Seurantakomponentin kehitys tapahtumankäsittelyjärjestelmään

Tapahtumat ovat perusta monille nykyaikaisille tietoteknisille palveluille. Yksittäinen tapahtuma voidaan nähdä työtehtävänä, joka käsittelevän järjestelmän tulee suorittaa. Tapahtumankäsittely pyrkii pitämään järjestelmän tunnetussa ja ristiriidattomassa tilassa. Tämä toteutetaan pitämällä huolta, että jokainen tapahtuma joko onnistuu tai epäonnistuu kokonaisuudessaan. Tapahtumankäsittelyjärjestelmät ovat kasvaneet ja yhtäaikaisten käsiteltävien tapahtumien määrä noussut palveluiden siirtyessä yhä enemmän tietoverkkoihin. Samalla järjestelmien kehittäminen ja ylläpito vaikeutuvat, jolloin kehittäjät tarvitsevat parempia työkaluja järjestelmän valvontaan. Tapahtumankäsittelyn seuranta pyrkii seuraamaan järjestelmän sisäistä toimintaa yksittäisen tapahtuman tai osatapahtuman tarkkuudella. Riippuen toteutuksesta kehittäjä voi joko tarkkailla järjestelmää reaaliaikaisesti tai jälkikäteen suorituksen perusteella tallennetun seurantatiedon avulla. Työssä esitellään tapahtumanseurantakomponentin suunnitteluprosessi ratkaisuineen, joka mahdollistaa tapahtumien suorituksen tarkkailun, seurantatiedon tallentamisen sekä tulosten tarkastelun jälkikäteen. Työ on toteutettu osaksi Syncron Tech Oy:n Syncware-ohjelmistoalustaa.

Peruskoulun neljäsluokkalaisten lukuharrastus ja luovan kirjoittamisen taidot

Tämä tutkimus on pääosin kvantitatiivinen tutkimus peruskoulun neljäsluokkalaisten lukuharrastuksesta ja luovan kirjoittamisen taidoista. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon ja mitä tutkimusjoukkoon kuuluvat neljäsluokkalaiset lukevat sekä minkälaisia kirjoitelmia he kirjoittavat. Tavoitteena on myös tutkia, miten lukuharrastuneisuudelta erilaisten oppilaiden kirjoitelmat eroavat toisistaan. Lisäksi halutaan saada tietää, poikkeavatko tyttöjen ja poikien lukemisharrastukset, lukemiskulttuurit ja kirjoitelmat toisistaan. Tutkimusjoukkoon kuuluu 68 oppilasta yhteensä kolmesta peruskoulun neljännestä luokasta. Kaikki koulut ovat Pirkanmaan alueella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja oppilaiden kirjoitelmista. Tutkimuksen tulosten mukaan tytöt lukevat kirjoja ja lehtiä enemmän kuin pojat. Poikiin verrattuna tytöt myös lukevat useammin kavereiden tai sisarusten kanssa. Sekä poikien että tyttöjen lempikirjoja ovat vitsikirjat, sarjakuvakirjat ja -lehdet sekä kirjasarjat. Vastaajat lukevat paljon myös erilaisia tietokirjoja. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat etsivät ja valitsevat luettavansa mieluiten itse. Tässä tutkimuksessa neljäsluokkalaisten kirjoitelmissa yleisin piirre on havainnollisuus, joka ilmenee hahmojen ja tapahtumien tarkkana kuvailuna. Tytöt suoriutuivat kirjoitelmien kirjoittamisesta paremmin kuin pojat. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ne, jotka lukevat paljon taitavat kirjoittamisen paremmin kuin ne, jotka lukevat vähän. Tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten pojat tai muuten vähän lukevat saataisiin lukuharrastuksen piiriin ja siten kehittämään omaa kielenkäyttötaitoaan sekä keskusteluin että kirjoittamalla.

Monikanavaisen kriisiviestintämallin kehittäminen, asiakasyrityksenä Medi-IT Oy

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, mitä asioita organisaation tulisi huomioida tehokkaan, monikanavaisen kriisiviestintämallin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asiakasyritys Medi-IT Oy tukee terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluntuottajien toimintaa tarjoamalla ja tuottamalla asiantuntija- ja tietotekniikkapalveluita. Tutkimuksessa keskitytään yrityksen tukipalveluyksikköön ja viestinnän lajeista häiriötilanteiden viestintään. Kriisiviestintämalli voidaan tarvittaessa lanseerata myös muihin yksiköihin. Medi-IT Oy:n kriisiviestintämallin kehittäminen aloitettiin kartoittamalla nykytilaa. Tämä tehtiin yrityksen nykyisiä toimintatapoja selvittämällä ja kysymällä asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia. Viestintään liittyvän puhelinkyselyn asiakkaille suoritti InnoLink-yritys. Kyselyn tuloksista nousi esiin viestinnän ongelmakohtia. Näihin paneutumalla löydettiin kehitettävät kohteet. Nämä kriisiviestinnän ja samalla tapahtumien hallinnan kehityskohteet on esitetty toimintojen tarkennuksina. Asiakasyritys on panostamassa prosessien laatuun ja on aloittamassa ITIL:in hyödyntämisen prosessien läpikäymisessä. Siksi myös ITIL:in periaatteita otettiin huomioon tässä kriisiviestinnän prosessimallissa. Työssä selvitettiin teoriakatsauksen pohjalta, mitkä ovat hyvän kriisiviestinnän ominaisuudet ja mitkä ovat monikanavaisuuden asettamat haasteet, edut ja haitat. Prosessin mallintamisessa käytettiin tapahtumien hallintaan keskittyvää työkalua. Työn lopputuloksena syntyi asiakasyritykselle monikanavaisen kriisiviestinnän kehittämismalli sekä kehittämistä vaativien toimintojen tarkennukset. Työhön sisältyy myös tulevaisuuden kriisiviestinnän prosessimalli, jonka toteutuminen ei ole vielä teknisesti täysin mahdollista.

Laatukustannusten sisäisen raportoinnin kehittäminen Metso Rautpohjan paperi- ja kartonkikonetehtaassa

Tässä diplomityössä on tarkasteltu Metso Rautpohjan laatukustannustiedon sisäisiä raportointitarpeita ja -mahdollisuuksia päätöksenteon tueksi. Tehty tarkastelu liittyy aiemmin Rautpohjassa luotuun laaduttomuuden kustannusten kirjaus- ja seurantajärjestelmään, jonka avulla kyseisiä kustannuksia on organisaatiossa eritelty muista kustannuksista Baan-tietojärjestelmää käyttäen. Tämän työn tavoitteena oli löytää tapaustutkimuksen keinoin laaduttomuuden kustannuksiin liittyviä sisäisiä tietotarpeita, joihin voitaisiin löytää ratkaisuja Data Warehouse (DW) -tietovarastointi- ja raportointitekniikkaa sekä olemassa olevaa laaduttomuuden kustannustietomassaa 2008 hyödyntäen. Tutkimusta varten Rautpohjan organisaatiosta valittiin kullekin toiminnolle niitä edustavat vastuuhenkilöt, joita haastattelemalla pyrittiin selvittämään sisäisiä tietotarpeita laaduttomuuden kustannuksiin liittyen. Työn tuloksena jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle toiminnolle luotiin vähintään yksi raporttipohja, jonka avulla niille voidaan jatkossa tuottaa tarvittavaa, kohdennettua laaduttomuuden kustannustietoa omaan toimintaan liittyen. Laaduttomuuden kustannusten rinnalla tässä työssä tutkittiin myös mahdollisia kehitystarpeita Rautpohjan ympäristökustannuksien seurantaan liittyen. Suuremmassa mittakaavassa tällä työllä on pyritty tukemaan laaduttomuuden kustannusten minimointia paitsi Rautpohjassa, mutta myös Metson linjaorganisaatiossa yleisesti. Raportoinnin perimmäisenä tarkoituksena oli mahdollistaa laaduttomuuden kustannusten taustalla olevien syiden ja tapahtumien analysointi, ja sitä kautta edesauttaa laaduttomuuden kustannusten minimoimiseen tähtäävää kehitystyötä. Metso Rautpohjassa toimiviksi havaittuja laaduttomuuden kustannusten seurantaan ja analysointiin käytettyjä menetelmiä voidaan haluttaessa soveltaa myös muissa Metso-yksiköissä.

Opettajien ääneen lukeminen luokassa –Luokanopettajien näkemyksiä ääneen lukemisesta

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata luokanopettajien ääneen lukemista oppilailleen. Tarkoituksena oli selvittää, lukevatko luokanopettajat oppilailleen ääneen ja millaista kirjallisuutta he lukevat. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää luokanopettajien asettamat tavoitteet ääneen lukemiselle ja miten he pyrkivät tavoitteet saavuttamaan. Aihetta lähestyttiin kvantitatiivisen lähestymistavan kautta, survey-tutkimusta hyödyntäen. Aineisto kerättiin syksyllä 2010 kyselylomaketutkimuksena. Kyselylomake laadittiin aikaisemmista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella. Harkinnanvaraisen otannan avulla valittiin tutkimuskaupunki, josta 24 koulua osallistui tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 86 luokanopettajaa vastausprosentin ollessa 48,3 prosenttia. Tutkimustulosten perusteella luokanopettajat lukevat oppilailleen eniten ääneen oppikirjoja, kaunokirjallisia tekstejä ja tietotekstejä. Keskimäärin he lukevat noin 15 kertaa kymmenen koulupäivän aikana. Hieman vajaa puolet luokanopettajista kokee, ettei pysty lukemaan haluamaansa määrää ääneen oppilailleen. Opettajat valitsevat ääneen luettavan materiaalin oppilaiden iän ja käsiteltävän aiheen mukaan. Suurin osa opettajista pitää opettajan ääneen lukemista tärkeänä 1.-6. luokkien aikana. Opettajat lukevat ääneen oppilailleen motivoidakseen oppilaiden lukuharrastusta, oppilaiden nautinnon vuoksi, antaakseen elämyksiä ja tukeakseen oppilaiden kuullun ymmärtämistä. He liittävät ääneen lukemisen eniten äidinkieleen ja kirjallisuuteen, mutta myös uskontoon, ympäristö- ja luonnontietoon, biologiaan ja maantietoon. Opettajat ovat epätietoisia siitä, mainitaanko ääneen lukeminen heidän koulunsa opetussuunnitelmassa suositeltavana opetusmetodina. He käyttävät ääneen lukemisen yhteydessä eniten koko luokan keskustelua, opettajan kyselyä sekä vaikeiden sanojen ja tekstin tapahtumien käsittelyä. Ääneen lukemisen yhteyteen liittyvät toimet tapahtuvat usein ääneen lukemisen jälkeen. Opettajan ääneen lukemisen aikana oppilaat saavat piirtää, kysellä ja keskeyttää ja toisaalta vain kuunnella. Useat opettajat eivät valmistaudu ääneen lukemiseen millään tavalla, mutta reilusti yli puolet kertoo oppilailleen, miten heidän tulee kuunnella. Tutkimuksen avulla voidaan ainakin todeta, että opettajan ääneen lukeminen kuuluu alakouluun, ja tutkimuksen tekeminen on herättänyt opettajissa ajatuksia liittyen heidän omaan opetukseensa.

Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä : Yleissuunnitelma

Työn tavoitteena on ollut selvittää verkollinen ratkaisu tiedotusopastejärjestelmän ohjausperiaatteista pääkaupunkiseudun päätieverkolla. Työn tuloksia soveltaen yksittäisten tiedotusopasteita sisältävien hankkeiden ohjauspolitiikka voidaan toteuttaa jatkossa järjestelmällisemmin ja yhdenmukaisemmin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun päätieverkolle (kehätiet ja pääsisääntuloväylät) luotiin periaatesäännöt erilaisten tapahtumien osalta sille, kuinka laajasti ja millä sisällöllä liikennetiedotusta näytetään tiedotusopasteissa. Periaatesäännöt luotiin teoreettiseen tavoitetilanteeseen, jossa kaikilla pääteiden liittymäväleillä on käytössä opasteet. Ohjaussääntöjä on tarkennettava tapauskohtaisesti, koska pääväylästö ei ole symmetrinen eikä liikenne ole homogeenista erityisesti kehien eri osissa. Periaatesäännöt luovat kuitenkin lähtökohdan tiedotuksen laajuuden ja sisällön suunnitteluun sekä käyttöön. Työssä laadittiin luonnokset tiedotusopasteiden käytöstä kaikille päätieliittymäväleille laadittuja periaatesääntöjä noudattaen. Tiedotusopasteiden ohjaustilanteet laadittiin MapInfo-ohjelmistoon tapahtumakohtaisina karttaesityksinä. Kaikista ohjaustilanteista koottiin yhteenvetotaulukko. Lisäksi laadittiin paikkatietotyökalu, josta voidaan avata haluttu ohjaustilanne kullakin pääteiden liittymävälillä. Työssä laadittujen tapahtumakohtaisten tiedotusluonnosten tarkkuustasoa on tulevaisuudessa täydennettävä siten, että tiedotustilanteiden tietokantaan saadaan mukaan pääteiden lisäksi muut merkittävät liittymät. Tiedotustilanteista laadittua taulukointia ja paikkatietosovellusta tulisi kehittää varsinaiseksi yhtenäiseksi tietokantatyökaluksi, jolla voitaisiin taata opastuksen järjestelmällinen suunnittelu ja ylläpito. Lisäksi tiedotusopasteiden teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia on kehitettävä edelleen sekä edistettävä ohjausperiaatteiden käytännön toteutusmahdollisuuksia, kuten opastusjärjestelmien yhtenäistä käyttöjärjestelmää ja eritasoliittymänumerointia. Ohjeiden soveltamista käytännössä kannattaisi myös testata esimerkiksi Kehä III:n ohjausjärjestelmässä. Myös pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden liikenteeseen liittyviä tiedotustarpeita ja tiedotusopasteiden hyödyntämistä niissä tulisi jatkossa tarkastella laajemmin.

Merivoimat ja viranomaisten tukeminen 2030

Tulevaisuuden ennakoinnissa ja varautumisessa nojaamme usein kokemuksiimme menneestä. Tarkasteltaessa historiaa jälkikäteen voidaan todeta, että meidät on usein yllätetty etukäteen mahdottomilta tuntuneiden tapahtumien toteutuessa; emme siis ole pitäneet kaikkia muutoksia mahdollisina. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut muutosten mahdollisuuden hyväksyminen tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perusteita merivoimien viranomaistuen ja yhteistoiminnan kehittämiselle 2030-luvun toimintaympäristö huomioiden. Tutkimus pyrkii tarjoamaan teoriassa testattuja ja siten suositeltavia toimintamalleja ja mekanismeja kehitettäviksi ja toteutettaviksi merivoimien ja muiden viranomaisten välillä. Tutkimusraportin ensimmäisessä osassa pyritään määrittelemään viranomaistuen toimintaympäristö käsitteellisesti ja teoreettisesti nykyaikaisen turvallisuuskäsitteen ja turvallisuuskontekstien avulla. Toimintaympäristön kuvaukseen on sisällytetty myös esimerkkejä tämän päivän käytännön sovelluksia asevoimien käytöstä muiden viranomaisten tukemiseen Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa. Raportin toisessa osassa kuvataan aiheskenaarioina kolme toisilleen vaihtoehtoista suomalaista turvallisuusympäristöä 2030-luvulla. Skenaarioilla kuvataan turvallisuuden näkökulmasta suomalainen yhteiskunta PESTYMV-menetelmää soveltaen. Skenaarioiden avulla voidaan arvioida viranomaistuen kehittämismahdollisuuksia ja edellytyksiä vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa.

Logistiikan toimintaympäristön seurannan pilottijärjestelmän toteutus

Logistiikan toimintaympäristön seuranta on yksi Hämeen rykmentin Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosaston tehtävistä. Logistiikan toimintaympäristön seuranta on luonteeltaan jatkuvaa eri osa-alueiden tapahtumien, ilmiöiden ja trendien tarkkailua ja analysointia. Seurantaa kohdennetaan vuosittain muiden tutkimustehtävien, teemojen tai muuten ajankohtaisten ilmiöiden kautta. Logistiikan toimintaympäristön seurantaan ei kuitenkaan ole käytössä yhteisiä työskentelymenetelmiä eikä seurantatiedon taltiointia ja jakamista helpottavia työkaluja. Tutkimuksen pääongelmana oli toteuttaa uusi yhteistyön mahdollistava www-pohjainen työkalu logistiikan toimintaympäristön seurantaan. Lisäksi työssä selvitettiin yleisimpien/suosittujen sisällönhallintajärjestelmien, Drupalin, Managing Newsin ja Mediawikin, soveltuvuutta logistiikan toimintaympäristön seurantaan. Tutkimus on luonteeltaan toteutus, joka pitää sisällään pienimuotoisina myös suunnittelu-, vertailu- ja testausosiot. Tutkimuksessa toteutetaan Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosaston tutkijoiden käyttöön logistiikan toimintaympäristön seurannan pilottijärjestelmä alustavien vaatimusmäärittelyn pohjalta. Pilotin tavoitteena on mahdollistaa käyttäjän vaatimusten tarkentaminen ja seurannan viitekehyksen tarkentaminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa käytetyt wiki-järjestelmät ja www-sisällönhallintajärjestelmät soveltuvat erittäin hyvin logistiikan toimintaympäristön seurannan tarpeisiin. Työssä toteutettua työkalua, pilottia, voidaan hyödyntää logistiikan toimintaympäristön seurannan kehittämisessä.

Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusjärjestelmä Etelä-Karjalassa

Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa ennennäkemättömän suuri linnoitushanke. Maahamme sijoitetut venäläisjoukot valmistautuivat puolustamaan keisarikunnan pääkaupunkia keskusvaltojen lännestä suuntautuvia hyökkäyksiä vastaan. Viivytys- ja puolustusasemia linnoitettiin useaan eri tasoon aina Pohjanlahdelta Karjalan kannakselle ja Suomenlahdelta Pohjois-Karjalaan. Linnoitteet sijoittuivat maanteiden varsille ja sopiviin vesistökapeikkoihin. Linnoitteita ei koskaan käytetty juuri siihen tarkoitukseen, johon ne oli rakennettu. Ensimmäisen maailmansodan vaikutuksia Suomessa on tutkittu verrattain vähän. Päätutkimusongelmina ovat: Miten Venäjän keskusvaltojen suunnasta kokema uhka sodan eri vaiheissa vaikutti puolustussuunnitelmiin ja erityisesti linnoittamisjärjestelmään? Miten muutokset yleisessä sodan kulussa vaikuttivat koettuun uhkakuvaan? Miten tilanne Suomenlahdella vaikutti koettuun uhkakuvaan? Miten linnoitteet sijoittuivat alueelle ja vastasivatko ne arvioituun uhkaan? Vastasiko linnoitteiden operatiivis-taktinen sijoittelu koettuun uhkakuvaan? Tapahtuiko linnoitteiden taktisessa rakenteessa muutosta ja mistä se johtui? Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen kirjallisuustutkimus. Kirjallisuuteen perehtymällä on pyritty kuvailemaan ja analysoimaan tapahtumia sekä löytämään niiden väliltä syy-yhteyksiä. Tapahtumien kulku on pyritty todentamaan varmentamalla useammasta lähteestä silloin kun se on ollut mahdollista. Sodan aikana tapahtuneet voimasuhteiden muutokset sekä eräät suoritetut valmistelut vaikuttivat siihen, että uhka Saksan maitse suoritettavalle hyökkäykselle Pietaria kohti kasvoi. Venäjän sodanjohto vastasi uhkaan sijoittamalla maahamme joukkoja sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla massiivisen linnoitusjärjestelmän. Sotakokemusten perusteella oli linnoitusjärjestelmää ylipäätänsäkin kehitetty. Etelä-Karjalan linnoitteiden pääasiallinen tarkoitus oli estää vihollisen pääsy Viipuriin Saimaan ja Viipurinlahden välisen alueen kautta. Viipuri taas oli Kannaksen lukko, jonka pitämisellä luotiin edellytykset hyökkäyksen torjumiselle puolustajalle edullisessa maastonkohdassa sekä vastahyökkäykselle.

Kirgisian kriisin suurvaltapoliittinen tarkastelu : syyt Kirgisian sisäiseen epävakauteen ja suurvaltojen läsnäoloon

Kirgisia on Keski-Aasian ylängöllä sijaitseva maa, joka itsenäistyi elokuussa 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Kirgisiassa tapahtui huhtikuussa 2010 nopea vallankumous, jonka jälkeen kesällä 2010 puhkesi voimakkaita kaupunkimellakoita maan valtaväestön, kirgiisien ja uzbekkien, välillä. Tutkielma pyrkii vastaamaan miksi ja missä olosuhteissa Kirgisian vallankumous tapahtui. Siinä kuvaillaan Kirgisian paikallisia olosuhteita, väestöä, taloutta, historiaa ja nykypäivää. Tutkielmassa pohditaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen intressejä Kirgisiassa ja miten ne ilmenevät. Tutkielma keskittyy itsenäisen Kirgisian tapahtumiin, ja painopiste on 2000-luvulla. Tutkijan asettamat päätutkimuskysymykset ovat: 1) Miksi Kirgisiassa tapahtui vallankumous vuonna 2010? ja 2) Mitä intressejä suurvalloilla on Kirgisiassa ja miten ne ilmenevät?

Kumouksellinen ja vastakumouksellinen sota toisessa intifadassa

Syyskuussa 2000 alkanut toinen intifada on muokannut israelilaisten käsitystä omasta turvallisuudestaan. Uhka ei suoranaisesti kohdistu vihamielisen naapurivaltion taholta, vaan se on muuttunut arkipäiväiseksi palestiinalaisterrorismin ja alempiasteisen konfliktin muodossa. Sotilasdoktriini kuitenkin tunnustaa maalle korkeimmaksi uhaksi edelleen vihamielisen arabimaan tekemän ABC-asehyökkäyksen. Kumouksellinen ja vastakumouksellinen sota ovat molemmat syntyneet tarpeesta käydä sotaa epätavanomaisin ja yllätyksellisin keinoin. Kumouksellisen sodan tarkoituksena kaataa hallitseva järjestelmä ja vastakumouksellisen sodan tarkoituksena käydä sotaa kumouksellista osapuolta vastaan sen omin keinoin. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään toisen intifadan mahdollinen kumouksellinen ja vastakumouksellinen luonne, niinpä tutkimusongelmana onkin: Käydäänkö toisessa intifadassa kumouksellista sotaa palestiinalaisten toimesta ja käykö Israel tämän vastapainoksi vastakumouksellista sotaa? Tutkimusaineistona käytetään kumouksellisesta ja vastakumouksellisesta sodasta laadittua kirjallisuutta ja tutkimuksia. Toista intifadaa tarkasteltaessa keskeisenä tutkimusmateriaalina ovat olleet internet-lähteet, lehdistöartikkelit ja uutismateriaali. Toisen intifadan tutkimusmateriaalia analysoitaessa on erityisesti korostunut tiukka lähdekritiikki, sillä varsin tuoreena tapahtumien ketjuna julkaistaan konfliktia käsittelevää materiaalia paljolti erittäin subjektiiviseen sävyyn. Tutkimuksessa selvisi toisen intifadan luonne edelleen jatkuvana konfliktina, huolimatta useista rauhansopimuksista, merkkihenkilöiden kuolemista ja sairastumisista. Tapahtumat, jotka on aikaisemmin totuttu listaamaan varsin selväpiirteiseksi toisen intifadan käänteiksi, ovat edelleen osoittaneet jatkuvuutensa. Toinen keskeinen tutkimustulos on kumouksellisen sodan ja vastakumouksellisen sodan käymisestä toisessa intifadassa. Huolimatta useista yhteensopivuuksista kumouksellisiin ja vastakumouksellisiin sotateorioihin ei voida selkeästi osoittaa toisessa intifadassa käytävän kummankaan osapuolen taholta heiltä odotettavaa kamppailua.

Hämeenlinnalaisten opetusalan ammattilaisten näkemyksiä muutoksesta

Pro gradu -tutkimuksessamme tarkastelemme, miten hämeenlinnalaiset opetusalan ammattilaiset ovat kokeneet kaksi eri muutosta: Hämeenlinnan seudulla tapahtuneen kuntaliitoksen ja perusopetuslain muutoksen. Tarkoituksenamme on tutkia muutosta näiden tapahtumien kautta: miten muutos on koettu ja miten se on viety läpi. Käytimme aineiston keruussa kyselylomaketta ja haastattelua. Kyselyyn vastasi yhteensä 42 erityisluokanopettajaa, laaja-alaista erityisopettajaa ja rehtoria. Heistä 11 henkilöä osallistui tutkimuksemme toiseen vaiheeseen eli haastatteluun. Tutkimukseemme osallistuneiden mukaan kuntaliitos ei ole muuttanut enemmistön työnkuvaa. Muutoksia koettiin tapahtuneen enemmän kunnan reunamilla kuin kanta-kaupungissa. Kuntaliitokseen on jo totuttu ja se koetaan pääosin neutraalina asiana. Lakimuutos koettiin positiivisena asiana, mutta muutos sai osakseen myös kritiikkiä. Vastaajat kokivat, että lakimuutos vietiin läpi liian nopealla aikataululla. Vastaajien mukaan niin kuntaliitoksen kuin lakimuutoksen lopulliset vaikutukset tullaan näkemään tulevaisuudessa, noin 5–10 vuoden päästä. Aineistostamme nousi kolme tyyppiä kuvaamaan muutoksen käsittelyä: aktiivinen, odottava ja kyseenalaistava tyyppi. Nämä löytyivät sekä kyselylomakkeista että haastatteluista. Aineistomme perusteella voimme todeta, että keskeistä muutoksen läpiviennissä on johtajuus, tiedonkulku ja kaikille pakollinen koulutus.

Abiturientti uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa

Väitöstutkimuksen kohteena oli abiturienttien kirjoittamien uutistekstien uutismaisuus ja tekstien implikoima tekstilajin taju. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella vertailun pohjaksi prototyyppisen uutisen piirteitä, käsitellä uutistekstien kontekstia ja tekstien arviointia sekä pohtia tuottamistehtävätyypin toimivuutta. Tutkimuksen taustana oli suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ensi kertaa keväällä 2007 toteutettu suomenkielinen äidinkielen koe, joka jakautui esseekokeeseen ja tekstitaidon kokeeseen. Tekstitaidon kokeen kolmas tehtävä oli niin sanottu tekstilajimuunnos. Siinä piti tuottaa 200–250 sanan uutinen Siklaxin paikallislehteen fiktiivisessä tekstissä kuvattujen tapahtumien pohjalta. Pohjatekstinä oli katkelma Lars Sundin romaanin Puodinpitäjän poika (1998) alusta. Tutkimus kuuluu diskurssintutkimuksen, tekstilajitutkimuksen ja lingvistiseen tekstintutkimuksen alaan. Päätutkimusaineistona oli 388 ylioppilaskokeessa kirjoitettua vastausta eli uutistekstiä keväältä 2007. Otos oli tilastollisesti edustava. Pääaineiston uutismaisuutta analysoitiin vertaamalla vastauksia prototyyppiseen perusuutiseen, jonka genre- ja diskurssikonventiot määrittyivät erilaisten vertailuaineistojen analyysin pohjalta. Vastausten genrepiirteet olivat tässä tutkimuksessa lähinnä tekstin rakenteellisia ominaisuuksia, kun taas diskurssipiirteet liittyivät uutismaiseen kielenkäyttöön, tyyliin ja uutiseen soveltuviin asiasisällön valintoihin. Uutistekstien kontekstia tutkittiin analysoimalla esimerkiksi kirjoittajaksi harjaantumista ohjaavia tekstejä, arvioijien kommentteja ja uutistoimittajien käsityksiä, jotka tulivat esiin fokusryhmäkeskustelussa. Tekstien arviointia ja tehtävätyypin toimivuutta analysoitiin suhteuttamalla uutismaisia piirteitä esimerkiksi uutistekstien saamiin pistemääriin ja sensorikommentteihin. Uutistekstejä lähestyttiin uutisgenrelle tyypillisten funktionaalisten jaksojen näkökulmasta.Yksityiskohtaisen analyysin kohteena olivat vastauksen otsikko ja intro sekä uutisen kärki kokonaisuutena uutiskysymysten ja aloitustapojen perusteella tarkasteltuina. Muita funktionaalisia jaksoja, kuten päätapahtumia, taustatietoja ja kommentteja, analysoitiin niissä tyypillisimmin esiintyvän tekstityypin avulla. Vastausten aikastruktuuri ja skeema kuvasivat tekstien kokonaisrakennetta.Tarkastelun kohteena olivat lisäksi uutisdiskurssin näkökulmaan soveltuvat asiasisällön ja tyylin valinnat. Tutkimuksen tuloksina oli tarkkaa tietoa uutistekstien genre- ja diskurssipiirteistä. Havainnot kokelaiden uutisteksteistä kertoivat paljon myös todellisen uutisen piirteistä. Vaikka uutinen ei osoittautunutkaan kontekstin analysoinnin perusteella lukiokirjoitelmien tyypilliseksi tekstilajiksi, abiturientit onnistuivat sijoittamaan vastauksensa oikeaan tilannekontekstiin ja tuottamaan tekstin, joka muistutti monin tavoin uutista. Tämä osoitti, että abiturienteilla oli uutisgenren tajua. Taju pohjasi tutkimuksen perusteella kulttuurisiin ja yhteisöllisiin konventioihin, jotka olivat tulleet tutuksi niin vapaa-aikana kuin koulussakin pääosin uutisten lukemisen ja analysoinnin kautta. Vastausten uutismaisuus syntyi kuitenkin erilaisten kielellisten ja rakenteellisten ratkaisujen kautta. Uutisteksteissä oli havaittavissa enemmän uutisgenreen kuin uutisdiskurssiin soveltuvia piirteitä. Tutkimustuloksista voi päätellä, että opiskelijoiden implisiittinen tekstilajin taju ja genrerepertuaari on tärkeää tiedostaa ja huomioida sekä opetuksessa että koetilanteessa. Vaikka kokelaiden uutisteksteissä oli paljon uutismaisia piirteitä, vastaukset olivat saaneet melko alhaisia pistemääriä. Erityinen huomio tulisikin kohdistaa kokeen tehtävänannon muotoiluun ja tehtävän ohjeistukseen, tehtävän kannalta toimivan pohjatekstin valintaan ja kokeen arviointikriteereihin, joita ei tutkimuksen mukaan tulkittu yhdenmukaisesti ja jotka olivat riittämättömät tuottamistehtävän arviointiin. Äidinkielen ylioppilaskokeessa mahdolliset genret tulisi mainita lukion opetussuunnitelmassa ja muissa institutionaalisissa teksteissä, jotta kokelaat, tehtävänantojen ja arviointiohjeiden laatijat sekä vastausten arvioijat jakaisivat saman kontekstin.

Varareittisuunnitelma valtatielle 18 välillä Ähtäri–Jyväskylä : NECL II –hankkeen osaselvitys 3.4

Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty valtatiellä 18 välillä Ähtäri–Jyväskylä liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuva sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELY-keskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa. Tämä työ on saanut rahoitusta NECL II –hankkeesta, joka saa puolestaan EU-rahoitusta Itämeren maiden ohjelmasta. Lisäksi työ on saanut rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Moninaisuudessaan pirstaleinen. Talouskriisin kehystäminen Suomen, Ranskan ja Ison-Britannian sanomalehdissä

Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan talouskriisin tapahtumien ja päätösten korostumista ja rajautumista Suomen, Ranskan ja Ison-Britannian sanomalehtien kehyksissä. Tutkielman tarkoituksena on vertailla sanomalehtien välisiä eroja talouskriisin i) poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuuris-moraalisessa kehyksissä ja ii) kansallisessa ja eurooppalaisessa kehyksissä. Tutkielmassa kehyksellä viitataan sanomalehtien tapaan korostaa ja rajata talouskriisin tapahtumia tietystä näkökulmasta. Tulosten vertailun perusteella arvioidaan, havaitaanko talouskriisin kontekstissa sanomalehtien kehysten yhtenäistymistä. Lisäksi pohditaan, voidaanko tulosten valossa vetää johtopäätöksiä kansallisten julkisuuskäytäntöjen eurooppalaistumisesta. Talouskriisissä on kysymys pankki- ja valtioiden velkakriisin ohella myös euroalueen rakenteellisista ongelmista. Euroopan unionin rakenteita ja päätöksiä kritisoidaan usein demokraattisen legitimiteetin puutteesta. Ratkaisuksi on esitetty yhtenäisen eurooppalaisen julkisuuden kehittymistä. Käytännössä kuitenkin jäsenvaltiot muodostavat kulttuureiltaan kirjavan yhteisön, jota halkovat erilaiset kansalliset ja alueelliset jakolinjat ja EU-politiikan intressit. Tutkimuksen lähtökohtana on Jürgen Habermasin julkisuusteoria sekä Daniel C. Hallinin ja Paolo Mancinin mediakulttuurien luokittelu kansallisesti jäsentyneiden poliittis-taloudellisten järjestelmien ja kulttuuristen ominaispiirteiden näkökulmasta. Aineiston analyysi perustuu Erving Goffmanin ja Robert M. Entmanin kehysanalyysin menetelmään. Tutkimusaineisto kerätään yhdestä kunkin maan laatusanomalehdestä, jonka oletetaan edustavan keskeisintä kansallista EU-julkisuuden kanavaa. Viitekehyksessä kiinnitetään huomiota myös media-alan murrokseen, joka nykyisin yhä voimakkaammin muovaa sisältöjä ja luo monipuolisempia ja avoimempia julkisuuskanavia. Tulokset osoittavat, että talouskriisiä kehystetään suhteessa tarkastelun kohteena olevien maiden mediakulttuureihin ja harjoitettuun EU-politiikkaan. Talouskriisi herättää laajemmin keskustelua EU:n rakenteista ja integraation tulevaisuudesta, mutta kriisin seurausten vaikutukset piirtyvät laveasti ilman konkreettista sisältöä. Tulokset osoittavat sanomalehtien talouskriisin kehystämisen politisoituneen luonteen. Vastaavasti kehyksistä välittyvä talouspoliittinen näkökulma jää pintapuoliseksi. Talouskriisin kulttuuris-moraalinen näkökulma on sanomalehtien kehyksissä rajoittunut ja suppea. Kansallisten erojen painottuminen sanomalehtien kehyksissä osoittaa, että laadullinen näkökulma EU-politiikan sisällöstä käytävään keskusteluun ja jäsenvaltioiden välillä vallitsevista eroista soveltuu jatkossakin keskeiseksi EU-julkisuuden tutkimuksen painopisteeksi.