The well-being of relatives of patients with atrial fibrillation: a critical incident technique analysis

BACKGROUND: The well-being of relatives of patients having chronic heart diseases (CHD) has been found to be negatively affected by the patient's condition. Studies examining relatives of patients with atrial fibrillation (AF) indicate that their well-being may be affected in a similar manner, but further research is needed. AIM: To explore and describe critical incidents in which relatives of patients experience how AF affects their well-being and what actions they take to handle these situations. DESIGN AND METHOD: An explorative, descriptive design based on the critical incident technique (CIT) was used. Interviews were conducted with 19 relatives (14 women and five men) of patients hospitalised in southern Sweden due to acute symptoms of the AF. RESULTS: The well-being of relatives was found to be affected by their worries (patient-related health), as well as the sacri-ficing of their own needs (self-related health). In handling their own well-being, these relatives adjusted to and supported the patient (practical involvement), along with adjusting their own feelings and responding to the mood of the patients (emotional involvement). CONCLUSION: The well-being of relatives of patients with AF was affected depending on the patients' well-being. In their attempt to handle their own well-being, the relatives adjusted to and supported the patients. Further research is needed in order to evaluate the effects of support to relatives and patients respectively and together.

Feeling existentially touched - A phenomenological notion of the well-being of elderly living in special housing accommodation from the perspective of care professionals

This article presents a phenomenological analysis of interview material, in which 12 care professionals in elderly care reflect on the elderly's well-being within the frame of special housing accommodation. The perspective of the care professionals is of special interest. The findings show that the well-being is characterized as the elderly's feelings of being existentially touched. The well-being is an existential experience of being acknowledged as a human being and is an approach that classifies the elderly's needs as those of having, loving, and being. The meaning of the phenomenon is elucidated by the constituents: (1) to feel the freedom of choice, (2) to feel pleasure, and (3) to feel closeness to someone or something. The findings contribute new understanding of well-being in the elderly care by its existential dimension of the well-being as "just being'' and of doing things in order to experience meaningfulness. Accordingly, the well-being of the elderly as it is seen from the perspective of the care professionals involves both carers' subjectivity and intersubjectivity between the care professional and the elderly. An implication for promoting elderly's well-being is to develop awareness of these existential dimensions.

The quality of the physical environment and its association with activities and well-being among older people in residential care facilities

The physical environment can influence older people’s health and well-being, and is often mentioned as being an important factor for person-centred care. Due to high levels of frail health, many older people spend a majority of their time within care facilities and depend on the physical environment for support in their daily life. However, the quality of the physical environment is rarely evaluated, and knowledge is sparse in terms of how well the environment meets the needs of older people. This is partly due to the lack of valid and reliable instruments that could provide important information on environmental quality. Aim: The aim of this thesis was to study the quality of the physical environment in Swedish care facilities for older people, and how it relates to residents’ activities and well-being. Methods: The thesis comprises four papers where both qualitative and quantitative methods were used. Study I involved the translation and adaptation of the Sheffield Care Environment Assessment Matrix (SCEAM) into a Swedish version (S-SCEAM). Several methods were used including forward and backward translation, test of validity via expert consultation and reliability tests. In Study II, S-SCEAM was used to assess the quality of the environment, and descriptive data were collected from 20 purposively sampled residential care facilities (RCFs). Study III was a comparative case study conducted at two RCFs using observations, interviews and S-SCEAM to examine how the physical environment relates to older people’s activities and interactions. In study IV, multilevel modeling was used to determine the association between the quality of the physical environment and the psychological and social well-being of older people living in RCFs. The data in the thesis were analysed using qualitative content analysis, and descriptive, bivariate and multilevel statistics. Results: A specific result was the production of the Swedish version of SCEAM. The instrument contains 210 items structured into eight domains reflecting the needs of older people. When using S-SCEAM, the results showed a substantial variation in the quality of the physical environment between and within RCFs. In general, private apartments and dining areas had high quality, whereas overall building layout and outdoor areas had lower quality. Also, older people’s safety was supported in the majority of facilities, whereas cognitive support and privacy had lower quality. Further, the results showed that environmental quality in terms of cognitive support was associated with residents’ social well-being. Specific environmental features, such as building design and space size, were also noted, through observation, as influencing residents’ activities, and several barriers were found that seemed to restrict residents’ full use of the environment. Conclusions: This thesis contributes to the growing evidence-based design field. The S-SCEAM can be used in future research on the association between the environment and people’s health and well-being. The instrument could also serve as a guide in the planning and design process of new RCFs.

The red swamp crayfish Procambarus clarkii in Europe: Impacts on aquatic ecosystems and human well-being

Procambarus clarkii is currently recorded from 16 European territories. On top of being a vector of crayfish plague, which is responsible for large-scale disappearance of native crayfish species, it causes severe impacts on diverse aquatic ecosystems, due to its rapid life cycle, dispersal capacities, burrowing activities and high population densities. The species has even been recently discovered in caves. This invasive crayfish is a polytrophic keystone species that can exert multiple pressures on ecosystems. Most studies deal with the decline of macrophytes and predation on several species (amphibians, molluscs, and macroinvertebrates), highlighting how this biodiversity loss leads to unbalanced food chains. At a management level, the species is considered as (a) a devastating digger of the water drainage systems in southern and central Europe, (b) an agricultural pest in Mediterranean territories, consuming, for example, young rice plants, and (c) a threat to the restoration of water bodies in north-western Europe. Indeed, among the high-risk species, P. clarkii consistently attained the highest risk rating. Its negative impacts on ecosystem services were evaluated. These may include the loss of provisioning services such as reductions in valued edible native species of regulatory and supporting services, inducing wide changes in ecological communities and increased costs to agriculture and water management. Finally, cultural services may be lost. The species fulfils the criteria of the Article 4(3) of Regulation (EU) No 1143/2014 of the European Parliament (species widely spread in Europe and impossible to eradicate in a cost-effective manner) and has been included in the “Union List”. Particularly, awareness of the ornamental trade through the internet must be reinforced within the European Community and import and trade regulations should be imposed to reduce the availability of this high-risk species.

the health and well-being of nursing students in clinical practice . what prevents it? what promotes it?

Introduction: The training of nursing students in the context of clinical practice, is characterized by educational experiences, subject to various emotional stress (stress, ambivalence, frustration, conflict), sometimes making it very vulnerable student.However not all students use the same strategies minimizing their meanings and negative effects on the level of your health and well-being Objetiv:To analyze the perception that nursing students have about the determinants of their health status and well-being in clinical practice Methods: Exploratory research Results:The results reveal the complexity of the teaching / learning process in clinical practice, identified determinants that limit and / or promote health and well-being of students, or not contributing to their motivation, self-confidence and learning. All students value the presence of the following dimensions: affective-emotional (humanization in learning experiences); relational dynamics (interactions developed with all stakeholders); methods used (professional competence of the clinical supervisor and teacher); school curriculum (adaptation of learning in theory); socialization to the profession (become nurse).Conclusions: The results indicate, that although all students evidencing the dimensions described as fundamental to learning in clinical practice, the study results are dichotomous and ambivalent. Students 2nd and 3ºanos refer a low perception in clinical practice, the indicated dimensions, and for these source of concern and uncertainty in learning, such as limiting their health condition and well-being. For students of the 4th year, these dimensions are percecionadas as gifts, and sources of motivation, learning and catalysts such as promoting their health and well-being.

Prevention of binge drinking in young adolescents through the promotion of a balanced level of psychological well-being: be-dry

This doctoral thesis presents a project carried out in secondary schools located in the city of Ferrara with the primary objective of demonstrating the effectiveness of an intervention based on Well-Being Therapy (Fava, 2016) in reducing alcohol use and improving lifestyles. In the first part (chapters 1-3), an introduction on risky behaviors and unhealthy lifestyle in adolescence is presented, followed by an examination of the phenomenon of binge drinking and of the concept of psychological well-being. In the second part (chapters 4-6), the experimental study is presented. A three-arm cluster randomized controlled trial including three test periods was implemented. The study involved eleven classes that were randomly assigned to receive well-being intervention (WBI), lifestyle intervention (LI) or not receive intervention (NI). Results were analyzed by linear mixed model and mixed-effects logistic regression with the aim to test the efficacy of WBI in comparison with LI and NI. AUDIT-C total score increased more in NI in comparison with WBI (p=0.008) and LI (p=0.003) at 6-month. The odds to be classified as at-risk drinker was lower in WBI (OR 0.01; 95%CI 0.01–0.14) and LI (OR 0.01; 95%CI 0.01–0.03) than NI at 6-month. The odds to use e-cigarettes at 6-month (OR 0.01; 95%CI 0.01–0.35) and cannabis at post-test (OR 0.01; 95%CI 0.01–0.18) were less in WBI than NI. Sleep hours at night decreased more in NI than in WBI (p = 0.029) and LI (p = 0.006) at 6-month. Internet addiction scores decreased more in WBI (p = 0.003) and LI (p = 0.004) at post-test in comparison with NI. Conclusions about the obtained results, limitations of the study, and future implications are discussed. In the seventh chapter, the data of the project collected during the pandemic are presented and compared with those from recent literature.

Prevalence of fibromyalgia in a low socioeconomic status population

Background: The aim of this study was to estimate the prevalence of fibromyalgia, as well as to assess the major symptoms of this syndrome in an adult, low socioeconomic status population assisted by the primary health care system in a city in Brazil. Methods: We cross-sectionally sampled individuals assisted by the public primary health care system (n = 768, 35-60 years old). Participants were interviewed by phone and screened about pain. They were then invited to be clinically assessed (304 accepted). Pain was estimated using a Visual Analogue Scale (VAS). Fibromyalgia was assessed using the Fibromyalgia Impact Questionnaire (FIQ), as well as screening for tender points using dolorimetry. Statistical analyses included Bayesian Statistics and the Kruskal-Wallis Anova test (significance level = 5%). Results: From the phone-interview screening, we divided participants (n = 768) in three groups: No Pain (NP) (n = 185); Regional Pain (RP) (n = 388) and Widespread Pain (WP) (n = 106). Among those participating in the clinical assessments, (304 subjects), the prevalence of fibromyalgia was 4.4% (95% confidence interval [2.6%; 6.3%]). Symptoms of pain (VAS and FIQ), feeling well, job ability, fatigue, morning tiredness, stiffness, anxiety and depression were statically different among the groups. In multivariate analyses we found that individuals with FM and WP had significantly higher impairment than those with RP and NP. FM and WP were similarly disabling. Similarly, RP was no significantly different than NP. Conclusion: Fibromyalgia is prevalent in the low socioeconomic status population assisted by the public primary health care system. Prevalence was similar to other studies (4.4%) in a more diverse socioeconomic population. Individuals with FM and WP have significant impact in their well being.

What kind of employees become awarded as employees of the year in Finland?

Enterprise and Work Innovation Studies,6,IET, pp.53-73

Myönteisiä kokemuksia ulkoistamisesta; yksilön työhyvinvoinnin näkökulma

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yksilö kokee ulkoistetuntyösuhteensa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa tuodaan esiin ulkoistamisen erityispiirteitä ja työhyvinvoinnin osalta sitä kuormittavia ja sääteleviä tekijöitä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osuus on koottu yksilöhaastatteluilla Ruokolahden kunnassa. Kunnanjohdon edustajilta kerättiin tietoa ulkoistamisesta strategisena ratkaisuna. Ulkoistettuja tehtäviä hoitavien pienyrittäjien haastatteluiden fokus oli työhyvinvointikokemuksissa. Ulkoistetuissa suhteissa löytyi paikallisten, perinteisten työolotekijöiden lisäksi hajautetulle organisaatiolle spesifisiä työn kuormitustekijöitä, joilla oli vaikutusta työhyvinvointikokemuksiin. Mm. työntekijöiden autonomisuuden lisääntyminen ja sopimusosapuolten luottamuksen molemminpuolinen kasvu ulkoistamissopimuksen aikana ovat tässä tutkitussa tapauksessa tehneet työhyvinvointikokemukset positiivisemmiksi verrattuna aiempiin palkkatyösuhteisiin, vaikka työhyvinvoinnin pohdinta on ollut sekundaarista pohdintaa niin ulkoistajilla kuin ulkoistetuillakin.

Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla – tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä

Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat ”Laatupalkinnon hakeminen”, ”Toiminnan ja tulosten arviointi” sekä ”Toiminnan kypsyyden arviointi”. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema ”organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen”. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ”ollaanko samaa perhettä” löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa ”poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen”, ”strateginen valinta” ja ”henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen” organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä.

La collaboration interprofessionnelle à l'interface des institutions socio-éducative et psychiatrique. Jeux et enjeux de l'intervention auprès de personnes en situation de handicap mental et de troubles psychiques

La prise en charge et le suivi de personnes en situation de handicap mental souffrant de troubles psychiques et se trouvant donc à l'interface des domaines socio:éducatif et psychiatrique, constituent des défis complexes en matière de collaboration interprofessionnelle. Dans le canton de Vaud, les acteurs concernés par ce problème s'efforcent depuis de nombreuses années de créer des réseaux pluridisciplinaires visant un meilleur échange entre professionnels et le développement de compétences et de connaissances permettant d'améliorer le bien:être des bénéficiaires. Ce travail se propose ainsi d'étudier et de questionner ces modalités de travail dans une perspective socioculturelle (Vygotski, 1934/1997), afin d'en comprendre le fonctionnement, d'en éclairer les mécanismes et de fournir des pistes de réflexion aux professionnels. Il repose sur un travail de terrain mené auprès des membres du Dispositif de Collaboration Psychiatrie Handicap Mental (DCPHM) du Département de psychiatrie du CHUV, dont la mission principale est de faciliter la collaboration entre les institutions socio:éducatives et psychiatriques spécialisées dans le suivi des personnes en situation de handicap mental et souffrant de troubles psychiques. Le travail empirique est basé sur une approche qualitative et compréhensive des interactions sociales, et procède par une étude de terrain approfondie. Les données recueillies sont variées : notes de terrain et récolte de documentation, enregistrement de réunions d'équipe au sein du DCPHM et de réunions de réseau, et entretiens de différents types. L'analyse montre que le travail de collaboration qui incombe à l'équipe est constitué d'obstacles qui sont autant d'occasions de développement professionnel et de construction identitaire. Les résultats mettent en lumière des mécanismes discursifs de catégorisation concourant à la fois à la construction des patients comme objets d'activité, et à la construction d'une place qui légitime les interventions de l'équipe dans le paysage socio:éducatif et psychiatrique vaudois et la met au centre de l'arène professionnelle. -- Care and follow:up for people with mental disabilities suffering from psychological disorders : therefore at the interface between the socio:educational and psychiatric fields : represent complex challenges in terms of interprofessional collaboration. In the canton of Vaud, the caregivers involved in this issue have been trying for years to build multidisciplinary networks in order to better exchange between professionals and develop skills and knowledge to improve the recipients' well:being. This work thus proposes to study and question these working methods in a sociocultural perspective (Vygotski, 1934/1997) so as to understand how they operate, highlight inherent mechanisms and provide actionable insights to the professionals. It is based on fieldwork conducted among members of the Dispositif de Collaboration Psychiatrie Handicap Mental (DCPHM), of the Psychiatry Department at the CHUV University Hospital in Lausanne, whose main mission is to facilitate collaboration between the socio:educational and psychiatric institutions specialising in monitoring people presenting with both mental handicap and psychiatric disorder. The empirical work is based on a qualitative and comprehensive approach to social interactions, and conducted based on an in:depth field study. The data collected are varied - field notes and documentation collection, recordings of team meetings within the DCPHM and network meetings, and various types of interviews. The analysis shows that the collaborative work that befalls the team consists of obstacles, all of which provide opportunities for professional development and identity construction. The results highlight discursive strategies of categorisation which contribute both to the construction of the patients as objects of activity and to building a position that legitimates the team's interventions in the socio: educational and psychiatric landscape of canton Vaud and puts it in the centre of the professional arena.

Bien-être et croyance en un monde juste en ex-Yougoslavie: traces laissées par les guerres et la précarité socio-économique

RÉSUMÉ En combinant la perspective du parcours de vie à la théorie du stress et selon une approche psychosociale, cette thèse montre comment les expériences individuelles et collectives de victimisation ont marqué les parcours de vie, les croyances et le bien-être d'une cohorte de jeunes adultes ayant traversé les guerres en ex-Yougoslavie. Le premier article applique des analyses de courbes de croissance à classes latentes et dégage différentes trajectoires d'exclusion entre 1990 et 2006. L'analyse de ces trajectoires met en évidence les intersections entre vies individuelles, contexte et temps socio-historique et démontre que les expériences de guerre et les périodes d'exclusion socio-économique laissent des traces sur le bien-être à long terme. Les deuxième et troisième articles montrent que la croyance en un monde juste est ébranlée suite à des expériences de précarité socio-économique et de victimisation dues à la guerre au niveau individuel et contextuel. Un effet curvilinéaire et des interactions entre les niveaux indiquent que ces relations varient en fonction de l'intensité de la victimisation au niveau contextuel. Des effets de récence sont aussi relevés. Le quatrième article démontre que l'impact négatif de la victimisation sur le bien-être est en partie expliqué par un effritement de la croyance en un monde juste. De plus, si les individus qui croient davantage en un monde juste sont plus satisfaits de leur vie, la force de ce lien varie en fonction du niveau de victimisation dans certains contextes. Cette thèse présente un modèle multiniveaux dynamique dans lequel la croyance en un monde juste n'exerce plus le rôle de ressource personnelle stable mais s'érode face à la victimisation, entraînant ainsi un bien-être moindre. Ce travail souligne l'importance d'articuler les niveaux individuels et contextuels et de considérer la dimension temporelle pour expliquer les liens entre victimisation, croyance en un monde juste et bien-être. ABSTRACT By combining a life course perspective to stress theory and according to a psychosocial approach, this thesis shows how individual and collective victimisation experiences marked the life course, beliefs and well-being of a cohort of young adults who lived through the wars in former Yugoslavia. In the first article, latent class growth analyses were applied to identify different exclusion trajectories between 1990 and 2006. The analysis of these trajectories highlighted the intersections between individual lives, socio-historical context and time and demonstrated that experiences of war and socio-economic exclusion leave traces on well-being in the long term. The second and third articles showed that the belief in a just world was shattered due to socio-economic precariousness and war victimisation at individual and contextual levels. A curvilinear effect and cross-level interactions indicated that these relations varied according to the intensity of victimisation at the contextual level. Time effects were also noted. The fourth article showed that the negative impact of victimisation on well-being was partly explained by an erosion of the belief in a just world. Furthermore, if high believers were more satisfied with their lives, the strength of this relation varied depending on the level of victimisation in particular contexts. This thesis presents a multilevel dynamic model in which the belief in a just world no longer exercises the role of a stable personal resource but erodes in the face of victimisation, leading to a lower well-being. This work stresses the importance of articulating individual and contextual levels as well as considering the temporal dimension to explain the links between victimisation, belief in a just world and well-being.

Työhyvinvointimallin rakentaminen yrityksessä x

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erään yrityksen työhyvinvointimallin rakentamista. Tavoitteena oli tarkastella myös työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä ja kehittämistarpeita kyseisessä yrityksessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla yrityksen työhyvinvointitoimijoita syksyllä 2011 ja projektin aikana, sekä hyödyntämällä valmista materiaalia. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kohdeyrityksessä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin aiemmassa työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa esiin nousseet tekijät. Esimiestyö nousi esiin suurimpana työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Muita esiin nousseita tekijöitä olivat kiire, resurssointi ja aikataulupaineet. Kohdeyrityksessä koettiin myös jatkuvien organisaatiomuutosten vaikuttaneen työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tilan seuraamiseksi asetettiin mittarit. On tärkeää että mittareilla seurataan työhyvinvoinnin tilaa laaja-alaisesti, niin ennakoivilla kuin jälkijättöisillä mittareilla, sekä pohditaan aika-ajoin onko käytössä oikeat mittarit ja miten niistä saatuun tietoon pystytään reagoimaan.

Työkyvyn johtaminen : Case Pirkanmaan Osuuskauppa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten Pirkanmaan Osuuskaupan esimiehet ymmärtävät työhyvinvoinnin merkityksen esimiestyössään ja mitä asioita heidän tulisi vielä kehittää työhyvinvointi osaamisessaan. Työkyvyn johtamista verrattiin Elinkeinoelämän keskusliiton luomaan työkyvynjohtamisen malliin. Tutkimuksen pohjalta laadittiin ehdotuksia, jotta esimiesten osaamista, ymmärtämystä ja kykyä hyödyntää työhyvinvoinnin välineitä voitaisiin kehittää ja ylläpitää oikeilla toimenpiteillä. Yrityksissä työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kiireisen työtahdin, työn vaatimusten sekä työurien mahdollisten pidentymisen vuoksi, jolloin työnantajan lisäksi vaaditaan myös työntekijöiltä panostusta työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin valikoitui 4 esimiestä. Haastattelujen avulla kartoitettiin esimiesten tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja heidän työhyvinvointiosaamisen tasosta. Tutkimuksen avulla selvisi, että esimiesten keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Pirkanmaan Osuuskaupan johtamistyön ja toimintatapojen välillä on eroja verrattuna Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjohtamisen malliin. Esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.

Case-Yhtiön Yksikön henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämiseen muutosprosessissa

Työhyvinvointi sisältää työntekijän terveydellisten tekijöiden lisäksi henkisen pääoman näkökulman, joka kattaa työntekijän fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin, tiedot ja taidot, ammatillisen osaamisen, sekä koulutustaustan. Jotta organisaatiot voisivat menestyä, ja vastata sidosryhmiensä odotuksiin aiempaa tehokkaammin, yksittäisten työntekijöiden tulisi tiedostaa oma roolinsa yritysten liiketoiminnallisten päämäärien saavuttamisessa. Henkilöstön tulee ymmärtää yrityksen strategia ja arvot, sekä oman työnsä merkitys niiden toteuttamisessa. Hyvinvoivassa työyhteisössä vuorovaikutus on avointa, ja jos organisaation henkilöstö ei koe työilmapiiriä tarpeeksi laadukkaaksi, voivat töiden tehokkuus, laatu, sekä tuloksellisuus kärsiä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut osallistua työyhteisöiden ympärillä käytävään aktiiviseen keskusteluun, joka käsitteellistää erilaisia työhyvinvoinnin ilmiöitä organisaatioihin ja niiden toimintaympäristöihin kohdistuvissa muutoksissa. Tieteellisten työhyvinvointiin ja organisaatiomuutoksiin kohdistuvien teorioiden lisäksi tutkimuksessa toteutettiin laadullinen kyselytutkimus yksittäisen työntekijän näkökulmasta, ja sen tarkoituksena on ollut tutkia kohdeorganisaation yksikön henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhyvinvointiinsa. Vastausten kokoamisen, sekä tulosten analysoinnin perusteella voidaan todeta että työhyvinvointi on koko henkilöstön vastuulla työntekijöiden asemasta riippumatta.