Vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki

The condition of Baltic Sea has weakened considerably because of eutrophication which has caused massive increase of devalued fish. The condition of Baltic Sea can be helped by fishing these fish. This study handles three different ways to approach those fish utilizations and counts carbon footprint for those three chains. Environmental point of views are also examined. There are three different fish processing chains. Every processing chain begins with fishing the fish in Baltic Sea. After that the fishes are prepared by crushing and some formic acid is added to ensure preservation. In the first processing chain the fishes are processed as biodiesel. The waste from the biodiesel process is taken to the anaerobic digestion and the forming methane is used as energy. In the second chain the fishes are taken straight to the anaerobic digestion after preparing. In the third chain, the fish will be first prepared and then taken to fur farms as forage. The carbon footprint has been calculated for 1000 kg fish. The carbon footprint in the first chain is 164-178 kg CO2e, in the second chain 313 – 333 kg CO2e and in the third chain 363 kg CO2e. In the processing chains the bioenergy is produced from the biodiesel, anaerobic digestion and from the glycerol, which is by-product of the biodiesel. The energy produced from the biodiesel is so-called emission neutral, which is not taken into account when calculating emissions. The energy is used to compensate the emissions caused by fossil fuels. The PAS 2050 was used to calculate the carbon footprint. Only carbon dioxide and methane were used when calculating the carbon footprint.

Itämeren tila on heikentynyt paljon rehevöitymisen myötä, mikä on aiheuttanut vähempiarvoisten kalojen massiivisen lisääntymisen. Näitä kaloja kalastamalla voidaan meren tilaa parantaa. Tässä työssä käsitellään kolmea eri käsittelyketjua näiden kalojen hyötykäytöstä sekä näille ketjuille on laskettu hiilijalanjälki. Myös ympäristöllisiä näkökantoja on tarkasteltu. Kalan käsittelyketjuja on kolme erilaista. Jokainen alkaa kalan kalastamisella Itämerestä, jonka jälkeen se esikäsitellään murskaamalla sekä lisäämällä muurahaishappoa säilyvyyden takaamiseksi. Ensimmäisessä ketjussa kala viedään tästä biodieselin valmistukseen, jonka jälkeen siitä tulevat jäte viedään bioenergiantuotantoon. Saatavasta metaanista tuotetaan energiaa. Toisessa ketjussa kala viedään esikäsittelyn jälkeen suoraan biokaasulaitokselle mädätettäväksi. Kolmannessa ketjussa kala viedään esikäsittelyn jälkeen turkistarhalle rehuksi. Hiilijalanjälki on laskettu määrältään 1000 kg kalaa. Ensimmäisen ketjun hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e, toisen ketjun on 313 – 333 kg CO2e ja kolmannen ketjun 363 kg CO2e. Käsittelyketjuissa on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista. Bioenergialla tuotettua energia on ns. päästöneutraalia, jota ei oteta huomioon päästölaskennassa vaan sillä korvataan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä. Työssä käytettiin PAS 2050 – ohjeistusta soveltaen hiilijalanjäljen laskemiseen. Kasvihuonekaasuista laskuissa käsiteltiin hiilidioksidia ja metaania.