Kirgisian kriisin suurvaltapoliittinen tarkastelu : syyt Kirgisian sisäiseen epävakauteen ja suurvaltojen läsnäoloon

Kirgisia on Keski-Aasian ylängöllä sijaitseva maa, joka itsenäistyi elokuussa 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Kirgisiassa tapahtui huhtikuussa 2010 nopea vallankumous, jonka jälkeen kesällä 2010 puhkesi voimakkaita kaupunkimellakoita maan valtaväestön, kirgiisien ja uzbekkien, välillä. Tutkielma pyrkii vastaamaan miksi ja missä olosuhteissa Kirgisian vallankumous tapahtui. Siinä kuvaillaan Kirgisian paikallisia olosuhteita, väestöä, taloutta, historiaa ja nykypäivää. Tutkielmassa pohditaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen intressejä Kirgisiassa ja miten ne ilmenevät. Tutkielma keskittyy itsenäisen Kirgisian tapahtumiin, ja painopiste on 2000-luvulla. Tutkijan asettamat päätutkimuskysymykset ovat: 1) Miksi Kirgisiassa tapahtui vallankumous vuonna 2010? ja 2) Mitä intressejä suurvalloilla on Kirgisiassa ja miten ne ilmenevät?

Tutkimuksen aineisto on julkista. Teorioiden ja tapahtumien taustatietoja varten tutkija on käyttänyt muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen julkaisuja. Merkittävä määrä tietoa tutkimusta varten on kerätty internetistä. Aikaisempia suomalaisia suoranaisesti Keski-Aasiaan tai Kirgisiaan liittyviä tutkimuksia on tehty hyvin rajallisesti. Riippumatonta ja perinpohjaista kansainvälistä tutkimusta Kirgisian tilanteesta on laatinut muun muassa The International Crisis Group, jonka raportteja on käytetty tässä tutkimuksessa hyödyksi. Kirjallisen materiaalin pohjalta muodostuvaa kuvaa on täydennetty Kirgisiaan perehtyneiden suomalaisten virkamiesten esitelmällä ja haastattelulla.

Kirgisian maantieteelliset olosuhteet ovat eristäneet klaaneja keskinäiseltä kanssakäymiseltä. Se on johtanut vahvasti klaanikeskeiseen kulttuuriin, joka on aiheuttanut yleistä korruptiota ja oman tai läheisten klaanien häikäilemätöntä suosimista. Siksi Kirgisian kansallistunne on heikko eikä kansa koe maan hallintoa luotettavaksi. Suurvallat Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat, ovat löytäneet Kirgisian sen itsenäistymisen jälkeen. 2000-luvulla suurvaltojen toiminta ja näkyvyys Kirgisiassa on selvästi lisääntynyt.

Kirgisian huhtikuun 2010 vallankumous ei syntynyt nopeassa ajassa. Sen takana ei ollut yksittäistä ryhmää tai klaania, jolla olisi ollut pyrkimys päästä maassa valtaan. Vallankumouksessa pyrittiin eroon vanhasta autoritäärisestä hallinnosta, joka oli jo vuosia sitten menettänyt luottamuksensa ja uskottavuutensa kansan mielessä. Maan historiasta johtuva väestön etninen jakauma on ongelmallinen, ja se saattaa tulevaisuudessa johtaa Kirgisian hajoamiseen. Kiina vahvistaa omaa kasvavaa talouttaan ja sisäistä sekä ulkoista turvallisuuttaan toiminnallaan Kirgisiassa. Venäjä vastustaa muiden suurvaltojen vaikutusvallan kasvua omaksi takapihakseen katsomallaan alueella ja edistää turvallisuuttaan vaikeuttamalla äärijärjestöjen toimintaa Kirgisiassa. Yhdysvaltojen toiminta Kirgisiassa liittyy läheisesti Afganistanin sotaan, maailman suurimman sotilaallisen vaikutusvallan säilyttämiseen, alueellisen voimatasapainon ylläpitämiseen ja ydinaseiden proliferaation estämiseen.