Hule- ja suotovesien hallintajärjestelmän kehittäminen Ämmässuon nykyisellä kaatopaikalla

Työssä käsitellään hule- ja suotovesien hallintajärjestelmän kehittämistä Ämmässuon nykyisellä kaatopaikalla. Hallintajärjestelmää kehitettäessä on huomioitu ympäristölliset tekijät kuten topografia, sadanta, pinta- ja pohjavesiolosuhteet, maa- ja kallioperä sekä kaatopaikkaa ympäröivä alue. Vallitseva lainsäädäntö ja kaatopaikkaa koskevat luvat on selvitetty ennen hallintajärjestelmän kehittämisen suunnittelua. Kaatopaikkojen hule- ja suotovesien hallintajärjestelmän tärkeimpinä osina ovat olleet hule- ja suotovesien määrät ja niiden muutokset esim. kaatopaikan täyttösuunnitelman tai viimeistelysuunnitelman muutoksen vaikutuksesta. Määräarvioiden jälkeen on selvitetty vesien keräily, tasaus ja johtamistavat. Näitä osa-alueita suunniteltaessa on määritetty olemassa olevat rakenteet ja tarvittava lisärakennustarve. Myös mahdolliset poikkeustilanteet, kuten heikentynyt huleveden laatu, on huomioitu johtamisjärjestelyitä suunniteltaessa. Tämän lisäksi hallintajärjestelmään on liitetty suotoveden erillis- ja esikäsittelytarpeet sekä mahdollinen kierrättäminen takaisin jätetäyttöön paremman biohajoavuuden aikaan saamiseksi. Vesien keräilyn, virtauksen tasaamisen ja johtamisen lisäksi hallintajärjestelmään kuuluvat mittaavat ja ohjaavat automaatiojärjestelmät sekä tiedonkeräily- ja käsittelyjärjestelmät. Varsinainen mittaus- ja automaatiosuunnittelu on jätetty tämän työn ulkopuolelle. Työhön on lisäksi liitetty aikataulu- ja kustannustarkastelu. Näin on mahdollista varautua järjestelmän rakenteellisten osien toteuttamiseen sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin

Maakaasun ja vedyn seospoltto

Tämä työ on toinen osa laajempaa energiatekniikan osastolla meneillään olevaa kaasunpolton tutkimusprojektia, jossa on tarkoituksena tutkia kaasunpolttotekniikoita. Ensimmäisessä vaiheessa projektissa perehdyttiin kaasunpolton mittaustekniikkaan. Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan regeneratiivisen kaasunpolton laitteisto. Työssä perehdytään maakaasun ja vedyn seospolttoon maakaasun polttoon tarkoitetulla vakiopolttimella. Työssä keskityttiin tarkastelemaan muutoksia kaasuseoksen syttyvyydessä, liekin muodostuksessa, liekin pituudessa, lämmönsiirrossa, päästöissä ja poltinpään lämpörasituksessa. Työssä tarvittavat mittaukset suoritettiin LTY:n voimalaitostekniikan laboratorioon rakennetulla kaasunpolttolaitteistolla. Liekki- ja syttyvyystutkimus suoritettiin läpinäkyvällä kammiolla, josta saatujen tulosten perusteella tehtiin varsinaisessa polttolaitteistossa tehtävät lämmönsiirto- ja päästömittaukset. Työssä selvitetään, paljonko vetyä voidaan sekoittaa maakaasuun tekemättä muutoksia polttimelle. Työn alkuosassa on kaasunpolton teoriaa seospolttoon liittyen ja vertailua aiempiin seospolton tutkimustuloksiin kaasuturbiineissa. Pääpaino työssä on mittauksilla ja niiden analysoinnilla.

Vanerin tuotantoprosessin tehostaminen ja raaka-aineen käyttösuhteen parantaminen

Työn tavoitteena oli vanerin tuotantoprosessin tehostaminen ja raaka-aineen käyttösuhteen parantaminen Schauman Wood Oy:n Kuopion vaneritehtaalla. Tuotannon pitkä läpimenoaika ja välivarastojen suuri määrä sitovat paljon pääomaa. Välivarastot ovat tuotannon kapeikkokohtien seurannaisia, koska yksittäisten konelinjojen kapasiteetti ei ole tasapainossa optimaaliseen materiaalin virtaukseen nähden. Teoriaosuus käsittelee valmistettavaa vanerituotetta, tuotantotaloutta, tuotannon- ja materiaalin ohjausta sekä Kuopion vaneritehtaan tuotantoprosessia, joiden avulla selvitään vanerin valmistukseen liittyviä asioita ja niiden yhteyksiä toisiinsa. Tutkimuksen kokeellisessa osassa poistettiin yksi työvaihe vanerin valmistusprosessista ja samalla kiinnitettiin suurta huomiota viilun valmistuksen mittatarkkuuteen. Vanerin liimauksessa aihion reunat jäävät epätasaisiksi, mikä johtuu viilujen mittavaihtelusta, ladontamenetelmästä ja ladonnan tarkkuudesta. Levyjen reunat puhdistetaan ja oikaistaan sahaamalla niistä pois 30 - 50 mm leveät suikaleet. Useasti levyn ensimmäinen sahaus, eli niin sanottu karsintasahaus, on valmisteleva toimenpide tulevaa jatkokäsittelyä varten. Karsintasahauksen poistamisella saavutetaan nopeampi läpimenoaika, pienempi välivarasto viimeistelyosastolla sekä puumateriaalin säästö jättämällä reunojen oikaisu pois.

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Jotta saadaan tietoa näiden tärkeiden järjestelmien käyttökunnosta, on suoritettava riittäviä ja kattavia määräaikaistestauksia. Tutkimuksen pääkohteena ovat Olkiluodon voimalaitoksen matala- ja korkeapaineisten hätäjäähdytysjärjestelmien määräaikaistestaukset ja niiden ohjeet. Määräaikaistestauksista arvioidaan niiden kykyä havainnoida vikoja, mahdollisia vikaantumisia testauksissa, testausten taajuutta sekä vastaavuutta järjestelmien suunnitteluperusteena olevaan jäähdytteenmenetysonnettomuuteen (LOCA). Lisäksi selvitetään, mitä hyötyä testausten hajautuksilla ja diversifioinnilla on saavutettu, ja miten niitä tulisi jatkossa soveltaa. Testauksiin liittyviä ohjeita ja menettelyjä arvioidaan tarkastelemalla, täyttävätkö ne viranomaisen asettamat vaatimukset. Tulokseksi syntyi arvio järjestelmien testausten nykytilasta, joka on yleisesti ottaen hyvä. Tähän ovat vaikuttaneet testauksissa esiintyneiden puutteiden korjaaminen ja määräaikaistestausten määräajoin tapahtuvan arvioinnin kehittäminen. Vertailut LO-CA:an tuottivat tyydyttävän tuloksen, koska testausten todettiin olevan riittävän laajat ja vastaavan vuodessa kertyvien rasitusten osalta noin vuorokauden aikaista onnettomuutta lähes kaikilla laitteilla. Suositeltavaa olisi suorittaa pitkäaikaisempaa testausta apusyöttövesijärjestelmän pumpulle. Optimitestausvälin mukaisesti testausvälit ovat tällä hetkellä riittävän tiheät, ja muutamia testauksia pitäisi jopa harventaa. Hajautuksilla on saavutettu huomattava riskin väheneminen, ja nykyisin hajautusta sovelletaan hätäjäähdytysjärjestelmissä laajasti. Joistakin mittalaitteiden testauksista hajautus vielä puuttuu, joten näihin se olisi suositeltavaa lisätä. Järjestelmien testausten diversifiointi on nykyisellään riittävää.

Sähköisen ja optisen signaalin käyttö samalla piirilevyllä

Työssä tutkittiin sähköisen ja optisen signaalin siirtoa samalla piirilevyllä. Optisen siirtotien komponentit ja niiden toiminta esiteltiin teoriakappaleessa. Valosignaalin vaimentumisilmiö selitettiin pääasiassa johtuvan absorption ja sironnan vaikutuksesta. Sironnan ja absorption vaikutusta valokuidussa käytettävään aallonpituusalueeseen tutkittiin ja esiteltiin valon yleisin modulaatiomenetelmä WDM. Työssä esiteltiin myös dispersion aiheuttama aikahajonta. Optisen signaalin siirrossa piirilevyllä keskityttiin valokanava- ja free-space-siirtoon. Valokanavamateriaalin vaikutusta heijastuksiin optisessa tiedonsiirrossa piirilevyllä tutkittiin. Nykyisten piirilevyjen tuotantomenetelmien käytön mahdollisuutta valokanavapiirilevyn valmistuksessa tutkittiin eri materiaaleille. Moduulien sisäisten tiedonsiirtoteiden integroinnin yleistymistä tulevaisuudessa perusteltiin. Lopuksi työssä esiteltiin kolme uutta keksintöä liittyen optiseen tiedonsiirtoon. Tarkoituksena oli esittää alan moninaisuutta ja uusien sovellusten mahdollisuuksia.

Työnjohdon osaaminen ja sen kehittämistarpeet yrityksen strategianäkökulmasta

Steveco Oy on tyypiltään vahvasti mekaaninen yritys, joka pyrkii kohti orgaanista yritysympäristöä pystyäkseen vastaamaan kiristyneeseen kilpailutilanteeseen. Tässä muutoksessa yhtenä keskeisenä henkilöstöryhmänä on työnjohtajat. Orgaanisessa yritysympäristössä työnjohdon roolikuva muuttuu kohti keskijohdon roolia. Tämä muutos mekaanisesta yritysympäristöstä orgaaniseen ja perinteisestä työnjohdon tehtävänkuvasta keskijohdon rooliin edellyttää osaamisen sisällön muuttumista ja osaamisentason merkittävää kasvua. Tämän kehityksen vuoksi on määriteltävä uudestaan työnjohtajan tulevaisuuden tehtävänkuva, tehtävissä tarvittava osaaminen ja vaadittava osaamistaso. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin ensin kvantitatiivista sitten kvalitatiivista menetelmää. Kvantitatiivinen tutkimusosuus toteutettiin osaamiskartoituslomakkeella, jolla saatiin työnjohtajien esimiesten näkemys työnjohtajien tavoiteosaamisista ja niiden tasosta. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin haastattelujen muodossa, koska haluttiin selvittää laajemmin työnjohtajien osaamista. Haastattelun tukena oli osaamiskartoituslomake.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Oppilaitosyhteistyö henkilöstö- ja osaamisresurssien muodostamisessa: Case YIT-Yhtymä Oyj

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella kuinka oppilaitosyhteistyöllä muodostetaan henkilöstö- ja osaamisresursseja kohdeorganisaatiossa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka tutkii oppilaitosyhteistyötä caseyrityksessä. Oppilaitosyhteistyön teoreettinen viitekehys muodostuu henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisistä elementeistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty tekemällä teemahaastatteluja. Aineiston analyysi toteutuu teorian ja empirian välisen vuorovaikutuksen kautta. Tuloksien mukaan oppilaitosyhteistyön merkitys organisaatioiden uusien henkilöstö- ja osaamisresurssien muodostamisessa kasvaa tulevaisuudessa. Tällöin oppilaitosyhteistyön tärkein tehtävä on toimia osana organisaation ennakoivaa rekrytointia ja tukea tehtyjä strategisia valintoja. Keskeisintä oppilaitosyhteistyössä on silloin, että sitä tehdään eikä kuinka sitä tehdään. Tämä tutkimus havainnollistaa kuinka käytännöllä ja teorialla on joskus tapana erota toisistaan. Oppilaitosyhteistyö näyttää olevan teoreettisessa mielessä paljon tärkeämpää kuin käytännössä, vaikka todellisuudessa se taitaa olla toisinpäin.

Omien osakkeiden hankinta Suomessa

Tämän tutkielman päätavoitteena on ollut selvittää omien osakkeiden hankintaa ja hankintatarkoituksien järkevyyttä Suomessa, sekä tutkia aikaisempien empiiristen tutkimusten avulla, onko omien osakkeiden hankinta perusteltua myös osakkeenomistajien kannalta. Lisäksi tutkielman tavoitteena on nostaa esille sellaisia näkökohtia ja säännöksiä, joita osakkeenomistajien ja yritysjohdon tulisi painottaa ja ottaa huomioon tehdessään omien osakkeiden hankintapäätöksiä. Tämän tutkimuksen tutkimusmetodologia mukailee hyvin pitkälti käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen johtopäätökset ovat lähinnä toteavia ja suosittelevia. Empiria tulee mukaan käsiteanalyyttiselle tutkimusotteelle tyypilliseen tapaan eli aikaisempien jo olemassa olevien empiiristen tutkimusten muodossa.Suomessa omien osakkeiden hankinnasta saavutetut hyödyt eivät ole osakkeenomistajien kannalta aivan yhtä helposti saavutettavissa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa omien osakkeiden käyttö vaihtoehtoisena voitonjaon keinona on osakkeenomistajien kannalta verotuksessa huonompi vaihtoehto kuin osingot. Tällä hetkellä omien osakkeiden hankinta on pikemminkin yhtiön keino rahoittaa yrityskauppoja, henkilökunnan optiojärjestelyjä, siistiä tasetta, jakaa ylimääräisiä kassavaroja osakkeenomistajille ja yritys vaikuttaa osakekurssiin. Omien osakkeiden hankinta on mahdollista toteuttaa Suomessa osakkeenomistajia hyödyntävällä tavalla, mutta omien osakkeiden hankintamenettelyä on kehitettävä mm. tekemällä todellisia omien osakkeiden hankintoja ja esittämällä hankintatarkoitukset luotettavammin. Empiiristen evidenssien mukaan omien osakkeiden hankinta esimerkiksi julkisella ostotarjouksella markkinahintaa korkeampaan hintaan voisi edesauttaa johdon välittämän ”sisäpiiritiedon” ymmärtämistä myös Suomessa.

Holhoustoimen edunvalvontapalvelut, kiinteistön kauppa ja panttaus

Tutkielman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva kiinteistön kauppaan ja panttaukseen liittyvistä menettelyistä, kun oikeustoimen osapuolena on henkilö, jolla on holhoustoimilain mukainen edunvalvoja. Tutkielmassa kuvataan edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen määräämis- menettelyä sekä menettelyä koskien holhousviranomaisen luvan vaativia kiinteistön kauppoja ja panttauksia. Kuvaus perustuu pääosin lakien säännöksiin ja niiden esitöihin, olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin ja korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuihin.

Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus

Tutkielman tavoitteena on selvittää perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvä perintö- ja lahjaverotus eri tavoilla toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino oli kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimuksessa. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujan että jatkajan kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana, lahjanluonteisena kauppana tai perintönä, jolloin perintö- ja lahjaverotuksessa osakkeiden arvon määrittely ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Yritysmuodon muutoksilla, yhtiön jakautumisella tai yhtiön omien osakkeiden lunastamisella voidaan myös vaikuttaa sukupolvenvaihdoksen verotukseen.

Factors Affecting the Forecasting Accuracy of Diffusion Models

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella innovaatioiden leviämismallien ennustetarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa ennustettiin logistisella mallilla matkapuhelinliittymien leviämistä kolmessa Euroopan maassa: Suomessa, Ranskassa ja Kreikassa. Teoriaosa keskittyi innovaatioiden leviämisen ennustamiseen leviämismallien avulla. Erityisesti painotettiin mallien ennustuskykyä ja niiden käytettävyyttä eri tilanteissa. Empiirisessä osassa keskityttiin ennustamiseen logistisella leviämismallilla, joka kalibroitiin eri tavoin koostetuilla aikasarjoilla. Näin tehtyjä ennusteita tarkasteltiin tiedon kokoamistasojen vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimusasetelma oli empiirinen, mikä sisälsi logistisen leviämismallin ennustetarkkuuden tutkimista otosdatan kokoamistasoa muunnellen. Leviämismalliin syötettävä data voidaan kerätä kuukausittain ja operaattorikohtaisesti vaikuttamatta ennustetarkkuuteen. Dataan on sisällytettävä leviämiskäyrän käännöskohta, eli pitkän aikavälin huippukysyntäpiste.

Pankin arvot päivittäisessä pankkityössä-tapaustutkimus Handelsbanken Suomen aluepankista

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kansainvälisen pankkikonsernin arvoihin perustuva toimintatapa näkyy päivittäisessä pankkityössä Suomen aluepankin alueella. Handelsbankenin toiminta-ajatus perustuu vahvaan yrityskulttuuriin ja arvoihin. Yrityskulttuuri ja arvot ovat yli 30 vuotta vanhoja ja niiden mukaan toimitaan edelleen. Tutkimus sisältää henkilökunnan, asiakkaiden ja pankin johtoryhmään kuuluvan henkilön näkökulmat siitä, mitkä arvot ovat ryhmille tärkeitä ja miten arvoihin perustuva toiminta näkyy päivittäisessä pankkityössä. Rahoitusmarkkinoiden muutos Suomessa mahdollisti ulkomaisten pankkien tulon Suomen pankkimarkkinoille. Handelsbanken tuli markkinoille omalla, kotimaisten pankkien toimintatavasta poikkeavalla toimintamallilla. Paikallisuuteen ja kustannustehokkuuteen perustuva malli on toiminut Ruotsissa jo 1970-luvulta lähtien. 1990-luvulla pankki laajensi toimintaansa muihin pohjoismaihin ja 2000-luvulla ympäri maailman.

Televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelu- ja kustannuslaskenta-mallit – mallien analysointi

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää: - Miten televerkkojen yhteenliittämismaksu tulisi muodostaa Suomen telemarkkinoilla ? - Millaisia ovat televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelussa käytettävät hinnoittelumallit ? Tutkielmassa esitellään Tutkielmassa esitellään ensin telemarkkinoiden rakenne sekä televerkkojen yhteenliittämistä säätelevän lainsäädännön, teleyrityksille asettamat vaatimukset. Tutkielman varsinaisessa teoriaosassa käsitellään mm. yrityksen taloustavoitteita ja niiden yhteyttä hinnoitteluun, tuotekustannuslaskentaa, nykyarvolaskentaa, tuotantokapsiteetin huomioimista sekä yleisten hinnoittelustrategioiden ominaisuuksia. Tutkielmaan ei sisälly varsinaista laajaa empiirista osaa. Yhteenliittämisen hinnoittelumallien vertailu on toteutettu kuviteltuja lukuja sisältävän esimerkkilaskelman avulla. Televerkkojen yhteenliittämismaksujen tulee lainsäädännön mukaan perustua pitkän tähtäyksen keskimääräisiin lisäkustannuksiin.Tällöin yhteenliittämismaksun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vakiintuneen teleyrityksen yhteenliittämisen toteutushetken kapasiteettitilanne. Ratkaiseva tekijä yhteenliittämismaksujen muodostamisen osalta on pitkän tähtäyksen keskimääräisten lisäkustannusten lisäksi veloitettava hinnanlisä/kate, jonka suuruus on käytettävästä hinnoittelumallista riippuvainen. Lainsäädännön mukainen käsite ”kohtuullinen kate” on epätarkasti määritelty, mikä antaa teleyritykselle mahdollisuuden kattaa esimerkiksi yhteenliittämisen aiheuttamat vaihtoehtoiskustannukset tai osan teleyrityksen yleiskustannuksista korkeamman hinnanlisän/katteen avulla.

Organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittäminen strategialähtöisesti, case: Puumerkki Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn strategiset vahvuudet, heikkoudet ja kehittämiskohteet case-organisaatio Puumerkki Oy:ssä. Mittausten avulla haluttiin selvittää uuden organisaation toimivuus, organisaation osaamisen nykytila sekä toiminnan nykytilanne suhteessa strategiaan ja muihin yrityksiin. Tutkielmassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Olemassa olevalla mittarilla (KM-factor -organisaation uudistumiskyvyn mittari) mitattiin case-yritys, Puumerkki Oy. Mittauksia tehtiin kaksi: kesäkuussa 2003 ja tammikuussa 2004. Näin saatiin selville muutoksen ja kehityksen suunta sekä edistyminen. Mittausten kohteena olivat kaikki Puumerkki Oy:n työntekijät. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi ja tarkistamiseksi haastateltiin teemahaastatteluin lokakuussa 2003 Puumerkin henkilöstöstä kymmentä (10) satunnaisesti valittua henkilöä, ensimmäisen mittauksen (06/2003) alueellista vastausjakaumaa mukaillen. KM-factor mittausten tulosraportit analysoitiin ja purettiin sanalliseen muotoon sekä tuloksista tiivistettiin lyhyt esitys organisaation henkilöstölle raportointia varten. Haastatteluaineisto analysoitiin purkamalla haastattelut sanallisiksi teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin ja vertaamalla niitä mittauksien tuloksiin. Mittausten avulla kerättiin tietoa organisaation osaamisen, tiedonkulun, suhteiden ja johtamisen nykyisestä toiminnasta ja niiden tavoitetilasta eri tietoympäristöissä. Mittauksen mukaan Puumerkki Oy:n uudistumiskyky oli parempi kuin vertailuryhmällä ja toiminnan suunta oli oikea, strategian mukainen. Puumerkki Oy:n vahvuuksia olivat keskinäinen sitoutuminen tavoitteisiin, haasteellinen tavoitetaso, tilanneherkkyys ja yksimielisyys muutostarpeista. Mitään erityisen heikkoa aluetta ei mittauksessa löytynyt. Toiminnasta löytyi kuitenkin muutamia yleisiä kehityskohteita: liian autoritäärinen johtaminen, heikko innovaatiopotentiaali eli yrityksen jatkuva kehittämiskyky ja suuret yksikkökohtaiset (alueelliset) erot. Yrityksen kulttuurin, infrastruktuurin, viestinnän ja tietoteknisten työkalujen tulisi tukea aktiivista tiedonvaihtoa ja uuden tiedon hyödyntämistä.