Impacto de la interactividad de un entorno virtual, en el fomento del aprendizaje colaborativo en la Universidad Santiago de Cali

En este estudio se analiza el impacto de la interactividad de un entorno virtual, el fomento del aprendizaje colaborativo de un grupo conformado por diez y seis (N=16) estudiantes del segundo semestre del programa de Ingeniería Industrial de la universidad Santiago de Cali. Se planteó como objetivo, establecer un foro virtual con una actividad de aprendizaje colaborativo, basada en un problema a resolver como tarea conjunta.La experiencia se desarrolló mediante un diseño de tipo exploratorio y descriptivo, enfocado en recolectar y analizar información que permitió comprender y valorar el impacto de la interactividad en el aprendizaje colaborativo de los estudiantes. Con el estudio, se apertura un espacio de discusión en torno al impacto real de las interacciones en el fomento del aprendizaje, durante la realización de tareas colaborativas de los estudiantes, utilizando el foro virtual como herramienta de apoyo.

El aprendizaje basado en problemas como estrategia para el cambio metodológico en los trabajos de laboratorio

The Problem Based Learning (PBL) can be used as a strategy for methodological change in conventional learning environments. In this paper, the integration of laboratory work in PBL grounded activities during an introductory organic chemistry course is described. The most decisive issues of their implementation are discussed. The results show how this methodology favours the laboratory work contextualization in subject-matter and promotes the Science-Technology-Society-Environment relationships. Besides, it contributes to competence development like planning and organization skills, information search and selection, cooperative work, etc., the same way as the tutorial action improvement.

Skenaariotyöskentely organisaation oppimisen välineenä

Skenaarioita käytetään usein ylimmän johdon strategiasuunnitteluvälineinä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikuttavatko skenaariot ja skenaariotyöskentely organisaation oppimiseen laajemminkin kuin yksilötasolla ja minkälaista oppimista tapahtuu sekä minkälaisia ominaisuuksia skenaariotyötä johtavalla olisi hyvä olla. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla skenaariotöitä johtanutta henkilöä sekä niihin osallistuneita henkilöitä. Tutkittavana oli kaksi skenaariotyötä, joista toisen tavoittena oli kuvata tulevaisuuden mobiileja liiketoimintamalleja ja toisen mallintaa verkko-operaattoriliiketoiminnan tulevaisuutta. Tutkimuksen aikana selvisi, että skenaarioilla ja skenaariotyöskentelyllä voi tukea organisaation oppimista niin yksilön, ryhmän/organisaation kuin organisaatioiden väliselläkin tasolla. Skenaariotyötä tekevällä ryhmällä ja sitä johtavalla henkilöllä on vaikutusta organisaation oppimiseen. Erityisen tärkeää organisaation oppimisen kannalta on, kuinka skenaariotyöskentely aloitetaan ja lopetetaan.

Kadonnutta me-politiikkaa etsimässä

Kirjallisuusarvostelu

Viestintä ravitsemusosaamisen kehittämisessä Case:Sairaalan ateriaprosessi

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia viestinnän merkitystä osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena oli tutkia, miten viestintä edistää ravitsemusosaamisen kehittämistä sairaalan ateriaprosessissa. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymyksiin, mitkä ovat ravitsemusosaamisen kehittämisen ja viestinnän tavoitteet, millä työyhteisöviestinnän foorumeilla uuden ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämiä muutoksia käsitellään ja millaisia työssä oppimisen prosesseja näillä foorumeilla on tunnistettavissa. Empirian näkökulmasta tutkimusta voidaan kuvata tapaustutkimukseksi. Tapauksena on sairaalan ateriaprosessi. Tutkimuksen valmistelevana aineistona käytettiin uutta ravitsemushoitosuositusta (Nuutinen ym. 2010), jota täydennettiin haastatteluaineistolla. Tutkimuksessa ovat edustettuina hoitotyön, ruokapalvelun ja ravitsemushoidon asiantuntemuksen näkökulmat sairaalasta sekä ammatti- ja aikuisopistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin teemakortiston ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ravitsemusosaamisen kehittämisen tavoitteena on uuden ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämien muutosten toteuttaminen sairaalan ravitsemushoidon prosesseissa ja tuotteissa. Ravitsemusosaamisen kehittämisen tavoitteena on tässä yhteydessä ateriaprosessin ja ruokapalvelun tuotteiden eli ruokavalioiden kehittäminen. Ravitsemushoidon kehittämisen tarkoituksena on asiakkaiden toipumisen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveydenhuollon kustannusten säästäminen. Viestinnällä on tärkeä merkitys ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Viestinnän avulla edistetään yksilöllistä ja yhteistä eli tiimioppimista vuorovaikutuksen kautta. Ruokapalvelu- ja hoitohenkilöstön sekä ravitsemushoidon asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu nähdään tärkeänä ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Vuoropuhelun avulla vahvistetaan ravitsemushoitoon liittyvää tietopohjaa ja yhteistä käsitteistöä. Tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen ravitsemushoidon kehittämiseen. Ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämiä muutoksia käsitellään ulkoisissa ja sisäisissä verkostoissa esimerkiksi ravitsemus-yhdyshenkilöverkoston tapaamisissa, moniammatillisissa työryhmissä, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksissa sekä työfoorumilla eli fyysisessä työtilassa ja hyödyntäen viestintäteknologiaa. Hoitotyön, ruokapalvelun ja ravitsemushoidon asiantuntijoilla/opettajilla on tärkeä rooli ravitsemusosaamisen kehittämiseen liittyvässä työssä oppimisen ohjaamisessa. Ravitsemusosaamisen kehittämisessä on tunnistettavissa sosiaalisia, reflektiivisiä, kognitiivisia ja operationaalisia työssä oppimisen prosesseja. Sosiaalisia prosesseja ovat työkokemusten vaihdanta ja reflektiivisiä niiden arviointi. Kognitiivisten prosessien tarkoitus on tiedonhankinta ja prosessointi, jolloin yhdistetään kokemustietoa sekä uutta ravitsemustieteellistä tietoa. Tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen, jota kokeillaan käytännössä. Operationaalisia prosesseja ovat fyysisessä työtilassa tapahtuva kokeilemalla, tekemällä ja soveltamalla oppiminen, jolloin uutta toimintamallia esimerkiksi vajaaravitsemuksen seulontaa, ateriatilausta tai reseptiikkaa kokeillaan käytännössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaalassa on omaksuttu oppivan organisaation periaatteita ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Ravitsemusosaamisen kehittäminen on yhteydessä muutokseen, strategiaan, prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Viestinnän avulla edistetään ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämien muutosten toteuttamista sairaalan ateriaprosessissa ja ruokavalioissa. Hoito- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä ravitsemushoidon asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen ravitsemushoidon kehittämiseen. Tutkimus palvelee ravitsemusosaamisen kehittämistä sairaalan ateriaprosessissa. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää vertailuoppimismateriaalina terveydenhuollon organisaatioissa ja verkostoissa.

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa - case Itä-Suomen yliopiston opinto- ja opetuspalvelut

Tutkielman tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kuvaus osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä tutkielman kohdeorganisaatiossa. Lisäksi halutaan selvittää, millaista osaamista kohdeorganisaatiosta löytyy ja mikä motivoi asiantuntijoita oman osaamisen kehittämiseen. Teoreettinen tarkastelu pohjautuu kolmeen keskeiseen käsitteeseen: osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään myös selkeyttämään näiden käsitteiden määritelmien kirjavaa kenttää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Tutkielman kohdeorganisaatio on kokenut muutama vuosi sitten suuren organisaatiorakenteen muutoksen, mikä on tuonut omat haasteensa osaamisen johtamiseen ja toisaalta korostanut sen tärkeyttä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kohdeorganisaatiossa on vahvaa monialaista osaamista ja oman osaamisen kehittämiseen motivoituneita työntekijöitä. Kuitenkin useimmilla osaamisen kehittäminen jää päivittäisten työtehtävien varjoon, joten kouluttautumiselle ja työssä oppimiselle toivottiin lisää mahdollisuuksia.

Esimies osaamisen mahdollistajana

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli esitellä ja analysoida osaami-sen johtamista sekä tuottaa käytännön suosituksia Alko Oy:n myymälöiden lähiesimiehille heidän henkilökuntansa osaamisen kehittämiseksi. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kerätyn aineiston avulla luomaan ymmärrys siitä, miten osaamisen johtamiset keinot vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena ja tutkimusaineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohdeyrityksen myyjille lähetettiin kyselylomake heidän esimiestensä osaamisen johtamisen toimista, ja kyselystä saadun tiedon syventämiseksi haastateltiin kahdeksaa myymäläpäällikköä osaamisen johtamisen teemoista. Tutkimuksen perusteella pystyttiin muodostaman käsitys siitä, mistä osaa-misen johtaminen koostuu ja miten paremman ja heikomman osaamisen omaavien myymälöiden esimiesten toimet eroavat toisistaan. Vastausten perusteella saatiin myös ymmärrys niistä osa-alueista, joita kohdeyrityksen esimiesten toiminnassa pitäisi pyrkiä kehittämään. Osaamisen kehittämisen perustan muodostavat esimiehen oma esimerkki ja oppimiseen kannustava ilmapiiri. Esimies, joka onnistuu suuntaamaan henkilökuntansa oppimisen tukemaan organisaation tavoitteita, osaa henkilökohtaistaa yhtiön strategian sopimaan jokaisen toimenkuvaan. Oppimisen tukemisessa vaaditaan esimieheltä vahvaa henkilökunnan tuntemusta, tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seurantaa. Tutkimus osoitti esimiesten olevan pääsääntöisesti innostuneita työstään ja onnistuvan osaamisen suuntaamisen toimissa hyvin. Esimiehet voisivat kehittää toimintaansa ottamalla oman henkilökuntansa mukaan toiminnan suunnitteluun ja vastuuttamalla heitä myymälän toiminnan ja oman ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen.

Innovation Ecosystem Perspectives on Financial Services Innovation

The context of financial services has been characterised by changes in the regulatory, technological and societal landscape. Consumers are increasingly interested in mobile payments, crowdfunding and microfinance services, either for themselves or because collaborative consumption is viewed as a more sustainable. Retail branches are re-organised to further meet the expectations of customers, start-ups focusing on technology for financial services (i.e. Fintech) are ever growing and financial services companies reinforce their own innovation practices (e.g. creation of innovation labs or venture capital investment funds). The innovation ecosystem around financial services companies represents the many actors with whom they can co-create and co-produce innovative new services for their customers (or for themselves). The innovation process is no longer a closed internal effort but needs to include external actors from the innovation ecosystem. This topic is especially interesting in a small and open economy where the financial centre takes a prominent place in the economy. The research question is therefore “How does the innovation ecosystem influence the innovation process within financial services companies?”. The influence of the innovation ecosystem on the innovation process within financial service companies mainly comes from its social capital and value creation efforts. However learning to work and exchange in an innovation ecosystem is also expected to influence the innovation process in place. Realizing the potential of the innovation ecosystem requires sufficient capabilities to manage new information coming from the innovation ecosystem. The professional associations provide the necessary coordination among actors in the innovation ecosystem to co-create and appropriate value, while fostering co-evolution within the innovation ecosystem.

Les navires vikings : conception géométrique et architecture traditionnelle au Moyen Âge scandinave.

Selon l’image reçue des Vikings, ce peuple incarne l'esprit d’une immense solidarité primitive ayant su résister rudement au joug du christianisme et à la domination du Latin en Europe occidentale. Cette image n’est pas sans ses contradictions et, s’il est vrai que l’écriture était encore inconnue en Scandinavie durant les premiers siècles de l’expansion viking, on sait maintenant que le commerce et la colonisation, autant que les célèbres raids, motivèrent l’irruption des peuples scandinaves sur la scène médiévale. Quant aux navires de ces marchands, colonisateurs, pêcheurs et guerriers, ils apparaissent, un peu à l’image des Vikings eux-mêmes, sur le grand tableau de l’histoire nautique sous l’enseigne d’une originalité et d’une technicité sans parallèle. Comment les Vikings construisaient-ils leurs navires, en leur donnant une symétrie, un équilibre et une finesse si achevés? Les premiers ethnologues qui se sont intéressés à cette question ont privilégié les idées issues d'une tradition acquise par des générations de constructeurs, et d'astuces simples pour équilibrer tribord et bâbord. Puis, ils se sont rapidement tournés vers les techniques inhérentes à la construction à clin : utilisation de planches fendues et non sciées et de rivets abondants témoignant d’une sidérurgie acquise depuis peu. Le problème que présentent ces navires, est que leur construction artisanale demeure conforme à l’image reçue des Vikings, mais que leur conception architecturale, réalisée selon des connaissances théoriques très exactes, brise la notion d’une Scandinavie médiévale illettrée et coupée des grands centres du savoir. Ce travail s’intéresse précisément à la conception architecturale des navires scandinaves du VIIIe au XIe siècle pour montrer comment ils s’insèrent dans un haut savoir européen dès leur apparition. Il explore ensuite les liens qui unissent ce savoir théorique aux aspects véritablement originaux des navires vikings, en l’occurrence leur construction à clin et leur homogénéité sur une grande région à travers plus de cinq siècles. Au terme de cette recherche, l'analyse réalisée sur le maître-couple de trois épaves vikings, une épave antique et une épave scandinave pré-viking, a permis de mettre en évidence plusieurs indices de l'utilisation du système de conception géométrique apparaissant pour la première fois dans les traités d'architecture navale de la Renaissance, et ce, sur chacune de ces épaves. Les résultats obtenus démontrent qu'il est possible d'employer un système transversal de conception pour des navires vraisemblablement construits bordé premier et assemblés à clin.

A Cultura e a Pré-Disposição para um Ambiente de Aprendizagem Organizacional: Um Estudo da Cultura da Isabela S/A

The increase of the global competitiveness of the global alliances of the economic blocks, generates an increasing stream of information that makes with that the companies are always the seek of new developments. The climate of changes generates concern with what it must be assimilated by organization, and things that don¿t serve the definitive company. The organizational environment of the companies is taken by uncertainty. The organizational culture becomes itself very important for the organization, therefore it judges what the company can use in the relation with its environment, and what does not serve to its organizational structure. Together with the culture is necessary that itself a learning environment, leading thus culture. The work considered here studies the organizational culture of a company making relation with the organizational Learning, and helps to clarify the profile of a culture that propitiates the organizational learning. This work analyzes the Isabela¿s S/A organizational culture, making relation with the organizational learning. Of this form, look it self to describe and to identify the culture of the searched company, studying its difficulties and advantages, making relation with the deep learning. The company is characterized, the situation problem and the subject of study. In the theoretical referential was made an analysis of the culture, its formation until the types of culture, applying itself after a model of organizational learning. A model for the study of the culture is applied, where self is characterized, tipology of the culture, and applied a model for the study of the learning. The results of the considered study, answer the research problem, where they are analysed with the application of the diagnostic research of the searched company. This discloses an organization with a strong culture, however flexible to assimilate changes. It has a harmony between the values that generate the culture and that they are characterized, spreading out thus an environment that propitiates organizational learning, a culture that generates learning.

Agir, aprender, formar, intervir, agir uma experiência dos consultores internos na gestão do conhecimento da Petrobrás UN-RNCE

This research aims at studying the formation of internal consultants in organizational setting in the joint resolution of problems, around the conversion of knowledge. The objective of research is to understand and explain the meanings attributed by Petrobras internal consultants to their practice and training for the conversion process of tacit knowledge into explicit, around the joint resolution of their problems with their collaborators. It has directed the next question: what the meanings assigned by the consultants of Unidade de Negócios Rio Grande do Norte e Ceara (UN-RNCE) in Knowledge Management (KM), for their interventionist and formative practices in problem solving, as well as conversion of tacit knowledge in explicit? This paper has assumed that there is a dual logic integrated into its daily practices: solving troubles and converting knowledge. The thesis has considered the daily practices of these consultants are characterized as epistemic spaces and permanent education through the conversion of knowledge. It has adopted the principles of multi-referential approach as foundations, regarding the translation of a variety of angles, perspectives and prospects which allow the interpretation and understanding of complex issues that are part of conversion of knowledge. The understanding and explanation of the senses are based on the methodology of the comprehensive interview; taking ownership is the sensitive listening for comprehensive interpretation of oral discourses of ten consultants, in addition to the autoscopy that putting into practice, thus, the stance of the researcher as an intellectual craftsman. Furthermore, it has assessed that the limits and possibilities for training and learning in the conversion of knowledge arise, on one hand from a predominantly driven training culture by the paradigm of technical rationality and one the other hand, from a set of relationship to knowledge and relation to know , revealed in the search for training in other dimensions. There are tensions between the local and global demands located in a situation marked by a systemic organization of knowledge. However, the context is perceived by researchers as impregnated by the discontinuity, unpredictability and uncertainty; mobilizing a number of elements necessary for the mediation in training practices of these consultants. Finally, it has set an instrumental and technological support, restricting the formation and undermining the position of the consultancy as nuclear function in Knowledge Management

Adaptação de livros de literatura infantil para alunos com deficiência visual

Pós-graduação em Educação - FFC

Recursos e estratégias da tecnologia assistiva a partir do ensino colaborativo entre os profissionais da saúde e da educação

Pós-graduação em Educação - FFC

Ambiente computacional interativo para auxílio do processo de ensino aprendizagem de matemática básica

A aprendizagem é um processo continuo permeado por construções e reconstruções do conhecimento, com a inserção do computador no processo de ensino aprendizagem, juntamente com a análise das abordagens da Psicologia Educacional e Educação Matemática, foi possível, neste trabalho, a elaboração de um prototipo computacional voltado para o auxilio a aprendizagem da matemática. Este prototipo e um ambiente computacional interativo para auxiliar o aprendizado das quatro operações básicas (adição, subtração,multiplicação e divisão). Assunto este de grande repercussão no ambiente escolar, pois se não aprendido adequadamente, apresenta sérios problemas na evolução do aprendizado matemático do estudante. O trabalho envolve quatro etapas: Aspectos teóricos sobre o processo de ensino aprendizagem, dando-se maior ênfase a abordagem construtivista; Processo de ensino aprendizagem de Matemática, suas dificuldades e perspectivas de mudanças mediante ao aprendizado auxiliado por meios computacionais; concepção e modelagem do prototipo seguido dos Resultados obtidos durante aplicações do mesmo, resultados esses favoráveis a proposta inicial do trabalho.

Facilidades e dificuldades apontadas por professores de matemática ao atingir algumas das boas práticas de ensino

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)