Monitoring bank performance in the presence of risk

This paper proposes a managerial control tool that integrates risk in efficiency scores. Building on existing efficiency specifications, our proposal reflects the real banking technology and accurately models the relationship between desirable and undesirable outputs. Specifically, the undesirable output is defined as non-performing loans to capture credit risk, and is linked only to the relevant dimension of the output set. We empirically illustrate how our efficiency measure functions for managerial control purposes. The application considers a unique dataset of Costa Rican banks during 1998-2012. Efficiency scores? implications are mostly discussed at bank-level, and their interpretations are enhanced by using accounting ratios. We also show the usefulness of our tool for corporate governance by examining performance changes around executive turnover. Results confirm that appointing CEOs from outside the bank significantly improves performance, thus suggesting the potential benefits of new organisational practices.

Managing Subsidiary Integration During Corporate Expansion in Russia

Kansallisten rajojen yli laajentuvat yritykset kohtaavat kasvavia paineita yhtenäistää eri yksiköiden toimintatapoja, prosesseja ja järjestelmiä. Hyvin toteutettuna organisaation sisäinen integrointi voi johtaa tytäryritysten tuottavuuden parantumiseen ja strategisiin mittakaavaetuihin, kun taas huonosti toteutettuna integrointi voi johtaa lisääntyviin konflikteihin ja emoyhtiön kontrollin katoamiseen. Integroinnin kannalta Venäjälle perustettavat tytäryritykset asettavat suuria haasteita. Kasvava ja kehittyvä kansantalous on jatkuvassa muutoksessa kohti edistyneempiä ja tuottavampia toimintamalleja, mutta toisaalta yritystoiminnantaustalla vaikuttaa edelleenkin Neuvostoajan perinnöt, jotka muokkaavat yritysten johtamisrakenteita ja prosesseja. Nämä taustavaikuttajat vaikeuttavat kansainvälisen yrityksen yhtenäistämistä, mutta toisaalta tarjoavat suuria mahdollisuuksia yrityksille, jotka oppivat elämään Venäjän markkinoiden ehdoilla. Tämä tutkimus käyttää apunaan konstruktiivista tutkimustyötä ratkoakseenYIT:n Venäjälle perustettavien yritysten integrointiin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia. Työn lopputuloksena syntyy oppimiseen pohjautuva integraatiostrategia ja tätä strategiaa tukeva integroinnin johtamisjärjestelmä.

Effective corporate governance : experimental evidence on international auditors'judgments and the contribution of financial accounting education

1 Summary This dissertation deals with two major aspects of corporate governance that grew in importance during the last years: the internal audit function and financial accounting education. In three essays, I contribute to research on these topics which are embedded in the broader corporate governance literature. The first two essays consist of experimental investigations of internal auditors' judgments. They deal with two research issues for which accounting research lacks evidence: The effectiveness of internal controls and the potentially conflicting role of the internal audit function between management and the audit committee. The findings of the first two essays contribute to the literature on internal auditors' judgment and the role of the internal audit function as a major cornerstone of corporate governance. The third essay theoretically examines a broader issue but also relates to the overall research question of this dissertation: What contributes to effective corporate governance? This last essay takes the perspective that the root for quality corporate governance is appropriate financial accounting education. r develop a public interest approach to accounting education that contributes to the literature on adequate accounting education with respect to corporate governance and accounting harmonization. The increasing importance of both the internal audit function and accounting education for corporate governance can be explained by the same recent fundamental changes that still affect accounting research and practice. First, the Sarbanes-Oxley Act of 2002 (SOX, 2002) and the 8th EU Directive (EU, 2006) have led to a bigger role for the internal audit function in corporate governance. Their implications regarding the implementation of audit committees and their oversight over internal controls are extensive. As a consequence, the internal audit function has become increasingly important for corporate governance and serves a new master (i.e. the audit committee) within the company in addition to management. Second, the SOX (2002) and the 8th EU Directive introduced additional internal control mechanisms that are expected to contribute to the reliability of financial information. As a consequence, the internal audit function is expected to contribute to a greater extent to the reliability of financial statements. Therefore, effective internal control mechanisms that strengthen objective judgments and independence become important. This is especially true when external- auditors rely on the work of internal auditors in the context of the International Standard on Auditing (ISA) 610 and the equivalent US Statement on Auditing Standards (SAS) 65 (see IFAC, 2009 and AICPA, 1990). Third, the harmonization of international reporting standards is increasingly promoted by means of a principles-based approach. It is the leading approach since a study of the SEC (2003) that was required by the SOX (2002) in section 108(d) was in favor of this approach. As a result, the Financial Accounting Standards Board (FASB) and the International Accounting Standards Board (IASB) commit themselves to the development of compatible accounting standards based on a principles-based approach. Moreover, since the Norwalk Agreement of 2002, the two standard setters have developed exposure drafts for a common conceptual framework that will be the basis for accounting harmonization. The new .framework will be in favor of fair value measurement and accounting for real-world economic phenomena. These changes in terms of standard setting lead to a trend towards more professional judgment in the accounting process. They affect internal and external auditors, accountants, and managers in general. As a consequence, a new competency set for preparers and users of financial statements is required. The basil for this new competency set is adequate accounting education (Schipper, 2003). These three issues which affect corporate governance are the initial point of this dissertation and constitute its motivation. Two broad questions motivated a scientific examination in three essays: 1) What are major aspects to be examined regarding the new role of the internal audit function? 2) How should major changes in standard setting affect financial accounting education? The first question became apparent due to two published literature reviews by Gramling et al. (2004) and Cohen, Krishnamoorthy & Wright (2004). These studies raise various questions for future research that are still relevant and which motivate the first two essays of my dissertation. In the first essay, I focus on the role of the internal audit function as one cornerstone of corporate governance and its potentially conflicting role of serving both management and the audit committee (IIA, 2003). In an experimental study, I provide evidence on the challenges for internal auditors in their role as servant for two masters -the audit committee and management -and how this influences internal auditors' judgment (Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004). I ask if there is an expectation gap between what internal auditors should provide for corporate governance in theory compared to what internal auditors are able to provide in practice. In particular, I focus on the effect of serving two masters on the internal auditor's independence. I argue that independence is hardly achievable if the internal audit function serves two masters with conflicting priorities. The second essay provides evidence on the effectiveness of accountability as an internal control mechanism. In general, internal control mechanisms based on accountability were enforced by the SOX (2002) and the 8th EU Directive. Subsequently, many companies introduced sub-certification processes that should contribute to an objective judgment process. Thus, these mechanisms are important to strengthen the reliability of financial statements. Based on a need for evidence on the effectiveness of internal control mechanisms (Brennan & Solomon, 2008; Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004; Solomon & Trotman, 2003), I designed an experiment to examine the joint effect of accountability and obedience pressure in an internal audit setting. I argue that obedience pressure potentially can lead to a negative influence on accountants' objectivity (e.g. DeZoort & Lord, 1997) whereas accountability can mitigate this negative effect. My second main research question - How should major changes in standard setting affect financial accounting education? - is investigated in the third essay. It is motivated by the observation during my PhD that many conferences deal with the topic of accounting education but very little is published about what needs to be done. Moreover, the Endings in the first two essays of this thesis and their literature review suggest that financial accounting education can contribute significantly to quality corporate governance as argued elsewhere (Schipper, 2003; Boyce, 2004; Ghoshal, 2005). In the third essay of this thesis, I therefore focus on approaches to financial accounting education that account for the changes in standard setting and also contribute to corporate governance and accounting harmonization. I argue that the competency set that is required in practice changes due to major changes in standard setting. As the major contribution of the third article, I develop a public interest approach for financial accounting education. The major findings of this dissertation can be summarized as follows. The first essay provides evidence to an important research question raised by Gramling et al. (2004, p. 240): "If the audit committee and management have different visions for the corporate governance role of the IAF, which vision will dominate?" According to the results of the first essay, internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee based on the guidance provided by the Chief Audit executive. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. My findings contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the broader frame of corporate governance. The results are also important for practice because independence is a major justification for a positive contribution of the internal audit function to corporate governance. The major findings of the second essay indicate that the duty to sign work results - a means of holding people accountable -mitigates the negative effect of obedience pressure on reliability. Hence, I found evidence that control .mechanisms relying on certifications may enhance the reliability of financial information. These findings contribute to the literature on the effectiveness of internal control mechanisms. They are also important in the light of sub-certification processes that resulted from the Sarbanes-Oxley Act and the 8th EU Directive. The third essay contributes to the literature by developing a measurement framework that accounts for the consequences of major trends in standard setting. Moreovér, it shows how these trends affect the required .competency set of people dealing with accounting issues. Based on this work, my main contribution is the development of a public interest approach for the design of adequate financial accounting curricula. 2 Serving two masters: Experimental evidence on the independence of internal auditors Abstract Twenty nine internal auditors participated in a study that examines the independence of internal auditors in their potentially competing roles of serving two masters: the audit committee and management. Our main hypothesis suggests that internal auditors' independence is not achievable in an institutional setting in which internal auditors are accountable to two different parties with potentially differing priorities. We test our hypothesis in an experiment in which the treatment consisted of two different instructions of the Chief audit executive; one stressing the priority of management (cost reduction) and one stressing the priority of the audit committee (effectiveness). Internal auditors had to evaluate internal controls and their inherent costs of different processes which varied in their degree of task complexity. Our main results indicate that internal auditors' evaluation of the processes is significantly different when task complexity is high. Our findings suggest that internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee depending on the instructions of a superior internal auditor. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. With our findings, we contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the frame of corporate governance.

Managing Business Processes in Corporate Expansion

Yrityksen laajentuessa kansainvälisesti, olemassa olevat rutiinit jäävät vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien täytyy olla läpinäkyviä ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksessä ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittävästi kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvälinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n täysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympäristön tekijät ja järjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tässä tutkimuksessa keskitytään ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksessä ongelmia määrittelevää työskentelyä. Tämä ongelmanmääritys oli työn tärkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa käsiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, että suurin painopiste löytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Tähän työhön liittyvät myös prossien harmonisointi ja integrointi.

Corporate Layoff Announcements and Shareholder Value: Empirical Evidence from Finland

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia lyhyen aikavälin markkinareaktiota suomalaisten pörssiyhtiöiden irtisanomisilmoituksiin. Lisäksi tutkitaan poikkileikkausmenetelmän avulla, vaikuttavatko erilaiset yrityskohtaiset tekijät siihen miten osakemarkkinat suhtautuvat irtisanomisiin. Kolmantena tutkimuksen kohteena ovat maakohtaiset irtisanomisiin liittyvät tekijät sekä kuinka ekstensiivistä on yritysten tiedottaminen irtisanomisista. Aineisto sisältää 83 julkisesti annettua irtisanomistiedotetta viiden vuodenaikaväliltä (kesäkuu 2000 - kesäkuu 2005). Osakemarkkinoiden keskimääräistä reaktiota sekä kehitettyjä alihypoteeseja tutkittiin hyödyntämällä tapahtumatutkimusmetodia. Empiiriset tulokset osoittavat, että sijoittajat näkevät irtisanomisetkeskimääräisesti negatiivisina uutisina yhtiöiden markkina-arvon kannalta. Irtisanomisilmoituksia edeltävä markkinareaktio on negatiivinen tukien aiempia tutkimustuloksia Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian markkinoilta. Erona aikaisempiin tutkimuksiin on kuitenkin se, että negatiivinen markkinareaktio on täysin hinnoiteltu jo ilmoitusta edeltävänä aikana. Tukea löytyi myös kaikille yrityskohtaisillealihypoteeseille, jotka selittävät sijoittajien reaktiota irtisanomisilmoituksiin: koko pääoman tuotto, suhdannesykli, corporate governance sekä yrityksen ja johdon maine.

Leasingsopimusten kirjaaminen tilinpäätökseen, case: Toyota Finance Finland Oy

Tutkielman pääaiheena on leasingsopimusten kirjaaminen tilinpäätökseen viiden eri tilinpäätösnormiston näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää viiden tilinpäätösnormiston, suomalaisen GAAP:n ja IFRS:n, UK GAAP:n, US GAAP:n sekä Japanin GAAP:n, eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä ja keskittyä näissä varsinkin leasingsopimusten kirjanpidollisten käsittelytapojen eroavaisuuksien tarkasteluun. Lisäksi tutkielman alatavoitteena on selvittää näiden normistojen yleisiä kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteita. Tutkielman empiria perustuu case-yritys Toyota Finance Finland Oy:n ja sen emoyritysten tilinpäätösten muodon sekä konsernitilinpäätösten sisällön ja leasingsopimusten käsittelyn tarkasteluun. Tutkielma on case-tutkimus mutta se perustuu myös ongelman teoreettiseen käsittelyyn lähdemateriaalin, caseyrityksestä saadun informaation ja oman päättelyn pohjalta. Tutkielma on deskriptiivistä ja sen tarkoituksena onpyrkiä saamaan vastauksia kysymyksiin 'miten on?' ja 'miksi on?'. Tutkielman edetessä voidaan havaita, että vaikka yleiset kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteet ovat aika lailla samansisältöisiä kaikissa viidessä tilinpäätösnormistossa, sisältävät tietyt tilinpäätösstandardit ja -periaatteet huomattaviakin eroavaisuuksia. Leasingsopimukset ovat hyvä esimerkki tilinpäätöseristä, joiden käsittelypoikkeaa huomattavasti toisistaan näiden viiden tilinpäätösnormiston välillä.Suurimman ongelman aiheuttavat käyttö- ja rahoitusleasingsopimusten erilaiset käsittelytavat eri tilinpäätösnormistoissa. Suomalaisen lainsäädännön mukaan käyttö- ja rahoitusleasingsopimukset käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla mutta esimerkiksi IFRS-normiston, UK GAAP:n ja US GAAP:n mukaan leasingsopimukset tulee jaotella käyttö- ja rahoitusleasingsopimuksiksi niille annettujen luokittelukriteereiden perusteella. Leasingsopimuksen luonteen perusteella määräytyy myös sen kirjanpidollinen käsittely. Suurimman eron suomalaisen käytännön ja esimerkiksi IFRS-normiston välillä aiheuttaa se, että rahoitusleasingsopimukset viedään IFRS-normistossa vuokralle ottajan taseeseen omaisuudeksi ja rahoitusleasingsopimuksen myötä vuokralle ottajalle siirtyy myös kaikki leasinghyödykkeeseen liittyvät edut ja riskit. Suomalaisessa käytännössä rahoitusleasing käsitellään aivan kuin käyttöleasingsopimus, vuokralle antajan taseessa. Käyttöleasingsopimuksen kirjanpidollinen käsittelytapa on kaikissa normistoissa jokseenkin samankaltainen.

Hallituksen riippumattomuus Suomen corporate governance -suosituksessa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Suomen vuonna 2004 voimaan tullut corporate governance -suositus tukee hallituksen riippumattomuutta. Tutkimuksessa määritellään hallituksen riippumattomuuden käsite. Tämän määritelmän avulla tarkastellaan, kuinka Suomen corporate governance -suosituksessa ohjataan hallituksen riippumattomuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on luonteeltaan osittain teoreettinen ja osittain normatiivinen. Tutkimusstrategiassayhdistyvät deskriptiivisyys ja komparatiivisuus. Tutkimuksessa Suomen corporategovernance -suosituksen hallituksen riippumattomuutta koskevia suosituksia verrataan toisaalta päämies-agenttiteorian pohjalta muodostettuun riippumattoman hallituksen määritelmään ja toisaalta keskeisimpiin ulkomaisiin corporate governance -säännöstöihin. Riippumattomaksi hallitukseksi määriteltiin hallitus, jonka toimintaa toimiva johto tai merkittävä osakkeenomistaja ei voi suoraan tai välillisesti dominoida. Suomen suosituksessa voidaan nähdä pyrkimys kohti riippumaton-ta hallitusta. Suomen suositus ei kuitenkaan tue hallituksen riippumattomuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä toimivalle johdolle että yhtiön merkittäville osakkeenomistajille jää valtaa vaikuttaa hallituksen toimintaan enemmän kuin osakkeenomistajien etujen kannalta olisi suositeltavaa.

Corporate governance kasvuyritysten rahoituskelpoisuuden nostamisen välineenä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä corporate governance on nuorten yritysten kohdalla ja miten he sillä voivat parantaa omia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksessa haastateltiin Lappeenrantalaisia kasvuyrityksiä ja pääomasijoittajien edustajia, minkä avulla saatiin tietoa siitä, mikä on tämän hetken tilanne hyvän hallintotavan suhteen. Tutkielmassa tutkittiin eri osa-alueita, jotka tämänhetkisessä tilanteessa on yhdistetty yritysten hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Näistä asioista nostetaan esille ne peruslinjaukset, joita nuorten yritysten tulisi noudattaa, jottaheidän toimintansa noudattaisi hyvää hallintotapaa. Tämän lisäksi tutkitaan pääomasijoittamista. Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa toimivat erityyppiset pääomasijoittajat, heidän käyttämänsä sijoitusprosessit ja - kriteerit sekä arvonmääritys. Tutkimuksessa myös käsitellään pääomasijoittamisen merkitystä nuorille yrityksille ja sitä, mitä kohdeyrityksen hyvä hallintotapa voi pääomasijoittajillemerkitä. Corporate governance mielletään vielä suurten yritysten asiaksi, muttase on myös selkeästi käännettävissä pienille yrityksille sopivaksi. Mitään yksiselitteistä suositusten listaa ei voida antaa, mutta tärkeämpää olisi saada nuoret yritykset miettimään ja panostamaan oman yrityksen hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Tämän avulla on mahdollista parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja torjua uhkia.

Transnational private authority and the participation of workers' organizations in the regulatory space surrounding the employment relationship

Most corporate codes of conduct and multi-stakeholder sustainability standards guarantee workers' rights to freedom of association and collective bargaining, but many authors are sceptical about the concrete impact of codes and standards of this kind. In this paper we use Hancher and Moran's (1998) concept of 'regulatory space' to assess the potential of private transnational regulation to support the growth of trade union membership and collective bargaining relationships, drawing on some preliminary case study results from a project on the impact of the International Finance Corporation's (IFC) social conditionality on worker organization and social dialogue. One of the major effects of neoliberal economic and industrial policy has been the routine exclusion of workers' organizations from regulatory processes on the grounds that they introduce inappropriate 'political' motives into what ought to be technical decision-making processes. This, rather than any direct attack on their capacity to take action, is what seems best to explain the global decline in union influence (Cradden 2004; Howell 2007; Howe 2012). The evidence we present in the paper suggests that private labour regulation may under certain conditions contribute to a reversal of this tendency, re-establishing the legitimacy of workers' organizations within regulatory processes and by extension the legitimacy of their use of economic and social power. We argue that guarantees of freedom of association and bargaining rights within private regulation schemes are effective to the extent that they can be used by workers' organizations in support of a claim for access to the regulatory space within which the terms and conditions of the employment relationship are determined. Our case study evidence shows that certain trade unions in East Africa have indeed been able to use IFC and other private regulation schemes as levers to win recognition from employers and to establish collective bargaining relationships. Although they did not attempt to use formal procedures to make a claim for the enforcement of freedom of association rights on behalf of their members, the unions did use enterprises' adherence to private regulation schemes as a normative point of reference in argument and political exchange about worker representation. For these unions, the regulation was a useful addition to the range of arguments that they could deploy as means to justify their demand for recognition by employers. By contrast, the private regulation that helps workers' organizations to win access to regulatory processes does little to ensure that they are able to participate meaningfully, whether in terms of technical capacity or of their ability to mobilize social power as a counterweight to the economic power of employers. To the extent that our East African unions were able to make an impact on terms and conditions of employment via their participation in regulatory space it was solely on the basis of their own capacities and resources and the application of national labour law.

Uuden osakeyhtiölain verovaikutukset

Suomen uusi osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Tutkielmassa on selvitetty uuden osakeyhtiölain keskeisimpiä vaikutuksia osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotukseen. Tutkielmassa on tarkasteltu uuden osakeyhtiölain nimellisarvotonta pääomajärjestelmää, varojenjakotapoja sekä yritysjärjestelytilanteita yhtiö- ja vero-oikeudelliselta kannalta. Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen kehittämistyöryhmä on muistiossaan ehdottanut muutoksia verolakeihin uuden osakeyhtiölain vuoksi. Työryhmä on ehdottanut mm. osinkoverotuksen alaa ja peitellyn osingonjaonverottamista laajennettavaksi ja laittoman varojenjaon verotusta kiristettäväksi. Tutkielmassa on tarkasteltu työryhmän ehdotuksia ja pohdittu ehdotusten vaikutusta käytännön yritystoimintaan elinkeinoverolain näkökulmasta. Työryhmän ehdotukset eivät kuitenkaan kata kaikkia tilanteita. OYL:ssa mahdollistetut uudet yritysmuodonmuutos- ja yritysjärjestelytilanteet eivät toistaiseksi ole toteutettavissa veroneutraalisti. Verolainsäädännön joustamattomuuden vuoksi useat uuden lain mahdollistamattoimintavaihtoehdot eivät ole yhtiöiden käytettävissä. Muutoksia verolakeihin on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Ennen verolakien uudistamista verotuskäytäntö on epävarmaa, mikä tehokkaasti estää uusien toimintamahdollisuuksien toteuttamisen.

Corporate governancen vaikutus osuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua corporate governance -keskusteluun tuomalla esiin riskienhallinnan näkökulma osuustoiminnallisessa yritystoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata corporate governancen vaikutuksia tuottajaosuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan, selvittää tuottajaosuustoiminnan riskienhallinnan tilaa ja toteutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuoda esille näkökulmia riskienhallinnan kehittämiseksi tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asiantuntijaa ja seitsemää riskienhallinnan ja hallinnon vastuuhenkilöä. Haastattelut tehtiin vuoden 2006 kesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksen perusteella corporate governancen vaikutus organisaatioiden riskienhallintaan on ollut rajallinen. Myös riskienhallintaan sidoksissa olevien toimi- ja hallintoelinten osalta suosituksilla on ollut vähäinen vaikutus. Huolimatta corporate governancen ja riskienhallinnan merkityksen lisääntymisestä tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä, konkreettisella tasolla riskienhallinta ei toteudu corporate governance -periaatteiden edellyttämällä tavalla niin, että riskienhallintaa voisi kuvata kokonaisvaltaiseksi, periaatteiltaan määritellyksi ja suunnitelmalliseksi prosessiksi. Tutkimuksessa on myös pyritty nostamaan esiin riskienhallinnan eroja eri organisaatiomallien välillä. Tarkastelussaolleiden perusosuuskuntien sekä hybridimallien väliset erot liittyvät lähinnä yritysten resurssien ja koon vaikutuksista syntyviin eroihin riskienhallinnan toteutuksessa ja organisoinnissa. Merkittävään rooliin tuottajaosuustoiminnallistenyritysten riskienhallinnassa nousee erillisen riskienhallintatoiminnon osaaminen ja sen hyödyntäminen organisaatioiden riskienhallintatyössä.

In Search of Corporate Renewal: How to Benefit from Corporate Venturing?

Despite the rapid change in today's business environment there are relatively few studies about corporate renewal. This study aims for its part at filling that research gap by studying the concepts of strategy, corporate renewal, innovation and corporate venturing. Its purpose is to enhance our understanding of how established companies operating in dynamic and global environment can benefit from their corporate venturing activities. The theoretical part approaches the research problem in corporate and venture levels. Firstly, it focuses on mapping the determinants of strategy and suggests using industry, location, resources, knowledge, structure and culture, market, technology and business model to assess the environment and using these determinants to optimize speed and magnitude of change.Secondly, it concludes that the choice of innovation strategy is dependent on the type and dimensions of innovation and suggests assessing market, technology, business model as well as novelty and complexity related to each of them for choosing an optimal context for developing innovations further. Thirdly, it directsattention on processes through which corporate renewal takes place. On corporate level these processes are identified as strategy formulation, strategy formation and strategy implementation. On the venture level the renewal processes are identified as learning, leveraging and nesting. The theoretical contribution of this study, the framework of strategic corporate venturing, joins corporate and venture level management issues together and concludes that strategy processes and linking processes are the mechanism through which continuous corporate renewaltakes place. The framework of strategic corporate venturing proposed by this study is a new way to illustrate the role of corporate venturing as a purposefullybuilt, different view of a company's business environment. The empirical part extended the framework by enhancing our understanding of the link between corporate renewal and corporate venturing in its real life environment in three Finnish companies: Metso, Nokia and TeliaSonera. Characterizing companies' environmentwith the determinants of strategy identified in this study provided a structured way to analyze their competitive position and renewal challenges that they arefacing. More importantly the case studies confirmed that a link between corporate renewal and corporate venturing exists and found out that the link is not as straight forward as indicated by the theory. Furthermore, the case studies enhanced the framework by indicating a sequence according to which the processes work. Firstly, the induced strategy processes strategy formulation and strategy implementation set the scene for corporate venturing context and management processes and leave strategy formation for the venture. Only after that can strategies formed by ventures come back to the corporate level - and if found viable in the corporate level be formalized through formulation and implementation. With the help of the framework of strategic corporate venturing the link between corporaterenewal and corporate venturing can be found and managed. The suggested response to the continuous need for change is continuous renewal i.e. institutionalizing corporate renewal in the strategy processes of the company. As far as benefiting from venturing is concerned the answer lies in deliberately managing venturing in a context different to the mainstream businesses and establishing efficientlinking processes to exploit the renewal potential of individual ventures.

Exploration of the social dimension of corporate responsibility in a welfare state

This study focuses on corporate social responsibility (or CSR)as the latest dimension to emerge in the corporate responsibility and sustainability agenda, which in the recent past has rapidly risen to the top of the list of concerns for civil societies worldwide. Despite the continuing debates and discussions about the scope, benefits, and impacts of CSR to business and community in various sectors, levels, and types of society, many companies have moved forward to confront the opportunities and challenges of CSR. Thus, this study is about those proactive companies with a focus on the importance of CSR and its management inside and outside the company. It is an exploration and learning from the experience of Finnish companies, as well as other actors interested or involved in shaping the course of CSR, locally and globally. It also looks closely at how national culture affects the views, thinking, and management of CSR in a welfare state. This dissertation primarily draws on the analyses of information collected from a series of qualitative interviews and the existing literature in the area. This is complemented by an analysis of written and published documents on CSR from various sources. The results of the study give insightful information and detailed descriptions of a roadmap useful in learning and understanding CSR in Finnish companies. Despite the varying conceptual connotations, essential roadmap indicators point to the importance of framing CSR within the corporate responsibility concept, Finnish development and the welfare state system, globalization, stakeholders, and the pursuit of sustainable development as the main drivers of CSR, the remarkable progress of CSR in companies, and identification of key management areas and practices relevant to CSR. Similarly,the study reveals the importance of culture as essential in understanding and learning CSR. Finnish culture has a positive influence on the views, thinking, and management practices of CSR issues. Such a positive influence of culture, therefore, makes it easy for business people to discuss and understand CSR, because those CSR issues are already considered common and taken-for-granted by Finns and are implicit in the welfare state provisions. The experience of Finnish companies in implementing CSR policies in the supply chain is a concrete proactive step in advancing the message of CSR, that is, to bring companies and suppliers together to work on improving and strengthening relationships towards socially responsible practices worldwide. Such a forward step to deal with CSR issues in the supply chain reflects the companies' commitments and belief that CSR can be managed with the suppliers and gain positive benefits. Despite the problems and complexities, particularly in the global supply chain, managing CSR for Finnish companies presents new opportunities and challenges that are expected to intensify in the near future. The focus on CSR policy implementation inthe supply chain points to the importance of companies taking initiatives and forging cooperation with suppliers with the aim of addressing and improving CSR questions in the supply chains. The proactive stance of Finnish companies toward CSR is complemented by the active supporting role of important societalactors such as the government and NGOs. These actors carry out various promotional efforts and campaigns, thus bringing CSR into the mainstream of Finnish companies and strengthening the synergistic learning about CSR within the Finnish business and civil circles. The efforts of the government and NGOs to promote CSR are indicative of the importance of multipartite involvement and the emergence of better civil regulations. Likewise, their drive to learn from each other, exchange experiences, and contribute in CSR debates facilitated the evolution of CSRnetworks in the country. The results of this study add to the mounting evidence that CSR, in general, has created a new dimension in managing corporate sustainability. This study provides compelling empirical evidence and some direct quotations about CSR in the Finnish context. This information can be used to learn and gain new useful insights, approaches, and concepts for managing CSR.

La decisión de endeudamiento y los factores de mayor relevancia. Una aplicación empírica en la empresa industrial española

El presente trabajo aborda el estudio de los factores determinantes del endeudamiento empresarial para contrastar empíricamente la hipótesis del Pecking Order. El endeudamiento empresarial se mide junto a su madurez y para los diferentes tamaños empresariales dada la importancia de diferenciar sus posibles efectos contrapuestos o compensados. Los modelos utilizados para el contraste de hipótesis se han estimado con una muestra de 1.320 empresas manufactureras españolas proporcionada por la Encuesta sobre Estrategias Empresariales (ESEE), para el período 1993-2001. El análisis empírico aplica un modelo multivariante de regresión logística que permite concluir que la teoría del Pecking Order es la de mejor cumplimiento, además de constatarse que las empresas de menor tamaño tienen mayores dificultades de acceso a la financiación con deuda a largo plazo.