Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana : suomalaisten äitien ja ulkomaalaistaustaisten isien näkökulma internetkeskusteluissa.

Tutkin pro gradu –työssäni monikulttuurista huoltoriitaa oikeudellisen ongelman näkökulmasta. Huoltoriidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa myös sellaisia lapsen huoltoa koskevia kiistoja ja erimielisyyksiä, jotka eivät välttämättä etene tuomioistuimeen asti tai jotka jatkuvat oikeuden antaman virallisen päätöksen jälkeen, koska keskeistä on vanhempien oma käsitys huoltoriitaongelman olemassaolosta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudellisia ongelmia huoltoriitoihin liittyy, ja miten vanhemmat hahmottavat oman asemansa huoltoriidassa suhteessa lapsen toiseen vanhempaan ja toisaalta myös suhteessa oikeusjärjestelmään. Tutkimuksen aineisto koostuu monikulttuurisesta parisuhteesta eronneiden tai eroamassa olevien suomalaisäitien ja ulkomaalaistaustaisten isien internetkeskusteluista vuosilta 2006-2010. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti diskurssianalyyttisellä tutkimusotteella. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty grounded theorya aineiston kategorisoinnissa. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on Patricia Ewickin ja Susan S. Silbeyn kirjoitukset oikeudellisesta ongelmasta ja oikeustajusta sekä Pierre Bourdieun teoria taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Vanhemmat välittävät puheensa välityksellä käsityksiään oikeustajusta eli siitä, onko heitä kohdeltu huoltoriidassa oikeudenmukaisesti. Oikeustajulla tarkoitetaan kuitenkin myös yleisiä suhtautumistapoja lakia ja oikeusjärjestelmää kohtaan. Oikeustajun omakohtainen ja yleinen ulottuvuus tulevat tässä tutkimuksessa näkyväksi oikeudellisen ongelman kautta. Sekä suomalaisten naisten että ulkomaalaistaustaisten miesten aloittamissa internetkeskusteluissa on havaittavissa useita eri oikeustajun muotoja. Naiset ilmaisevat puheensa välityksellä pääosin luottamusta suomalaisia oikeuskäytäntöjä ja viranomaisia kohtaan. Miehet sen sijaan näkevät oikeudelliset menettelyt usein epäoikeudenmukaisina. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella keskeinen ero miesten ja naisten välillä on, että aineiston suomalaisnaiset käyttävät useimmiten lakia välineenä, kun taas ulkomaalaistaustaiset miehet esitetään pääsääntöisesti lain ohitse asettuvina. Miesten lain ohitse asettuminen näkyy huoltoriidassa sekä lain välttämisenä että sääntöjen ja lakien rikkomisena. Naisilla taas näyttää olevan usein miehiä enemmän taloudellista ja kulttuurista pääomaa, mikä mahdollistaa lain käyttämisen välineenä.

Kaksikulttuurisissa perheissä tapahtuva lasten etninen sosialisaatio ja etnisen identiteetin muodostuminen - Diskurssianalyyttinen näkökulma

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu sitä, millaisia merkityksiä kaksikulttuuristen perheiden vanhemmat antavat puheessaan perheessä tapahtuvalle lasten etniselle sosialisaatiolle. Tarkastelun kohteena ovat myös ne puheen tavat ja käytännöt, joilla haastateltavat haastattelutilanteessa tekevät ymmärrettäväksi lapsen etniseen sosialisaatioon liittyviä näkökulmia. Koska nämä puheen tavat ovat merkityksellisiä lapsen identiteetin rakentumiselle sosiaalisessa ympäristössä, kiinnostus kohdistuu myös siihen, millaisia erilaisia identiteettejä tämä vanhempien tuottama puhe mahdollistaa lapselle, jolla on kaksikulttuuriset juuret. Aineiston analyysissä hyödynnän diskurssianalyyttistä teoreettismetodologista viitekehystä. Diskurssianalyysin teoreettinen koti on sosiaalisen konstruktionismin traditiossa. Tämän tutkielman kohteena ovat perheet, joissa on edustettuna kaksi etnistä kulttuuria, joista toinen on myös valtakulttuuri. Aineistona toimii viiden kaksikulttuurisen perheen vanhempien teemahaastattelut, jotka on tehty kevään ja syksyn 2010 aikana. Aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa diskurssianalyyttisiä välineitä käyttämällä oli mahdollista eritellä niitä tapoja, joilla vanhemmat tekevät ymmärrettäväksi etniseen sosialisaatioon liittyviä käytäntöjä, näkökulmia ja sen merkityksiä lapselle. Analyysin lopputuloksena aineistosta oli identifioitavissa kolme tulkintarepertuaaria: kaksikulttuurisuus sosialisaation seurauksena-, vanhemmuuden-, sekä eronteon tulkintarepertuaarit. Tulkintarepertuaarit kuvaavat niitä diskursiivisia keinoja ja suhteellisen pysyviä puheen tapoja, joilla vanhemmat merkityksellistivät ja selittivät kulttuurin siirtoa. Kaksikulttuurisuus sosialisaation seurauksena- tulkintarepertuaariin on identifioitu puhetavat, joissa ei pidetä itsestään selvänä, että molemmat kulttuurit näyttäytyisivät yhtä vahvoina lapsen elämässä. Aktiivisen sosialisaation merkitys näyttäytyy tässä repertuaarissa keskeisenä. Vanhemmuuden tulkintarepertuaariin liittyvissä selonteoissa etnisestä sosialisaatiosta puhutaan vanhemmuuteen kuuluvana, ei siitä erillisenä prosessina. Eronteon tulkintarepertuaarissa sosialisaatiopuhetta tehdään erontekojen kautta. Voimakkaimmin erontekoa käytetään puheessa oman sisäryhmän positiiviseen erottautumiseen liittämällä siihen positiivisia attribuutteja. Analyysin toisessa vaiheessa tarkasteltiin sitä, millaisia identiteettejä vanhemmat puheessa mahdollistavat lapselle. Tämä perustuu diskursiiviseen psykologiaan, joka katsoo, että ihmiset kielenkäytössään puheteoilla rakentavat sekä itseä että toisia. Puheessa rakentuneet potentiaaliset identiteetit osoittivat, että sama tulkintarepertuaari ja myös saman henkilön puhe voi mahdollistaa erilaisia, myös toisilleen vastakkaisia identiteettejä, jotka eri tilanteissa mahdollistuvat.

Monietnisten ihmisten etninen identiteetti suomalaisessa viitekehyksessä : kosmopoliittisuutta, monikulttuurisuutta ja itsensä etsimistä

The purpose of this thesis was to understand the experiences of the multiethnic people in Finland. This study explored the different aspects of the ethnic identity development process. Thesis was done in two phases. First phase studied the question of how is the ethnic identity developed in Finnish context and what aspects had affected their ethnic identity process. The second phase explored questions as what kind of ethnic identity form the multiethnic people have in Finland and do they have developed cosmopolitan global identities. The aim of this qualitative study was not to empirically measure or define the multiethnic identity, but to open new perspectives of the life and experiences through narrative research. Intention of this thesis was to give voice to small stories of the minority people that are so often shadowed by the big stories of the male of the majority. The first phase of this study included narratives from four multiethnic women. The narratives answered to questions who am I and where do I come from. The second phase data collection was made with narrative forms to 12 self-identified multiethnic persons. The multiethnic people were from three backgrounds: ones with parents from different ethnic backgrounds, Finnish who had lived long time abroad and people from non-Finnish backgraound who had lived in Finland for a long time. The analyzing was made by analyzing the narratives with content analysis that based on the theory of the multiethnic people and by narrative analyzing where short narratives were created of each person. In conclusion the multiethnic identity was found to be a continuous process that lasted through lifetime. Different aspects affected the identification process, including family dynamics, social mirroring and belonging. The variety of different ethnic options in multiethnic person identity process, lacking family support for the both ethnic identities and the feeling of otherness experienced by the multiethnic people in Finland cause additional challenges to the ethnic identity process and results in some cases cultural homelessness. On the other hand the variety of cultural contexts brings flexibility to negotiate between different cultures and languages resulting to positive hybrid identity for some of the multiethnic people. Hybrid identity was sub grouped to cosmopolitan identity and multicultural identity.

Vanhemmuuden piirteet venäläistaustaisten maahanmuutajien perheissä

Tutkimustavoitteena oli tuottaa tietoa venäjäntaustaisten vanhempien kokemuksista lasten kasvatuksessa maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa. Aineisto koostuu 7 haastatteluista venäjätaustaisten vanhempien kanssa, joilla ei ollut lastensuojelun asiakkuutta. Tutkimukseni keskiössä on saada lisää tietoja ja ymmärrystä onnistumisen periaatteista vanhemmuudessa, auttaakseen jatkossa venäläistaustaisia lapsiperheitä lasten kasvatuksen ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Haen tutkimuksessani vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten venäläistaustaiset vanhemmat ymmärtävät oman vanhemmuutensa kahden kulttuurin välissä? 2. Mitkä ovat vanhempien mielestä keskeisiä vanhemmuuden onnistumisen avaintekijöitä? 3. Mitkä erityisongelmat ja pulmat omassa vanhemmuudessa ja lasten kasvatuksessa nousevat esiin venäläistaustaisten vanhempien haastatteluissa? 4. Mistä venäläistaustaiset vanhemmat ovat saanet tukea vanhemmuuteensa pulmatilanteiden ratkaisemiseksi? Maahanmuuttajien tilanne suhteessa vanhemmuuteen ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muuttuu väistämättä koko ajan. Juuri tämän muutoksen takia maahanmuuttajia koskeva tutkimus on aina ajankohtainen. Ymmärrys vanhempien tehtävästä on aikojen kuluessa vaihdellut ja vaihtelee luonnollisesti myös perheiden välillä. Eri kulttuurista ja monikulttuurisuudesta sekä siirtolaisuuden ja maahanmuuttajuuden vaikutuksista perhe-elämään ja vanhemmuuteen tarvitaan yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä. Tutkielmani teeman valitsemiseen on vaikuttanut oma henkilökohtainen kiinnostukseni tutkia venäjänkielisten vanhempien kokemuksia lasten kasvatuksesta myös henkilökohtaista kokemuksestani maahanmuuttajana, äitinä ja sosiaalialan ammattilaisena Itse muutin asumaan Suomeen Latviasta seitsemäntoista vuotta sitten. Tässä tutkimuksessa aineiston analyysiin sovellettiin sisällönanalyysin lähestymistapoja. Vanhemmuus voi saada erilaisia kulttuurisia ja yksilöllisiä merkityksiä, jolloin myös vanhemmuuden sisältö määritellään eri tavoin. Omaksumiensa arvojen perusteella vanhempien voidaan olettaa painottavan vanhemman roolissaan tiettyjä asioita. Painotukset ilmenevät siinä mitä he itseltään ja lapsiltaan odottavat, sekä miten he eri tilanteissa kohtelevat lapsia. Luottamus ja kommunikointi lapsen kanssa ovat ensisijaisia. Venäjäntaustaisten maahanmuuttajaperheiden lapsilla ja nuorilla on usein monta kulttuurista identiteettiä, he oppivat elämään kahden tai usein useammankin

Applications of Treatment Effects Models and Semiparametric Estimation

This thesis is composed of an introductory chapter and four applications each of them constituting an own chapter. The common element underlying each of the chapters is the econometric methodology. The applications rely mostly on the leading econometric techniques related to estimation of causal effects. The first chapter introduces the econometric techniques that are employed in the remaining chapters. Chapter 2 studies the effects of shocking news on student performance. It exploits the fact that the school shooting in Kauhajoki in 2008 coincided with the matriculation examination period of that fall. It shows that the performance of men declined due to the news of the school shooting. For women the similar pattern remains unobserved. Chapter 3 studies the effects of minimum wage on employment by employing the original Card and Krueger (1994; CK) and Neumark and Wascher (2000; NW) data together with the changes-in-changes (CIC) estimator. As the main result it shows that the employment effect of an increase in the minimum wage is positive for small fast-food restaurants and negative for big fast-food restaurants. Therefore, it shows that the controversial positive employment effect reported by CK is overturned for big fast-food restaurants and that the NW data are shown, in contrast to their original results, to provide support for the positive employment effect. Chapter 4 employs the state-specific U.S. data (collected by Cohen and Einav [2003; CE]) on traffic fatalities to re-evaluate the effects of seat belt laws on the traffic fatalities by using the CIC estimator. It confirms the CE results that on the average an implementation of a mandatory seat belt law results in an increase in the seat belt usage rate and a decrease in the total fatality rate. In contrast to CE, it also finds evidence on compensating-behavior theory, which is observed especially in the states by the border of the U.S. Chapter 5 studies the life cycle consumption in Finland, with the special interest laid on the baby boomers and the older households. It shows that the baby boomers smooth their consumption over the life cycle more than other generations. It also shows that the old households smoothed their life cycle consumption more as a result of the recession in the 1990s, compared to young households.

Evil Gods and Reckless Saviours : Adaptation and Appropriation in Late Twentieth Century Jesus-Novels

Late twentieth century Jesus-novels search after a completely new picture of Jesus. Novels written for instance by Norman Mailer, José Saramago, Michèle Roberts, Marianne Fredriksson, and Ki Longfellow provide an inversive revision of the canonic Gospels. They read the New Testament in terms of the present age. In their adaptation the story turns often into a critique of the whole Christian history. The investigated contrast-novels end up with an appropriation that is based on prototypical rewriting. They aim at the rehabilitation of Judas, and some of them make Mary Magdalane the key figure of Christianity. Saramago describes God as a blood thirsty tyrant, and Mailer makes God combat with the Devil in a manichean sense as with an equal. Such ideas are familiar both from poststructuralist philosophy and post-metaphysical death-of-God theology. The main result of the intertextual analysis is that these scholars have adopted Nietzschean ideas in their writing. Quite unlike earlier Jesus-novels, these more recent novels present a revision that produces discontinuity with the original source text, the New Testament. The intertextual strategy is based on contradiction. The reader wittnesses contesting and challenging, the authors attack Biblical beliefs and attempt to dissolve Christian doctrines. An attack on Biblical slave morality and violent concept of God deprives Jesus of his Jewish Messianic identity, makes Old Testament law a contradiction of life, calls sacrificial soteriology a violent pattern supporting oppression, and presents God as a cruel monster who enslaves people under his commandments and wishes their death. The new Jesus-figure contests Mosaic Law, despises orthodox Judaism, abandons Jewish customs and even questions Old Testament monotheism. In result, the novels intentionally transfer Jesus out of Judaism. Furthermore, Jewish faith appears in a negative light. Such an intertextual move is not open anti-Semitism but it cannot avoid attacking Jewish worship. Why? One reason that explains these attitudes is that Western culture still carries anti-Judaic attitudes beneath the surface covered with sentiments of equality and tolerance. Despite the evident post-holocaust consciousness present in the novels, they actually adopt an arrogant and ironical refutation of Jewish beliefs and Old Testament faith. In these novels, Jesus is made a complete opposite and antithesis to Judaism. Key words: Jesus-novel, intertextuality, adaptation, slave morality, Nietzsche, theodicy, patriarchy.

Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana. Suomalaisten äitien ja ulkomaalaistaustaisten isien näkökulma internetkeskusteluissa.

Tutkin pro gradu –työssäni monikulttuurista huoltoriitaa oikeudellisen ongelman näkökulmasta. Huoltoriidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa myös sellaisia lapsen huoltoa koskevia kiistoja ja erimielisyyksiä, jotka eivät välttämättä etene tuomioistuimeen asti tai jotka jatkuvat oikeuden antaman virallisen päätöksen jälkeen, koska keskeistä on vanhempien oma käsitys huoltoriitaongelman olemassaolosta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudellisia ongelmia huoltoriitoihin liittyy, ja miten vanhemmat hahmottavat oman asemansa huoltoriidassa suhteessa lapsen toiseen vanhempaan ja toisaalta myös suhteessa oikeusjärjestelmään. Tutkimuksen aineisto koostuu monikulttuurisesta parisuhteesta eronneiden tai eroamassa olevien suomalaisäitien ja ulkomaalaistaustaisten isien internetkeskusteluista vuosilta 2006-2010. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti diskurssianalyyttisellä tutkimusotteella. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty grounded theorya aineiston kategorisoinnissa. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on Patricia Ewickin ja Susan S. Silbeyn kirjoitukset oikeudellisesta ongelmasta ja oikeustajusta sekä Pierre Bourdieun teoria taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Vanhemmat välittävät puheensa välityksellä käsityksiään oikeustajusta eli siitä, onko heitä kohdeltu huoltoriidassa oikeudenmukaisesti. Oikeustajulla tarkoitetaan kuitenkin myös yleisiä suhtautumistapoja lakia ja oikeusjärjestelmää kohtaan. Oikeustajun omakohtainen ja yleinen ulottuvuus tulevat tässä tutkimuksessa näkyväksi oikeudellisen ongelman kautta. Sekä suomalaisten naisten että ulkomaalaistaustaisten miesten aloittamissa internetkeskusteluissa on havaittavissa useita eri oikeustajun muotoja. Naiset ilmaisevat puheensa välityksellä pääosin luottamusta suomalaisia oikeuskäytäntöjä ja viranomaisia kohtaan. Miehet sen sijaan näkevät oikeudelliset menettelyt usein epäoikeudenmukaisina. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella keskeinen ero miesten ja naisten välillä on, että aineiston suomalaisnaiset käyttävät useimmiten lakia välineenä, kun taas ulkomaalaistaustaiset miehet esitetään pääsääntöisesti lain ohitse asettuvina. Miesten lain ohitse asettuminen näkyy huoltoriidassa sekä lain välttämisenä että sääntöjen ja lakien rikkomisena. Naisilla taas näyttää olevan usein miehiä enemmän taloudellista ja kulttuurista pääomaa, mikä mahdollistaa lain käyttämisen välineenä.

Vanhemmuuden näyttäytyminen huostaanottoprosessissa dokumentoitujen asiakirjojen valossa

Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa huostaanotetun lapsen vanhemman vanhemmuudesta. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisena vanhemmuus näyttäytyy huostaanottoasiakirjoissa? Miten vanhemmuuden eri lajit näyttäytyvät huostaanottoasiakirjoissa? Miten vanhemman rooli huoltajana ja kasvattajana näyttäytyy huostaanottoasiakirjoissa? Tutkimuksen näkökulmana on vanhemman kuntoutumisprosessi. Tutkimusaineisto koostuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden dokumentoiduista asiakirjoista 5 huostaanotetun lapsen ja 5 vanhemman osalta vuosilta 2003-2010: kiireelliset sijoitus- ja huostaanottopäätökset sekä asiakassuunnitelmat ja asiakaskertomukset. Tutkimus kuuluu hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Vanhemmat nähdään holistisen ihmiskäsityksen kautta. Huostaanoton kohdanneen vanhemman vanhemmuus ymmärretään osana vanhemman elämää, hänen merkitystensä ja kokemustensa kokonaisuutta. Tutkimustapana on tapaustutkimus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu lastensuojelulaista, lastensuojelun dokumentoinnista ja vanhemmuuden teorioista: vanhemmuuden lajit, kasvattajan yleiset periaatteet ja vanhemmuuden roolikartta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysilla, teemoitteluun perustuen. Tapaustutkimuksena tutkimus keskittyy vanhemmuuden kokonaisvaltaiseen kuvaukseen tietyn huostaanoton kontekstissa. Huostaanotot edustavat tutkimuksessa tyypillistä, ainutlaatuista ja äärimmäistä tapausta niissä ilmenevän vanhemmuuden perusteella. Vanhemmuus näyttäytyi asiakirjoissa seuraavien teemojen kautta: riippuvuus, tuen ja hoidon tarve, kontrolli, elämän vuoristorata ja kohti kuntoutusta. Vanhemmuuden lajeista näyttäytyi jaettu vanhemmmuus etupäässä seuraavien teemojen kautta: yhteistyökykyisyys ja -kyvyttömyys, yhteydenpito lapseen, tapaamisista sopiminen ja tapaamisten toteutuminen sekä sijaishuollon arvostelu ja arvostaminen. Vanhemmuuden rooleista näyttäytyivät huoltajan, rajojen asettajan, rakkauden antajan, elämän opettajan sekä ihmissuhdeosaajan roolit tehtävineen. Lastensuojelun sosiaalityön ydin on lapsen etu: vanhemman hoitomyönteisyys ja yhteistyökykyisyys.Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa työskentelyssä ja uusien työkäytäntöjen kehittämisessä

The prehistory of Suomussalmi, eastern Finland; the first billion years as revealed by isotopes and the composition of granitoid suites

The four papers summarized in this thesis deal with the Archean and earliest Paleoproterozoic granitoid suites observed in the Suomussalmi district, eastern Finland. Geologically, the area belongs to the Kianta Complex of the Western Karelian Terrane in the Karelian Province of the Fennoscandian shield. The inherited zircons up to 3440 Ma old together with Sm Nd and Pb Pb data confirm the existence of previously anticipated Paleoarchean protocrust in Suomussalmi. The general timeline of granitoid magmatism is similar to that of the surrounding areas. TTG magmatism occurred in three distinct phases: ca 2.95 Ga, 2.83 2.78 Ga and 2.76 2.74 Ga. In Suomussalmi the TTGs sensu stricto (K2O/Na2O less than 0.5) belong to the low-HREE type and are interpreted as partial melts of garnet amphibolites, which did not significantly interact with mantle peridotites. Transitional TTGs (K2O/Na2O more than 0.5), present in Suomussalmi and absent from surrounding areas, display higher LILE concentrations, but otherwise closely resemble the TTGs sensu stricto and indicate that recycling of felsic crust commenced in Suomussalmi 200 Ma earlier than in surrounding areas. The youngest TTG phase was coeval with the intrusion of the Likamännikkö quartz alkali feldspar syenite (2741 ± 2 Ma) complex. The complex contains angular fragments of ultrabasic rock, which display considerable compositional heterogeneity and are interpreted as cumulates containing clinopyroxene (generally altered to actinolite), apatite, allanite, epidote, and albite. The quartz alkali feldspar syenite cannot be regarded as alkaline sensu stricto, despite clear alkaline affinities. Within Likamännikkö there are also calcite carbonatite patches, which display mantle-like O- and C-isotope values, as well as trace element characteristics consistent with a magmatic origin, and could thus be among the oldest known carbonatites in the world. Sanukitoid (2.73 2.71 Ga) and quartz diorite suites (2.70 Ga) overlap within error margins and display compositional similarities, but can be differentiated from each other on the basis of higher Ba, K2O and LREE contents of the sanukitoids. The Likamännikkö complex, sanukitoids and quartz diorites are interpreted as originating from the metasomatized mantle and mark the diversification of the granitoid clan after 200 Ma of evolution dominated by the TTG suite. Widespread migmatization and the intrusion of anatectic leucogranitoids as dykes and intrusions of varying size took place at 2.70 2.69 Ga, following collisional thickening of the crust. The leucogranitoids and leucosomes of migmatized TTGs are compositionally alike and characterized by high silica contents and a leucocratic appearance. Due to compositional overlap, definitive discrimination between leucogranitoids and transitional TTGs requires isotope datings and/or knowledge of field relationships. Leucogranitoids represent partial melts of the local TTGs, both the sensu stricto and transitional types, mostly derived under water fluxed conditions, with possible fluid sources being late sanukitoids and quartz diorites as well as dehydrating lower crust. The Paleoproterozoic 2.44 2.39 Ga A-type granitoids of the Kianta Complex emplaced in an extensional environment are linked to the coeval and more widespread mafic intrusions and dykes observed over most of the Archean nucleus of the Fennoscandian shield. The A-type intrusions in the Suomussalmi area are interpreted as partial melts of the Archean lower crust and display differences in composition and magnetite content, which indicate differences in the composition and oxidation state of the source.

Toksoplasman esiintyvyys suomalaisissa kissoissa

Toxoplasma gondii on kokkideihin kuuluva alkueläinloinen. Sen pääisäntiä ovat kissaeläimet, joissa tapahtuvan suvullisen lisääntymisen tuloksena tuotetaan ympäristöön ookystia. Väli-isäntiä voivat olla kaikki tasalämpöiset eläimet. Toksoplasma muodostaa isäntien kudoksiin infektiivisiä kudoskystia. Ihminen voi saada tartunnan syömällä kudoskystia tai ookystia, tai sikiö voi infektoitua jo kohdussa istukan kautta. Toxoplasma gondii voi aiheuttaa isäntänsä vakavan sairastumisen ja on siksi maailmanlaajuisesti merkittävä zoonoottinen loinen. Toksoplasman torjunnassa on oleellista tuntea alueen kissojen toksoplasmaseroprevalenssi ja arvioida ympäristön ookystakuormitusta: seropositiivisten kissojen voidaan olettaa joskus erittäneen ookystia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin toksoplasman esiintymistä suomalaisissa kissoissa: suoralla agglutinaatiotestillä (ToxoScreen-DA) määritettiin IgG-vasta-aineiden esiintymistä seerumissa sekä vasta-ainetasoja (tiitteri). Flotac® - flotaatiomenetelmällä tutkittiin ookystien esiintymistä ulostenäytteissä. Tutkimuksessa selvitettiin kissojen toksoplasma-vasta-aineiden esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä: serologisessa tutkimuksessa oli mukana sekä löytöettä rotukissoja, ja lisäksi tutkittiin kissojen sukupuolen, iän, sekä rotukissoilla lihansyönnin vaikutusta vastaaineiden esiintymiseen seerumissa. Serologisessa tutkimuksessa 398 kissan aineistossa seroprevalenssiksi saatiin 48,2 %. Tutkituista 369 rotukissasta 49,9 % oli seropositiivisia, kun taas 27 tutkitusta löytökissasta seropositiivisia oli 25,9 % (P<0,05). Sukupuolella ei todettu olevan merkitystä kissan seropositiivisuuteen. Aikuiset kissat olivat nuoria kissoja useammin seropositiivisia (53,7 % vs. 23,5 %) (P<0,001), koska kerran tartunnan saaneen kissan seerumista voidaan todeta vasta-aineita, ja vanhemmat kissat ovat nuoria todennäköisemmin ehtineet törmätä loiseen elämänsä aikana ja saada tartunnan. Ruokavalio oli tiedossa 347 rotukissalta, ja näistä 270 (77,8 %) oli joskus saanut raakaa lihaa. Raakaa lihaa saaneista kissoista 151 (55,9 %) oli seropositiivisia; 77 kissasta, jotka eivät olleet saaneet raakaa lihaa sitä vastoin ainoastaan 26 (33,8 %) oli seropositiivisia (P<0,001). Ulostenäytteistä 131 kissan aineistosta 1,5 % eritti toksoplasman kaltaisia ookystia ulosteessaan tutkimushetkellä. Suomessa kissojen ravinnon ja toksoplasmaseropositiivisuuden välistä yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu. Näiden uusien tulosten valossa olisi toksoplasman torjunnassa erityisen tärkeää kiinnittää huomiota loisen tartuntareitteihin kissan osalta. Kissoja ei tulisi ruokkia raa’alla lihalla: kissalle annettava liha olisi hyvä kuumentaa yli 67ºC:een tai pakastaa alle -12ºC:n lämpötilassa toksoplasmatartunnan ehkäisemiseksi.

Vanhemmuuden piirteet venäläistaustaisten maahanmuutajien perheissä

Tutkimustavoitteena oli tuottaa tietoa venäjäntaustaisten vanhempien kokemuksista lasten kasvatuksessa maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa. Aineisto koostuu 7 haastatteluista venäjätaustaisten vanhempien kanssa, joilla ei ollut lastensuojelun asiakkuutta. Tutkimukseni keskiössä on saada lisää tietoja ja ymmärrystä onnistumisen periaatteista vanhemmuudessa, auttaakseen jatkossa venäläistaustaisia lapsiperheitä lasten kasvatuksen ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Haen tutkimuksessani vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten venäläistaustaiset vanhemmat ymmärtävät oman vanhemmuutensa kahden kulttuurin välissä? 2. Mitkä ovat vanhempien mielestä keskeisiä vanhemmuuden onnistumisen avaintekijöitä? 3. Mitkä erityisongelmat ja pulmat omassa vanhemmuudessa ja lasten kasvatuksessa nousevat esiin venäläistaustaisten vanhempien haastatteluissa? 4. Mistä venäläistaustaiset vanhemmat ovat saanet tukea vanhemmuuteensa pulmatilanteiden ratkaisemiseksi? Maahanmuuttajien tilanne suhteessa vanhemmuuteen ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muuttuu väistämättä koko ajan. Juuri tämän muutoksen takia maahanmuuttajia koskeva tutkimus on aina ajankohtainen. Ymmärrys vanhempien tehtävästä on aikojen kuluessa vaihdellut ja vaihtelee luonnollisesti myös perheiden välillä. Eri kulttuurista ja monikulttuurisuudesta sekä siirtolaisuuden ja maahanmuuttajuuden vaikutuksista perhe-elämään ja vanhemmuuteen tarvitaan yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä. Tutkielmani teeman valitsemiseen on vaikuttanut oma henkilökohtainen kiinnostukseni tutkia venäjänkielisten vanhempien kokemuksia lasten kasvatuksesta myös henkilökohtaista kokemuksestani maahanmuuttajana, äitinä ja sosiaalialan ammattilaisena Itse muutin asumaan Suomeen Latviasta seitsemäntoista vuotta sitten. Tässä tutkimuksessa aineiston analyysiin sovellettiin sisällönanalyysin lähestymistapoja. Vanhemmuus voi saada erilaisia kulttuurisia ja yksilöllisiä merkityksiä, jolloin myös vanhemmuuden sisältö määritellään eri tavoin. Omaksumiensa arvojen perusteella vanhempien voidaan olettaa painottavan vanhemman roolissaan tiettyjä asioita. Painotukset ilmenevät siinä mitä he itseltään ja lapsiltaan odottavat, sekä miten he eri tilanteissa kohtelevat lapsia. Luottamus ja kommunikointi lapsen kanssa ovat ensisijaisia. Venäjäntaustaisten maahanmuuttajaperheiden lapsilla ja nuorilla on usein monta kulttuurista identiteettiä, he oppivat elämään kahden tai usein useammankin

Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? Tutkimuksia ajankäytöstä eri elämäntilanteissa

Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisissa sosiaalipoliittisesti kiinnostavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten ajankäyttöä ja siinä 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen neljästä erillisartikkelista kolmessa analysoidaan työttömien nuorten, perheenisien ja eläkeläisten ajankäyttöä Tilastokeskuksen vuosina 1979, 1987–1988 ja 1999–2000 keräämien ajankäyttöaineistojen pohjalta. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan pohjoismaalaisten työntekijöiden tyytyväisyyttä ajankäytön jakautumiseen työn ja vapaa-ajan kesken European Social Survey -kyselyaineiston pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osin eri, mutta osin myös samat tekijät vaikuttavat eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden ajankäyttöön. Keskeisiä ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat tulot ja perhetilanne: pienet tulot ja pienet lapset rajoittavat omalla tavallaan ajankäyttöä. Sosiaalipolitiikan rooli yksilöiden ja sitä kautta perheiden ja kokonaisten yhteisöjen ajankäytössä on suuri. Ajankäytön valintoihin vaikuttavat luonnollisesti yksilöiden omat preferenssit, mutta valinnat kuvastavat aina myös ympäröivän yhteiskunnan institutionaalisia rakenteita. Onpa kyse sitten työttömän, työssä käyvän, lapsiperheen tai eläkeläiskotitalouden ajankäytöstä, ajankäyttöä ohjaavat erinäiset lait ja normit. Ajankäytön näkökulmasta ei siten ole yhdentekevää, millaista perhe-, työvoima- ja tulonjakopolitiikkaa yhteiskunnassa toteutetaan.

Yhteiskuntaluokka ja maku

Thee thesis, which consists of four original articles and a summarizing chapter, discusses homology between social class and cultural taste. Cultural taste is defined as the choices made in different areas of culture (television, cinema, reading, music, visual arts, sports, dining out, and leisure pursuits). Taste choices manifest themselves as likes and dislikes but also in what a person does. Social class is observed through occupational status, level of education, income and subjective views on class. The central research question concerns the relationship between social class and consumption of culture. The study aims to clarify what kind of class related differences can be found in cultural consumption, but also how these differences are connected to other factors stratifying the society such as gender, age and mother tongue. The data that is being analyzed consists of the data gathered by the project Cultural Capital and Social Differentiation in Contemporary Finland: An International Comparison. Class identification and the relation of cultural divisions to the socioeconomic ones are being analyzed using a nationally represent-ative survey data (N = 1388). Individual interviews (N = 25) and twenty focus group interviews (N = 20) on cultural consumption are also being analyzed. The theoretical framework is built around Pierre Buourdieu s theory of distinction and its critique but also recent research that expands on bourdieusian theory. In the theory of distinction lifestyle is thought to be defined through the quantity and quality of different capitals (economic, cultural and social). Cultural tastes are therefore linked to class status through different capitals. The study shows that the majority of Finns can place themselves in the class scene. Moreover, class-related differences can be found in cultural consumption in empirical analyses. The main differences between classes can be seen in how different classes relate to cultural products but also in the number of leisure pursuits. Being well-off economically is connected to being well-off culturally. High status manifests as omnivorous cultural consumption. The central differences are built upon occupational class so that the working class is more passive than other class groups. Same difference can be found in relation to education and income level. Other im-portant divisive variable is age. Age group defines what is being consumed: the younger respondents are inclined to choose popular culture whereas the older age groups choices represent more traditional taste choices.

Matalan syntyvyyden syitä ja seurauksia julkisen eläkejärjestelmän ylläpidon ja uudistamisen näkökulmasta

Viime vuosikymmeninä teollistuneissa OECD-maissa yksi suurimmista väestöllisistä muutoksista on tapahtunut syntyvyydessä. Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen useissa teollistuneissa maissa väestönkasvun trendi on ollut laskeva, mikä puolestaan on johtanut kasvavaan huoleen matalan syntyvyyden sosioekonomisista seurauksista. Matala syntyvyyden taso on monissa kehittyneissä maissa luonut varjon valtion ylläpitämän sosiaaliturvajärjestelmän ylle ja sen rahoituspohjan heikentyminen on kasvattanut huolta järjestelmän tulevaisuudesta. Myös muun muassa viime vuosikymmenten taloudelliset taantuma-ajat, väestön ikärakenteessa ja työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset, sekä väestön ikääntyminen ja veronmaksajien väheneminen ovat luoneet uudenlaiset paineet julkisen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän ylläpidolle ja rahoittamiselle. Mietittäessä puolestaan syitä syntyvyyden madaltumiseen viime vuosikymmeninä, ovat tutkimukset osoittaneet, etteivät talous- ja sosiaalijärjestelmien rakenne sekä niissä tapahtuneet muutokset ole olleet tässä muutoksessa merkityksettömiä. Verotuksella ja valtion myöntämillä sosiaalituilla on osoitettu olevan vaikutus yksilön lapsenhankinta- ja myös perheenmuodostamispäätökseen. Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat matala syntyvyys, sekä sen syyt ja seuraukset taloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää matalan syntyvyyden ja perheen perustamisen sekä jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän välistä yhteyttä, ja löytää todisteita siitä, millaisia kannustimia julkisella eläkejärjestelmällä syntyvyyden suhteen on. Li-säksi tutkielmassa perehdytään julkisen eläkejärjestelmän tulevaisuuteen väestöllisten haastei-den edessä, ja tarkastellaan järjestelmän uudistamismahdollisuuksia. Matalaa syntyvyyttä tarkastellaan muun muassa väestöllisen transition teorian avulla. Matalan syntyvyyden ja jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän suhdetta tutkitaan Zhangin ja Zhangin (2007) matemaattisella mallinnuksella, jonka avulla saadaan selville, että julkisen eläkejärjes-telmän käyttö sosiaalisen hyvinvoinnin optimoinnissa on pääomainvestointien ulkoisvaikutusten myötä oikeutettua, ja että järjestelmällä ja sitä rahoittavalla tuloverolla on negatiivinen vaikutus syntyvyyteen, mikäli vanhemmat preferoivat lastensa laadullisia, hyvinvointiin liittyviä ominai-suuksia niiden lukumäärään. Perheen perustamisen ja eläkejärjestelmän suhdetta puolestaan tarkastellaan Ehrlichin ja Kimin (2007) tutkimuksen pohjalta. Ehrlichin ja Kimin tutkimuksen tulos on, että julkista eläkejärjestel-mää rahoittavan tuloveron ja sen korottamisen vaikutus syntyvyyteen ja perheen perustamiseen on negatiivinen. Julkisen eläkejärjestelmän viittä eri uudistamisvaihtoehtoa ja niiden hyvinvointi-vaikutuksia käsitellään tutkielmassa pääosin Attanasion, Kitaon ja Violanten (2007) mallin avul-la. Jokaisella reformilla on Attanasion, Kitaon ja Violanten mukaan erilaisia makrotaloudellisia vaikutuksia, joita tarkastellaan tutkielmassa pääosin sanallisesti ja graafisesti, sekä eri tutkimus-ten tuloksia vertailemalla. Tutkielmassa käsite syntyvyys rinnastetaan taloustieteellisessä mielessä lasten kysynnäksi, ja sitä tutkitaan pääosin makrotaloudellisesta näkökulmasta. Kaikki tutkielmassa käytettävät matemaattiset mallit ovat limittäisten sukupolvien malleja ja julkisella eläkejärjestelmällä viitataan jakojärjestelmäiseen, pay-as-you-go -eläkejärjestelmään.

Dietary aspects of cow's milk allergy in young children

Cow s milk allergy (CMA) affects about 2-6% of infants and young children. Environmental factors during early life are suggested to play a role in the development of allergic diseases. One of these factors is likely to be maternal diet during pregnancy and lactation. The association between maternal diet and development of CMA in offspring is not well known, but diet could contain factors that facilitate development of tolerance. After an established food allergy, another issue is gaining tolerance towards an antigen that causes symptoms. The strictness of the elimination depends on the individual level of tolerance. This study aimed at validating a questionnaire used to inquire about food allergies in children, at researching associations between maternal diet during pregnancy and lactation and subsequent development of cow s milk allergy in the offspring, and at evaluating the degree of adherence to a therapeutic elimination diet of children with CMA and factors associated with the adherence and age of recovery. These research questions were addressed in a prospective birth cohort born between 1997 and 2004 at the Tampere and Oulu University Hospitals. Altogether 6753 children of the Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Nutrition cohort were investigated. Questionnaires regarding allergic diseases are often used in studies without validation. High-quality valid tools are therefore needed. Two validation studies were conducted here: one by comparing parentally reported food allergies with information gathered from patient records of 1122 children, and the other one by comparing parentally reported CMA with information in the reimbursement records of special infant formulae in the registers of the Social Insurance Institution for 6753 children. Both of these studies showed that the questionnaire works well and is a valid tool for measuring food allergies in children. In the first validation study, Cohen s kappa values were within 0.71-0.88 for CMA, 0.74-0.82 for cereal allergy, and 0.66-0.86 for any reported food allergy. In the second validation study, the kappa value was 0.79, sensitivity 0.958, and specificity 0.965 for reported and diagnosed CMA. To investigate the associations between maternal diet during pregnancy and lactation and CMA in offspring, 6288 children were studied. Maternal diet during pregnancy (8th month) and lactation (3rd month) was assessed by a validated, 181-item semi-quantitative food frequency questionnaire (FFQ), and as an endpoint register-based information on diagnosed CMA was obtained from the Social Insurance Institution and complemented with parental reports of CMA in their children. The associations between maternal food consumption and CMA in offspring were analyzed by logistic regression comparing the highest and lowest quarters with two middle quarters of consumption and adjusted for several potential confounding factors. High maternal intake of milk products (OR 0.56, 95% CI 0.37-0.86 p = 0.002) was associated with a lower risk of CMA in offspring. When stratified according to maternal allergic rhinitis or asthma, a protective association of high use of milk products with CMA was seen in children of allergy-free mothers (OR 0.30, 95% CI 0.13 - 0.69, p < 0.001), but not in children of allergic mothers. Moreover, low maternal consumption of fish during pregnancy was associated with a higher risk of CMA in children of mothers with allergic rhinitis or asthma (OR 1.47, 95% CI 0.96 - 2.27 for the lowest quarter, p = 0.043). In children of nonallergic mothers, this association was not seen. Maternal diet during lactation was not associated with CMA in offspring, apart from an inverse association between citrus and kiwi fruit consumption and CMA. These results imply that maternal diet during pregnancy may contain factors protective against CMA in offspring, more so than maternal diet during lactation. These results need to be confirmed in other studies before giving recommendations to the public. To evaluate the degree of adherence to a therapeutic elimination diet in children with diagnosed CMA, food records of 267 children were studied. Subsequent food records were examined to assess the age at reintroduction of milk products to the child s diet. Nine of ten families adhered to the elimination diet of the child with extreme accuracy. Older and monosensitized children had more often small amounts of cow s milk protein in their diet (p < 0.001 for both). Adherence to the diet was not related to any other sociodemographic factor studied or to the age at reintroduction of milk products to the diet. Low intakes of vitamin D, calcium, and riboflavin are of concern in children following a cow s milk-free diet. In summary, we found that the questionnaires used in the DIPP study are valid in investigating CMA in young children; that there are associations between maternal diet during pregnancy and lactation and the development of CMA in offspring; and that the therapeutic elimination diet in children with diagnosed CMA is rigorously adhered to.