Från problemföretag till kapitalförvaltning : Sveriges statliga företag 1980-2007

The Swedish State is a large owner of enterprises. The Swedish Government Office administers 54 companies/groups, of which 40 are wholly-owned and 14 partly-owned by the State. A total of approximately 180,000 people are employed in these enterprises. The State is moreover one of the largest owners of the Stockholm Stock Exchange. The total value of the enterprises is assessed at around SEK 750 billion. This study focuses on the key reasons why the Swedish State has had ownership in a wide range of companies. The study provides, with the help of earlier research, an historical review of government involvement in business. A deeper analysis of the Swedish situation is presented for the period 1980-2007. Concrete reasons are identified, along with explanations of the development of the state–owned sector, with respect to turnover, employment, industrial structure, results and investment. The development of the rules for Corporate Governance in the State sector is explained. This study also includes a look at the creation of State-owned subsidiaries as the means to develop and expand business. In addition, this examination presents a systematization of important reasons why new State-owned companies will be created. A creation which must be considered as a dynamic process over time.

Omistuksen tavoitteellisuus perheyrityksissä - kartoitus omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä, uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja kansainvälistymistä. Yrittä-jyydelle asetetaankin suuria odotuksia. Suurin huomio yrittäjyyden tarkastelussa on kuitenkin keskittynyt liiketoimintojen kehittämiseen – sen sijaan omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämän seurauksena myös omistajuuden vaikutusta yrityksen kehittymi-seen ja menestykseen on analysoitu vähän. Edistääkseen yrityksen kehittymistä, tulee omistuksen olla tavoitteellista. Omistamisen tavoittei-den tarkastelu on kuitenkin harvinaista ja parhaimmillaankin yksiulotteista: omistamisen tavoit-teiden nähdään liittyvän lähes yksinomaan taloudellisiin tavoitteisiin, ja tavoitteiden moninaisuus unohdetaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoit-teellisuutta, tavoitteiden määrittelyä sekä omistajaohjauksen keinoja, lähinnä hallituksen roolia, omistukseen liittyvien ratkaisujen tekijänä. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin EK:n ja Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä. Aineisto kerät-tiin joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 web-pohjaisella kyselyllä ja siihen vastasi määräajan kuluessa 332 vastaajaa. Vastaajista perheyrityksiä oli 241 kpl. Tarkemman analyysin kohteeksi jäi 233 perheyritystä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan. Puhtaasti taloudellisiin motiiveihin perustuvan yri-tysten omistamisen ohella liiketoimintaan kohdistuva mielenkiinto ja halu toimia yrittäjänä ovat merkittäviä omistamisen vaikuttimia. Suuri joukko yritysten omistajista ei kuitenkaan tietoisesti pohdi omistamisen tavoitteita vaan omistuksen tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tavoitteiden tai totuttujen tapojen ja perinteiden kautta. Osalla yritysten omistajista omistus muuttuu tavoit-teellisemmaksi yrityksen kehittyessä ja omistajajoukon kasvaessa. Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoi-minnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet moni-puolistuvat ja monimutkaistuvat, eivätkä enää perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menes-tysodotuksiin. Hallitustoiminnan aktivointi aktivoi myös omistuksen tavoitteellisuuden kehittymistä. Omistus-pohjan hajaantuminen lisää tarvetta erilaisten omistajaohjauksen mekanismien hyödyntämiselle. Hallituksella näyttää olevan rooli omistusratkaisuiden arvioinnissa sekä yrityksen operatiiviseen toimintaan liittyvissä omistusratkaisuissa, mutta myös läheisemmin omistamiseen ja omistajapoh-jaan liittyvissä omistusratkaisuissa. Perheomistukseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää perheyrityksen hallituksen toiminnassa myös yrityksen toiminnan vakiintuessa. Sen sijaan, että perheeseen liittyvät omista-misen tavoitteet katoaisivat yrityksestä, muuttuu niiden määrittely tietoisemmaksi ja osaksi yri-tyksen hallintoa. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivi-sesta toiminnasta, tai sen johtamisesta kasvaa. Tutkimuksen tulokset kertovat omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä. Selvityksen lopussa luotiin määritelmä päämäärätietoiselle omistajalle: Päämäärätietoinen omistaja on omista-ja, joka tietoisesti pohtii tavoitteita omistamiselleen sekä käyttää aktiivisesti omistajavaltaansa valitsemiensa päämäärien saavuttamiseksi.

Financial controlling and management in recovered paper joint ventures

The objective of this Master’s thesis is to examine financial functions, controlling and management in joint ventures of Manufacturing Corporation Oyj Recovered Paper business area. This case study investigated the current situation of financial functions and find out causes that have led the situation. Current situation of financial functions in joint ventures is variable. The most of the companies is outsourced at least some tasks. However, narrow reporting and problems in reliability are the biggest lack of financial controlling and management. The result of study consists of two parts: short-term and long-term improvement. Short-term improvement includes selected solution to outsource all routine financial tasks to new outsourcing partner and improve financial functions. Long-term improvements aim to create better controlling and management system to joint ventures. It is formed corporate governance and performance measurement. In this study it developed new Balanced Scorecard (BSC) for recovered paper joint ventures. Dimensions of BSC are quality, delivery (time), price and financial controlling and management. Earlier researched are showed problems in success of joint venture relationships. Similar results are obtained in this study. In future research, suitable of developed Balanced Scorecard for other industries could be studied

Reputational Risk Management as a key element for business continuity and value maximization

This thesis reveals the topic of reputational risk management as a key element for business continuity and value maximization. The purpose of the work is to investigate reputational risk from the side of its definition, management (including legal requirements on this risk category) and measurement and to analyse reputational risk’s impact on business continuity and value maximization. To be able to do this, different respective articles, reports of financial institutions are gathered and constructive summaries and analysis are made. In order to deeply investigate the impact of reputational risk on business continuity and value maximization, it was chosen to study it from three aspects: 1) check the impact of stock valuation of 7 companies that experienced reputational catastrophe / risk, 2) analyse a case study on disagreements in management of reputational risk among case companies and impact on their respective performance, and 3) conduct a survey of financial sector companies in Liechtenstein to see how reputational risk management works in practice. The findings of the research showed a significant impact of reputation decadence on company’s value and trading volume, and showed crucial importance of post-crisis management for the company’s financial performance. The results of the qualitative research based on survey proved that companies consider reputational risk management as a one of the key elements for their business continuity and value maximization.

Moraalitalouden puolesta puhumattomuuden kulttuuria vastaan - case Tradeka

Tämä on tutkielma Osuuskunta Tradekan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välisistä toimin-nallisista suhteista. Jäsenistönsä laajasti omistamat osuuskunnat tarjoavat nykymaailmassa eettisen yritystoimintamuodon ja siksi olen kiinnostunut tutkimaan niiden toimintaa. Luottamus ja vuorovai-kutus ovat organisaatioiden menestystekijöitä. Luottamus takaa mahdollisuuden avoimeen ja vilpit-tömään keskusteluun. Yrityksen taloudellisen menestyksen ja vuorovaikutuksen välille taas on löy-dettävissä positiivinen vaikutussuhde. Organisaatiokulttuuriin kuuluvat muun muassa yhtenevät ar-vot, mikä osuuskuntien osalta merkitsee pyrkimystä moraalitalouden kehittämiseen. Moraalitalou-dessa tavallisten ihmisten asiat ja yhteisöt sisällytetään taloustieteellisiin näkemyksiin ja poliittisiin päätöksiin. Tutkimuskysymykseni on: ”Millainen vuorovaikutus edesauttaa luottamuksen syntymistä ja ylläpitoa Osuuskunta Tradekan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä?” Kysymykseen vastatakseni olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusotetta, tutkimusstrategiana tapaustutkimusta ja –metodina teemahaastattelua. Haastattelin Tradekan yritysjohdon ja omistajahallinnon edustajia. Haastattelu-materiaalista on muodostettu kaksi ydinkategoriaa, strategiaprosessi ja yhteydenpito. Strategiapro-sessissa on kyse luottamuksesta ja yhteydenpidossa vuorovaikutuksesta, joten nimesin ydinkategori-at luottamukseksi ja vuorovaikutukseksi. Teemahaastattelujen mukaan Osuuskunta Tradekan toimijat odottavat asioiden rehellistä kertomista suorassa, kasvokkaisessa kontaktissa toisen kanssa. Suomalaiseen organisaatiokulttuuriin kuuluvaa puhumattomuuden kulttuuria halutaan kavahtaa, mutta siirtyminen siitä pois koetaan hankalaksi. Edelleen haastattelujen perusteella sai käsityksen, että Tradeka-konsernin yritysjohdossa tapahtuneet henkilömuutokset ovat johtaneet avoimuuden lisääntymiseen ja työskentelyilmapiirin kohenemiseen. Omistajahallinnon toteuttama johdon valvonta on toteutettu osuuskunnan strategian ja corporate governance –ohjeistuksen avulla. Osakeyhtiöitettyjen liiketoimintojen johtoon puolestaan on hankit-tu ulkopuolista liikkeenjohdon asiantuntemusta, mikä tyydyttää yritysjohtoa. Luottamuksen vahvis-taminen Tradekan sisällä edellyttää kaikkien toimijoiden aktiivisuutta vuorovaikutuksessa sekä omis-tajahallinnon edustajien vahvempaa kouluttautumista liiketaloudellisiin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan operatiivisen johdon ja omistajahallinnon välillä syntyy erilaisia keskustelupainotuksia siksi, että omistajahallinto haluaa kehittää Tradekan osuustoiminnallista puolta, kun taas yritysjohto panos-taa enemmän yrityksen kannattavuuden parantamiseen. Osuustoiminnallisuuden lisääminen ja mo-raalitalouden korostaminen Tradekan toiminnassa edellyttävätkin omistajahallinnon aktiivisuutta.

Structuring of internal control – a case study

The aim of this Master’s thesis is to find out how should internal control be structured in a Finnish retail company in order to fulfil the requirements set out in the Finnish Corporate Governance Code and to be value adding for the company as well as to analyse the added value that a structured and centrally led internal control can provide for the case company. The underlying fundamental theoretical framework of the study essentially stems from the theory of the firm; the agent-principal problem is the primary motivator for internal control. Regulatory requirements determine the thresholds that the internal control of a company must reach. The research was carried out as a case study and methodically the study is qualitative and the empirical data gathering was conducted by interviews and by participant observation. The data gathered (processes, controls etc.) is used to understand the control environment of the company and to assess the current state of internal control. Deficiencies and other points of development identified are then discussed.

Managerial Risk-Taking and CEO Excess Compensation

This paper examines risk taking and CEO excess compensation problems in U.S firms to determine their impact on shareholders wealth. Literature suggests a positive effect of CEO incentive risk and strong corporate governance on CEO risk taking. Furthermore, the strong governance mitigates excess compensation problem. Controlling for governance quality and incentive risk, I provide empirical evidence of a significant association between risk taking and CEO excess compensation. When I also control for pay-performance sensitivity (delta) and feedback effects of incentive compensation on CEO risk taking, I find that higher use of incentive pay encourages risk taking, and due to a high exposure to risk CEOs draws excess compensation. Furthermore, I find that the excess compensation problem is more serious with CEOs taking high risk than with those taking low risk. Finally, I find that CEO risk taking also has structural impacts on CEO compensation

Trade Liberalization and the Profitability of Domestic Mergers.

It is often thought that a tariff reduction, by opening up the domestic market to foreign firms, should lessen the need for a policy aimed at discouraging domestic mergers. This implicitly assumes that the tariff in question is sufficiently high to prevent foreign firms from selling in the domestic market. However, not all tariffs are prohibitive, so that foreign firms may be present in the domestic market before it is abolished. Furthermore, even if the tariff is prohibitive, a merger of domestic firms may render it nonprohibitive, thus inviting foreign firms to penetrate the domestic market. In this paper, we show, using a simple example, that in the latter two cases, abolishing the tariff may in fact make the domestic merger more profitable. Hence, trade liberalization will not necessarily reduce the profitability of domestic mergers.

La régie d'entreprise : son évolution face aux bouleversements des marchés financiers

"Mémoire présenté à la faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de Maître en droit (LL.M.)"

La corporation sert-elle bien ses stakeholders?

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures En vue de l'obtention du grade de Maîtrise en droit Option recherche (LL.M)"

Le traitement des porteurs minoritaires de titres de sociétés par actions publiques dans un contexte transactionnel : où en sommes-nous?

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de Maître en Droit (LL.M) Option Droit des Affaires"

La reconnaissance juridique de l’« entreprise citoyenne » ou la conséquence de la perception nouvelle de l’entreprise en tant que construction collective

Aux frontières de la réflexion éthique se situe celle sur le droit des affaires et la gouvernance d’entreprise. Les droits français et nord-américains des entreprises matérialisent un souci d’éthique dans la perception qu’ils offrent de l’équilibre des pouvoirs au sein de la firme. La définition de la finalité des pouvoirs des dirigeants relevant de la corporate governance suscite une éthique liée à cette finalité. En concevant l’entreprise comme une construction collective où doivent intervenir les stakeholders, les instruments juridiques introduisent l’éthique dans la prise de décision des dirigeants et créent un sentiment de développement et de citoyenneté collectifs. La saisine par le monde juridique des paradigmes de la stakeholder theory et de la responsabilité sociale des entreprises témoigne d’une composante sociale caractérisant l’entreprise et consacre l’avènement d’une entreprise nouvelle que certains qualifient d’« entreprise du troisième type ». Loin de n’être qu’une « tour d’ivoire », cette entreprise dispose (par l’intermédiaire de l’espace discrétionnaire dont les dirigeants jouissent dans leur pouvoir de décision) des moyens efficients pour se préoccuper du bien commun et adopter un comportement éthique.

Implication des salariés dans la vie de l'entreprise : lorsque le droit pose les fondements d'une nouvelle gouvernance

Attendue, débattue, décriée … l’impulsion française de ces dernières années tendant à faire du salarié un acteur à part entière de l’entreprise interpelle. En effet, le microcosme de la firme s’en trouve bouleversé et l’évidence d’une réalité sociale condamnée à évoluer pose la nécessité de rechercher un nouvel équilibre. Reste à disséquer les implications de cette tendance récente, à en comprendre les fondements et à en mesurer les enjeux. Le dispositif juridique français est animé d’une préoccupation qui ne cesse de prendre de l’ampleur depuis la fin des années 2000 : faire du salarié un partenaire impliqué dans la vie de l’entreprise. L’étude de cette perception innovante d’une gouvernance axée sur la collaboration des salariés ne peut être menée sans appréhender les travaux de l’OCDE qui, dans ses Principes de gouvernement d’entreprise, fournit une grille d’analyse complète. En conséquence, le droit s’inscrit en droite ligne des nombreux écrits d’autres disciplines prônant une implication croissante des employés. Toutefois, l’accélération de la prise en compte des salariés dont témoignent les textes récemment adoptés en France rend complexe la synthèse de ce phénomène.