Electronic Construction Collaboration - Phase 1, 2009

Bridge construction projects are becoming increasingly complex as the demand for context-sensitive solutions, aesthetic designs, and accelerated bridge construction becomes more prevalent. In addition, the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) is entering a phase of design and construction of large border bridges, such as the I-80 (let 2008 for $56 million) and US 34 bridges over the Missouri River and I-74 over the Mississippi River. Compared to typical construction projects, these bridges generate more contractor Requests for Information (RFIs), Value Engineering (VE) proposals, Requests for Changes (RFCs), and shop drawings. Management of these submittals is a significant challenge for Resident Construction Engineers (RCEs) and other Iowa DOT staff. In addition, some submittals require cross-departmental and project consultant reviews. Commercially available software exists for managing submittals and project collaboration teams; in-house solutions may also be possible. Implementation is intended to speed construction submittal review time, reduce incidence of delay claims, and free up Iowa DOT staff from project management administrative tasks. Researchers from Iowa State University working with the Iowa DOT conducted a multi-pronged approach to indentify a web-based collaboration solution for Iowa DOT bridge projects. An investigation was launched to determine the functional needs of the Iowa DOT. Commercially available software programs were also evaluated to find what functionality is currently available. A Request for Proposals (RFP) was written to select a commercial web-based collaboration solution for pilot testing. In the second phase of research, a solution will be selected and implemented on two pilot projects. Lessons learned from these pilot projects will assist the Iowa DOT in developing and implementing a long-term solution to improve the management of Iowa DOT bridge projects.

Electronic Reference Library Phase I Report, 1999

This report describes the first phase in a project to develop an electronic reference library (ERL) to help Iowa transportation officials efficiently access information in critical and heavily used documents. These documents include Standard Specifications for Bridge and Highway Construction (hereinafter called Standard Specifications), design manuals, standard drawings, the Construction Manual, and Material Instruction Memoranda (hereinafter called Material IMs). Additional items that could be included to enhance the ERL include phone books, letting dates, Internet links, computer programs distributed by the Iowa Department of Transportation (DOT), and local specifications, such as the Urban Standard Specifications of Public Improvements. All cross-references should be hyper linked, and a search engine should be provided. Revisions noted in the General Supplemental Specifications (hereinafter called the Supplemental Specifications) should be incorporated into the text of the Standard Specifications. The Standard Specifications should refer to related sections of other documents, and there should be reciprocal hyper links in those other documents. These features would speed research on critical issues and save staff time. A master plan and a pilot version were both developed in this first phase of the ERL.

Bibliografia sobre Pedagogia Social.

El recull bibliogràfic que a continuació presentem esta estructurat en dues parts. La primera -manuals i obres de caràcter general agrupa aquelles obres que es considera que presenten un caràcter genèric, és a dir, aquelles obres i aquells articles que tracten sobre la pedagogia social o sobre temes directament associats amb aquesta, des d'una perspectiva temàtica general. La segona -àmbits d'intervenció aplega les obres en funció dels àmbits d'intervenció que actualment conformen aquesta àrea de coneixement.

Operacions bàsiques al laboratori químic en xarxa. Una nova eina per a estudiants i professors

Un conjunt de professors de les facultats de Química i Farmàcia de la Universitat de Barcelona hem elaborat un material docent en suport electrònic, d"accés lliure a la xarxa, que descriu el procediment pràctic de diverses operacions bàsiques de treball al laboratori químic. L"objectiu principal és crear un material docent que serveixi de suport a l"aprenentatge dels estudiants i a la tasca docent del professorat involucrat en l"ensenyament del treball pràctic en l"etapa d"inici dels estudis universitaris.

Brain dysfunctions, psychopathologies, and body image distortions

The major features in eating disorders are a preoccupation with food and its consumption and body dissatisfaction. Diagnostic manuals provide clusters of criteria according to which affected individuals can be categorized into one or other group of eating disorder. Yet, when considering the high proportion of comorbidities and ignoring the content of the symptoms (food, body), the major features seem to yield obsessional-compulsive, addictive, and impulsive qualities. In the present article, we review studies from the neuroscientific literature (mainly lesion studies) on eating disorder, obsessive-compulsive disorder, impulse control disorder, and addiction to investigate the possibility of a wider phenotype that can be related to a common brain network. The literature localizes this network to the right frontal lobe and its connectivities. This network, when dysfunctional, might result in a behavior that favors the preoccupation with particular thoughts, behaviors, anxieties, and uncontrollable urges that are accompanied by little scope for ongoing behavioral adjustments (e.g., impulse control). We reason that this network may turn out to be equally involved in understudied mental conditions of dysfunctional body processing such as muscle dysmorphia, body dysmorphic disorder (including esthetic surgery), and xelomelia. We finally consider previous notions of a wider phenotype approach to current diagnostic practice (using DSM), such as the possibility of a model with a reduced number of diagnostic categories and primary and secondary factors, and to etiological models of mental health conditions.

Local optima networks of hard combinatorial landscapes

Combinatorial optimization involves finding an optimal solution in a finite set of options; many everyday life problems are of this kind. However, the number of options grows exponentially with the size of the problem, such that an exhaustive search for the best solution is practically infeasible beyond a certain problem size. When efficient algorithms are not available, a practical approach to obtain an approximate solution to the problem at hand, is to start with an educated guess and gradually refine it until we have a good-enough solution. Roughly speaking, this is how local search heuristics work. These stochastic algorithms navigate the problem search space by iteratively turning the current solution into new candidate solutions, guiding the search towards better solutions. The search performance, therefore, depends on structural aspects of the search space, which in turn depend on the move operator being used to modify solutions. A common way to characterize the search space of a problem is through the study of its fitness landscape, a mathematical object comprising the space of all possible solutions, their value with respect to the optimization objective, and a relationship of neighborhood defined by the move operator. The landscape metaphor is used to explain the search dynamics as a sort of potential function. The concept is indeed similar to that of potential energy surfaces in physical chemistry. Borrowing ideas from that field, we propose to extend to combinatorial landscapes the notion of the inherent network formed by energy minima in energy landscapes. In our case, energy minima are the local optima of the combinatorial problem, and we explore several definitions for the network edges. At first, we perform an exhaustive sampling of local optima basins of attraction, and define weighted transitions between basins by accounting for all the possible ways of crossing the basins frontier via one random move. Then, we reduce the computational burden by only counting the chances of escaping a given basin via random kick moves that start at the local optimum. Finally, we approximate network edges from the search trajectory of simple search heuristics, mining the frequency and inter-arrival time with which the heuristic visits local optima. Through these methodologies, we build a weighted directed graph that provides a synthetic view of the whole landscape, and that we can characterize using the tools of complex networks science. We argue that the network characterization can advance our understanding of the structural and dynamical properties of hard combinatorial landscapes. We apply our approach to prototypical problems such as the Quadratic Assignment Problem, the NK model of rugged landscapes, and the Permutation Flow-shop Scheduling Problem. We show that some network metrics can differentiate problem classes, correlate with problem non-linearity, and predict problem hardness as measured from the performances of trajectory-based local search heuristics.

Is It Possible to Predict the Manual Web Accessibility Result Using the Automatic Result?

The most adequate approach for benchmarking web accessibility is manual expert evaluation supplemented by automatic analysis tools. But manual evaluation has a high cost and is impractical to be applied on large websites. In reality, there is no choice but to rely on automated tools when reviewing large web sites for accessibility. The question is: to what extent the results from automatic evaluation of a web site and individual web pages can be used as an approximation for manual results? This paper presents the initial results of an investigation aimed at answering this question. He have performed both manual and automatic evaluations of the accessibility of web pages of two sites and we have compared the results. In our data set automatically retrieved results could most definitely be used as an approximation manual evaluation results.

Manipulació geomètrica dels blocs d'AutoCAD

Aquest text és un recull de procediments per inserir els blocs d'AutoCAD de forma més eficient, en la resolució de problemes prèviament tipificats: la PRIMERA PART descriu protocols d'actuació que l'usuari haurà d'aplicar manualment, mentre que la SEGONA PART ofereix rutines programades en AutoLISP i VisualLISP que l'eximiran d'aquesta obligació.Si ho deixéssim aquí, però, podria semblar que els mateixos mètodes manuals presentats en primer lloc són després els que AutoLISP automatitza; per això convé aclarir que la problemàtica de la PRIMERA PART, tot i que pròxima a la de la SEGONA, és diferent i reprodueix el contingut d'una monografia (BLOCS I GEOMETRIA: 5 EXERCICIS COMENTATS) que forma part del material de suport a l'assignatura ELEMENTS DE CAD, impartida per l'autor en l'ETS d'Enginyeria de Telecomunicació de Barcelona i que té per objecte cobrir el buit bibliogràfic que es detectava en el vessant geomètric de la inserció de blocs, a diferència del que s'ocupa de l'estructura de dades més adient en cada context (incrustació de dibuixos amb INSERT versus vinculació mitjançant REFX), més profusament tractat, proposant una sistematització tipològica dels casos on l'escala és funció lineal d'una distància.La SEGONA PART va més enllà i amplia el repertori d'AutoCAD amb les ordres GINSERT, RATREDIT, INSERTOK, INS2D, INS3D, BLOQUEOK, DESCOMPOK, DEF-TRANSF, APL-TRANSF-V i APL-TRANSF-N, de les quals INS2D i INS3D (INSERTOK és una versió simplificada de INS2D, per a blocs sense atributs) són l'aportació més innovadora i que més lluny porta les potencialitats de la inserció de blocs: resumint-ho en una frase, es tracta d’aconseguir que la inserció d’un bloc (que pot ser l’original, un bloc constituït per una inserció de l’original o un de constituït per la inserció del precedent) s’encabeixi en un marc prèviament establert, a semblança de les ordres ESCALA o GIRA, que mitjançant l'opció Referencia apliquen als objectes seleccionats la transformació d'escalat o de rotació necessària per tal que un element de referència assoleixi una determinada grandària o posició. Tot i que, per identificar amb encert el nucli del problema, serà inevitable introduir una reflexió: quan s’ha tingut la precaució de referir un bloc 2D a un quadrat unitari ortogonal, inserir-lo de manera que s’adapti a qualsevol marc rectangular establert en el dibuix és immediat, però ja no ho és tant concatenar insercions de manera que, a més d’una combinació simple de escalat, gir i translació, l’operació dugui implícita una transformació de cisallament. Perquè és clar que si inserim el bloc girat i convertim la inserció en un bloc que al seu torn tornem a inserir, ara però amb escalat no uniforme, el transformat del quadrat de referència primitiu serà un paral·lelogram, però el problema és: dibuixat un marc romboïdal concret, ¿quin gir caldrà donar a la primera inserció, i quin gir i factors d’escala caldrà aplicar a la segona perquè el quadrat de referència s’adapti al marc? El problema es complica si, a més, volem aprofitar el resultat de la primera inserció per a d’altres paral·lelograms, organitzant un sistema no redundant de insercions intermèdies. Doncs bé: INS2D i INS3D donen satisfacció a aquestes qüestions (la segona ja no contempla l'encaix en un paral·lelogram, sinó en un paral·lelepípede) i són aplicables a blocs proveïts d’atributs, no només de tipus convencional (els continguts en el pla de base del bloc, únics de funcionament garantit amb l’ordre INSERT), sinó també dels situats i orientats lliurement.

Annual Review of the European Football Players' Labour Market / Etude annuelle du marché du travail européen des footballeurs

The key reference on the labour market and the logics of squad formation in the five main European leagues. One hundred richly coloured pages, illustrated by graphics, maps, rankings, statistical models and analysis in French and English which... - inform managers about potential strategies to put their clubs on the road to success - help managers of federations and players' unions to understand current trends and to take decisions - suggest to journalists new lines of investigation likely to interest the general public - allow researchers and students to benefit from reliable and comparable sources, developed with the greatest possible rigour - give fans the possibility to understand in detail the dynamics at work in their favourite sport and club Demographic Study of Footballers in Europe The Demographic Study of European Footballers is an annual publication destined for anyone who wishes to acquire a scientific understanding of the European football players' labour market. It presents the dynamics at work in 36 first division leagues in UEFA member countries. This edition covers our biggest ever survey comprising more than 520 clubs and 13,000 footballers. Statistical indicators relative to nine thematics (morphology, age, experience training, origin, etc.) allow the comparison of player profiles and squad compositions at league and club level. Through easily-understable regression analyses, the Study brings to light the principle differences between clubs and leagues according to economic and sporting level of championships. The final part presents the list of the most promising players under 23 years of age by league and position

Runkoelementtitehtaan materiaalitoimintojen kehittäminen prosessiajattelun näkökulmasta

Työn tavoitteena on ollut selvittää runkoelementtitehtaan materiaalien hankinnanorganisointi ja ohjaus nykytilanteessa. Tutkimuksessa on pyritty löytämään materiaaliprosessin kannalta toimintaa rajoittavia pullonkauloja sekä etsitty kehitystoimenpiteitä ongelmakohtiin prosessiajattelun näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on ollut yrityksen operatiivinen materiaaliprosessi nimikkeiden tilauksesta varastointiin. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja empiirisen osuuden tiedot on hankittu haastatteluilla ja laatuohjeistuksesta. Yrityksen nykytilanne on mallinnettu prosessikaavioiden avulla, ja on selvitetty mitkä ovat prosessin tieto- ja materiaalivirrat sekä mitkä ovat tärkeimmät toiminnot materiaaliketjussa. Prosessianalyysin ja haastatteluiden pohjalta määriteltiin kehitysehdotukset prosessin suorituskyvyn tehostamiseksi. Nykytilan kartoituksen jälkeen suurimmat ongelmat materiaaliprosessissa liittyvät tilausten ajoitusten hallintaan, muutoksien vaikutukseen prosessissa sekä vastuiden ja kokonaishallinnan puuttumiseen. Ongelmat johtuvat pääosin rakennusalan projektimaisesta luonteesta. Yhdeksi kehityskohteeksi nousi myös tiedonhallinnan tehostaminen, etenkin prosessin vaiheiden automatisointi tietojärjestelmiä hyödyntäen. Toimintaan on pyritty etsimään ratkaisuja prosessiajattelun avulla, mikä osoittautui sopivaksi menetelmäksi toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen tuloksena syntyi kehitysehdotuksia, joiden pohjalta muodostettiin uusi materiaalien ohjauksen toimintamalli. Toimintamallissa tärkeimpänä on ennakkotiedon hyödyntäminen tilaussuunnittelun tukena. Alustavat materiaalimäärät välitetään ennakkotietona myös toimittajille, jotka voivat paremmin suunnitella omaa tuotantokapasiteettiaan. Tilausten suunnittelu tapahtuu tarkentuvasti ja lopullinen materiaalimäärä ja tarveajankohta välitetään kotiinkutsun yhteydessä. Toimintamalliin liittyy lisäksi materiaalien vastaanoton ja varastoinnin kehittäminen sekä muutoksien hallinta tietojärjestelmää paremmin hyödyntäen. Kriittisintä materiaaliprosessissa tulee olemaan prosessin tiedonhallinta ja siihen liittyvät vastuukysymykset.

Tuotannonohjauksen kehittäminen levytuotetehtaassa

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää ohutlevytuotteita valmistavan yrityksen tuotannonohjauksen nykytila ja kehitystä vaativat kohteet sekä laatia kehitysehdotuksia. Yrityksessävalmisteltiin samaan aikaan tutkimuksen aikana huomattavia tuotannonohjaukseen liittyviä kehitystoimia. Tutkimus käsitteli toiminnanohjaukseen sisältyviä aiheita, kuten tuotannonohjausta, tuotannon ohjattavuutta, varastoja ja organisaation kehittämistä. Tutkimustulokset osoittivat, että yrityksen on otettava käyttöön jatkuvan kehittämisen kulttuuri ja panostettava erityisesti suomalaiselle ohutlevyalalle tärkeisiin asioihin lukuisien

Kiinteistön sähköisen huoltokirjan kehittäminen

Ympäristöministeriö edellyttää kaikilta vuoden 2000 jälkeen valmistuneilta tai peruskorjatuilta asuinkiinteistöiltä huoltokirjaa. Huoltokirja on kiinteistön ylläpitoon liittyvä asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot kiinteistöstä ja sen hoidosta. Tämän diplomityön tavoitteena oli toteuttaa sähköinen huoltokirjajärjestelmä asuinkiinteistöille. Järjestelmän haluttiin palvelevan isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden lisäksi myös kiinteistön omistajia, asukkaita, rakennuttajia ja kiinteistön välittäjiä. Tästä syystä järjestelmästä haluttiin Internet-selaimella käytettävä verkkopalvelu. Diplomityöhön kuului järjestelmän suunnittelu, toteutus ja testaus. Työn lopputuloksena syntynyt Pihapiiri.com järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2002. Projektin aikanahavaittiin, että huoltokirjoja koskevat määrittelyt ja standardit olivat vasta kehitteillä. e-EHYT-hanke (elinkaarihallinnan yhteiset ydintie dot sähköisissä huoltokirjoissa) on merkittävä edistysaskel huoltokirjajärjestelmien sisällön ja tiedonsiirron standardoinnissa. Uusissa tuotekehityshankkeissa ja nykyisten huoltokirjajärjestelmien jatkokehityshankkeissa on olennaista huomioida e-EHYT-määritysten sekä yhteistyöverkoston merkitys. Käyttäjät ovat kritisoineet markkinoilla olevia tuotteita liian tarkoiksi. Liian teknisiä ja raskaita ratkaisuja tulee välttää varsinkin silloin kun tuotetta suunnitellaan asunto-osakeyhtiöille ja pientalo-omistajille.

Hitsaussuojakaasujen tehokas ja taloudellinen käyttö

Suojakaasun päätehtävänä on suojata hitsaustapahtumaa ympäröivän ilman vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja taloudellisuus muodostuvat. Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit (MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä. Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden lisääntyessä ja laadun parantuessa. Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan, lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön. Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät, niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti robottihitsaukseen.

Toimintasuunnitelman laatiminen ohutlevytuotteita ja hitsauskokoonpanoja valmistavalle yritykselle

Tämän diplomityön tavoitteena oli luoda ohutlevytuotteita ja hitsauskokoonpanoja valmistavalle yritykselle kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma ja esitellä erilaisia tuotantomalleja case-esimerkkien avulla. Työn aikana kartoitettiin yrityksennykytilannetta ja ongelmakohtia, pohdittiin nykyistä konekantaa ja löytyneitä pullonkauloja. Lisäksi suunniteltiin korjaustoimenpiteitä ja mitä tulisi tehdä, kun tulevaisuudessa yrityksen liikevaihto tulee kasvamaan ja yritystä tullaan laajentamaan. Pääpaino oli myös laskelmilla, joissa selvitettiinmahdollisten investointien tuntihintaa. Tuntihinnan avulla laadittiin taulukoita, joiden avulla ulosmyyntihinta on helppo määrittää. Tuntihinta kytkettiin sijoitetulle pääomalle haluttuun tuottoprosenttiin.