Henkilöstöraportointi ICT-alan pörssiyrityksissä

Tämän tutkimuksen aiheena on tarkastella ICT-alan pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin nykykäytäntöä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vapaaehtoisen henkilöstöraportoinnin laatua, laajuutta ja eroavaisuuksia yritysten vuoden 2004 vuosikertomuksissa ja muissa julkaistuissa henkilöstöinformaatiota sisältävissä raporteissa. Tutkimus jakaantuu kahteen päätavoitteeseen. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on esitellä, mitä erilaisia lähestymistapoja ja malleja yrityksen henkilöstöinformaation mittaamiseen ja raportointiin on kirjallisuudessa esitetty. Toisena tavoitteena on selvittää ja kuvata sitä, millaista tutkimuksen kohdeyritysten henkilöstöraportointi tällä hetkellä on. Tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin ja on luonteeltaan deskriptiivistä ja ymmärtämään pyrkivää. Lisäksi tutkimuksen voidaan todeta olevan empiirinen - tutkimusmenetelmänä käytetään valmiita aineistoja. Tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi valittiin 25 ICT-alan yritystä, jotka on noteerattu vuoden 2004 lopussa Helsingin pörssin päälistalla. Tässä tutkimuksessa henkilöstöraportointia tarkasteltiin henkilöstövoimavarojen laskentatoimen ja osaamispääoman lähestymistapojen kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kirjallisuudesta löytyy paljon erilaisia malleja henkilöstöinformaation tuottamiseen, kuten henkilöstötilinpäätös ja erilaiset osaamispääomaraportit. Henkilöstötilinpäätös on organisaation henkilöstöpääoman julkiseen raportointiin tarkoitettu asiakirja. Osaamispääomaraporteissa ei keskitytä pelkästään henkilöstölukuihin, vaan henkilöstön rinnalle haetaan tietoa taloudellisista ja aineettomista prosesseista, asiakkaista ja toimintaympäristöstä. Mallit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä. Osaamispääoma voidaan jakaa inhimilliseen pääomaan sekä sisäisiin ja ulkoisiin rakenteisiin. Henkilöstölaskentatoimi tukee inhimillisen pääoman mittausta ja hallintaa sopivin muutoksin. Tutkimuksen perusteellavoidaan todeta, että ICT-alan pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin yleinen taso on kohtuullisen hyvä, mutta henkilöstöraportoinnin laatu ja laajuus vaihtelevat suuresti yritysten välillä. Osa yrityksistä käytti enemmän kvantitatiivista tunnuslukupohjaista raportointia ja osa panosti laadulliseen selostuspohjaiseen informointiin. Ensisijaisena henkilöstöraportointimuotona aineiston yritykset käyttivät vuosikertomusta. Yrityskoko selitti henkilöstöraportoinnin laajuutta. Tutkimustulokset osoittivat, että mitä suurempi sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna yritys on, sitä kattavampaa sen henkilöstöraportointi on.

The purpose of this research is to examine the practises of the human resource reporting in ICT exchange-listed companies. The intention is to explain the quality, extend and differences of voluntary human resource reporting in annual reports of 2004 and in other published reports that contain human resource information. The research is divided into two main objectives. The first objective is to present the different kind of perspectives and models that are used in literature for measuring and reporting human resource information. The other objective is to describe the human resource reporting in target companies at the moment. This research is qualitative and descriptive in its nature. Furthermore, it can be classified as an empirical study: ready-made materials are used as tool of research. For this research 25 ICT companies that were listed in Helsinki Exchange Stock in the end of 2004 were selected as target objectives. In this research human resource reporting was observed through human resource costing and accounting and intellectual capital perspectives. On the basis of this research one can conclude that there are a large variety of models that are used for producing human resource information, e.g. statement of human resources and various reports on intellectual capital. Statement of human resources is a document that organizations use for public reporting. In intellectual capital reports not only the personnel figures are paid attention to but information is also gathered about economical and immaterial processes, customers and operational environment. Models are not mutually exclusive; they are complementary. Intellectual capital can be divided into human capital and internal and external structures. Human resource costing and accounting supports the measurement and control of human capital by suitable adaptations. On the basis of the research it can be stated that the general level of human resource costing and accounting in ICT exchange-listed companies is fairly good, whereas the quality and extend of the human resource reporting varies extensively between companies. Some companies focused on reporting based on parameters and others used qualitative reporting based on descriptive information. Annual reports were used as primary source of human resource reporting model. Extend of the reporting depended on the size of the company. The results of this research proved that the larger the amount of turnover and number of personnel company has, the more extensive the content of the human resource reporting it has.