Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet Lahden seudulla ilmastonmuutoksen näkökulmasta

Tämä diplomityö on tehty Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen IMMU-hankkeeseen. Teoriaosassa tarkastellaan kaukolämmityksen nykytilannetta ja sen tulevai-suuteen vaikuttavia tekijöitä. Työssä on tarkasteltu Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosalueen kehittämismahdollisuuksia vuosina 2012 ja 2016. Vertailukohtana käytetään nykytilannetta vuoden 2009 tiedoilla. Työssä on selvitetty voimalaitosalueen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden muutoksia mahdollisten uusien voimalaitosinvestointien myötä. Vuonna 2012 alueelle rakennetaan kiinteää polttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos jolloin nykyisen laitoksen käyttö ja samalla kivihiilen käyttö vähenee huomattavasti. Tässä työssä vuoden 2016 skenaariossa alueelle ajatellaan rakennettavan kolmas voimalaitos, maakaasukäyttöinen kaasukombiturbiini. Tarkasteluissa energiantuotantomäärien oletetaan pysyvän nykytilanteen suuruisina. Työssä tarkasteltujen skenaarioiden perusteella alueen yhdistetyn kaukolämmön- ja sähköntuotannon (CHP) päästöjä voitaisiin vähentää vuonna 2012 noin 20 % ja vuonna 2016 noin 30 % nykytilanteesta. Esitettyjen investointien riskinä on sopivan polttoaineen saatavuus ja riittävyys. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaasutusvoimalaitoksen ja kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaikoja. Kierrätyspolttoaineen hinnan kallistuminen hinnasta 5 €/MWh hintaan 15 €/MWh vaikutti kaasutusvoimalaitoksen takaisinmaksuaikaan yhdeksällä vuodella. Kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaika piteni tämän hetkiseen maakaasun hintaan 27 €/MWh verrattuna päästöoikeuden lisäkustannus 6 €/MWh huomioiden kahdeksan vuotta. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa muun muassa polttoaineen hinta ja laitoksen huipunkäyttöaika.

Arvio Reija Linnamaan väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Arvio Aarno Tahvanaisen väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Mäntsälän Sähkö Oy:n jakeluverkon kehittämissuunnitelma

Työn tavoitteena oli laatia Mäntsälän Sähkö Oy:n jakeluverkon kehittämissuunnitelma vuodelle 2020. Työn laadinta aloitettiin selvittämällä verkon nykytila ja käyttövarmuus korvaustilanteissa. Tämän jälkeen työssä paikannettiin alueet, joissa korvattavuuden parantaminen tai kuormituksien kasvaminen tulevaisuudessa edellyttää mittavia investointeja jakeluverkon käyttövarmuuden takaamiseksi. Työssä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Järvelän alueen käyttövarmuuden kehittämistä ja Hennan alueen kuormituksen kasvuun varautumista. Järvelän alueen käyttövarmuuden parantaminen edellyttää joko uutta sähköasemainvestointia tai 110 kV johdon rakentamista. Hennan alueen kuormituksen kasvu edellyttää, alueen kuormituksista riippuen, joko yhtä tai kahta uutta sähköasemainvestointia.

Verkkokaupan perustamisen suunnittelu lastenvaateliikkeelle

Verkkokauppa on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti. Sähköisen kaupankäynnin avulla yrityksellä on mahdollisuus kasvaa markkina-alueen laajetessa, tosin laajalla markkina-alueella myös kilpailu on kovaa. Verkkokaupan perustaminen on teknisesti nopeaa ja helppoa, mutta verkkokaupan menestyksekäs toteuttaminen vaatii huolellisen ennakkosuunnittelun. Tämän diplomityön tavoitteena on kerätä taustatiedot ja suunnitella perustekijät kuluttajakaupassa verkkokauppaa aloittelevalle lastenvaateliikkeelle menestyksekkään kaupankäynnin tukemiseksi. Työssä on perehdytty yleisesti sähköiseen kaupankäyntiin, sen toimijoihin ja verkkokaupan tuotteisiin kirjallisuuden ja muiden lähteiden avulla. Tämän lisäksi on haettu tietoa verkkokaupan palveluntarjoajista ohjelmistoihin, maksujärjestelmiin ja kuljetuspalveluihin liittyen. Työ sisältää kohdeyritykseen, sen myymiin tuotteisiin, kilpailijoihin ja potentiaalisiin asiakkaisiin tutustumisen. Kilpailija-analyysi sisältää samantyyppisten yritysten perustietojen lisäksi näiden jo toimivien verkkokauppojen havainnoinnin. Potentiaalisia asiakkaita ja näiden mieltymyksiä on kartoitettu verkossa toteutetun asiakaskyselyn avulla. Markkinointiviestintää, tietoturvaa ja teknisiä yksityiskohtia koskevat asiat on rajattu pääosin ulkopuolelle. Työn tuloksena on toimenpidesuositus verkkokaupan käynnistämisvaiheeseen sisältäen tutkitut verkkokaupan osa-alueet. Haettujen perustietojen ja toteutettujen analyysien pohjalta on suositeltu kohdeyritykselle soveltuvia palveluntarjoajia ja keskeisiksi havaittujen toiminnallisuuksien toteutusta verkkokaupassa.

Ympäristö- ja yhdyskuntavesien monitorointi Saimaan vesistöalueella

Diplomityössä tutkittiin kromatografian, elektroforeesin ja spektrometrian käyttöä ympäristövesianalytiikassa. Kokeellisessa osassa analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n keräämistä kaatopaikka-, jätevesi-, pohjavesi-, vesistö-, uimahalli-, yksityiskaivo-, poreallas- ja suovesinäytteistä epäorgaaniset anionit (F-, Cl-, Br-, NO3-, NO2- SO42-ja PO42-) sekä ionikromatografilla että kapillaarielektroforeesilla. Näytteet on kerätty Saimaan alueen ympäristökunnista. Kapillaarielektroforeesilla analysoitiin lisäksi tiosulfaatti. Liekkiatomiabsorptio-spektrometrilla analysoitiin Cu, Fe, Na ja Al. Natriumia löytyi jokaisesta vesinäytteestä. Pohjavesistä ei löytynyt rautaa eikä alumiinia ja kuparipitoisuudet olivat alle määritysrajan. Vesistövesistä kahdessa näytteessä oli alle määritysrajan olevia rautapitoisuuksia. Muissa näytteissä ei rautaa ollut. Suovesistä kuparia löytyi hyvin pieniä määriä ja yhdestä näytteestä alumiinia alle määritysrajan. Kaatopaikkavesissä kuparipitoisuudet sekä kolmessa näytteessä alumiinipitoisuudet olivat alle määritysrajan. Jätevesistä oletettiin löytyvän suuria määriä typpispesieksiä ja fosforia. Niitä kuitenkin esiintyi isoissa pitoisuuksissa vain suovesinäytteissä. Jätevesinäytteet sisälsivät bromidia, nitraattia ja fluoridia jopa yli 140 mg/l. Kapillaarielektroforeesilla ja ionikromatografilla mitatut anionipitoisuudet korreloivat hyvin toisiaan. Kontaminoituja vesiä löytyi pohja-, kaatopaikka-, jäte- ja vesistövesistä sekä uima-altaan terapiaaltaan vedestä.

Vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki

The condition of Baltic Sea has weakened considerably because of eutrophication which has caused massive increase of devalued fish. The condition of Baltic Sea can be helped by fishing these fish. This study handles three different ways to approach those fish utilizations and counts carbon footprint for those three chains. Environmental point of views are also examined. There are three different fish processing chains. Every processing chain begins with fishing the fish in Baltic Sea. After that the fishes are prepared by crushing and some formic acid is added to ensure preservation. In the first processing chain the fishes are processed as biodiesel. The waste from the biodiesel process is taken to the anaerobic digestion and the forming methane is used as energy. In the second chain the fishes are taken straight to the anaerobic digestion after preparing. In the third chain, the fish will be first prepared and then taken to fur farms as forage. The carbon footprint has been calculated for 1000 kg fish. The carbon footprint in the first chain is 164-178 kg CO2e, in the second chain 313 – 333 kg CO2e and in the third chain 363 kg CO2e. In the processing chains the bioenergy is produced from the biodiesel, anaerobic digestion and from the glycerol, which is by-product of the biodiesel. The energy produced from the biodiesel is so-called emission neutral, which is not taken into account when calculating emissions. The energy is used to compensate the emissions caused by fossil fuels. The PAS 2050 was used to calculate the carbon footprint. Only carbon dioxide and methane were used when calculating the carbon footprint.

Pumppukäyttöjen energiankulutuksen määrittäminen prosessimittauksia käyttäen

Pumppukäytöt vastaavat noin neljännestä Euroopan alueen sähkömoottoreissa kuluvasta energiasta. Energian hinnan nousun vuoksi energian säästäminen ja energiatehokkuus ovat nousseet tärkeään asemaan paljon energiaa kuluttavassa teollisuudessa. Pumppukäyttöjen hyötysuhteen parantaminen on noussut olennaiseen osaan paperi- ja kartonkiteollisuuden energiatehokkuustarkasteluissa. Tässä työssä tarkastellaan kartonkikoneen pumppukäyttöjen toiminnan energiatehokkuutta moottorin virtamittausten perusteella. Analyysi perustuu moottorin akselitehon määrittämiseen ja sen perusteella tehtävään pumpun toimintapisteen laskentaan. Työssä esitellään käytetyt estimointimenetelmät ja niillä saadut tulokset kartonkikoneen pumppukäytöille. Lisäksi työssä arvioidaan kolmen yksittäisen pumppukäytön energiankulutuksen säästöpotentiaalia. Työssä käytettyä menetelmää voidaan käyttää sekä vakio- että vaihtonopeuspumppukäyttöjen toiminnan ja hyötysuhteen analysointiin.

Muotin suunnittelu- ja valmistusprossin parantaminen solumuoviteollisuudessa

Diplomityö tehtiin Pohjoismainen Solumuovi Oy:lle. Tutkimusongelmaksi määriteltiin hyvin selkeästi tiedon puute muottien suunnittelusta sekä valmistuksesta. Työn tavoite oli parantaa solumuovituotteiden valmistuksessa käytettävien muottien laatua. Työn rajaus asettuu uusien muottien suunnittelu- ja valmistusprosessin parantamiseen. Työssä käsiteltiin tämän prosessin lisäksi mm. mallisuunnittelua, sekä koneen ja prosessien ominaisuuksia niiden muoteille asettamien vaatimusten pohjalta. Muottien ominaisuuksien oikeaoppinen suunnittelu on erittäin tärkeässä roolissa tulevien tuotantokustannusten muodostumisessa. Oikeaoppisella suunnittelulla tarkoitetaan työssä muottien eri osa-alueiden toisiinsa kytkeytymisen ymmärtämistä, niin muotin toimivuuden, lopputuotteen laadun sekä muotin tehokkuuden kannalta. Muottien ominaisuudet määräävät ideaalitilanteessa pitkälti koneiden sykliaikoja käytettävän raaka-aineen ja kappaleen dimensioiden lisäksi. Tämän vuoksi tilanteessa, jossa itse kone toimii moitteettomasti vakuumin, materiaalinsyötön, jäähdytyksen ja höyrytyksen osalta, saadaan muotin oikeaoppisella suunnittelulla lyhennettyä sykliaikoja ja vähennettyä virhekappaleiden määrää. Solumuovimuotin suunnitteluperiaatteita on lähes yhtä monta kuin suunnittelijoita. Mitään yksittäistä periaatetta ei voida suoraan tuomita vääränä, koska näillä muoteilla pystytään valmistamaan laadun kriteerit täyttäviä tuotteita. Useimmat suunnitteluperiaatteet pohjautuvat kuitenkin vain tietyn osa-alueen hallintaan, jonka jälkeen loput osa-alueet suunnitellaan tämän ehdoilla. Työssä saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että muotin tuottavuus on erityisesti kiinni kokonaisuudesta, ei yksittäisestä osa-alueesta.

Regional potential for collaborative implementation of small CHP plants in bioenergy technology

This thesis is a preliminary study targeting South-Eastern Finland. The objective was to find out the financial and functional readiness and willingness of the small and medium-sized enterprises of the region to manufacture and sell distributed bioenergy solutions collaboratively as a business network. In this case these solutions mean small-scale (0.5 - 3 MW) woodchips-operated combined heat and power (CHP) plants. South-Eastern Finland has suffered from a decline in the recent years, mostly due to the problems of the traditionally strong industrial know-how area of the region, the paper industry. Local small and medium-sized companies will have to find new ways to survive the toughening competition. A group of 40 companies from suitable industries were selected and financial and comparative analysis was performed on them. Additionally 19 managing directors of the companies were selected for an interview to find out their views on networking, its requirements, advantages and the general interest in it. The studied companies were found to be generally in fairly good financial condition and in that sense, fit for networking activities. The interviews revealed that the companies were capable of producing all the needed elements for the plants in question, and the managers appeared to be very interested in and have a positive attitude towards such business networks. Thus it can be said that the small and medium-sized companies of the region are capable of and interested in manufacturing small bio-CHP plants as a production network.

Matkailuselvitys - Pohjanlahden rantatie

elkämeren rannikon matkailutiehankkeen tarkoituksena on länsirannikkoa myötäilevän keskiaikaisperäisen Pohjanlahden Rantatien määrittely valtakunnalliseksi matkailutieksi. Pohjanlahden Rantatie mutkittelee Pohjanlahden rannikolla, Turusta Tornioon. Selkämeren rannikon matkailutiehankkeen matkailuselvitys toteutettiin ajalla 1.10.- 31.12.2009. Matkailuselvityksen tarkoituksena oli selvittää Pohjanlahden Rantatielle sijoittuvaa matkailua sekä tarkastella matkailijoiden kiinnostusta, kokemuksia, toiveita ja odotuksia Pohjanlahden rantatiestä matkailutienä. Vastaavanlaista selvitystä ei ole matkailuteiden osalta tehty eikä matkailijoiden kokemuksia matkailuteistä ei ole aiemmin selvitetty näin laajasti. Matkailuselvitys oli osa Tiehallinnolle keväällä 2009 jätettyä matkailutiehakemusta. Selvityksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää apuna tien markkinoinnissa ja yhteisiä toimintamalleja rakennettaessa eri toimijoiden kesken. Selkämeren rannikon matkailutiehankkeen aikana on tien osalta aiemmin kartoitettu osittain Satakunnan alueen palvelurakennetta ja matkailupalveluja. Matkailuselvityksessä on kaksi osaa: matkailutilastojen tarkastelu ja kyselytulosten analysointi. Selvityksen aineisto koostuu alueen matkailutilastoista, aiemmista Pohjanlahden Rantatietä koskevista selvityksistä, matkailuorganisaatioiden- ja yrittäjien tiedoista sekä matkailijoille tehdystä Internet-kyselystä ja sen tuottamasta aineistosta. Matkailutilastojen pohjalta tarkastellaan reitin eri osien matkailukäyttöastetta sekä tärkeimpiä matkailijaryhmiä. Matkailuselvityksessä myös selvitetään, mitkä mahdolliset ryhmät voivat hyödyntää matkailureittiä ja minkälaisia odotuksia näillä on reittiä ja sen palvelutarjontaa kohtaan. Matkailijoiden tavoittamiseksi selvityksessä käytettiin Internet-kyselyä. Rantatiematkailu-kysely toteutettiin marraskuun 2009 aikana. Kyselyyn saatiin vastauksia 544, kaikkiaan 155 paikkakunnalta aina ulkomaita myöten. Eniten vastauksia saatiin Satakunnasta, pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Turusta ja Oulusta. Rantatiematkailu-kyselyssä kartoitettiin matkailijoiden Pohjanlahden Rantatiehen liittyviä kokemuksia, mielikuvia, odotuksia ja toiveita sekä aiempia kokemuksia muista matkailuteistä. Kysely toteutettiin valtakunnallisena Internet- kyselynä. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli työssäkäyviä 50-59-vuotiaita miehiä. Naisista enemmistö oli työssäkäyviä 30-39-vuotiaita. Naisten ja miesten välisiä eroja ei vastauksissa juuri ilmennyt. Eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Kokemukset matkailuteistä olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Matkailijoiden kriittinen ja kielteinen suhtautuminen kohdistui erityisesti sellaisiin matkailuteihin, jotka ovat hankkeiden päättymisen jälkeen jääneet hoitamatta. Matkailijat ovat kiinnostuneita matkailuteistä ja kokevat niiden tarjonnan tärkeäksi. Matkailijat pitivät Pohjanlahden Rantatietä kiinnostavana matkailukohteena, joskin suurin osa vastaajista ei pitänyt matkailutietä itsessään matkailukohteena, vaan sen varrella olevia kulttuuri- ja luontokohteita sekä toimivaa palvelurakennetta. Valtaosa vastaajista koki, että Valtatie kahdeksalta on hyvät mahdollisuudet poiketa ja pysähtyä Pohjanlahden rantatielle. Pohjanlahden Rantatien vetovoimatekijöinä matkailijat pitävät merta, saaristoa, rannikkoa, majakoita, kauniita maisemia, alueelle ominaisia nähtävyyksiä, puutalokaupunkeja, kaksikielisyyttä ja paikallista, omaleimaista kulttuuria. Vastauksissa korostuu matkailijoiden kaipuu omaehtoiseen, ihmisläheiseen ja kiireettömään matkailuun. Kaipuu ihmisläheiseen matkailuun tuli esille erityisesti avoimissa vastauksissa. Lisääntynyt ympäristötietoisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat lisänneet matkailijoiden ympäristövastuullisuutta ja muuttaneet suhteutumista ympäristöä kohtaan. Yhä useammin kestävä kehitys ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös matkailijoiden valintoihin. Matkailussa on jo havaittavissa suuntaus, jossa matkailijoiden kiinnostus kohdistuu lähialueisiin 1. Erityisesti lyhytlomilla, esimerkiksi muutaman päivän kestävillä viikonloppumatkoilla, valitaan tietoisesti lähialueella sijaitsevia kohteita. 2 Omaehtoinen yksilömatkailu on lisääntymässä, mutta samanaikaisesti myös yhteisöllisyys ja kiinnostus paikallisyhteisöihin ovat lisääntyneet matkailijoiden keskuudessa. Kiinnostus ihmisläheiseen matkailuun näkyy Suomessa jo muun muassa lisääntyneenä kiinnostuksena maaseutumatkailua kohtaan. Matkakohteessa halutaan viettää aikaa, rentoutua, tutustua ympäristöön ja sen asukkaisiin. Matkailijat haluavat aitoja ja kehittäviä elämyksiä.

Muotia, mukavuutta ja mielipiteitä. Kaakeliuuni yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa

Fashion, Comf ort and Conviction is a study investigating the adoption and significance of the ceramic tile stove in medieval and early modern Finland. It presents stove tiles found in archaeological excavations, places the tiles in their cultural contexts and examines them as indicators of various social changes. The early history of the ceramic tile stove goes back to the 12th century in the German-speaking Alpine regions, from where it spread to the Baltic Sea region during the Middle Ages. On the basis of the archaeological finds presented in this study, the introduction of the tile stove in Finland dates to the early 15th century. Its adoption was connected to the increase in foreign trade links and social emulation, the demand for comfort, and innovations in building technology and interior design. Stove tiles also reflect the political and religious convictions of their time and open a fascinating window on everyday life in medieval and early modern Finland.

Russian Venture Capital Markets

Tämän työn tarkoituksena on arvioida riskipääomasijoittamisen kehitystä ja kasvua Venäjällä, sekä antaa kuva siihen vaikuttavista tekijöistä. Se myös arvioi Venäjän valtion toimintaa niin säätelijänä, kuin myös itsenäisenä sijoittajana. Saavutetut tulokset perustuvat haastatteluihin ja olemassa olevien tilastojen analysointiin. Vuoden 1998 rupla kriisin jälkeen riskipääomasijoittaminen lähti kasvuun joka on jatkunut tasaisella rauhallisella tahdilla. Alueellisista riskipääomarahastoista on siirrytty myös yksityisrahoitteisiin ja yksityishallinnoituihin rahastoihin omine kohde aloineen ja portfolioineen. Silti markkinat ovat säilyneet kyllästymättöminä. Kuluttajavetoiset toimialat ovat keränneet eniten investointeja talouden ja ostovoiman kasvusta johtuen. Alueellisesti Moskova erottuu sijoituskohteena, muiden suurempien kasvukeskusten seuratessa perässä. Venäjällä on vielä paljon heikkouksia jotka vaikuttavat sen houkuttelevuuteen sijoittajan näkökulmasta. Heikot instituutiot ja lainsäädäntö yhdistettynä riskipääomasijoittamisen luonteeseen tekevät Venäjästä arvaamattoman markkina-alueen. Se kuitenkin tarjoaa menestyville sijoittajille korkeat tuotot. Nähtäväksi jää kuinka valtion toiminta vaikuttaa markkinoiden kehitykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, ja kuinka se onnistuu kehittämään Venäjän yleistä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten konepaja- ja kunnossapitoyritysten energiaohjelma

Työssä tutkitaan Etelä-Karjalan alueella olevien uusiutuvien energiavarojen lisäämisen mahdollisuuksia sekä energian kulutuksen vähennysmahdollisuuksia energiatehokkuuden avulla pienissä ja keskisuurissa konepaja- ja kunnossapitoyrityksissä. Energiaohjelman pohjalla on EU:n halu jalkauttaa energia- ja ilmastotavoitteensa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ohjelma on muodostettu yritysryhmän mielipiteet ja tarpeet, sekä Etelä-Karjalan alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Energiaohjelmaa muodostettaessa perehdyttiin sekä EU:n että Suomen energiapolitiikkaan ja Etelä-Karjalan alueellisiin ominaisuuksiin ja energiantuotantotapoihin. Lisäksi yrityksiä haastateltiin energia-asioista ja niihin liittyvistä asenteista sekä perehdyttiin yritysten energiatehokkuuteen. Haastattelujen ja alueellisen energiarakenteen pohjalta päädyttiin muodostamaan energiaohjelma energiatehokkuuteen painottuen, koska alueen uusiutuvia luonnonvaroja on jo hyödynnetty melko tehokkaasti. Energiaohjelmaa testattiin pilottiprojektissa, joka toteutettiin työssä teoreettisena laskentana. Pilottiprojektin laskennasta saatiin lupaavia tuloksia. Laskennassa käytettävistä arvoista suurin osa saatiin pilottiprojektin yritykseltä tai muista lähteistä, mutta osa arvioitiin itse. Pilottiprojektista saatujen tietojen perusteella voidaan energiaohjelman väittää toimivan ainakin tarkastelussa mukana olleessa yritysryhmässä Etelä-Karjalan alueella. Energiaohjelma voi edistää yritysryhmän energiatehokkuutta vain jos se otetaan yrityksissä käyttöön. Ohjelmaa on mahdollista kehittää lisää muun muassa yksinkertaistamalla laskentaa. Jatkokehittelyllä on mahdollista luoda EU:n alueelle sopiva energiantehokkuustarkasteluun käytettävä ohjelma.

Satamayhteisön informaatiokeskus tiedonvälityksen tehostajana

Merikuljetukset ovat ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto sekä maailman että Suomen tavaraliikenteessä. Tämä tekee satamista tärkeän osan globaaleja toimitusketjuja. Satamien tehtävänä on toimia solmukohtina erilaisille tavaratoimituksille ja kuljetusmuodoille. Maailmankaupan kasvun ja siitä seuranneen tavaraliikenteen lisääntymisen myötä satamat voivat muodostua pullonkauloiksi tavaratoimituksille. Tavaratoimitusten läpivienti satamien kautta edellyttää lukuisia toimijoita ja työvaiheita. Satamissa toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu toimijoiden ja prosessien heterogeenisyydestä johtuen. Erityisesti informaatiovirtojen hallinta on haasteellista monitahoisessa satamatoimintaympäristössä. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Kotkan yksikön (Merenkulun logistiikan tutkimus) Mobiilisatama-hankkeessa etsitään keinoja satamasidonnaisen meri- ja maaliikenteen hallinnan tehostamiseksi satamasidonnaista tiedonvaihtoa ja siihen osana kuuluvia tietojärjestelmiä kehittämällä. Tämä tutkimusraportti on Mobiilisatama-hankkeen ensimmäinen väliraportti. Raportissa esitetään kuvaus tyypillisestä satamasidonnaisesta tavaratoimitusprosessista erityisesti tiedonvälityksen näkökulmasta sekä kuvataan prosessiin liittyviä keskeisiä pullonkauloja ja ongelmakohtia. Raportissa on kootusti esitelty myös keskeiset Suomen satamatoimintaympäristössä nykyisin käytössä olevat informaatiojärjestelmät. Osana tutkimusta tehtiin kartoitus maailmanlaajuisesti satamien käytössä olevista Port Community System (PCS) - järjestelmistä eli satamayhteisön informaatiokeskusratkaisuista. Kartoituksella pyrittiin saamaan tietoa PCS-järjestelmien maailmanlaajuisesta määrästä, maantieteellisestä sijoittumisesta, palveluista, teknisistä toteutuksista, hyödyistä ja parhaista käytännöistä. Empiirisenä osiona raportissa kuvataan haastattelututkimuksessa esiin nousseita suomalaiseen satamasidonnaiseen tiedonvälitykseen liittyviä kehittämisideoita ja haasteita. Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksen pohjalta raportissa analysoidaan satamayhteisön informaatiokeskuksen soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön sekä pohditaan Suomeen soveltuvan informaatiokeskuksen sisältöä ja palveluja. Tutkimuksen tulosten perusteella satamasidonnaisessa tiedonvaihdossa on löydettävissä pullonkauloja, jotka paitsi hidastavat tavaratoimitusten käsittelyä myös kuluttavat turhia resursseja. Pullonkauloja aiheuttavat muun muassa hitaiden viestintätekniikoiden ja -tapojen käyttäminen, asiakirjojen/viestien suuri lukumäärä ja kirjavuus sekä eri toimijoiden toimintatapojen ja tietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Satamasidonnaisten toimitusketjujen tiedonvälityksen tehostamiseksi useisiin maailmalla oleviin satamiin on perustettu kokonaisvaltaisia satamayhteisön informaatiokeskuksia (eng. Port Community System tai Port Community Information System, PCS), jotka yhdistävät satamasidonnaiset toimijat toisiinsa mahdollistaen tehokkaan tiedonvälityksen eri toimijoiden kesken (Single Window -ratkaisu). Informaatiokeskuksia on perustettu käytännössä jokaiseen globaalin kaupankäynnin piirissä olevaan maanosaan. PCS-järjestelmät näyttävät keskittyvän suuriin satamiin ja varsinkin paljon kontteja käsitteleviin satamiin (≥1 milj. TEU:ta vuodessa). Informaatiokeskuksia on perustettu erityisen paljon Länsi- Euroopassa sekä Aasian etelä-, itä- ja kaakkoisosissa sijaitseviin satamiin, joihin myös suuret konttisatamat ovat keskittyneet. Itämeren alueella PCS-järjestelmiksi luokiteltavia sataman tietojärjestelmiä vaikuttaisi olevan käytössä melko vähäisesti eikä järjestelmähankkeitakaan näyttäisi olevan juuri suunnitteilla. Kartoituksen perusteella ensimmäiset maailmalla olevat informaatiokeskukset on perustettu jo noin 30 vuotta sitten, mistä johtuen eri satamissa käytössä olevat PCS-ratkaisut eroavat toisistaan sekä tekniseltä toteutukseltaan että palvelusisällöltään. Informaatiokeskusten taustalla vaikuttavat myös kansalliset hallintokulttuurit, lait ja asetukset sekä kaupankäyntitavat, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa eri informaatiokeskusten toimintamalliin. Suomen satamatoimintaympäristössä on viimeisten parinkymmenen vuoden sisällä otettu käyttöön lukuisia merenkulkua ja satamatoimintoja helpottavia ja tehostavia tietojärjestelmiä. Monet näistä järjestelmistä ovat merenkulkuun liittyviä viranomaisjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa turvalliset tavarakuljetukset Itämerellä alusten ja tavaralastien seurannan avulla. Tämän lisäksi yrityksillä ja muilla satamasidonnaisilla toimijoilla on käytössä kaupallisia toiminnanohjausjärjestelmiä ja muita informaatioratkaisuja. Suomen satamayhteisössä käytössä olevista kehittyneistä informaatiojärjestelmistä huolimatta informaatiopalvelut ovat asiakkaan näkökulmasta varsin pirstoutuneet. Suomesta puuttuu G2G-, B2G- ja B2B-palvelut sekä maaliikennepuolen palvelut yhteen kokoava yhden luukun periaatteella toimiva satamayhteisön informaatiokeskusratkaisu (Port Community System, PCS). Tutkimuksessa on hahmoteltu Suomeen mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavissa olevalle PCS-ratkaisulle asetettavia vaatimuksia ja järjestelmän palvelusisältöä. Suomeen visioidun satamayhteisön informaatiokeskusratkaisun tulisi olla olemassa olevia satamasidonnaisia tietojärjestelmiä ja niistä saatavia tietoja hyödyntävä järjestelmä. PCS-ratkaisun tulisi myös tukea olemassa olevia yrityskohtaisia informaatioratkaisuja. Tämän lisäksi tulevaisuuden järjestelmäratkaisun tulisi kyetä tuottamaan satamayhteisöä palvelevia lisäarvopalveluja, joita nykyiset järjestelmät eivät tuota ollenkaan tai ne ovat nykyisellään hajanaisesti löydettävissä. Mobiilisatama-hankkeen osapuolia ovat Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kotkan yksikön ohella Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kymi Technology T&K -osaamiskeskittymä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Rahoittajina hankkeessa toimivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Tekes sekä yrityksistä Cursor Oy, Kotkan Satama Oy, KYMP Oy, SE Mäkinen Oy, Steveco Oy, Suomen 3C Oy, Oy TransPeltola Ltd ja VR-Yhtymä Oy.