Contabilidade criativa : a perceção dos Técnicos Oficiais de Contas

Mestrado em Contabilidade

A profissão de contabilista em Portugal : evidência empírica em alunos e profissionais

Doutoramento em Contabilidade

Estágio na empresa Ângelo Coimbra & C.A.,Lda.

Relatório de estágio apresentado no Instituto Superior de Contabilidade e Administração do Porto para obtenção do Grau de Mestre em Gestão das Organizações, Ramo de Gestão de Empresas Orientado por Prof. Doutor Eduardo Manuel Lopes de Sá e Silva Co-Orientado pelo Mestre Adalmiro Álvaro Malheiro de Castro Andrade Pereira

Towards the design and implementation of aspect-oriented programming for spreadsheets

A spreadsheet usually starts as a simple and singleuser software artifact, but, as frequent as in other software systems, quickly evolves into a complex system developed by many actors. Often, different users work on different aspects of the same spreadsheet: while a secretary may be only involved in adding plain data to the spreadsheet, an accountant may define new business rules, while an engineer may need to adapt the spreadsheet content so it can be used by other software systems.Unfortunately,spreadsheetsystemsdonotoffermodular mechanisms, and as a consequence, some of the previous tasks may be defined by adding intrusive “code” to the spreadsheet. In this paper we go through the design and implementation of an aspect-oriented language for spreadsheets so that users can work on different aspects of a spreadsheet in a modular way. For example, aspects can be defined in order to introduce new business rules to an existing spreadsheet, or to manipulate the spreadsheet data to be ported to another system. Aspects are defined as aspect-oriented program specifications that are dynamically woven into the underlying spreadsheet by an aspect weaver. In this aspect-oriented style of spreadsheet development, differentusers develop,orreuse,aspects withoutaddingintrusive code to the original spreadsheet. Such code is added/executed by the spreadsheet weaving mechanism proposed in this paper.

A perceção dos alunos de ciências económicas e empresariais sobre a profissão de contabilista e de auditor

Dissertação de mestrado em Contabilidade

Inequalities in Old Age: The impact of the recession on older people in Ireland, North and South CARDI Grants

Inequalities in Old Age: the impact of the recession on older people in Ireland, North and SouthAbout the research:This research, led by Professor Paddy Hillyard, Emeritus Professor Queen’s University Belfast, was carried out with funding from CARDI’s Grants Programme Call 2. The purpose of the study was to analyse the impact of the recession on older people in Northern Ireland (NI) and the Republic of Ireland (ROI) and the extent to which inequalities within the older population have been affected by the economic crisis.Research Brief:This brief, authored by CARDI staff, is based on the findings of the research project and also contains additional information of interest.Research Team:Professor Paddy Hillyard, Emeritus Professor Queen’s University Belfast - lead researcher;Dr Francesca Lundstr̦m, Research Consultant;Dr Demi Patsios, Policy Research Consultant;Sarah Machniewski, Researcher;David Taylor, Chartered Accountant and Management Consultant;Dr Maureen Lyons, Research Manager, School of Social Justice, UCD.Methodology and availability of data:Several methods were used in the research, including:�� a review of relevant literature;����a detailed analysis of many databases relevant to older people’s incomes and lives;��building a model to assess the impact of the recession on older people;surveys of financial advisers in voluntary, private and public sectors;��six focus groups, three each in NI and RoI.Availability of data:Despite the huge amount of information which is officially collected and published in NI and RoI, very little is directly comparable. ��The development of a mechanism to encourage the production of more comparable data North and South would be very beneficial.��For example, this study identified a basket of 25 factors that can be used to compare the living standards of older people in NI and RoI and to monitor changes in future yearsTo access the full report please click on the following link:Inequalities in Old Age: the impact of the recession on older people in Ireland, North and SouthPlease find the presentation from the launch below:Inequalities, Pensions and the Recession by Prof Paddy Hillyard, Queen’s University Belfast and Dr Demi Patsios, Policy Research Consultant, Dr Francesca Lundstr̦m, Research Consultant.��������

Credit card debt puzzles

Most US credit card holders revolve high-interest debt, often combined with substantial (i) asset accumulation by retirement, and (ii) low-rate liquid assets. Hyperbolic discounting can resolve only the former puzzle (Laibson et al., 2003). Bertaut and Haliassos (2002) proposed an 'accountant-shopper'framework for the latter. The current paper builds, solves, and simulates a fully-specified accountant-shopper model, to show that this framework canactually generate both types of co-existence, as well as target credit card utilization rates consistent with Gross and Souleles (2002). The benchmark model is compared to setups without self-control problems, with alternative mechanisms, and with impatient but fully rational shoppers.

Equities and inequality

Most US credit card holders revolve high-interest debt, often combined with substantial (i) asset accumulation by retirement, and (ii) low-rate liquid assets. Hyperbolic discounting can resolve only the former puzzle (Laibson et al., 2003). Bertaut and Haliassos (2002) proposed an 'accountant-shopper'framework for the latter. The current paper builds, solves, and simulates a fully-specified accountant-shopper model, to show that this framework canactually generate both types of co-existence, as well as target credit card utilization rates consistent with Gross and Souleles (2002). The benchmark model is compared to setups without self-control problems, with alternative mechanisms, and with impatient but fully rational shoppers.

Locação: Critérios de decisão e de reconhecimento

Uma empresa pode alcançar bons resultados, se os gestores da mesma optarem pela melhor fonte de financiamento. Na qualidade de alternativa de financiamento, a locação financeira tem vindo a apresentar níveis de crescimentos bastante expressivas, tendo já sido adoptado por grande parte do tecido empresarial internacional, como meio privilegiado de financiamento de médio e longo prazo. Desta forma, o presente trabalho desenvolve o tema: “ Locação: Critérios de Decisão e de Reconhecimento”, focalizando na locação financeira enquanto alternativa de financiamento. Tendo como objectivo, demonstrar a utilização ou não da locação financeira como meio de financiamento e de apresentar os critérios para fundamentar tal decisão, foi feito um inquérito a algumas empresas no mercado em São Vicente. A apreciação das respostas obtidas e análise do inquérito levou à conclusão de que a locação financeira é uma actividade relativamente recente, sendo pouca explorada pelo tecido empresarial. O trabalho explora ainda uma dimensão contabilística das locações, relacionada com os processos de mensuração e reconhecimento no balanço e nas demonstrações de resultados. Para além disso, este trabalho vai mais adiante com um estudo de caso, utilizando como instrumento um contrato de locação financeira, para averiguar na prática qual o tratamento contabilístico atribuído a este tipo de contrato pelos intervenientes no contrato. O estudo de caso foi feito com base em documentos facultados por uma das empresas inquiridas no mercado em São Vicente, da qual por exigência da mesma garantimos a confidencialidade, utilizando assim um nome fictício “Alfa, S.A.”. Esperamos que este estudo exploratório seja útil e que contribua para o aumento do conhecimento teórico e prático sobre as locações, a todos os interessados nesta matéria. A company can get good results, if their managers, opt for the best financing source. In the quality of financing alternative, the financial lease has been demonstrating, growth levels quite expressive, having already been adopted for great part of the international business fabric, as a privilege way of financing of medium and long period. On this way, the present work develops the theme: “Lease: Criteria of decision and of the recognition” focusing in the financial lease while financing alternative. The goal is to demonstrate the use of the financial lease as a way of financing and of presenting the criteria to base such decision, it was made an inquiry to some companies in São Vicente market. The appreciation of the obtained answers and the analyzes of such inquiry took the conclusion that the financial lease is an activity relatively recent, being little explored by the business fabric. This work explores also a accountant dimension of the related leases with the mensuration processes and of recognition of the swinging and in the demonstration of results. Besides, this work is going further on with a case study, using as instrument a contract of financial lease to inquire in practice which is the accounting treatment attributed to this type of contract by the intervening in the contact. The study case was done with base in documents allowed by one of the companies inquired in São Vicente, of which we guaranteed the confidentiality for demand of the same, using as a fictitious the name “Alfa, S.A.” We hoped that this exploratory study is useful and that it contributes to the increase of the theoretical knowledge and practice on the leases, to all the interested in this matter.

Tilintarkastajanrooli asiantuntijana taloudellisessa due diligence -tutkimuksessa

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksytyn tilintarkastajan roolia asiantuntijana sekä vastuuta ja tehtäviä yrityskaupan yhteydessä suoritettavassa due diligence -tutkimuksessa (DD). Lisäksi tarkastellaan DD:een välillisesti kohdistuvaa sääntelyä, tutkimuksen eri osa-alueita, raportointia ja tutkimusprosessin merkitystä osana yrityskauppaa. Tutkimusmenetelmä on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa on haastateltu DD:ia suorittavia hyväksyttyjä tilintarkastajia. DD:n tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva ostettavasta kohteesta, liiketoiminnasta sekä riskeistä ja mahdollisuuksista. Taloudellinen DD keskittyy tilinpäätökseen, kannattavuuteen ja tuloksentuottamiskykyyn. Yrityskauppojen luku- ja euromäärän kasvettua viime vuosina, on due diligencestä tullut erottamaton osa yrityskauppaprosessia. DD:ta on tarkasteltu ostajan, erityisesti pääomasijoittajan, näkökulmasta huutokauppaprosessissa, jolloin ostajalla ei aina ole tuntemusta ostettavan yrityksen toimialasta ja liiketoiminnasta. Tällöin asiantuntijana toimivan tilintarkastajan rooli korostuu erityisesti.

Monipuolinen tietotyö tilitoimistossa - kiinnostava vaihtoehto valmistuvalle?

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoutta siitä, millainen käsitys laskenta-alan tradenomi- ja maisteriopiskelijoilla on tämän päivän tilitoimistotyöstä ja koetaanko tilitoimisto kiinnostavana työpaikkana. Asiaa tarkasteltiin tietotyön monipuolisuuden ja motivaation näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin nettikyselynä, joka kohdistettiin viimeisen vuoden taloushallinnon tai laskentatoimen pääainetta Suomessa opiskeleville tradenomi- ja maisteriopiskelijoille. Vastauksia saatiin 182, joista 162 oli tradenomi- ja 20 kauppatieteiden maisteriopiskelijoilta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Vastaajista 55 prosenttia pititilitoimistoa kiinnostavana ja 25 prosenttia melko kiinnostavana työpaikkana. Tulokset osoittavat, että tilitoimistotyö on kiinnostava vaihtoehto henkilöille, jotka kokevat työn itseään sisäisesti motivoivaksi. Sisäistä motivaatiota voidaan parantaa ulkoiseen motivaatioon vaikuttavia, kuten rahallisia ja sosiaalisia palkkioita, lisäämällä. Myös asiakaslähtöiset työtehtävät ja verkostomainen toimintatapa vaikuttavat sisäiseen motivaatioon. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät puolestaan ulkoista motivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen selittää ulkoisesta motivaatiosta pienen osan. Tietotyön ulottuvuuksista ainoastaan koulutus- ja kehittämismahdollisuudet eivätvaikuta motivaatioon eivätkä tilitoimiston kiinnostavuuteen työpaikkana. Tulokset osoittavat tilitoimistotyön olevan tulevien tietotyöntekijöiden näkemyksen mukaan monipuolista tietotyötä. Tilitoimistotyössä hyödynnetääntieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti, ja se sisältää omaa suunnittelua vaativia työtehtäviä. Työ vaatii tekijältään korkeaa ja laaja-alaista osaamista sekä jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tilitoimistot toimivat sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa, joten työntekijät tarvitsevat myös sosiaalisia taitoja.Tilitoimistot tarjoavat työntekijöille melko hyvät vaikutusmahdollisuudet omaantyöhönsä. Tilitoimistotyön arvioitiin tarjoavan muuta tietotyötä paremmat koulutus- ja itsensä kehittämismahdollisuudet. Huolimatta monipuolisuudesta tietotyönnäkökulmasta, tilitoimistotyötä pidettiin yleensä liian säännöllisenä rutiinityönä.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Controllerin työnkuva

Yritysten toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet yritykset muokkaamaan organisaatiorakennettaan ja tämä on johtanut taloushallinnon hajauttamiseen. Hajautettu taloushallinto on tehnyt perinteisten laskentatoimen ammattilaisten yksitoikkoisista työtehtävistä paljon värikkäämpiä. Roolit ja työtehtävät ovat lisääntyneet ja hyvien kommunikaatiotaitojen merkitys on korostunut. Tämä on pakottanut laskentatoimen ammattilaiset ulos toimistoistaan tekemään yhteistyötä yrityksen muiden osastojen kanssa. Controller on käsitteenä laaja. Controller-nimike sisältää monia eri rooleja ja työtehtäviä yrityksessä. Tämän takia työnimikettä voidaankin tarkentaa esimerkiksi nimikkeillä Assistant Controller tai Business Controller. Työtehtävien painopiste vaihtelee controllerin roolin mukaan, mutta laskentatoimen hallitseminen ja liiketoiminnan ymmärtäminen on kaikissa tärkeää. Business Controller on kuitenkin muista controllereista selvästi eniten liiketoimintaan suuntautunut. Työn perusteella voidaan todeta, että controllereiden työnkuvat teoriassa ja todellisuudessa vastaavat hyvin toisiaan. Controllereiden yleisimpiä työtehtäviä sekä kirjallisuuden ja artikkeleiden että työpaikkailmoitusten mukaan ovat taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, raportointi, raportointijärjestelmien ja suorituskykymittaristojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten ohjeistusten laatiminen, yrityksen taloudellisena neuvonantajana toimiminen sekä päätöksenteon tukeminen. Controllereiden työtehtävien painopiste riippuu aina myös yrityksen koosta ja toimialast

Taloushallinnon eettiset ongelmat verotarkastuskertomuksista tehtyjen havaintojen perusteella

Tässä tutkielmassa tutkittiin taloushallinnon eettisiä ongelmakohtia käyttäen aineistona verotarkastuskertomuksia. Tutkielman tavoitteena oli selvittää onko taloushallinnon eettisissä ratkaisuissa kyse kirjanpitäjän vai yrittäjän etiikasta, voidaanko verotarkastuksella havaitut virheet jaotella tahallisiin ja tahattomiin ja voidaanko näistä virheistä tehdä johtopäätöksiä veronmaksumyönteisyydestä. Kirjanpitäjän ja yrittäjän etiikan havaittiin ilmenevän eri tavoilla. Jos etiikkaa pohdittiin veronmaksuhalukkuuden merkityksessä, niin tällöin kyse oli yrittäjän etiikasta. Verotarkastuksilla havaitut virheet jaoteltiin virhetyyppeihin, joita käytettiin veronmaksumyönteisyyden analysointiin. Tutkielmassa käytettyjä virhetyyppejä olivat muun muassa luontois- ja henkilökuntaedut, kustannusten korvaukset ja edustusmenot. Veronmaksumyönteisyydessä havaittiin selviä eroja eri virhetyyppien välillä. Suurin osa virhetyypeistä kuului veronmaksumyönteisyyden perusteella joukkoon, jossa lakeja noudatetaan vain valvonnan alaisena. Näitä virheitä tekevien kohdalla verovalvonnan kattavuudella saavutetaan parhaat tulokset.

Rikosperusteisen erityistarkastuksen laadun osa-alueet

Viimeisenä kymmenenä vuotena valtiovalta on halunnut panostaa harmaan talouden torjuntaan. Tätä kautta panoksia on lisätty myös talousrikollisuuden torjuntaan, mm. lisäämällä tutkiville viranomaisille myönnettyjen resurssien määrää. Poliisi yhdessä syyttäjän kanssa on keskeisessä roolissa talousrikostutkinnassa ja -torjunnassa. Talousrikosten tunnusmerkistön toteen näyttämisessä rikosperusteiselle erityistarkastuksella on erityisen tärkeä rooli. Tutkielmassa on paneuduttu rikosperusteisen erityistarkastuksen laadun määrittelyyn ja laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mm. teoriakirjallisuutta tilintarkastusalalta sekä talousrikollisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi käytännön työn kannalta olennaisia seikkoja on kerätty asiantuntijahaastatteluilla. Tämän tutkielman tuloksena on eritelty tarkkaan rikosperusteisen erityistarkastuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kyseiset tekijät on jaoteltu neljän eri pääkriteerin kautta. Tarkastuksen laatukriteereitä taas on tarkasteltu suhteessa tilintarkastusalaan ja tuloksena on luotu kriteereiden jaottelu, joka helpottaa laatuun vaikuttavien tekijöiden hahmottamista.