1000 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Modern machine structures are often fabricated by welding. From a fatigue point of view, the structural details and especially, the welded details are the most prone to fatigue damage and failure. Design against fatigue requires information on the fatigue resistance of a structures critical details and the stress loads that act on each detail. Even though, dynamic simulation of flexible bodies is already current method for analyzing structures, obtaining the stress history of a structural detail during dynamic simulation is a challenging task; especially when the detail has a complex geometry. In particular, analyzing the stress history of every structural detail within a single finite element model can be overwhelming since the amount of nodal degrees of freedom needed in the model may require an impractical amount of computational effort. The purpose of computer simulation is to reduce amount of prototypes and speed up the product development process. Also, to take operator influence into account, real time models, i.e. simplified and computationally efficient models are required. This in turn, requires stress computation to be efficient if it will be performed during dynamic simulation. The research looks back at the theoretical background of multibody dynamic simulation and finite element method to find suitable parts to form a new approach for efficient stress calculation. This study proposes that, the problem of stress calculation during dynamic simulation can be greatly simplified by using a combination of floating frame of reference formulation with modal superposition and a sub-modeling approach. In practice, the proposed approach can be used to efficiently generate the relevant fatigue assessment stress history for a structural detail during or after dynamic simulation. In this work numerical examples are presented to demonstrate the proposed approach in practice. The results show that approach is applicable and can be used as proposed.
Resumo:
Suomessa shknjakelu on snnelty monopoli. Energiamarkkinavirasto tuottaa ohjeistuksen sek mallin yritysten ansaintamahdollisuuksille. Karkeasti sanottuna tulomalli on sijoitetun poman ja poman painotetun kustannuksen tulo. Poman painotettu kustannus koostuu useista parametreista kuten beta ja vieraan poman riskipreemio. Niden parametrien taso ja mrittmisajankohta perustuvat subjektiivisiin nkemyksiin, kun objektiivista parametrien mrittmismenetelm tulisi kytt. Nykyiset beta ja vieraan poman riskipreemio perustuvat energiamarkkinaviraston ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Aihealuetta on tutkittu erittin vhn, mik johtunee pasiassa siit, ettei ole olemassa listautuneita puhtaita jakeluverkkoyhtiit. Betan nykytaso on 0.529 ja vieraan poman riskipreemio on 1.0 %. Tss pro gradu työssä mritetn markkinaperusteisesti betan ja vieraan poman riskipreemion nykytaso. Tss työssä esiteltv mrittmismalli perustuu puhtaasti markkinadataan eik sen soveltamisessa kytet subjektiivisia mielipiteit. Markkinaehtoisia tietoja kytten betan pitisi olla tasolla 0.525 ja vieraan poman riskipreemion tasolla 1.34 %. Nm luvut, mikli ne otettaisiin kyttn, vaikuttaisivat suoraan ja positiivisesti jakeluverkkoyhtiiden sallittuun tuottoon Suomessa.
Resumo:
There is wide interest in new business creation especially in high-growth companies because of the transition from the industrial era to the information era. Previously traditional industry has been a major employer but now industrial employment is moving to countries that provide cheaper labor, and therefore Western countries are reaching for new solutions that could safeguard the current stage of economic wealth. High-growth companies are seen as one opportunity. The aim of this study is to clarify the success factors of accelerators. Acceleration is a relatively new phenomenon, which has its roots in the venture capital industry. Their fundamental goal is to create high-growth companies that have global market potential. Accelerators could be defined as venture-to-capital actors that bridge the competence and equity gaps of startups. The access to the knowledge and funding are the prerequisites of the existence of accelerator. This research was qualitative and based on 18 semi-structured or thematic interviews with 15 accelerators and topic related professionals from Finland, Estonia, Denmark, Germany, the UK and the US. The data was analyzed with a content analysis approach. The study revealed three fundamental preconditions for success. First, the deep business knowledge and access to relevant networks is a foundation and fundamental precondition. Second, the ability to transfer knowledge from the accelerator to startups has significant importance. And third, the dynamics of an accelerator organization can restrict the use of business knowledge. Moreover, the attraction of an accelerator and team selection are crucial issues for success.
Resumo:
Suojavyhykkeiden ja maatalouskosteikkojen yleissuunnitelma Tuusulanjoen ja Palojoen valuma-alueella tehtiin kesll ja syksyll 2012. Työssä pivitettiin aikaisemmat suojavyhykesuositukset ja etsittiin uusia. Samalla etsittiin sopivia paikkoja kosteikoille. Suojavyhyketarvetta vesistjen varsien pelloilla todettiin olevan yhteens lhes 46 kilometrin matkalla. Suurin osa suojavyhyketarpeesta sijoittuu Palojoen varteen. Suojavyhykkeeksi suositeltavia pohjavesialueen peltoja on 133 hehtaaria ja tulvapeltoja on noin sata hehtaaria. Suunnitelmaan sisltyy yhteens 40 kosteikkopaikkaa, yhteisalaltaan noin 36 hehtaaria. Kosteikkoehdotuksista 18 sijaitsee Palojoen valuma-alueella, yhdeksn Tuusulanjokilaaksossa ja 13 Tuusulanjrven valuma-alueella. Suuri osa kohteista sijaitsee pienempien ojien ja norojen notkelmissa, joissa kosteikko voidaan perustaa patoamalla. Kosteikoista 35 on sellaisia, jotka voidaan perustaa ei-tuotannollisten investointien tuella. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijit vesiensuojelutoimiin perustamaan suojavyhykkeit ja kosteikkoja. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan kytt yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa ei-tuotannollista investointitukea, maatalouden ympristtukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelma perustuu kohteiden maastoinventointeihin. Maastokyntien kohteet valittiin karttatarkastelun sek eri tahoilta saatujen vihjeiden ja tietojen perusteella. Paikkatietoaineiston luominen oli tulosten ksittelyss merkittvss asemassa. Paikkatietojen avulla voitiin laskea mm. kohteiden pinta-alat ja kosteikkojen osalta valuma-alue ja kosteikon pinta-alan osuus valuma-alueesta. Raportissa kerrotaan asiaan liittyv perustietoa alueesta ja vesistist. Tietoa tarjotaan suojavyhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Edell mainittujen toimien mahdollisia rahoituslhteit ja rahoituksen ehtoja esitelln.
Resumo:
Yhtioikeus, yhtioikeuden reunaehtojen mukainen yhtijrjestys ja osakassopimus mrittvt kolme sntelytasoa osakkeenomistajan irtaantuessa osakeyhtist. Ulkopuolisen pomasijoittajan liittyminen kohdeyhtin vhemmistosakkeenomistajaksi edellytt monipuolista sopimista ja rtlityjen mrys- ja sopimuslausekkeiden kytt yhtijrjestyksess ja osakassopimuksessa tulevaa etukteen sovittua irtaantumista varten. Yhtioikeudellinen mrystaso yhtijrjestyksess, jota tydennetn osakeyhtilain tahdonvaltaisella snnstll, luo edellytykset osakkeenomistajien vlisen riskienhallinnan toteuttamiseksi osakassopimuksessa. Osakeyhtilain mukaisilla pakottavilla exit-oikeuksilla ja erikseen mritellyill irtaantumistavoilla voi olla erilaiset arvonmritystavat. Erityisen arvonmritystavan valinta ja sen liittminen sopimuskokonaisuuteen on syyt tehd harkitusti niin, ett irtaantumistilanteet mritetn tapauskohtaisesti etukteen. Start-up -vaiheessa tapahtuvan rahoituksen kiertokulkusuunnittelun ja arvonmrityksen siirryttess Venture Capital-arvonmrityksest kasvuvaiheen diskontattujen kassavirtojen DCF-arvonmritysmalliin tulee olla yhteensovitettuja yhtioikeudellisesti ja sopimusoikeudellisesti. Erilaisten kauppahintamekanismien vaikutukset lunastushintaan on tunnistettava. Yrityksen rahoituksen eri kehitysvaiheita kuvaavaa yhdistetty VC-DCF -arvonmritysmallia on tarpeellista kytt tietyiss tilanteissa, koska VC-menetelm ei itse pysty ratkaisemaan kaikkia fundamentaalista tarvetta vaativia arvonmritysvaiheita. Työssä esitetn erilaiset irtaantumisvaihtoehdot ja tarvittavien DCF-arvonmrityskomponenttien sislt ja kyttmahdollisuudet, joilla voidaan pienent vhemmistosakkeenomistajan riski ja tuottovaatimusta.
Resumo:
Tutkimus tarkastelee adjektiiveja ja kuvailevia sanaliittoja, joilla on luonnehdittu nen tilavaikutelman eli nikuvan vlittymist hifilaitteiden kuunteluarviossa. Adjektiivisia muodosteita tarkastellaan niiden merkityksen, rakenteen ja kytttaajuuden kannalta. Tutkimuksesta ky mys ilmi nikuvan ksitteeseen liittyvi merkityskentti ja ominaisuuksia. Aineiston 116 adjektiivista muodostetta (360 esiintym) on kertty vuoden 2010 Hifimaailma-lehden vuosikerrasta sek Hifimaailman kuuntelutermit -listauksesta. Tutkimuksen perusteella nikuvan ominaisuuksia ovat paikallistuminen, mitat, koostumus, lsnolon tunne, yleisluonne sek tsmllisyys. Tsmllisyytt kuvaavia adjektiivimuodosteita esiintyy aineistossa eniten. Adjektiiveista hahmottuu sek synonyymisi pesyeit ett niden vastakohtia. Moderatiivisuutta ilmaisevia muodosteita on runsaasti. Merkitykseltn negatiivisia muodosteita on ainoastaan yksi neljsosa kaikista esiintymist. Negatiivisten muodosteiden vlttminen on arviointikielen erityispiirre. Aineiston adjektiivimuodosteista suurin osa on adjektiivijohdoksia sek sanaliittoja. Vhiten on jakamattomia perusadjektiiveja sek yhdysadjektiiveja. Tutkimuksen perusteella perusadjektiivit ovat aineistossa vakiintuneimpia ja monikyttisimpi, sanaliitot vastaavasti satunnaisimpia muodosteita. Vierasperisi aineksia on kytetty vhn: alle 15 prosenttia kaikista muodosteista sislt lainaperist ainesta. Arvioijilla on omat suosikkitermins, mutta mys vaihtelevia, vhemmn termimisi muodosteita kytetn. nikuva syntyy kuuloaistimuksesta, mutta sen kuvailemiseen kytetn metaforien kautta muitakin aisteja; mielikuvan voi vlitt mys kuvana tai tunteena. nikuvan voidaan esimerkiksi luonnehtia olevan kuin maalaus. Lsnolon tunnetta voidaan kuvata lavalta syliin tyntyvksi laulajaksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett hifialan arviointikieli muistuttaa muita arviointikieli ja esimerkiksi viinikielt. Suuri osa sanastosta on lainattu yleiskielestä, mutta osalle termeist on kehittynyt oma eriytynyt erikoiskielinen merkityksens. Adjektiivien monipuolisen kytn ja vastakohtasuhteiden kautta rakentuu laajoja merkityskentti, joiden rajat eivt ole aina helposti mriteltviss. Hifialalla olisi tarvetta sanastotylle, sill termej selventv materiaalia on nykyiselln vhn. Olemassa olevat termien mritelmt eivt ole terminologisesti oikeaoppisia.
Resumo:
Tmn diplomityn tavoitteena on ollut suunnitella uusi ljyntorjunnassa kytettv puomiankkuri. Nykyisin kytss olevat ankkurit ovat painavia, paljon tilaa vievi, jykki rakenteeltaan ja hankalia kytt. Tyn tavoitteena on ollut suunnitella rakenne, jossa muotoilun avulla pyritn korvaamaan ankkurin painoa ja saavuttaa hyv tunkeutuminen eri pohjalaaduissa. Ankkurin suunnitteluun kuuluu merkittvn osana materiaalinvalintaprosessi, jonka perusteella materiaaliksi valittiin kulutusters. Kulutusterksen korkea lujuus ja hyv kulumiskestvyys mahdollistavat ohuemman materiaalin kytn rakenteessa, jonka seurauksena rakenteen painoa saatiin vhennetty merkittvsti. Ankkurin rakenteen suunnittelussa kytettiin hyvksi nykyisi ankkurin rakenteita, joiden pohjalta hahmoteltiin eri variaatioita ankkureista. Suunnittelutyössä kytettiin hyvksi tyypillisi ankkurirakenteita hyvien puolien kannalta, joita pyrittiin toteuttamaan uudessa ankkuri- rakenteessa. Ankkurin suunnittelu toteutettiin jrjestelmllisen suunnittelun avulla, jossa ensin laadittiin ankkurille vaatimuslista. Tmn jlkeen laadittiin ankkurille toimintorakenne ja jakaminen osatoimintoihin. Ankkurin rakenteista toteutettiin kaksi eri versiota: sisvesill ja merialueilla kytettvt ankkurit, joille laadittiin mitoitus. Työssä suunnitellun tervn tunkeutumisosan ja optimaalisen tunkeutumiskulman avulla ankkureiden painoa saatiin huomattavasti alhaisemmaksi, jonka seurauksena ankkurille saatiin kevyempi rakenne ja materiaalikustannukset pienenivt merkittvsti. Uusien ankkurien rakenne on pienemmn koon ja painon ansiosta kyttjystvllisempi.
Resumo:
Tmn diplomityn tavoitteena on ollut suunnitella uusi ljyntorjunnassa kytettv puomiankkuri. Nykyisin kytss olevat ankkurit ovat painavia, paljon tilaa vievi, jykki rakenteeltaan ja hankalia kytt. Tyn tavoitteena on ollut suunnitella rakenne, jossa muotoilun avulla pyritn korvaamaan ankkurin painoa ja saavuttaa hyv tunkeutuminen eri pohjalaaduissa. Ankkurin suunnitteluun kuuluu merkittvn osana materiaalinvalintaprosessi, jonka perusteella materiaaliksi valittiin kulutusters. Kulutusterksen korkea lujuus ja hyv kulumiskestvyys mahdollistavat ohuemman materiaalin kytn rakenteessa, jonka seurauksena rakenteen painoa saatiin vhennetty merkittvsti. Ankkurin rakenteen suunnittelussa kytettiin hyvksi nykyisi ankkurin rakenteita, joiden pohjalta hahmoteltiin eri variaatioita ankkureista. Suunnittelutyössä kytettiin hyvksi tyypillisi ankkurirakenteita hyvien puolien kannalta, joita pyrittiin toteuttamaan uudessa ankkuri- rakenteessa. Ankkurin suunnittelu toteutettiin jrjestelmllisen suunnittelun avulla, jossa ensin laadittiin ankkurille vaatimuslista. Tmn jlkeen laadittiin ankkurille toimintorakenne ja jakaminen osatoimintoihin. Ankkurin rakenteista toteutettiin kaksi eri versiota: sisvesill ja merialueilla kytettvt ankkurit, joille laadittiin mitoitus. Työssä suunnitellun tervn tunkeutumisosan ja optimaalisen tunkeutumiskulman avulla ankkureiden painoa saatiin huomattavasti alhaisemmaksi, jonka seurauksena ankkurille saatiin kevyempi rakenne ja materiaalikustannukset pienenivt merkittvsti. Uusien ankkurien rakenne on pienemmn koon ja painon ansiosta kyttjystvllisempi.
Resumo:
Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkyttjille palveluja tarjoavia palveluyrityksi ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen kytetn erilaisia opastusmerkkej ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja yllpito ovat yleens opastettavan kohteen yllpitjn vastuulla. Opastusmerkit edellyttvt tienpitjn lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeiss ruskean vrin kytt, listtiin kohdetunnusten mr ja otettiin kyttn uusia opastusmerkkej. Mys palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisi viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Joensuun seudulle ja Keski-Karjalaan yhteninen, selke ja ajallisesti kestv palvelukohteiden viitoitusjrjestelm, joka helpottaa tienkyttji lytmn tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue ksitt Ilomantsin, Joensuun, Keslahden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijrven, Rkkyln ja Tohmajrven kuntien alueen. Keslahden kunta on 1.1.2013 alkaen yhdistynyt Kiteen kaupunkiin, mutta tss suunnitelmassa sit on ksitelty omana kuntanaan. Suunnitelmaa laadittaessa on kytetty Tiehallinnon ohjeita Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen ja Palvelukohteiden viitoitus. Suunnittelutyt ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sek Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilin osallistuneet Veijo Kurki Ilomantsin kunnasta, Jarmo Tihmala ja Tuija Tiira Joensuun kaupungista, Jorma Turunen Keslahden kunnasta, Suvi Spoof Kiteen kaupungin ja Keski-Karjalan kehitysyhti KETIn edustajana, Sauli Hyttinen Kontiolahden kunnasta, Reino Kuivalainen Liperin kunnasta, Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungista, Pauli Vaittinen ja Helena Kaasinen Polvijrven kunnasta, Raita Joutsensaari Rkkyln kunnasta ja Liisa Laasonen Tohmajrven kunnasta. Kuntayhdyshenkilt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisltmien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sek kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Kiteell, Joensuussa ja Polvijrvell. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetiss nhtvill ja kommentoitavissa, jolloin niist on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltess. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa tyst ovat vastanneet Olli Mkel, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen.
Resumo:
Hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavat hitsausmr, kytetyt prosessit ja laatu. Tyn teoriaosuudessa tutustutaan hitsauksen tuottavuuteen sek suunnittelullisesta ett valmistuksellisesta nkkulmasta. Hitsauksen laadulliset asiat, kuten laatustandardit ja vaatimukset kydn lpi keskittyen standardin SFS-EN ISO 3834 kattaviin laatuvaatimuksiin. Rikkomaton ja rikkova aineenkoetus ja yleisimmt hitsausvirheet esitetn yleisell tasolla. Hitsausprosesseista esitetn MIG/MAG- ja MAG-tytelankahitsauksen sek pulssihitsauksen perusteet. Tss diplomityössä tutkitaan pulssihitsauksen soveltuvuutta shkgeneraattorin staattoripaketin eripariliitoksen hitsaukseen ja kyky parantaa sek tuottavuutta ett laatua. Tutkimus perustuu koehitsauksiin ja niiden perusteella tehtyihin johtoptksiin. Lisksi pohditaan sistuulettimien hitsauksen kehittmist ja annetaan kehitysehdotus valmistusprosessista. Koehitsauksien perusteella pulssihitsaus on hyv prosessiparannus staattoripakettien hitsaukseen. Kohdistettu valokaari ja alhaisempi lmmntuonti verrattuna perinteiseen MAG-hitsaukseen sek hitsauksen yksinkertaisuus tuovat etuja eripariliitoksen hitsauksen laatuun. Kustannuslaskelmien myt hitsausprosessin muutoksen odotetaan tuovan kustannussstj. Hitsauslaadun parantuessa ja jlkitystn mrn vhentyess hitsausprosessin muutos on kannattava.
Resumo:
Tss kandidaatintyössä mitataan Sulzer APP 22-80 keskipakopumpun suoritusarvoja pyrimisnopeusalueella 750 1500 rpm. Tyn tavoitteena on laatia mittaustulosten perusteella eri pyrimisnopeuksia vastaava pumppauksen hytysuhdekyr nostokorkeuden ja tilavuusvirran funktiona ja selvitt hytysuhteen mrityksen epvarmuus kytetyss mittausmenetelmss. Lisksi tutkitaan affiniteettisntjen paikkansapitvyytt pumpun suorituskyvyn arvioinnissa ja pohditaan kehitysehdotuksia mittausmenetelmn. Mittaus suoritettiin Lappeenrannan teknillisell yliopistolla 2.11.2012. Mittaustulosten perusteella laaditaan mitattuja pyrimisnopeuksia vastaavat pumpun ominais- ja hytysuhdekyrt. Työssä esitetn mittauksen suoritus ja kytetyt mittalaitteet, pumpun toiminta-arvojen laskentaan tarvittavat yhtlt ja saadut tulokset. Hytysuhteen mri-tyksen tarkkuutta arvioidaan epvarmuuslaskennalla ja eri parametrien vaikutusta hytysuhteeseen herkkyysanalyysilla. Mittaustulosten perusteella pumpun suorituskyky vastasi sallitun mittausepvarmuuden rajoissa valmistajan ilmoittamia arvoja. Affiniteettisntj voidaan kytt hyvll tarkkuudella, kun pyrimisnopeuden muutos nimellispyrimisnopeuteen verrattuna on alle 30 % tai verrattava pyrimisnopeus voidaan valita mahdollisimman lhelt laskettavaa toimintapistett. Kytetty mittausmenetelm voitaisiin kehitt automatisoidulla mittausohjelmalla, sijoittamalla pumpun imuputkeen virtaustasaimet oikaisemaan virtausta paineenmittaukselle ja asentamalla painemittarit samaan mittatasoon.
Resumo:
Tyn tarkoitus on lyt parhaat mahdolliset toimintatavat eli liiketoimintamallit, joiden avulla yritys pystyy laajentamaan jtteist ja prosessithteist etanolia -liiketoimintaa kolmansille osapuolille. Tyn teoriaosassa perehdytn eri liiketoimintamalleihin sek selvitetn valittujen energia-alan yrityksien kyttmi liiketoimintamalleja. Lisksi työssä on perehdytty tarkemmin franchisingin soveltamiseen teollisessa liiketoiminnassa sek yrityksen mahdollisena toimintamallina. Arvon muodostuminen on oleellisesti liiketoimintamallin valintaan vaikuttava tekij, mink takia työssä perehdytn mys yrityksen ja sen asiakkaiden arvonmuodostumiseen ja arvonluontitapoihin teorioiden ja haastattelujen pohjalta. Teorioiden ja kertyn aineiston perusteella pystytn sanomaan, ett tulevan liiketoimintamallin on oltava kaikille Etanolix-liiketoiminnan osapuolille selke ja nykyist parempi ratkaisu niin taloudellisesti kuin imagollisesti. Työssä on pdytty liiketoimintamalliin, jossa hydynnetn franchisingia ja BOOT-konsortiota, jotka yhdistetn kokonaisuudeksi arvopaja- ja arvoverkkoajattelulla.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Työssä ksitelln toimittajasuhteen vaiheita ja luottamusta toimittajasuhteen eri vaiheissa esimerkkiyrityksen avulla.
