille ovat hakukoneiden ja pikaviestimien mobiili-versiot, ja palveluiden yhteistoiminnasta erilaisten uutispalveluiden ja sosiaalisten palveluiden, kuten Facebook, väliset yhteisölinkitykset. Tässä diplomityössä selvitetään aluksi Internet-pohjaisten palveluiden kehitystä sekä tutustutaan tarkemmin palveluiden monikanavaisuuteen. Tämän jälkeen käydään läpi loppukäyttäjien saatavilla olevia päätelaitteita verkkoyhteyksineen ja WWW-palveluiden suunnittelumalleja. Suunnittelun lähtökohtana oli se, että erilaisten päätelaitteiden, päätelaitteiden ohjelmistojen ja käytössä olevien verkkoyhteyksien muodostamien palvelualustojen liittäminen palveluun olisi mahdollisimman yksinkertaista. Ja tukea uusien palvelualustojen käyttäjien ja sisällön sovittamista olemassa olevaan palveluun. Työn lopputuloksena on suunnitelma, joka pohjautuu välikerroksen rakentamiseen uusien palvelualustojen ja vanhan palvelun väliin. Palveluun tarjotaan välikerroksen kautta personoitu rajapinta luotetuille asiakkaille sekä kaikille avoin julkinen rajapinta. Välikerros suunniteltiin yksinkertaisella REST-arkkitehtuurityylillä, mikä mahdollistaa palvelun tarjonnan turvallisesti ja tehokkaasti. Tähän välikerrokseen lisätään käyttäjän- ja sisällönhallinnan komponentteja pitämään huolen palvelun eheydestä. Tämä diplomityö osoittaa, että oikealla arkkitehtuurilla suunniteltu monikerroksinen väliohjelmisto tarjoaa tehokkaan tavan integroida ja hallinnoida uusia alustoja.

Palvelun laadun dimensiot ja asiakastyytyväisyys osuuskuntamuotoisissa opinnoissa

Saimaan ammattikorkeakoulun uudessa Luotsi-toimintamallissa opiskelijat oppivat yritysten antamia toimeksiantoja toteuttamalla. Opiskelijat perustavat oman osuuskuntamuotoisen tiimiyrityksen. Suuri osa opetussuunnitelman opintojaksoista toteutetaan tehden asiakasprojekteja. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, mitkä ovat palvelun laadun dimensiot osuuskuntamuotoisissa opinnoissa ja millaisina opiskelijat ne kokevat. Tavoitteina on myös käsitellä tapaa, joilla palvelun laatu muodostuu korkeakouluissa sekä tutkia miksi asiakastyytyväisyyttä mitataan ja millaiseksi se koetaan. Teorian pohjalta päädytään tarkastelemaan viittä koulutuksen dimensiota, jotka ovat osa korkeakoulun palvelun laatua ja vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen: opetussuunnitelma, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, ohjaus ja opetus sekä osaamisen arviointi. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmänä on Luotsi-mallissa aloittanut liiketalouden pilottiryhmä. Tutkimuksessa käytetään kyselylomaketta sekä teemahaastattelua ryh-mälle. Kyselylomake koostuu 108 kysymyksestä, jotka on jaettu kolmeen osaan: tärkeyden, odotusten ja nykytilan arviointiin seitsenportaisella Li-kert-asteikolla. Haastattelun avulla syvennetään aineistoa. Tulokseksi saadaan attribuuttien ja dimensioiden tärkeysjärjestys sekä arvot nykytilalle, odotuksille ja niiden erotukselle. Tulosten pohjalta nostetaan esiin attribuutit, jotka tarvitsevat eniten kehitystoimia. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että eniten kehitystä vaatii ope-tussuunnitelma ja siihen välillisesti liittyvät attribuutit muista dimensioista. Suurin kynnys Luotsi-toimintamallin onnistumiselle on saavuttaa opiskelijoiden ja opettajien välille toimiva keskusteluyhteys sekä kehittää jatkuvasti opetussuunnitelmaa työelämälähtöisemmäksi.