Myocardial Ischaemia National Audit Project (MINAP)

The Myocardial Infarction Audit Project (MINAP) began in late 1998 when a broadly based steering group developed a dataset for acute myocardial infarction (AMI). This allowed clinicians to examine the management of myocardial infarction within their hospitals against targets specified by the National Service Framework for Coronary Heart Disease (NSF). The audit project produces annual reports "How the NHS manages heart attacks" to show the performance of hospitals, ambulance services and cardiac networks in England and Wales against national standards and targets for the care of heart attack patients. MINAP has recently changed its name from the Myocardial Infarction National Audit Project to the Myocardial Ischaemia National Audit Project to reflect the importance of all acute coronary syndromes.

Epidemiology of Gastrointestinal Infections in Northern ireland 2012

The Public Health Agency (PHA) has a lead role in protecting the population from infection and environmental hazards through a range of core functions including communicable disease surveillance and monitoring, operational support & advice, and education, training & research. The effective management of infectious disease depends on high quality surveillance. Surveillance of communicable gastrointestinal infectious disease provides timely information so that public health action can result. The range of surveillance outputs is broad and includes: � Weekly surveillance - weekly internal report to the Health Protection team. � Monthly/quarterly and annual returns – to various external bodies including the Food Standards Agency, European Centre and Disease Control, Epidemiology of Foodborne Infections Group and Department of Health, Social Services & Public Safety. � Annual reports and data – published yearly on the PHA website. � Analysis of outbreaks – descriptive and/or analytical epidemiological analysis �

Memoria de la actividad de hospitales concertados de Andalucía 2010 [Recurso electrónico]

Publicado en la página web de la Consejería de Salud y Bienestar Social: www.juntadeandalucia.es/salud

Affirmative Action in Iowa, September 2004

This report is prepared pursuant to Iowa Code Section 19B.5, requiring the Department of Administrative Services to submit a report on the condition of affirmative action, diversity, and multicultural programs in state agencies by September 30 of each year to the governor and the general assembly. Additionally, the report summarizes the annual reports of the affirmative action accomplishments submitted to the Department of Administrative Services by agency directors.

Earnings management and audit adjustments: An empirical study of IBEX 35 constituents

Doubts about the reliability of a company's qualitative financial disclosure increase market participant expectations from the auditor's report. The auditing process is supposed to serve as a monitoring device that reduces management incentives to manipulate reported earnings. Empirical research confirms that it could be an efficient device under some circumstancesand recognizes that our estimates of the informativeness of audit reports are unavoidably biased (e.g., because of a client's anticipation of the auditing process). This empirical study supports the significant role of auditors in the financial market, in particular in the prevention of earnings management practice. We focus on earnings misstatements, which auditors correct with anadjustment, using a sample of past and current constituents of the benchmark market index in Spain, IBEX 35, and manually collected audit adjustments reported over the 1997-2004 period (42 companies, 336 annual reports, 75 earnings misstatements). Our findings confirm that companies more often overstate than understate their earnings. An investor may foresee earningsmisreporting, as manipulators have a similar profile (e.g., more leveraged and with lower sales). However, he may receive valuable information from the audit adjustment on the size of earnings misstatement, which can be significantly large (i.e., material in almost all cases). We suggest that the magnitude of an audit adjustment depends, other things constant, on annual revenues and free cash levels. We also examine how the audit adjustment relates to the observed market price, trading volume and stock returns. Our findings are that earnings manipulators have a lower price and larger trading volume compared to their rivals. Their returns are positively associated with the magnitude of earnings misreporting, which is not consistent with the possible pricing of audit information.

Reporting intellectual capital in Spain

This study reports on the analysis of annual reports from 14- listed companies in Spainover a five-year period, from 1998 to 2002. Companies in the sample are selected on thebasis of their knowledge-based assets and incentives to report on Intellectual Capital.The empirical analysis is twofold:1) Firstly, we analyse the value of intellectual capital using a value-based approach,through the difference between market and book value over the period considered. Results show that there is a general decrease in the 'hidden value' of these companies, probably due to the general trend in stock markets.2) Secondly, we carry out a content-based analysis of the complete annual reports of the companies over the five year period. Preliminary findings seem to suggest that although the level of disclosure has increased over time, this is mainly in the form of narrative. Overall, the level of disclosure of intellectual capital remains low.

Underfunding of stroke research: a Europe-wide problem.

BACKGROUND AND PURPOSE: Previous studies in the United States and the United Kingdom have shown that stroke research is underfunded compared with coronary heart disease (CHD) and cancer research despite the high clinical and financial burden of stroke. We aimed to determine whether underfunding of stroke research is a Europe-wide problem. METHODS: Data for the financial year 2000 to 2001 were collected from 9 different European countries. Information on stroke, CHD, and cancer research funding awarded by disease-specific charities and nondisease-specific charity or government- funded organizations was obtained from annual reports, web sites, and by direct communication with organizations. RESULTS: There was marked and consistent underfunding of stroke research in all the countries studied. Stroke funding as a percentage of the total funding for stroke, CHD, and cancer was uniformly low, ranging from 2% to 11%. Funding for stroke was less than funding for cancer, usually by a factor of > or =10. In every country except Turkey, funding for stroke research was less than that for CHD. CONCLUSIONS: This study confirms that stroke research is grossly underfunded, compared with CHD and cancer, throughout Europe. Similar data have been obtained from the United States suggesting that relative underfunding of stroke research is likely to be a worldwide phenomenon.

Road Use Tax Fund Efficiency Report Savings Status, December 31, 2014

Senate File 2355, 85th General Assembly, states the Iowa Department of Transportation shall submit annual reports regarding the implementation of efficiency measures identified in the “Road Use Tax Fund Efficiency Report,” January 2012. This report shall provide details of activities undertaken in the previous year relating to one-time and long-term program efficiencies and partnership efficiencies. Issues to be covered in the reports shall include but are not limited to savings realized from the implementation of particular efficiency measures; updates concerning measures that have not been implemented; efforts involving cities, counties, other jurisdictions, or stakeholder interest groups; any new efficiency measures identified or undertaken; and identification of any legislative action that may be required to achieve efficiencies.

Road Use Tax Fund Efficiency Report savings status, December 31, 2015

Senate File 2355, 85th General Assembly, states the Iowa Department of Transportation shall submit annual reports regarding the implementation of efficiency measures identified in the “Road Use Tax Fund Efficiency Report,” January 2012. This report shall provide details of activities undertaken in the previous year relating to one-time and long-term program efficiencies and partnership efficiencies. Issues to be covered in the reports shall include but are not limited to savings realized from the implementation of particular efficiency measures; updates concerning measures that have not been implemented; efforts involving cities, counties, other jurisdictions, or stakeholder interest groups; any new efficiency measures identified or undertaken; and identification of any legislative action that may be required to achieve efficiencies.

Fortumin strategia, rakenne ja investoinnit

Työn tarkoituksena oli tutkia Nesteen ja Imatran Voiman kehittymistä Fortumiksi sekä selvittää Fortumin toimintaa aina kevääseen 2005 saakka. Tarkastelussa pääpaino on ollut yritysten strategian, rakenteen ja investointien kehityksessä. Lisäksi tarkastelussa pyritään saamaan selville Fortumin fuusioitumisen ja jakautumisen taustoja. Tutkimuksessa käytettiin tilinpäätösanalyysin työkaluja yritysten taloudellisen kehityksen selvittämiseksi. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovattutkielman teoreettisen osan perustana. Tutkimuksen empiirinen tieto perustuu yritysten julkiseen informaatioon, painottuen vuosikertomuksiin. Työn empiirisen osan pohjana olevat tilinpäätöstiedot on oikaistu käyttäen nykyisiä tilinpäätösanalyysin käytäntöjä. Näiden tietojen perusteella on laskettu työssä tulkitut tunnusluvut. Tilinpäätösanalyysillä on pyritty löytämään tunnuslukujen muutosten taustoilla olevia tekijöitä, jotka selittävät lukujen muutoksia. Tutkimuksen avulla saatiin luotua kattava kuva Imatran voiman ja Nesteen kehityksestä Fortumiksi sekä yhtiön toiminnasta kevään 2005 jakautumiseen saakka. Lopuksi kehityksestä on vedetty johtopäätökset ja arvioitu jakautumisen jälkeistä lähitulevaisuutta. Fortumin kehitys on jakautumisesta huolimatta ollut kannattavaa ainakin tunnuslukujen valossa. Jakautumisen motiivina on parantaa yritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta ja samalla jakaa toimintaan kohdistuvaa riskiä. Näin molemmat yritykset pystyvät toteuttamaan strategioitaan vapaammin kuin yhdessä toimittaessa, mikä on keskeistä yritysten kasvutavoitteiden kannalta.

Yrityksen arvonmääritys - jälkilaskelmatarkastelu - Amer - Suunto Oy tapauksesta

Tutkimuksessa tarkastellaan yrityskauppaan ja arvonmääritykseen liittyviä taustatekijöitä ostajan näkökulmasta sekä varsinaisen arvonmäärityksen työkaluja. Tutkielman teoriaosuuden päätavoitteena on arvonmäärityksen taustojen ja yleisimpien arvonmääritysmallien selventäminen teoriatasolla ja antaa pohjaa tutkielman empiriaosuuden arvonmääritystyökalujen valinnalle ja käytölle. Tutkimuksen empiriaosuus on tapaustutkimus, jossa luodaan ex post - katsaus urheilu ja vapaa-aika toimialalla toimivan ostetun yrityksen arvoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Empiriaosuudessa ensisijaisena tavoitteena on määrittää valitulla arvonmääritystyökalulla julkisten tilinpäätöstietojen pohjalta ostetulle yritykselle arvo. Empiriaosuudessa valitun diskontattuihin vapaisiin kassavirtoihin perustuvan Navita Yritysmalli -työkalun avulla määritetään ostetulle yritykselle arvo. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että Suunto Oy on ollut kannattava investointi nykyiselle emoyhtiölleen, vaikka Suunto Oy ei ole yltänytkään aivan kaikkiin emoyhtiön asettamiin tavoitteisiin. Kaupan myötä on syntynyt myös positiivista synergiaa, esimerkiksi Suunnon pääoma on saatu kiertämään nopeammin ja kannattavuus on kasvanut. Suunnon kauppa oli askel kohti Amerin tavoitetta olla maailman johtava urheiluvälinevalmistaja.

Osuustoiminnallisen yrityksen yhteiskuntavastuu - esimerkkinä suomalainen metsäteollisuus

Tämä Pro gradu -tutkielma osallistuu osuustoiminta- ja yhteiskuntavastuukeskusteluun yhdistämällä nämä kaksi käsitettä toisiinsa. Tavoitteena on kuvata osuustoiminnallisten arvojen ja periaatteiden heijastumista osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja erityisesti yhteiskuntavastuusta raportointiin. Tutkimuson laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu kolmen metsäteollisuusyhtiön, yhden osuuskunnan ja kahden osakeyhtiön, yhteiskuntavastuuraporteista, vuosikertomuksista, Internet-sivuista ja yritysten yhteiskuntavastuuasiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Aineistoa kerättiin syksystä 2006 alkukevääseen 2007 asti. Tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksenkanssa siinä, että osuustoimintayritysten arvot ja periaatteet ohjaavat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Osuustoimintayritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti, mutta eivät viesti vastuullisuudestaan yhtä aktiivisesti kuin osakeyhtiöt. Maailman nykytilanteessa pehmeämmät arvot ovat alkaneet löytää entistä enemmän jalansijaa, ja vastuullisuus tulee jatkossa varmasti korostumaan liiketoiminnassa entistäkin enemmän. Osuustoimintayritykset voivatkin vastuuviestintää lisäämällä löytää vastuullisuudesta tulevaisuuden menestystekijän.

Henkilöstöraportointi ICT-alan pörssiyrityksissä

Tämän tutkimuksen aiheena on tarkastella ICT-alan pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin nykykäytäntöä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vapaaehtoisen henkilöstöraportoinnin laatua, laajuutta ja eroavaisuuksia yritysten vuoden 2004 vuosikertomuksissa ja muissa julkaistuissa henkilöstöinformaatiota sisältävissä raporteissa. Tutkimus jakaantuu kahteen päätavoitteeseen. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on esitellä, mitä erilaisia lähestymistapoja ja malleja yrityksen henkilöstöinformaation mittaamiseen ja raportointiin on kirjallisuudessa esitetty. Toisena tavoitteena on selvittää ja kuvata sitä, millaista tutkimuksen kohdeyritysten henkilöstöraportointi tällä hetkellä on. Tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin ja on luonteeltaan deskriptiivistä ja ymmärtämään pyrkivää. Lisäksi tutkimuksen voidaan todeta olevan empiirinen - tutkimusmenetelmänä käytetään valmiita aineistoja. Tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi valittiin 25 ICT-alan yritystä, jotka on noteerattu vuoden 2004 lopussa Helsingin pörssin päälistalla. Tässä tutkimuksessa henkilöstöraportointia tarkasteltiin henkilöstövoimavarojen laskentatoimen ja osaamispääoman lähestymistapojen kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kirjallisuudesta löytyy paljon erilaisia malleja henkilöstöinformaation tuottamiseen, kuten henkilöstötilinpäätös ja erilaiset osaamispääomaraportit. Henkilöstötilinpäätös on organisaation henkilöstöpääoman julkiseen raportointiin tarkoitettu asiakirja. Osaamispääomaraporteissa ei keskitytä pelkästään henkilöstölukuihin, vaan henkilöstön rinnalle haetaan tietoa taloudellisista ja aineettomista prosesseista, asiakkaista ja toimintaympäristöstä. Mallit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä. Osaamispääoma voidaan jakaa inhimilliseen pääomaan sekä sisäisiin ja ulkoisiin rakenteisiin. Henkilöstölaskentatoimi tukee inhimillisen pääoman mittausta ja hallintaa sopivin muutoksin. Tutkimuksen perusteellavoidaan todeta, että ICT-alan pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin yleinen taso on kohtuullisen hyvä, mutta henkilöstöraportoinnin laatu ja laajuus vaihtelevat suuresti yritysten välillä. Osa yrityksistä käytti enemmän kvantitatiivista tunnuslukupohjaista raportointia ja osa panosti laadulliseen selostuspohjaiseen informointiin. Ensisijaisena henkilöstöraportointimuotona aineiston yritykset käyttivät vuosikertomusta. Yrityskoko selitti henkilöstöraportoinnin laajuutta. Tutkimustulokset osoittivat, että mitä suurempi sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna yritys on, sitä kattavampaa sen henkilöstöraportointi on.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.